t-torppa

Vapaa kuvaus

Linkit: http://www.sauluslahetys.com/, http://mikaeltorppa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/

Aloituksia

73

Kommenttia

730

  1. Suosittelen katsomaan tämän Saulus-Lähetyksen tekemän Mikko Tuulirannan haastattelun: http://www.youtube.com/watch?v=YymiNCYErZY

    Videossa selviää myös se miksi radiohiili antaa noin 50 000 vuoden ikiä öljylle, kivihiilelle ja timanteille 6000 vuoden sijasta. Kun tämä Tuulirannan selittämä looginen asia otetaan huomioon niin voimme ymmärtää että näytteiden todellinen ikä on noin 6000 vuotta. Tämä vastaa tietysti sitä mitä odottaisimmekin Raamatun ilmoituksen perusteella.

    Mutta katsokaapa kyseinen hastattelu :)
  2. ****Geneettisen informaation siirtäminen onnistuu myös RNA:lla ja vielä yksinkertaisemmalla xenonukleiinihappo TNA:lla, joten DNA ei ole elämän ehdoton edellytys.*****

    Väite perustuu hypoteesiin (lue, uskomukseen) ei kokeellisesti osoitettuun tietoon.

    *****DNA itsessään on voinut toimia uusien tutkimusten mukaan fosfaattivarastona ennen nykyistä rooliaan pääsääntöisenä geneettisen informaation kantajana. Tämä helpottaisi siirtymistä RNA-maailmasta DNA:n käyttöön, vaikka suorakin siirtyminen on tietokonesimulaatiossa kyetty osoittaamaan.****

    Olisi voinut toimia "tarinat" perustuvat uskomuksiin eivät kokeellisesti osoitettuun tietoon. Tietokonesimulaatio ei vastaa todellista kokeellista havaintoa eikä se varsinkaan kerro sitä mitä menneisyydessä on tapahtunut. MIksi vastaan tarinoilla menneisyydestä?

    ***Yksi entsyymi, jonka spontaani muodostuminen alkumaapallon olosuhteissa on osoitettu mahdoliseksi, on aminoasyyli-tRNA syntetaasientsyymi, joka kykeni lukemaan mRNA:n informaation (kemiallisen ”koodin”) ja kiinnittämään siihen aminohappoja, ja tämäkin tapahtuu suoraan kemian lainalaisuuksista. Näin syntyi ensimmäinen proteiinisynteesi, joka ei siis tarvinnut ribosomien olemassaoloa. DNA:ta ei tuossa vaiheessa vielä tarvittu.***

    Jälleen sorrut sekoittamaan geneettisen informaation siihen alkeelliseen rakenteeseen jossa sitä voidaan säilyttää. Kirjan painomusteen kemiallinen koostumus ei ole itse informaatio vaikka informaatio tuodaankin sen kautta esille. Painomusteella ei ole itsessään mitää kykyä synnyttää informaatiota koska informaatio on kaikkien havaintojen perusteella lähtöisin aina älystä. Tämän vuoksi puhut edelleen informaation suhteen täysin eriasiasta kuin itse informaatiosta. Sinä yrität selittää painomusteen alkeellista kemiallista muotoa kun aihe on se mistä painomusteen kautta kirjoitettu koodin informaatio on peräisin.

    Lisäksi DNA:ta ei tarvittu tarinasi on huvittavaa tarinointia sillä kaikki todisteet ja kokeet elämästä osoittavat sen että elämä nimenomaan tarvitsee DNA:n.
  3. Kuten jo kerroin sinulle CitT geenin informaatiosisältö koostuu vain ja ainoastaan jo olemassa olleesta informaatiosta (rnk/citG fuusio) -> siitä joka hapellisissa oloissa kytkeytyi pois päältä ja näin esti sitraatin hyödyntämisen alkuperäisissä E.coli-bakteereissa. Duplikaation kautta citT:n aktiivisuus voimistui ja näin sitraatin käyttöön tarvittavat informaatio pysyi päällä myös hapellisissa olosuhteissa.

    Sinun lähtöoletuksesi on metsässä koska et ymmärrä sitä että bakteerilla oli jo tarittavat ominaisuudet sitraatin hyödyntämiseen - kyse oli vain ja ainoastaan siitä että hapellisissa oloissa tietyt geenit menivät pois päältä ja siksi silloin ei voitu sitraattia hyödyntää. Eli nämä jo olemassa olevan informaation muuntelut saivat aikaan vain sen että jo olemassa olevaa informaatiota voitiin hyödyntää (pysyi päällä) myös hapellisissa oloissa. Mitään uutta rakennetta tai toimintoa ei kehittynyt.

    Surkuhupaisaa tässä on se että sinäkin solon puolustelet evoluutiona tapahtumaa joka ei kehittänyt mitään uutta. Mitä teoria joka perustuu uusien rakenteiden ja toimintojen kehittymiseen hyötyy muutoksista jotka eivät kehitä uusia rakenteita ja toimintoja?

    Huomioitavaa on myös se ettei nämä muutokset kerro mitään siitä prosessista joka tämän informaation on synnyttänyt bakteerin geeneihin. Muutokset pystyivät vain yhdistelemään jo olemassa olevaa informaatiota ja tuplaamaan sitä mutta jokaisen tulisi ymmärtää se ettei jo olemassa olevan yhdisteleminen ja tuplaaminen on täysin laadultaan erinlainen prosessi kuin se mikä informaation alkujaan geeneihin tuotti. Siihen evoluutioteorian tulisi löytää mekanismi koska jo olemassa olevan yhdisteleminen ja tuplaaminen on täysin erinlainen prosessi eikä niistä voida omaksua itse informaatiota.
  4. Palautumaton monimutkaisuus = Sitä ei voi pelkistää - yhtään osaa siitä ei voi ottaa pois ilman että kokonaisuus lakkaa toimimasta. Rakenne on siinä mielessä palautumattoman monimutkainen että se muodostuu useista toisiinsa sopivista ja yhteistominnassa olevista osista jotka kaikki ovat välttämättömiä perustoiminnan kannalta. Minkä tahansa osan pois ottaminen tuhoaa koko toiminnon.

    Palautumaton monimutkaisuus on varma todiste suunnittelusta -> suunnittelijasta. Sillä palautumaton monimutkaisuus liittyy tiettyä tarkoitusta varten palvelevaan toimintoon se ei ole voinut syntyä ilman tarkoitusta pikkuhiljaa. Näin kysymksessä on todiste henkisestä alkuperästä. Kokemuksemme perusteella kyseinen toiminto (palautumattomasti monimutkainen) on varma todiste siitä ettei se ole syntynyt ilman tarkoitusta.

    Solu = palautumattomasti monimutkainen:

    Elämälle ehdoton edellytys on solun DNA joka sisältää eliöiden tietokoodin eliöiden rakentamiseen. DNA:n koodi on kuitenkin hyödytön ellei sitä käännetä (tulkita). Solu kääntää DNA:n nukleotidijärjestyksen välivaiheen niin sanottu lähetti-RNA kautta aminohapposekvenssiksi (proteiini). Tämä käännöstyö tapahtuu hyvin monimutkaisessa aineenvaihduntakoneessa nimeltä ribosomi. Siihen osallistuu yli 60 proteiinia ja useita ribonukleiinihappoja.

    Elämä tarvitsee koodin (DNA) sekä koodin kääntäjän (ribosomi). Ilman näitä ei eliöitä voi olla. Ribosomia ei voi olla ilman DNA:ta koska ribosomin rakennusohjeet (koodi) tulee DNA:sta. DNA on taas hyödytön ilman ribosomia jonka kautta DNA:n koodi luetaan.

    Eli DNA on hyödytön ilman toimivaa ribosomia (Dna:n koodin lukukone) ja ribosomia ei voi olla ilman DNA:ta josta ribosomi koodataan. Joten kumpi oli ensin?

    DNA ja ribosomi eivät ole voineet muodostua lukuisten peräkkäisten pienten muutosten seurauksena koska ne toimivat vain valmiina kokonaisuuksina. Näin itse elämä ei ole voinut muodostua lukuisten peräkkäisten pienten muutosten seurauksena sillä elämä tarvitsee heti toimivan DNA:n sekä DNA:n koodin kääntäjän jotka eivät voi muodostua peräkkäisten pienten muutosten kautta ja jotka tarvitsevat toisiaan toimiakseensa. Näin solu on palautumattomasti monimutkainen joka sisältää tarkoituksenmukaista päämäärätietoisuutta.

    Biologinen Dna toimii myös teknisten talletusmuotojen innoittajana. Jos jokin ei ole tarkoituksenmukainen - se ei voi olla mallina tarkoituksenmukaiselle tekniselle hahmotelmalle. Koko biologia huutaa suunnittelusta ja suunnittelu todistaa aina suunnittelijan. Se kuka Hän on selviää sitten tarkemmasti Hänen sanansa ilmoituksen kuulemisen kautta sillä usko tulee kuulemisesta ja kuuleminen Jumalan sanan kautta.
  5. Pointti on se ettei Tour voi ymmärtää väitteitä että mikroevoluutio (jota hän työkseensä tekee) selittäisi makroevoluution.

    Tour sanoo nimenomaan ettei darvinismillä ole tieteellisiä perusteita:

    "James Tour—leading scientist and Darwin skeptic" - http://creation.com/images/pdfs/tj/j26_2/j26_2_70-72.pdf
  6. James Tour joka on maailman top-ten kemistejä tuntee mitä parhaiten molekyylien kemialliset ominaisuudet ja hän kertoo seuraavasti:

    Kerron teille että, tiedemiehenä ja synteettisen kemian asiantuntijana minun jos kenenkään pitäisi ymmärtää evoluutiota, koska valmistan molekyylejä työkseni. Minä en vain mene kauppaan, osta jotain pakettia ja sitten sekoita sitä ja tätä saadakseni tuota. - Tarkoitan siis, että teen molekyylejä sb initio (alusta asti). Ja minä ymmärrän, miten vaikeaa on rakentaa molekyylejä. Tiedän että jos otan avuksi luonnon oman työkalupakin, se tapahtuu helpommin, koska käytettävissäni on valmiit työvälineet; minun vain tarvitsee sekoittaa sopivasti raaka-aineita. Mutta ab initio alusta saakka, se on hyvin vaikeaa.

    En ymmärrä evoluutiota ja tunnustan sen teille . Onko minun puoleltani OK sanoa etten ymmärrä? Tiedän että on paljon ihmisiä, jotka eivät ymmärrä mitään orgaanisen kemian synteeseistä, mutta he väittävät ymmärtävänsä evoluutiota. Minä ymmärrän aika paljon molekyylien tekemisestä, mutta en ymmärrä evoluutiota. Ja te sanotte vain "wow" minun täytyy olla todella kummallinen...

    ...minä ymmärrän mikroevoluutiota, minä todella ymmärrän. Teemme sitä koko ajan laboratorio-olsuhteissa. Ymmärrän sitä. Mutta kun on kyse lajiutumiseen tarvittavista muutoksista: kun elinten täytyy muuttua, kun tarvitaan koordinoituja evoluutiolinjoja, kun kaiken pitää tapahtua yhdessä, samassa paikassa ja samanaikaisesti, sitä on hyvin vaikea selittää...

    ...Jos eivät edes Nobel-palkitut tiedemiehet ymmärrä makroevoluutiota niin maallikoilla täytyy olla oikeus kysyä: Jos eivät edes he ymmärrä sitä, miksi meidän sitten pitäisi uskoa siihen? Miksi pitää uskoa teoriaan, jota kukaan ei ymmärrä."

    Tour on tarjonnut myös haasteen niille jotka sanovat ymmärtävänsä makroevoluutiota: "Tarjoan illallisen ja kuuntelen selityksiänne vastaan väittämättä. Mutta heti kun en ymmärrä, keskeytän ja pyydän selvennystä. Eikä riitä, että vain toteatte: 'entsyymit sen tekevät'. - Ei, minua varten teidän täytyy mennä yksityiskohtiin, sinne missä molekyylit rakennetaan. - Ketään ei ole ilmoittautunut."

    A world-famous chemist tells the truth: there’s no scientist alive today who understands macroevolution - http://www.uncommondescent.com/intelligent-design/a-world-famous-chemist-tells-the-truth-theres-no-scientist-alive-today-who-understands-macroevolution/

    James Tour on siis orgaanisen kemian tohtori. Häntä pidetään alan suurena guruna ja Rice-yliopiston (USA) johtavana tiedemiehenä. Vuoteen 2014 mennessä hän on ollut tekijänä 489 tieteellisessä artikkelissa ja hänen nimissään on 36 patenttia. Thompson-Reuters rankkasi hänet jokin aika sitten kemistien top-ten - listalle.

    Tour sanoo siis ymmärtävänsä todella hyvin mikroevoluutiota mutta hän ei ymmärrä makroevoluutiota. MIKSI? SIKSI että hän on huomannut ettei mikroevoluutio selitä makroevoluutiota ja siksi hän ei voi ymmärtää niitä jotka sanovat ymmärtävänsä makroevoluutiota. Hän ei ymmärrä mikä mekanismi voisi selittää hypoteettisen evoluutiohistorian joka perustellaan makroevoluutiolla koska hän tietää sen ettei mikroevoluutio voi selittää sitä. Tour sanoo että hänen jos kenen tulisi ymmärtää evoluution päälle koska hän itse tekee molekyylejä. Mutta hän ei ymmärrä sitä koska hän ei voi ymmärtää miten molekyyli tasolla se olisi mahdollista mitä evoluutiohistoria väittää. Toisin sanoen parhaat molekyyliasiantuntijat eivät näe tutkimuksissaan mitään sellaista joka selittäisi hypoteettista evoluutiohistoriaa. Tämä tarkoittaa sitä että koko evoluutiohistoria perustuu uskomuksien ei tieteen varaan.
  7. Tämä niin sanottu uusi geeni (citT) oli informaatioltaan jo olemassa olleen informaation yhdistelmä - (lue mitään uutta informaatiota ei kehittynyt). Koska ko, infoa ei voitu käyttää hapellisissa oloissa aikaisemmin koska geenit menivät pois päältä niin tämä jo oleassa olevan informaation yhdistelmä + kahdentuminen mahdollisti sen että jo olemassa olevaa koneistoa voitiin hyödyntää. Mitään uutta ei siis kehittynyt.

    Ainoastaan jo olemassa olevaa infromaatiota yhdisteltiin ja kahdennettiin ja niin jo oleassa olevaa toimintoa voitiin jälleen käyttää sillä informaatio sen kättämiseen saatiin näin pysymään päällä myös hapellisissa oloissa. Koska mitään uutta rakennetta tai toimintoa ei kehittynyt ei tällaisella muuntelulla voi mitenkään perustella kehitystä joka perustuu uusien rakenteiden ja toimintojen muodostumiseen.

    Väitteesi ihmisen ja simpanssin eroavaisuudesta perustuu täysin kehäpäättelyyn joka pohjautuu uskomuksiin siitä että oletettu (hypoteettinen) evoluutiohistoria on totta.
  8. "Lenskin ryhmän havaitsema evoluutioinnovaatio oli toisin sanoen hyvin vaatimaton mikroevolutiivinen muutos, joka on selitettävissä mutaatiolla olemassa olevassa rakenteessa!" (Professori Leisola)

    E.coli-bakteereillä oli jo alunperin kyky ja kaikki tarvittavat koneistot sitraatin hyödyntämiseen eikä mitään uusia rakenteita ja ominaisuuksia kehittynyt. Alkuperäinen E.coli ei pystynyt käyttämään sitraattia hapellisissa olosuhteissa koska sen tietyt jo olemassa olevat geenit kytkeytyivät silloin pois päältä. Duplikaatio eli määrällinen (mikroevolutiivinen) muutos jo olemassa olevissa geeneissä mahdollisti sitten sen että sitraattia voitiin käyttää myös hapellisissa olosuhteissa.

    Eli mitään uutta rakennetta ja koneistoa ei kehittynyt vaan ainoastaan jo olemassa olevan "viilaus" tuplaus mahdollisti sen että jo olemassa olevaa kykyä voitiin käyttää myös hapellisissa olosuhteissa. Tällainen muuntelu on laadullisesti täysin erinlainen prosessi kuin se mikä alkujaan synnytti E.coli-bakteerin toiminnot ja koneistot (informaation).

    Kerta maailman pisin evoluutiokoe (Lenskin E.coli) ei saanut rakennettua mitään uutta rakennetta niin kaikki evolutionistien väitteet siitä että pienet viilaukset ja optimoinnit sekä ajottaiset "hullut kokeilut" genomissa riittäisivät vastaamaan uusien rakenteiden kehittymisestä ovat vain "uskomuksia" jotka perustuu oletukseen evoluutionäkemyksen totuudesta. Uskomuksia jotka ovat vastaan kokeellisen tieteen (maailman pisimmän evoluutiokokeen) tuloksia.

    Se että ei ole löydetty mitään makroevoluution mekanismia ei riitä perusteeksi sille että mikroevolutiiviset tapahtumat vastaisivat makroevoluutiosta. Sellainen on kehäpäättelyä koska väitteet perustuvat pelkästään uskomuksiin siitä että oletettu (hypoteettinen) evoluutiohistoria on totta.

    Evoluutioteoria (darvinismi) kaipaa mekanismia joka kokeellisten testien ja toistojen jälkeen antaisi meille johdonmukaiset syyt uskoa evoluutiohistoriaan. Nyt sellaista mekanismia ei ole ja siitä todisteena tämä Lenskin maailman pisin evoluutiokoe joka ei saanut kehitettyä mitään uutta rakennetta tai toimintoa.
  9. Soloninkin tulkinta siitä mitä tapahtui tukee todellisuudessa kreatinismia ja siksi onkin hämmentävää että te evolutionistit kaupittelette evoluution tueksi todisteita jotka eivät evoluutiota nimenomaan tue..

    Sillä uutta informaatiota ei todellakaan syntynyt vaan duplikaatiot (jo olemassa olevan informaation kahdentaminen) mahdollisti sen että geenit jotka hapellisissa olosuhteissa kytkeytyivät pois päältä (ja estivät näin sitraatin käyttämisen) pysyivät nyt päällä myös hapellisissa oloissa.

    Sitraatin hyödyntämiseen tarvittava koneisto oli koko ajan olemassa. Kyse oli ainoastaan siitä milloin sitä voitiin käyttää. Sitä ei aluksi voitu käyttää hapellisissa oloissa koska silloin tietyt geenit menivät pois päältä. Duplikaation ansiosta nämä pysyivät päällä myös hapellisissa oloissa ja näin jo olemassa olevaa koneistoa (ominaisuutta) voitiin käyttää myös hapellisissa oloissa.

    Kyseessä on pelkistetysti siis siitä milloin jo olemassa olevaa ominaisuutta voitiin käyttää ei minkään uuden ominaisuuden kehittymisestä.

    Mitään uutta rakennetta, toimintoa, aineenvaihduntareittiä tai koneistoa ei syntynyt vaan ainoastaan jo olemassa oleva informaatio kahdentui joka mahdollisti jo olemassa olevan toiminnon käyttämisen myös hapellisissa oloissa -> informaatio joka aikaisemmin kytkeytyi pois päältä pysyi nyt päällä.

    Tällaisella muuntelulla jossa mitään uutta ei synny ei voi perustella mikrobista ihmiseksi evoluutiota. Lisäksi kokeessa käytetyt bakteerisukupolvet ylittävät ihmissukupolviksi muutettuna reilusti koko kuvitellun ihmisen evoluutiohistorian ja mitään uutta ei kehittynyt. Näin maailman pisin evoluutiokoe torppaa evoluutioteorian.
  10. Koska se mitä kirjoitin havaittiin tapahtuvan:

    http://www.umich.edu/~zhanglab/clubPaper/10_26_2012.pdf
  11. Lenskin havainto oli että 31500 sukupolven jälkeen bakteerille kehittyi kyky käyttää sitraattia aerobisissa olosuhteissa. Normaalisti E.coli bakteeri pystyy käyttämään sitraattia vain hapettomissa olosuhteissa koska tietyt geenit kytketään pois päältä kun happea on läsnä. E.coli bakteerilla oli jo alkujaan koneisto sitruunahapon kuljettamiseen mutta koska hapen läsnä ollessa tietyt geenit kytkeytyivät pois päältä niin jo olemassa olevaa koneistoa ei voitu käyttää hapellisissa oloissa.

    Lenskin tutkimuksessa sitruunahapon käyttöön tavittavaa koneistoa oli muokattu useiden mutaatioiden, geeniduplikaatioiden ja promoottorinvaihdon kautta siten että se toimi myös hapen läsnä ollessa. Koska tähän muutokseen liittyvät promoottorit ja sitraatin aineenvaihduntaan tarvittavat geenit olivat jo olemassa niin ei voida puhua makroevolutiivisesta (uuden rakentamisesta) muutoksesta. Sillä mitään uutta ei rakennettu ja tuotettu vaan ainoastaan jo olemassa olevaa kykyä (koneistoa) pystyttiin käyttämään hapellisissa olosuhteissa kun jo olemassa olevaa ominaisuutta hieman viilattiin/muokattiin. Duplikaation kautta tietty aktiivisuus voimistui ja näin sitraatin käyttöön tarvittavat geenit pysyivät päällä myös hapellisissa olosuhteissa.

    Se mitä Lenskin koe osoitti oli ettei mitään uutta ominaisuutta tuotettu vaan ainoastaan jo olemassa oleva ominaisuus optimoitiin niin että sitä voitiin hyödyntää myös hapellisissa olosuhteissa (tietyt jo olemassa olevat geenit pysyivät duplikaation ansiosta päällä). Joten on vääristelemistä puhua uusista ominaisuuksista koska mitään uutta ei rakennettu - kaikki koneistot ja merkityksellinen informaatio (jota voitiin sitten mutaatioilla optimoida) oli olemassa jo alkuperäisissä bakteereissa. Katabolisten ominaisuuksien heikkeneminen viittaa elinkelpoisuuteen vaadittavien ominaisuuksien menettämiseen. Se että bakteeri ei erikoistuessaan tarvitse tiettyjä energiaa kuluttavia ominaisuuksia ei tarkoita sitä etteikö se tarvisisi niitä toisissa olosuhteissa.

    Lenskin kokeessa huomion arvoinen seikka oli myös se että bakteeri menetti mutaatioiden kokeen kautta monia ominaisuuksia joita se ei tarvinnut näissä olosuhteissa. Elinkelpoisuuden lisääntyminen tietyssä ympäristössä johti toisissa olosuhteissa elinkelpoisuuteen vaadittavien ominaisuuksien menettämiseen. Tämä havainto koski koko bakteerin muunteluhistoriaa Lenskin kokeissa. Koe vahvisti sen että erikoistuminen tapahtuu aina jo olemassa olevan geenivaraston kustannuksella. Makroevoluutio ei voi edetä tietyn rakenteen optimoinnin kautta ja Lenskin kokeiden havainnot perustuivat ainoastaan tällaiseen jo olemassa olevan ominaisuuden optimointiin (mikroevolutiivinen muutos).

    Lenskin koe osoitti selkeästi että kataboliset ominaisuudet laskivat samassa suhteessa kuin erikoistumisessa fitness-arvo kasvoi tiettyssä olosuhteessa. Täten erikoistuminen (optimointi) tarkoittaakin paremmin "ahtaammin sopeutumista" koska erikoistuessa hankkiudutaan myös aina eroon aineksesta jota olosuhteissa ei tarvita. Viilausta voidaan tehdä vain niissä rajoissa jotka viilattavan materian informaatiosisältö tarjoaa. Viilaus ei ole uutta rakentavaprosessi laadullisesti ja siksi on täysin vääristeltyä yrittää perustella sen kautta uuden rakentamiseen viittaavia teorioita.

    Darvinismi ei toimi evoluutioteorian väittämällä tavalla kun se laitetaan testiin!
  12. En suinkaan epäile muuntelun (mikroevoluution) olemassaoloa vaan evoluutioteorian kuvailemaa historiaa. Nimittäin maailman pisin evoluutiokoe osoitti sen ettei ole löydetty mekanismia joka selittäisi evoluutiohistorian - sillä havaittu muuntelu ei saa aikaan uusia rakenteita ja toimintoja jotka ovat ainoa tärkeä asia kuvitellun evoluutiohistorian kannalta.

    Jotta voimme ymmärtää mistä puhumme ja mitä tarkoitamme kun puhumme evoluutiosta tulee meidän ensiksi määrittää mitä termejä käytämme.

    Evoluutioteoria (darvinismi): Usko siihen että ohjaamattomat mekanistiset prosessit (sattumanvaraiset mutaatiot ja luonnonvalinta) selittävät kaikki erilaiset ja mutkikkaat elävät organismit. Viittaa merkittävien innovaatioiden ilmestymiseen tai uusien rakenteiden (kuten siivet) ohjaamattomaan kehitykseen. Teoria jonka mukaan kaikki nykyisin elävät organismit polveutuvat yhteisestä kantamuodosta.

    Evoluutioteoria (darvinismi) viittaa makroevoluutioon - makroevoluutio (uuden rakentaminen): Laadullisesti uutta informaatiota edellyttävä uusien geenien, proteiinien, aineenvaihduntareittien, elimien, rakenteiden tai rakennesuunnitelmien synty. Makroevoluutiolla tarkoitetaan täysin uuden rakenteen tai ominaisuuden syntyä. Kun kreationistit puhuvat evoluutiosta he tarkoittavat darvinismia.

    Muuntelu (sopeutuminen): Viittaa pieneen vaihteluun jota ajan kuluessa tapahtuu populaatioissa. Esimerkkejä ovat E.coli-bakteerin kyky käyttää ravintona sitruunahappoa, perhosten värin ja sirkkujen nokan koon vaihtelu ja uusien koirarotujen jalostaminen. Muuntelu ei ole evoluutiota siinä merkityksessä minkä darvinismi termille antaa vaikka evolutionistit sitä kutsuvatkin 'virheellisesti' evoluutioksi. Muuntelu on täysin erinlainen prosessi kuin darvinismin hypoteettinen kehitys yksinkertaisista alkutekijöistä monimutkaisiksi.

    Muuntelu viittaa mikroevoluutioon - mikroevoluutio (muuntelu, optimointi): Määrällinen muutos jo olemassa olevissa geeneissä, proteiineissa, aineenvaihduntareiteissä, elimissä, rakenteissa tai rakennesuunnitelmissa.

    Eliöiden muuntelu (sopeutuminen) on ilmiselvä tosiasia joka voidaan havaita mutta evoluutioteoria menee paljon tätä havaittua muuntelua pidemmälle. Sillä eliöiden muuntelulla on rajat - eikä muuntelu kykene ylittämään näitä rajoja. Siksi koirat eivät muutu norsuiksi vaan pysyvät koirina vaikka koiria on paljon erinlaisia.

    Väitän että evolutionistit pyrkivät aina todistamaan evoluution esimerkeillä sopeutumisesta jopa myös silloin kun he pyrkivät antamaan esimerkkejä evoluutioteorian mukaisesta kehityksestä. Tällainen todisteiden tulkinta jota evolutionistit harjoittavat on todisteista tehty looginen harhapäätelmä logiikan sääntöjen mukaan.

    Ps) Se että genomissa on paljon muuntelukapasiteettia josta osa ei ole päällä (aktivoitunut) - ei selitä kehitystä sillä ei ole tiedossa mitään mekanismia joka tämän informaation olisi tuottanut.

    Oletetun hypoteettisen evoluutiohistorian kannalta ainut tärkeä asia olisi löytää mekanismi joka selittäisi uusien toimintojen (informaation=rakennusohjeiden) kehittymisen joka on ainoa tärkeä asia evoluutiohistorian (mikrobista - mieheksi) kehityksen kannalta. Jo olemassa olevan aineksen kytkeminen päälle ja pois sekä sopeutuminen (menestyminen) ilman tätä uusia toimintoja tuottavaa kehitystä kun ei selitä ollenkaan itse evoluutioteoriaa - mikrobeista ihmiseksi.

    Sen sijaan genomi pursuaa tarkoitusta varten suunniteltuja asioita. Genomi pursuaa päämäärätietoisuutta joka auttaa eliöitä nimenomaan sopeutumaan olosuhteisiin. Lisäksi genomi sisältää paljon palautumatonta monimutkaisuutta (biokoneita) joka on varma todiste siitä ettei se ole syntynyt ilman tarkoitusta.
  13. James Tour kirjoittaa: "Kerron teille että, tiedemiehenä ja synteettisen kemian asiantuntijana minun jos jos kenenkään pitäisi ymmärtää evoluutiota, koska valmista molekyylejä työkseni. Minä en vain mene kauppaan, osta jotain pakettia ja sitten sekoita sitä ja tätä saadakseni tuota. - Tarkoitan siis, että teen molekyylejä sb initio (alusta asti). Ja minä ymmärrän, miten vaikeaa on rakentaa molekyylejä. Tiedän että jos otan avuksi luonnon oman työkalupakin, se tapahtuu helpommin, koska käytettävissäni on valmiit työvälineet; minun vain tarvitsee sekoittaa sopivasti raaka-aineita. Mutta ab initio alusta saakka, se on hyvin vaikeaa.

    En ymmärrä evoluutiota ja tunnustan sen teille . Onko minun puoleltani OK sanoa etten ymmärrä? Tiedän että on paljon ihmisiä, jotka eivät ymmärrä mitään orgaanisen kemian synteeseistä, mutta he väittävät ymmärtävänsä evoluutiota. Minä ymmärrän aika paljon molekyylien tekemisestä, mutta en ymmärrä evoluutiota. Ja te sanotte vain "wow" minun täytyy olla todella kummallinen"

    http://www.uncommondescent.com/intelligent-design/a-world-famous-chemist-tells-the-truth-theres-no-scientist-alive-today-who-understands-macroevolution/

    Tour sanoo että hänen jos kenen tulisi ymmärtää evoluution päälle koska hän itse tekee molekyylejä. Mutta hän ei ymmärrä sitä koska hän ei voi ymmärtää miten molekyyli tasolla se olisi mahdollista mitä evoluutiohistoria väittää. Toisin sanoen parhaat molekyyliasiantuntijat eivät näe tutkimuksissaan mitään sellaista joka selittäisi hypoteettista evoluutiohistoriaa. Tämä tarkoittaa sitä että koko evoluutiohistoria perustuu uskomuskien ei tieteen varaan.
  14. James Tour kirjoittaa linkissä, "En ymmärrä evoluutiota ja tunnustan sen teille . Onko minun puoleltani OK sanoa etten ymmärrä? Tiedän että on paljon ihmisiä, jotka eivät ymmärrä mitään orgaanisen kemian synteeseistä, mutta he väittävät ymmärtävänsä evoluutiota. Minä ymmärrän aika paljon molekyylien tekemisestä, mutta en ymmärrä evoluutiota. Ja te sanotte vain "wow" minun täytyy olla todella kummallinen...

    ...minä ymmärrän mikroevoluutiota, minä todella ymmärrän. Teemme sitä koko ajan laboratorio-olsuhteissa. Ymmärrän sitä. Mutta kun on kyse lajiutumiseen tarvittavista muutoksista: kun elinten täytyy muuttua, kun tarvitaan koordinoituja evoluutiolinjoja, kun kaiken pitää tapahtua yhdessä, samassa paikassa ja samanaikaisesti, sitä on hyvin vaikea selittää...

    ...Jos eivät edes Nobel-palkitut tiedemiehet ymmärrä makroevoluutiota niin maallikoilla täytyy olla oikeus kysyä: Jos eivät edes he ymmärrä sitä, miksi meidän sitten pitäisi uskoa siihen? Miksi pitää uskoa teoriaan, jota kukaan ei ymmärrä."

    Tour on tarjonnut myös haasteen niille jotka sanovat ymmärtävänsä makroevoluutiota: "Tarjoan illallisen ja kuuntelen selityksiänne vastaan väittämättä. Mutta heti kun en ymmärrä, keskeytän ja pyydän selvennystä. Eikä riitä, että vain toteatte: 'entsyymit sen tekevät'. - Ei, minua varten teidän täytyy mennä yksityiskohtiin, sinne missä molekyylit rakennetaan. - Ketään ei ole ilmoittautunut."

    James Tour on siis orgaanisen kemian tohtori. Häntä pidetään alan suurena guruna ja Rice-yliopiston (USA) johtavana tiedemiehenä. Vuoteen 2014 mennessä hän on ollut tekijänä 489 tieteellisessä artikkelissa ja hänen nimissään on 36 patenttia. Thompson-Reuters rankkasi hänet jokin aika sitten kemistien top-ten - listalle.

    Tour sanoo siis ymmärtävänsä todella hyvin mikroevoluutiota mutta hän ei ymmärrä makroevoluutiota. MIKSI? SIKSI että hän on huomannut ettei mikroevoluutio selitä makroevoluutiota ja siksi hän ei voi ymmärtää niitä jotka sanovat ymmärtävänsä makroevoluutiota. Hän ei ymmärrä mikä mekanismi voisi selittää hypoteettisen evoluutiohistorian joka perustellaan makroevoluutiolla koska hän tietää sen ettei mikroevoluutio voi selittää sitä.

    A world-famous chemist tells the truth: there’s no scientist alive today who understands macroevolution - http://www.uncommondescent.com/intelligent-design/a-world-famous-chemist-tells-the-truth-theres-no-scientist-alive-today-who-understands-macroevolution/
    ...
  15. No tässä tuoretta tietoa: "A world-famous chemist tells the truth: there’s no scientist alive today who understands macroevolution" - http://www.uncommondescent.com/intelligent-design/a-world-famous-chemist-tells-the-truth-theres-no-scientist-alive-today-who-understands-macroevolution/
  16. Pointti oli siinä että rekombinaatio kykenee saaman uusia yhdistelmiä vain jo olemassa olevista alleeleista. Se ei kuitenkaan kykene synnyttämään uusia alleleja (kortteja) lue geenejä.

    Vertauksessani alleelit viittasi pelikortteihin ei nukleotidioihin. Korttipakan sekoituksella viittaan perimän uudelleen yhdistelyyn eli sekoittumista suvullisessa lisääntymisessä rekombinaation kautta. Sukusolut hedelmöityksessä voivat yhdistyä erilaisina yhdistelminä. Näin ei synny kuitenkaan uusia alleeleja vaan uusia alleeli yhdistelmiä. Tämä tekijä johtaa valtavaan geneettiseen mukautumiskykyyn ja kertoo vain Jumalan eliöille antamasta muuntelukapasiteetista (mikroevoluutio) ei täysin uuden kehittymisestä.

    Koska rekombinaatio ei tuo mitään uutta muunteluprosessiin ei tämä muuntelutekijä kerro mitään hypoteettisen makroevoluution mekanismeista. Rekombinaatio ei synnytä uutta geneettistä materiaalia (informaatiota) koska se vain yhdistelee olemassa olevaa aineistoa ja sekoittaa olemassa olevia alleeleja.
  17. Biokemian emeritusprofessori Franklin Harold: “Meidän täytyy myöntää, että tällä hetkellä ei ole yksityiskohtaista darvinististä selitystä minkään biokemiallisen- tai solujärjestelmän evoluutiosta, on vain erilaisia toiveikkaita spekulaatioita.”

    Harold F., The way of the cell: molecules, organisms and the order of life, Oxford University Press, New York, p. 205, 2001.

    Bioprosessitekniikan emeritusprofessori Matti Leisola on harjoittanut kokeellista luonnontiedettä yli neljäkymmentä vuotta ja hän sanoo selventävästi: "käytännössä kun me tehdään näitä asioita (kokeellista tiedettä) niin darvinismi unohdetaan aina koska siten ei saada mitään järkevää aikaiseksi." (Lahdessa 8.1.2015)

    Esimerkiksi jos elämä on persoonottoman + ajan + sattuman tulosta niin meidän tulisi pystyä loogisesti osoittamaan mekanismi miten elämä on syntynyt ja kehittynyt. Sillä jos todellisuus on aineellinen ja kaikki olemassa oleva koostuu tai on palautettavissa aineeseen, aineellisiin voimiin tai fysikaalisiin tapahtumiin niin ne tulee voida selittää mekanismin ja luonnonlakien kautta.

    Se mikä darvinismilta/naturalismilta (evolutionisteilta) puuttuu on nimenomaan mekanismi joka selittäisi elämän synnyn ja kehityksen. Darvinistista - sattuma/valinta menetelmää on voitu testata kokeellisesti todella paljon ja kaikki tulokset viittaavat siihen ettei darvinismin - sattuma/valinta menetelmä tarjoa mekanismia joka selittäisi elämän synnyn ja kehityksen. Ei tunneta myöskään luonnonlakia joka tuottaisi uutta informaatiota. Täten darvinismilta puuttuu nimenomaan se minkä sen tulisi kyetä todistamaan jotta darvinismia voitaisiin pitää edes jotenkin selitysvoimaisena ja johdonmukaisena teoriana.
  18. Geenit muistuttavat pelikortteja koska jokaisella kortilla on oma merkityksensä samoiten kuin geeneillä. Mutaatio eli geenivirhe muokkaa siis jo olemassa olevaa geeniä niillä aineksilla joita geenissä on. Mutaatio ei tuo geeniin mitään uutta monimutkaisuutta vaan pelaa siis jo olemassa olevilla korteilla.

    Rekombinaatio ei tutkitusti synnytä uusia alleeleja vaan sekoittaa jo olemassa olevia. Vaikka kuinka mikrobin alleeleja sekoitetaan ei niistä synny sellaista uutta monimutkaisuutta jotta mikrobista mikrobiologiksi kehitys olisi mahdollista.

    Vertaus selventää asiaa. Korttipelissä syntyy aina uusia yhdistelmiä korttien sekoittamisen ja jakamisen seurauksena. Näin ei kuitenkaan synny uusia kortteja. Geenin sisäinen vaihduntatapahtuma merkitsee vertauksessa kortin repäisemistä ja toisen päälle liimaamista. Näin syntyy tosin uusia kortteja olemassa olevista kortin osista mutta ei uusia kortin osia.
  19. jatkoa

    LÄHTÖOLETUSTEN SELITYSVOIMAISUUS

    Eri lähtökohtia (kreationismi VS evoluutio) voidaan sitten vertailla niiden selitysvoimaisuuden ja johdonmukaisuuden perusteella. Teorioiden (lähtöoletusten) selitysvoimaisuuden päättelyketjussa meidän tulee pysyä johdonmukaisina.

    Esimerkiksi jos elämä on persoonottoman + ajan + sattuman tulosta niin meidän tulisi pystyä loogisesti osoittamaan mekanismi miten elämä on syntynyt ja kehittynyt. Sillä jos todellisuus on aineellinen ja kaikki olemassa oleva koostuu tai on palautettavissa aineeseen, aineellisiin voimiin tai fysikaalisiin tapahtumiin niin ne tulee voida selittää mekanismin ja luonnonlakien kautta.

    Se mikä darvinismilta/naturalismilta (evolutionisteilta) puuttuu on nimenomaan mekanismi joka selittäisi elämän synnyn ja kehityksen. Darvinistista - sattuma/valinta menetelmää on voitu testata kokeellisesti todella paljon ja kaikki tulokset viittaavat siihen ettei darvinismin - sattuma/valinta menetelmä tarjoa mekanismia joka selittäisi elämän synnyn ja kehityksen. Ei tunneta myöskään luonnonlakia joka tuottaisi uutta informaatiota. Täten darvinismilta puuttuu nimenomaan se minkä sen tulisi kyetä todistamaan jotta darvinismia voitaisiin pitää edes jotenkin selitysvoimaisena ja johdonmukaisena teoriana.

    Kreationismi perustuu taas teoriaan siitä että Luoja Jumala on luonut/suunnitellut elämän. On selvää että ei ole olemassa mitään mekanismia tai luonnonlakia joka selittäisi tämän Jumalan menneisyydessä suorittaman luomisen/suunnittelun. Mutta ollaksemme johdonmukaisi kokemuksillemme niin emmehän me edes olettaisi sellaista olevan - se olisi epäloogista.

    Sillä esimerkiksi auton on luonut/suunnitellut älykäs ihminen mutta auton syntymiselle ei ole olemassa mitään luonnollista mekanismia tai luonnonlakia. Eli autoa tutkiessamme emme voi löytää siitä itsestään luonnollista selitystä (mekanismi/luonnonlaki) sille miten ja kuka sen on alunperin on suunnitellut ja tehnyt ja miten. Todisteet henkisen ja ei-aineellisen vaikutuksesta fyysiseen maailmaan ovat epäsuoria. Ne havaitaan niiden vaikutuksista ja jäljistä. Mekanismi on tunnusomaista aineelliselle prosessille kun sen sijaan perusteltu toiminta kertoo toimijan motiiveista. Siksi luomis-näkemystä ei kuvata luonnontieteellisenä tapahtumana eikä luonnonlain tapaisena asiana.

    Palataan vielä auto esimerkkiin. Kun katsomme valmista autoa pihallamme niin emme voi nähdä tapaa jolla auto valmistettiin - emmekä valmistuksen takana olleita päämääriä, ajatuksia tai konsepteja jotka auton tekijällä oli mielessään päämääriensä toteuttamiseksi. Auto kuitenkin pursuaa tarkoitusta varten suunniteltuja asioita. Auto pursuaa päämäärätietoisuutta sillä se sisältää esimerkiksi paljon palautumatonta monimutkaisuutta joka on varma todiste siitä ettei se ole syntynyt ilman tarkoitusta.

    Tämä vertailu osoittaa että älykäs vaikutus voidaan tunnistaa todisteista jotka edellyttävät tekijän ja tekevät tekemisen uskottavaksi. Jos tutkittavassa kohteessa - esim; auto on tuntomerkkejä jotka eivät kokemuksemme mukaan synny luonnollisilla mekanismeilla - meillä on vahvat perusteet sille että jotkut muut kuin luonnolliset syyt ovat vaikuttaneet asiaan.

    Biologinen solu on täynnä käsittämättömän mutkikkaita biokoneita jotka ylittävät nerokkuudessaan ja monimutkaisuudessaan reippaasti kaiken ihmisen kehittämän teknologian. Jos auto pursuaa tarkoitusta niin solussa on autoon verrattuna ainakin sen verran enemmän tarkoituksellista päämäärätietoisuutta kuin New York:issa on verrattuna yhteen autoon. Joten jos haluamme olla rehellisiä ja johdonmukaisia niin kreationistinen lähtöoletus (teoria) on huomattavasti selitysvoimaisempi kuin naturalistinen/darvinistinen selitys kun tarkastelemme biologiaa - luontoa.


    LUONNONTIETEEN TUTKIJAN TODISTUS

    Bioprosessitekniikan emeritusprofessori Matti Leisola on harjoittanut kokeellista luonnontiedettä yli neljäkymmentä vuotta ja hän sanoo selventävästi: "käytännössä kun me tehdään näitä asioita (kokeellista tiedettä) niin darvinismi unohdetaan aina koska siten ei saada mitään järkevää aikaiseksi."
  20. TIETEEN LÄHTÖKOHTA

    Mitä eroa on kreationistitiedemiehen ja evolutionistitiedemiehen luonnontieteellisessä tutkimuksessa?

    - Lähtökohta

    Kreationistitiedemiehen ja evolutionistitiedemiehen eroittaa heidän lähtökohtansa - heidän maailmankatsomuksensa. Kukaan tiedemies ei ole neutraali - uskomuksista vapaa vaan jokaista tiedemiestä ohjaa heidän tutkimustyössään heidän maailmankatsomuksensa jolla on perustavaa laatua oleva vaikutus niihin johtopäätöksiin joihin tiedemies tulee tutkiessaan todistusaineistoa.

    Maailmankatsomus (todellisuuden luonteen selittävä teoriamme) toimii kuin palapeli. Maailmankatsomus näyttää tiedemiehelle "yleiskuvan" todellisuuden luonteesta. Jokaisella tiedemiehellä on menneisyyttä käsitteleviin oletuksiin/uskomuksiin perustuva maailmankatsomus joka antaa heille yleiskuvan todellisuuden luonteesta. Tämä yleiskuva edustaa "palapeliä" johonka todistusaineiston palaset tulee sovittaa.

    Aina kun tiedemies tutkimuksissaan näkee tai oppii jotain niin hän yrittää sovittaa havaintoaan palapelinsä yleiskuvaan. Maailmankatsomus on selitys/teoria joka auttaa tiedemiestä laittamaan havainnot loogiseksi kokonaisuudeksi. Havainnot eivät ole neutraaleja (riippumattomia) vaan ne ovat tavalla tai toiselle keskinäisessä riippuvuussuhteessa aivan kuten palapelin palaset. Havaintojen (palasten) keskinäiseen riippuvuussuhteeseen vaikuttaa perustavalla tavalla se mikä on tiedemiehen palapelin yleiskuva - ennakko-oletus - eli maailmankatsomus. Tiedemiesten maailmankatsomus näyttää heille yleiskuvan joka auttaa heitä pistämään palaset (havainnot) oikeaan paikkaan palapelissä - maailmankuvassa.

    Maailmankatsomus (teoria) on tosiasioiden tulkitsemista mutta ei itse tosiasia. Teoria/yleiskuva ja havaitut tosiasiat ovat kaksi eri asiaa. Teoria/yleiskuva yhdistää asiat mutta ei ole itse totuus. Tosiasia (havainto) pysyy muuttumattomana mutta sitä selittävät tulkinnat voivat muuttua nopeastikkin. Tämän vuoksi tiedemiehet (kreationisti ja evolutionisti) voivat tulla samasta tosiasiasta (havainnosta) täysin erinlaiseen johtopäätökseen koska heidän teoriansa/yleiskuvansa lähtökohta on täysin erinlainen. Tosiasiatkaan eivät siis ole neutraaleja vaan ne saavat selityksen joka sopii selittäjän yleiskuvaan (palapeliin).

    Kreationistit ja evolutionistit eroittaa siis perustavalla tavalla heidän lähtökohtansa koska se vaikuttaa siihen mitä tutkijat voivat nähdä ja minkälaisen selityksen he antavat näkemilleensä havainnoille. Lähtökohta vaikuttaa siihen millaisia kysymyksiä tiedemies esittää ja olettaa tehdessään kokeellistä tutkimusta.


    TIETEEN MENETELMÄ

    - Menetelmä

    Kun kreationistitiedemies ja evolutionistitiedemies menevät laboratorioon harjoittamaan kokeellista luonnontiedettä niin he käyttävät samaa (kokeellista) menetelmää. Luonnontieteessä käytetään kokeellista menetelmää jonka avulla tutkitaan sitä miten luonto toimii ja muuntelee. Tämä käytettävä kokeellinen menetelmä on sama kaikille tiedemiehille riippumatta siitä minkälainen maailmankatsomus tiedemiehillä on. Eli tiedemiesten maailmankatsomus ei vaikuta heidän käyttämäänsä luonnontieteen kokeelliseen tutkimusmenetelmään - mutta tiedemiesten maailmankatsomuksella on perustavaa laatua oleva vaikutus siihen millaisia kysymyksiä he esittävät tehdessään tutkimusta sekä millaisiin johtopäätöksiin he tulevat luonnontieteellisten tutkimusmenetelmien tuloksista.

    Luonnontieteellinen "kokeellinen menetelmä" on sama kaikille eikä tämä kokeellinen menetelmä synnytä eroa kreationistien ja evolutionistien välille vaan ero syntyy tutkimuskysymysten ja kokeellisen menetelmän tuottamien tulosten tulkinnassa sillä näihin asioihin tutkijan maailmankatsomuksella on suuri vaikutus.

    Koska kreationistien ja evolutionistien ennakko-oletus yleiskuvasta on täysin erinlainen niin siksi heidän tulkinnat/johtopäätökset tieteellisen menetelmän tuottamista tuloksista ovat myöskin usein täysin erinlaiset. Sillä tulokset saavat sellaisen tulkinnan/selityksen että ne sopivat tulkitsijan/selittäjän yleiskuvaan (palapeliin).

    Koska tiedemiesten lähtöoletuksella on perustavaa laatua oleva merkitys tulosten tulkinnassa niin lähtökohta vaikuttaa myös siihen mitä tiedemies tutkii kokeellisella menetelmällä. Tiedemiehet voivat esimerkiksi kokeellista menetelmää käyttäen tutkia "darvinismin" - sattuma/valinta menetelmän toimivuutta tai "kreationismin" - suunnittelun toimivuutta.

    Jatkuu
    21. 18 / 37
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt