Vapaa kuvaus

Linkit: http://www.sauluslahetys.com/, http://mikaeltorppa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/

Aloituksia

73

Kommenttia

730

  1. jatkoa

    Jeesus Kristus tulee oppia tuntemaan Luojana, Tuomarina ja Vapahtajana. Luojana sillä Hän on taivaan ja maan Luoja sillä Herra joksi Jeesus tulee tunnustaa (Room.10:9-13) tarkoittaa Luoja Jumalaa. Tuomarina sillä Hän määrittää oikean ja väärän sekä tuomitsee synnin johon Hänen luomansa maailma on langennut. Vapahtajana sillä Hän pelastaa jokaisen joka pelastusta synninorjuudesta sydämensä pohjasta halajaa Häntä avuksi huutaen. Ensimmäinen Mooseksen kirja on siis evankeliumin sanoman perustus ja jos se ei ole kunnossa ei evankeliumilla ole perustusta.

    Monilla ihmisillä on maailmankuva joka estää heitä ottamasta vastaan evankeliumia koska he ovat jo ennakkoon sitoutuneet siihen että Raamattu on "nuotiotarina" ja "satukirja". Vahva naturalistinen maailmankuva on suora este sille ettei ihminen voi ottaa evankeliumia vastaan koska tällöin hän ei kärsi kuulla Jumalan sanaa. Luomisevankelioinnin tarkoitus on murentaa näitä ihmisten Raamatun vastaisia ennakkoasenteita. Luomisevankelioinnin tarkoitus on saada ihmiset käsittämään 'väittelyn' todellinen luonne. Se että väittely todellisuuden luonteesta koskee todellisuudessa ennakko-oletuksiamme ja että kaikilla ihmisillä on uskoon pohjautuva ennakkoasenne.

    Ei ole neutraaleita uskomuksista vapaita ihmisiä vaikka yleinen myytti sanoisikin että ateistit eivät usko. Jokaisella ihmisellä on uskoon pohjautuva maailmankuva ja tämän esille tuominen on tärkeää jotta voimme haastaa evankeliumin vastaiset maailmankuvat niin kuin Paavalikin teki. Sillä ihminen tulkitsee todisteita toisin vasta silloin kun hän laittaa erilaiset silmälasit päähänsä – tällä tarkoitetaan omien ennakko-oletusten muuttamista. Ihmisten tulisi ensiksi ymmärtää että heidän maailmankuvansa perustuu uskonvaraisille asioille sillä vain sitä kautta ihminen voi alkaa kyseenalaistamaan omia ennakkoasentaitaan - uskomuksiensa perusteita ja katsomaan todisteita myös toisenlaisten "uskomuslasien" läpi.

    Luomisevankelioinnin syvin tarkoitus on operoida siinä maastossa joka estää ihmisiä kuulemasta Jumalan sanaa. Luomisevankeliointi auttaa ihmisiä laittamaan Raamattulinssit silmille ja katsomaan todellisuutta Raamattulinssien läpi. Kun kuulijat on saatu ymmärtämään keskustelun todellinen luonne ja kun he suostuvat (nöyrtyvät) katsomaan todellisuutta Raamattulinssien läpi niin silloin he tulevat myös vastaanottavaisiksi evankeliumille ja sanalle rististä.

    Luomisevankeliointi ei itsessään pelasta sillä se että ymmärtää että maailma on luotu ei vielä riitä pelastukseen sillä pelastumme vasta kun tunnemme Luojamme ja Luojamme tuntemiseen meidän täytyy kuulla evankeliumi Hänestä. Luomisevankeliointi kyllä edes auttaa sitä että ihminen alkaa etsiä tätä pelastajaa ja kun ihminen etsien lukee ja kuuntelee Jumalan sanaa niin silloin hän voi Luojansa löytää sillä etsivä löytää ja kolkuttavalle avataan.
  2. ****Torppa, mikä on evankelioimesi motiivi tällä palstalla?****

    Paavali lähestyi erinlailla juutalaisia ja kreikkalaisia.

    Apt. 9:22 Mutta Saulus sai yhä enemmän voimaa ja saattoi Damaskossa asuvat juutalaiset ymmälle näyttäen toteen, että Jeesus on Kristus.

    Apt. 18:5 Ja kun Silas ja Timoteus tulivat Makedoniasta, oli Paavali kokonaan antautunut sanan julistamiseen ja todisti juutalaisille, että Jeesus on Kristus.

    Paavalin ei tarvinnut julistaa juutalaisille että Herra Jumala on luonut taivaan ja maan koska juutalaiset tiesivät jo sen. Sen sijaan Paavali julisti ja näytti toteen juutalaisille että Jeesus on Kristus itse Herra taivaasta. Juutalaisille ei tarvinnut julistaa mikä Herra on vaan kuka Herra on Luoja. Herra Jeesus Kristus.

    Apt.14:15 ja sanoivat: "Miehet, miksi te näin teette? Mekin olemme ihmisiä, yhtä vajavaisia kuin te, ja julistamme teille evankeliumia, että te kääntyisitte noista turhista jumalista elävän Jumalan puoleen, joka on tehnyt taivaan ja maan ja meren ja kaikki, mitä niissä on.

    Apt. 17:23 Sillä kävellessäni ympäri ja katsellessani teidän pyhiä paikkojanne minä löysin myös alttarin, johon oli kirjoitettu: 'Tuntemattomalle jumalalle.' Mitä te siis tuntemattanne palvelette, sen minä teille ilmoitan.
    17:24 Jumala, joka on tehnyt maailman ja kaikki, mitä siinä on, hän, joka on taivaan ja maan Herra, ei asu käsillä tehdyissä temppeleissä,
    17:25 eikä häntä voida ihmisten käsillä palvella, ikäänkuin hän jotakin tarvitsisi, hän, joka itse antaa kaikille elämän ja hengen ja kaiken.
    17:26 Ja hän on tehnyt koko ihmissuvun yhdestä ainoasta asumaan kaikkea maanpiiriä ja on säätänyt heille määrätyt ajat ja heidän asumisensa rajat

    Apostolientekojen luvuissa 14 ja 17 Paavali julistaa evankeliumia pakanoille. Pakanoille Paavali julistaa Herrasta joka on tehnyt taivaan ja maan ja kaiken mitä niissä on. Pakanoille Paavali julistaa siis mikä Herra on kaiken Luoja. Hän on taivaan ja maan Luoja. Juutalaisille ei tarvinnt julistaa mikä Herra on vaan kuka Hän on. Jeesus Kristus on Herra!

    Pakanoille tulee ensiksi julistaa mikä Herra on jotta he voisivat tulla tuntemaan myös kuka Herra on. Herra on kaiken Luoja ja Jeesus Kristus on Herra. Uskon että Paavali lähestyi juutalaisia ja pakanoita erinlailla siksi että juutalaisilla oli tieto evankeliumin perustasta ensimmäisestä Mooseksen kirjasta joka ilmoittaa että Herra Jumala on luonut taivaan ja maan ja kaiken mitä niissä on.

    Pakanoilla ei ollut tätä perustusta ja siksi Paavali aloitti heille julistuksen evankeliumin perustuksista ilmoittamalla ensimmäisen Mooseksen kirjan mukaisesti että Herra on luonut taivaan ja maan. Usko Jumalaan kaiken Luojana on evankeliumin perustus. Jeesus Kristus on Luoja eikä muuta perustusta voida totuudessa laittaa kuin Jeesus Kristus on Herra taivaan ja maan ja kaiken mitä niissä on Luoja.

    Uskon että tämä sama Raamatun opettama totuus on voimassa yhä tänäkin päivänä yleisellä tasolla. Yleisesti juutalaiset yhä uskovat Herra Jumalan luoneen taivaan ja maan mutta he eivät tunne Herra Jumalaa. Sekä yleisesti pakanat eivät usko Herra Jumalan luoneen taivasta ja maata sillä yleisesti pakanat uskovat evoluutioon jonka mukaan elämä on kehittynyt sattumalta.

    Ensimmäinen Mooseksen kirja ei ole turhaan ensimmäinen vaan se on sitä siksi että se on koko evankeliumin perustus. Jos perustus ei ole kunnossa ei sanomaakaan voida rakentaa kestäväksi. Täytyy olla perustus jonka päälle evankeliumin pelastus sanomaa julistetaan. Herra Jumala ilmoittaa itsensä taivaan ja maan ja kaiken mitä niissä on Luojana. Tämä on koko Kristinuskon sanoman alku ja perustus. Jos tätä ei usko ei voi tulla uskomaan Jeesukseen Raamatun mukaan. Jumala itse on nähnyt hyväksi ensimmäiseksi ilmoittaa ihmisille että Hän on kaiken Luoja se on lähtökohta ja perustus. Tämä pätee yhä tänäkin päivänä. Ensimmäinen Mooseksen kirja on evankeliumin perustus sillä se ilmoittaa Herra Jumalan Luojana.

    Ensimmäinen Mooseksen kirja ilmoittaa myöskin sanoman synnin ja kuoleman alkuperästä. Nämä ovat perustavaalaatua olevia asioita joidenka päälle koko Kristinusko rakentuu. Evankeliumiin kuuluu sanoma Luojasta joka on tehnyt kaiken ja joka omistaa kaiken ja Jolle jokainen on vastuussa teoistaan. Evankeliumiin kuuluu sanoma syntiinlankeemuksesta kapinasta Luoja Jumalaa kohtaan jotta ihmiset voisivat ymmärtää miksi maailmassa on pahuutta ja miksi he tarvitsevat Herran Jeesuksen Kristuksen ristinkuolemaa syntiensä sovitukseksi. Ilman sanomaa Luojasta ja ihmisen syntiinlankeemuksesta ei ristinsanoma tavoita ihmisiä vaan risti on ja pysyy ihmisille hullutuksena!

    jatkuu
  3. Kosminen säteily yläilmakehässä synnyttää vapaita neutroneja. Ne voivat reagoida typpiatomien (14N)kanssa siten, että neutroni syrjäyttää protonin. Tällöin syntyy radioaktiivinen hiili-14-isotooppi (14C). Sen puoliintumisaika on 5 730 vuotta. Noin biljoonasosa (10-12) ilmakehän hiilestä onkin isotooppia 14C, joka myös osallistuu hiilen kiertokulkuun. Joka minuutti noin 170 000 14C-atomia hajoaa ruumiissamme takaisin typeksi.

    Kun kuoltuamme lopetamme hiilen syömisen, luittemme säteily hiipuu radiohiilen palaessa loppuun. Mitä vähemmän haudasta ylöskaivetut luut säteilevät, sitä vanhempia ne ovat. Säteilyn pitäisi hiipua olemattomiin viimeistään 100 000 vuodessa kaikkein herkimpiäkin laitteita (AMS) käytettäessä. Menetelmää käytetään eloperäisten jäännösten iänmäärityksessä. Käytännössä menetelmän ylärajana onpidetty 50 000 vuotta; tämän jälkeen hiiltä on jäljellä niin vähän, että sen määrittäminen ei tahdo onnistua. Tässäkin menetelmässä tutkija saa käsiinsä pelkän suhdeluvun, ei ikää. Ikä on johdettava suhteesta ja tutkimuskohteen kontekstista.

    Menetelmän kehitti Willard Libby vuonna 1946 ja sai siitä Nobel-palkinnon neljätoista vuotta myöhemmin. Sen luotettavuus edellyttää useiden todentamattomien lähtökohtaoletusten paikkansapitävyyttä. Tärkein on se, että fossiilin elinaikana ilmakehän radiohiilipitoisuus oli sama kuin tänään. Tämä tarkoittaa myös sitä, että radiohiilen synnyn ja hajoamisen välillä on vallinnut tasapaino ainakin useamman vuosituhannen ajan. Näin ei kuitenkaan ole, sillä ainakin nykyään radiohiiltä syntyy noin 18 - 25 % enemmän kuin hajoaa (Gallop,
    s. 153).

    Vakioinen hiilidioksidipitoisuus edellyttää myös tasapainoa ilmakehän ja valtamerien suurten hiilidioksidimäärien välillä. Maapallon magneettikenttä suistaa kosmista säteilyä ionosfäärissä napojen kautta takaisin avaruuteen
    (revontulet). Kentän voimakkuutta on pystytty mittaamaan vuodesta 1829 saakka ja sen on todettu koko ajan heikentyneen. Ensimmäisenä tähän kiinnitti huomiota Barnes-niminen fyysikko 1970-luvun alussa. Hän kävi läpi viimeisen 130 vuoden aikana kerätyt mittaustulokset ja totesi, että kenttä heikkenee 5 % vuosisadassa.

    Tämä pitää yhtä paleomagneettisten tutkimusten kanssa. Niistä voidaan epäsuorasti päätellä, että kenttä oli 40 % vahvempi vuonna 1000 jKr.2 Kentän oltua muinaisuudessa vahvempi, radiohiiltä syntyi vähemmän, koska kosmista säteilyä torjuttiin tehokkaammin yläilmakehässä. Menetelmä edellyttää sitäkin, että typen pitoisuus ilmakehässä on pysynyt vakiona. Myös kosmisen säteilyn olisi pitänyt pysyä vakiona. Myös maapallon valtavat kivihiili-, öljy- ja kaasukentät panevat epäilemään radiohiiliajoituksen mielekkyyttä: Kiertokulusta on siis poistunut jättimäärät hiiltä. Silloin kun öljyyn, kivihiileen ja maakaasuun sitoutunut hiili oli vielä kiertokulussa, radiohiilen suhteellisen määrän on täytynyt
    olla paljon pienempi kuin nykyään, koska radiohiili syntyy typestä.

    Vaikuttaa siis varmalta, että muinaisuudessa radiohiiltä on syntynyt vähemmän ja että sitä on ollut kierrossa vähemmän sekä määrällisesti että suhteellisesti. Niinpä muinoin fossilisoituneet eliöt sisälsivät kuollessaan paljon vähemmän radiohiiltä kun tänään kuolevat. Mutta kun radiohiilianalyysien tulkinnat perustuvat uniformitarismiin, on selvää että tutkimuskohteiden tulkitut iät ovat korkeampia kuin todelliset.

    Tämä on ollut tiedossa ja vuosikymmenet sekä arkeologien että paleontologien keskuudessa. Käytännössä on havaittu, että radiometriset iät kuitenkin täsmäävät kohtalaisen hyvin noin 2 400 vuoden taakse: Esim. arkeologien tiedossa on luotettavina pidettyjä, historian aikakirjoihin kirjattuja tapahtumia. Niihin liittyvien
    arkeologisten löytöjen radiohiiliajoitus pitää suurin piirtein paikkansa historian tietojen kanssa noin vuoteen 400 eKr. saakka. Kun siitä mennään ajassa taaksepäin, aikaero radiohiilen hyväksi kasvaa sitä suuremmaksi, mitä kauemmaksi menneisyydessä edetään.

    Koska radiohiilimenetelmä rupeaa antamaan historian tiedoista merkittävästi poikkeavia arvoja kun edetään vuoteen 400 ennen ajanlaskun alkua, ei sen luotettavuutta voida pönkittää dendrokronologialla eli vuosilusto-ajoituksella. Elämän väittämä radiohiiliajoituksen luotettavuudesta pitäisikin korvata sen epäluotettavuutta kuvaavalla lauselmalla:

    ”Menetelmän luotettavuutta ei voida osoittaa vertaamalla radiohiiliajoituksia ja puiden vuosirenkaista tehtyjä iänmäärityksiä, koska siihen ja erityisesti cross dating´iin liittyy epävarmuustekijöitä.”

    http://www.luominen.fi/materiaalit/pdf/koulubiologian_analyysi_osa_2.pdf
  4. Maapallon miljardien vuosien ikä ei ole tieteellinen mittaustulos vaan uskomus jonka perustana on todellisuudessa hypoteettinen "makroevoluutio".

    Ydinfysiikan emeritusprofessori Herman Schneider Heidelbergin Yliopistosta kirjoittaa:

    "Radiometria antaa vain näennäisen iän. Kelvatakseen "oikeaksi iäksi" tai "hyväksytyksi iäksi" täytyy sen osua geologisen aikataulun edeltä määräämään kohtaan. Todellinen absoluutti ei ole mittaus tai arviointitulos vaan olemassaoleva geologinen aikataulu. Niin kauan kuin geologinen aikataulu ratkaisee mittauksen kelpoisuuden eivät mittaukset voi ratkaista geologisen aikataulun oikeellisuutta...

    ...Todellinen mittatikku, johon geologinen aikataulu sovitetaan, on otaksuttu eliöiden makroevoluutio."

    Geologinen aikataulu sovitetaan todellisuudessa sopimaan evoluutioteorian olettamaan historiaan - joten todellisuudessa ajoitustulosten todellinen mittatikku on sekulaarien tiedemiesten keskuudessa - "evoluutioteoria" ja teorian olettama historia. Evoluutioteorian hypoteesi eliöiden historiasta määrää geologisen aikataulun ja geologinen aikataulu määrää taas sen mitkä radiometriset tulokset ovat sallittuja.

    Radiometristen ajoitusmenetelmien pohjana ja mittatikkuna toimii siis uskomus menneisyydestä - uskomus jota ei voida tieteellisesti todistaa ja tämä tekee myös kaikista radiometrisistä ajoituksista uskomuksiin perustuvia tulkintoja. Vastoin yleistä uskomusta radiometriset ajoitustulokset eivät siis ole tieteellisiä "tosiasioita" siitä kuinka vanhoja näytteet todellisuudessa ovat. Ne ovat ainoastaan uskomuksiin perustuvia 'tulkintoja'.

    Kaikki iänmääritysmenetelmät perustuvat erehtyväisten ihmisten vajavaisiin oletuksiin/uskomuksiin menneisyydestä. Toisin sanoen iässä ei ole kysymys tieteellisistä havainnoista vaan ennemminkin kiistasta menneisyyden olettamuksistamme - menneisyyden josta ei voi tehdä havaintoja.

    Miksi niin monet kristitytkin ovat valmiita tekemään kompromisseja näiden uskomuksien kanssa? Miksi niin monet kristitytkin ovat niin kärkkäitä hyväksymään ihmisten erehtyväiset iänmääritysmenetelmät kiistattomina tosiasioina? Miksi niin monet kristityt ovat valmiita horjuttamaan Jumalan sanan arvovaltaa erehtyväisten ihmisten uskomuksien perusteella? Siksi koska niin monet ihmiset ovat nielaisseet saatanan syötin "onko Jumala todellakin sanonut niin" ja tämän tähden he kyseenalaistavat Jumalan sanan ilmoituksen.

    Meillä on objektiivinen ja luotettava silminnäkijätodiste maailman historiasta - kaiken alusta Jumalan sanassa. Luoja Jumala oli ainoana paikalla kun maailma perustettiin ja siksi vain Hänellä voi olla todellinen tieto maailman historiasta. Kristittyjen tulisikin luottaa Luoja Jumalan sanaan eikä kyseenalaistaa sitä erehtyväisten ihmisten uskomuksiin nojaten.

    Raamatun ilmoitus - Jumalan sana ei ole sodassa tiedettä vastaan vaan sekulaarin maailman uskomuksia vastaan ja valitettavasti monet kristitytkin ovat tehneet kompromisseja näiden sekulaarien (pakanallisten) uskomuksien kanssa. Näin he ovat horjuttamassa Jumalan sanan arvovaltaa ja tämä jos mikä on vahingollista ja eksyttävää kristillisen uskon ja evankeliumin kannalta.
  5. Jo vuonna 1957 Melvin Cook kyseli tiedelehti Nature´ssa (179:213) ilmakehämme heliumin perään artikkelissaan ”Where is the earth´s radiogenic helium?” Ongelma oli siinä, että suurten määrien uraania oli havaittu hajonneen lyijyksi ja tästä tehtiin se johtopäätös, että Maan täytyy olla vanha. Laskelmat
    kuitenkin osoittivat, että ilmakehässä on heliumia vain 0,04 % siitä määrästä, jonka olisi pitänyt kerääntyä siihen uraanin hajoamisesta. Tässä oli jo otettu huomioon heliumin mahdollinen, mutta vähäiseksi arvioitu karkaaminen avaruuteen. Jos peruskalliot ovat niin vanhoja kuin miltä ne uraani-lyijy määrityksen mukaan näyttävät, heliumin olisi jo ajat sitten pitänyt siirtyä ilmakehään.

    Vastausta Cook´n kysymykseen saatiin odottaa melko pitkään ennen kuin havaittiin, että valtaosa heliumista on edelleenkin peruskalliossa: Vuonna 1974 Los Alamos´n kansallinen laboratorio porautti useiden mailien syvyisiä reikiä kuumaan ja kuivaan tuliperäiseen kallioon tarkoituksenaan tutkia geotermistä energian tuotantoa (New Mexico, Valles Caldera). Porausnäytteistä eristettiin zirkon-kiteitä, jotka sisälsivät uraania ja sen hajoamistuotteita. Uraanin ja lyijyn suhteiden perusteella kallion iäksi laskettiin 1,5 miljardia vuotta. Lyijyn määrän perusteella voitiin laskea syntyneen heliumin määrä. 1,5 miljardissa vuodessa kaiken heliumin olisi pitänyt haihtua. Niinpä kenellekään ei ollut tullut mieleen etsiä sitä zirkoneista ja biotiitista.

    Nyt tutkijat päättivät kuitenkin yrittää ja havaitsivat, että 58 % heliumista edelleenkin oli kiteiden sisällä ja lisäksi pieniä määriä ympäröivässä biotiitissa. Tuolloin ei vielä mitattu heliumin liikkuvuus- eli diffuusionopeutta. Vasta vuonna 2002 julkaistiin kaksi toisistaan riippumatonta tutkimusta heliumin diffuusiosta. Molemmat viittasivat suureen liikkuvuuteen; helium siis poistuu kiteistä melko nopeasti suuren liikkuvuutensa ansiosta.

    Diffuusionopeuksien perusteella zirkonien iäksi laskettiin 4000 – 14 000, eikä 1,5 miljardia vuotta. Tutkimustulokset olivat loogisen tuntuisia myös siinä suhteessa, että pienissä zirkoneissa heliumia oli vähemmän kuin suurissa. Yli 1 400 metrin syvyydestä otetut näytteet sisälsivät vähemmän heliumia kuin pinnallisimmat, koska syvemmät olivat kuumempia ja liikkuvuus siten suurempi. Jos tutkittu kallio olisi 1,5 miljardin vuoden ikäinen, se edellyttäisi, että heliumin haihtumisnopeus olisi 100 000 kertaa pienempi kuin mittauksilla todettu.

    Aluksi naturalistit, erikoisesti Gary Loechelt, toistuvasti kritisoivat ICR-instituutin tutkijoiden heliumdiffuusiotutkimuksia. Jatkuvasta kritiikistä johtuen fyysikko Russell Humphreys päätti käydä läpi aikaisempia raportteja. Tällöin hän huomasi, että Harrison et al., jotka olivat tutkineet samojen kallioiden (Fenton Hill) argon-pitoisuuksia 1980-luvulla, olivat hylänneet osan tuloksistaan, koska niiden mukaan näytteet olivat vain muutaman tuhannen vuoden ikäisiä (pöytälaatikkosyndrooma). Niinpä asia tutkittiin nyt uudelleen ja kallioiden minimi-iäksi saatiin argonin perusteella vähintään 3 000 ja korkeintaan 8 900 vuotta. Ikä sopii mukavasti sen kanssa mitä olettaisimme kallioiden iäksi Raamatun perusteella.

    http://www.luominen.fi/materiaalit/pdf/koulubiologian_analyysi_osa_2.pdf
  6. ONKO MAAPALLON MILJARDIEN VUOSIEN IKÄ TIETEELLINEN MITTAUSTULOS?

    Suurin osa ihmisistä uskoo että maapallon miljardien vuosien ikä on tieteellinen mittaustulos joka on saatu radioaktiivisen iänmäärityksen kautta. Mutta onko tämä radioaktiivinen mittaustulos tieteellinen tosiasia vaiko olettamus - uskomus.

    Mikään tieteellinen menetelmä ei voi todistaa (tieteellisesti) maailmankaikkeuden tai maan ikää. Kaikkiin ikälaskelmiin sisältyy olettamuksien tekemistä menneisyydestä: ”kellon” käynnistymisajankohta, kellon nopeus ja se ettei kelloa ole koskaan häiritty. Ei ole olemassa riippumatonta luonnollista kelloa jonka avulla voisimme testata näitä olettamuksia.

    Otan esimerkin uintikilpailusta joka havainnollistaa niitä periaatteita joita käytetään ajan mittaamiseen. Uimari tulee maaliin 1500 metrin kilpailussa ja tarkkaan kalibroitu kello näyttää aikaa 10:11 ja 19 sekuntia. Miten pitkään kilpailijalta kului uida 1500 metrin matka?

    Me kaikki tiedämme että ilman lähtöaikaa on mahdotonta vahvistaa kilpailuun kulunutta aikaa. Lähtöajan tietäminenkään ei vielä riitä. Meidän täytyisi olla myös varmoja siitä että uimari todellakin ui 1500 metriä sillä jos emme voi olla varmoja matkan pituudesta emme voi olla varmoja ajan paikkansa pitävyydestä. Tästä syystä uintikilpailuissa täytyy olla useampi tuomari seuraamassa kilpailua jotta kilpailun ajat voidaan vahvistaa.

    Kellon tarkkuudella ei ole myöskään väliä tuloksen kannalta ilman luotettavia silminnäkijöitä. Voimme vahvistaa ajan vain jos sen mittasi kaksi tai useampi silminnäkijää jotka näkivät lähdön - tapahtumien kulun ja maaliintulon. Juuri samasta on kyse geologisten tapahtumien ajoituksessa kun käytetään radioaktiivisuuteen perustuvia menetelmiä.

    Emme voi mitata kiven ikää radioaktiivisella iänmäärityksellä koska emme olleet paikalla mittaamassa kivessä olevia radioaktiivisia alkuaineita sen muodostuessa emmekä seuranneet miten nuo alkuaineet muuttuivat kiven koko geologisen historian aikana. Radioaktiivisen iänmäärityksen ratkaiseva ongelma on se että se perustuu aina olettamuksille menneisyydestä. Olettamuksille joita on mahdoton tieteellisesti testata ja vahvistaa.

    Tämän vuoksi radioaktiivinen iänmääritys voi antaa tulokseksi minkä tahansa iän riippuen niistä olettamuksista joita tuloksen tulkinnassa on käytetty. Radioaktiivinen iänmääritys perustuu aina tulkintaan joidenka pohjana ovat olettamukset/uskomukset menneisyydestä ja näin radioaktiivinen iänmääritys ei koskaan voi edustaa tieteellistä mittaustulosta maailman iästä.

    http://www.sauluslahetys.com/uutiset.html?126
  7. Hienoa RepeRuutikallo että odotat filmiä innolla - osoitat esimerkillistä asennetta :)

    Nyt kuitenkin maltti on valttia sillä teemme filmistä mahdollisimman laadukkaan. Eli pyrimme saamaan äänen kohilleen ja myös editoimaan powerpoint materiaalin niin että se on laadukkaasti esillä videossa. Joten malta vielä Repe tovi niin sitten pääset nauttimaan.

    Tämä tilaisuus oli Saulus-Lähetyksen järjestämä ensimmäinen tilaisuus ja meille jäi siitä todella hyvät fiilikset. Haluamme järjestää tämän tyylisiä tilaisuuksia tulevaisuudessa mahdollisimman paljon jos Herra meille sen suo armossaan.

    Otamme myös ehdotuksia vastaan tilaisuuksien aiheista jne...
  8. jatkoa

    Naturalismin ohgelma on ensiksi siinä ettei toisenlaisten henkisten ja aineettomien kokonaisuuksien olemassaoloa voida ilman selviä todisteita sulkea pois. Tämä koskee erityisesti alikuperään liittyviä kysymyksiä joihin sisältyy aivan keskeisesti ajatus suunnittelusta. Tämän mahdollisuuden pois sulkeminen on maailmankatsomuksellinen ennakkopäätös joka ylittää luonnontieteen tutkimuksen rajat.

    Toiseksi naturalismin ongelma on siinä ettei luonnontieteen havainnot muuntelusta nimenomaan tue naturalistista evoluutioteoriaan nojaavaa selitystä. Tunnemme erilaisia muuntelumekanismeja mutta niitä ei kyetä muotoilemaan luonnonlaeiksi jotka selittäisivät uusien rakenteiden synnyn. Tämän vuoksi hypoteettista evoluutiohistoriaa (naturalistinen selitys) ei voi selittää deduktiivisesti.

    Ogelmallista on myös enne kaikkea sellaisten lainalaisuuksien puuttuminen joista voitaisiin päätellä pitkien aikojen kuluessa tapahtuneet muutosta aiheuttaneet ilmiöt ja niiden syntymekanismi. Tämä ilmenee esimerkiksi siitä että on mahdoton jälkikäteen arvioida missä eliöryhmässä uusi rakenteita kenties syntyi. Siksi ei voi antaa mitään lainalaisuutta esimerkiksi sille että esimerkiksi lepakolle ja valaille periytyy kaikuluotaukseen perustuva sunnistamisjärjestelmä mutta toisille nisäkkäille ei. Luonnon historia on yhdensuuntainen sitä ei voi kuvata luonnonlakeihin perustuvilla tapahtumilla vaikka niilläkin on ollut oma merkityksensä ja näin naturalistinen selitys ei ole selitysvoimainen ja johdonmukainen sille mitä me löydämme todistusaineistosta.
  9. Hieman ajatuksia aihetta koskien.

    Raamatun mukaan Jumala loi alussa kaikki eliöt lajiensa (perusryhmiensä) mukaan ja sitten käski niiden lisääntyä ja täyttää maa. Yliluonnollinen luominen ja eliöiden suunnittelu ja niiden informaation antaminen tapahtui siis alussa eikä sitä tarvitse tapahtua enään sen jälkeen. Tämän vuoksi luonnontiede ei tietenkään voi havaita eliöissä tapahtuvan enään mitään yliluonnollista. Mutta se ettei luomista havaita enään tapahtuvan ei tietenkään ole todiste siitä etteikö asioita olisi alunperinluotu ja suunniteltu ja etteikö todistusaineisto vastaisi juuri sitä mitä odottaisimmekin Raamatun kuvauksen perusteella.

    Kokeellinen tiede on metodi jolla voidaan tutkia vain nykyisyyttä ja nykyisyydessä olevia asioita. Kokeellinen tiede voi tutkia sitä miten luonto toimii ja muuntelee nykyisyydessä mutta kokeellisen tieteen metodein ei voida tutkia ja saada tietoa menneisyydestä - siitä miten luonto ja organismit ovat saaneet menneisyydessä alkunsa ja kehittyneet tähän pisteeseem. Täten tiede voi antaa meille tieteellistä tietoa vain siitä miten luonto ja organismit toimivat nykyisyydessä. Tämä tieto ei kuitenkaan vastaa meille siihen miten luonto ja organismit saivat alkunsa menneisyydessä. Näin tieteellinen tieto on rajattu vain nykyisyyden tutkimisen tuottamaan tietoon - siihen miten jo olemassa olevat asiat muuntelevat jne..

    Tiedemiehet tekevät sitten tästä nykyisyydessä havaitsemastaan muuntelusta erinlaisia johtopäätöksiä (tulkintoja) ja näitä tulkintoja ohjaa heidän maailmankatsomuksensa (se teoria jonka kautta he pyrkivät selittämään todellisuuden luonteen mistä, miten ja miksi elämä on olemassa jne..). Kreationistilla ja evolutionistilla on käytössään täysin sama kokeellinen luonnontiede joka tuottaa heille tietoa siitä miten luonto muuntelee nykyisyydessä. Kun sitten kreationisti ja evolutionisti alkavat selittämään mitä tämä havaittu muuntelu tarkoittaa ja mistä se voisi kertoa niin heidän selityksiään alkaa ohjaamaan heidän menneisyyttä käsittelevä uskomusjärjestelmänsä (maailmankatsomus) jonka kautta he tulkitsevat todistusaineistoa.

    Esimerkiksi kun kreationisti ja evolutionisti katsovat samaa havaintoa (lajiutuminen) niin he tulevat siitä hyvin erinlaiseen johtopäätökseen. Lajiutumisessa ei tapahdu mitään yliluonnollista mutta se voidaan selittää hyvinkin erinlailla riippuen tulkitsijan ennakko-oletuksista. Toinen näkee lajiutumisessa erikoistumisen jo olemassa olevan geenivaraston kustannuksella ja toinen kehityksen uudeksi. Luonnontieteen tehtävä on sitten tutkia näitä tapahtumia (lajiutuminen) tarkasti ja selvittää mitä siinä oikein tapahtuu ja nämä tulokset voivat sitten vahvistaa tai heikentää niitä johtopäätöksiä joita kreationisti ja evolutionisti niistä tekivät. Eli käytettävissä oleva todistusaineisto sopii usein erilaisiin ja jopa toistensa kanssa ristiriitaisiin malleihin. Selityskuvion huipulla ei siksi ole lainalaisuus vaan ennakkonäkemys eliöiden historiasta.

    On siis väärin sanoa että luonnontiede saisi vain naturalistisia selityksiä koska luonnontieteen tulokset saavat sen mukaisia selityksiä minkälaisen uskon selittäjä omaa. Naturalismi sulkee pois sen mahdollisuuden että eliöiden synnyssä olisi luonnollisten prosessien lisäksi vaikuttanut päämäärätietoinen toiminta. Naturalismi tarkoitttaa metafyysistä oppia jonka mukaan kaikki olevainen on lopulta selitettävissä pelkästään aineellisilla tekijöillä ja kaiken synty on selitettävissä luonnollisten lainalaisuuksien ja päämäärättömien prosessien avulla. Naturalistit määrittävät myös ihmisen pelkästään aineellisena olentona. Ihmisen päämäärätietoinen toimintakin pelkistyy siten vain aineelliseksi prosessiksi.