Vapaa kuvaus

Pitkä ja monipolvinen elämä on jo takanani. Monessa olen mukana ollut, paljon nähnyt, paljon kokenut ja jotain vielä muistankin. Maailma on muuttunut paljon elinaikanani, niin myös elinympäristöni ja yhteisöni, jotka ovat vaihtuneetkin moneen kertaan. Muuttunut olen varmaan itsekin, kun muokkaajia on ollut paljon.

Tapsa Rautavaara lauleli ”en päivääkään vaihtaisi pois”. En yhdy tuohon varauksetta, mutta yhdyn kyllä laulun säepariin ”jotain jos toimissain väärin mä tein, suon senkin itsellein”. Elämää se kaikki on ollut. Kun elämä vielä jatkuu, yhä se elämältä maistuu, antejaan antaa ja varsin moniaalle edelleen kuljettaa. Myös maailmanmeno ja elämän ilmiöt yhä kiinnostavat niin, että otan niihin kantaa myös näillä palstoilla.

Tämän korkean iän saavuttaneen on kuitenkin ylöspäin katseensa kohdistaen joskus syytä huokaista näinkin:

Ah, painuva päivä, ma aamusta aloin,
jo lapsena leimusin, nuorena paloin,
mut tahtoni vielä ei tuhkaksi tulla,
jos vielä on valkeutta sulla!

(Eino Leino)

Ja onhan myös näin:

Niin kauan, kun on veri suonissas,
luut, jänteet lujina ja ominas,
niin kauan älä pyri kohtalon
majasta ahtaasta pois jalallas!

(Omar Khaijam)

Aloituksia

428

Kommenttia

6558

  • Uusimmat aloitukset
  • Suosituimmat aloitukset
  • Uusimmat kommentit
  1. Viikonloppuna en täällä käynyt. Kun nyt palstan avasin, huomaan, että minua on kyllä pidetty esillä täällä. Miksiköhän, kun minä en koskaan tee heistä avauksia ja hyvin harvoin heille edes vastailen?

    Eräs on jopa tehnyt avauksen tällä samalla otsikolla kuin tämä minunkin avaukseni. Avauksensa sisältöön en viitsi puuttua.

    Huvittaa tuokin, kun kapteenin sotilasarvoni on eräälle sellainen päänvaiva, että hän haluaisi sen lakkauttaa. Ei siihen pystyne muu kuin arvon myöntänyt Tasavallan presidentti, jos haltija on syyllistynyt niin vakaviin rikoksiin, että oikeus esittää sitä presidentille.

    Eipä tuosta sotilasarvostani ole minulle enää juuri merkitystä muualla kuin noissa evp-tilaisuuksissa, joissa yhdistyksen kunniajäsenenä ja nyt jo iältänikin vanhimpana joudun – tai pääsen – aina esittämään kiitokset tilaisuuden järjestäjille.
    Suurin merkitys on kuitenkin sillä, että korkeimmasta mahdollisesta toimiupseerin palkasta – joka oli ikä- ja muine lisineen selvästi suurempi kuin kadettiupseeri-kapteenin palkka pääsin eläkkeelle, jota olen nauttinut jo 44 vuotta. Melkoisena ”lisukkeena” siihen on myös Valion keskushallinnon isännöitsijän tehtävästä saamani eläke, ja sitäkin olen nauttinut jo 26 vuotta. Se eläke ei tosin ole aivan täysi, kun kertyi vain 18 vuodessa; täyteen olisi tarvittu 25 vuotta.

    On näköjään otettu esille myös pokani firman tekemät suurkaupat. Olen tietenkin hyvilläni siitä, mutta muuten en asiaan puutu.

    Useita muitakin viestejä on tullut avaukselleni edellisen käyntini jälkeen. Asiallisiakin, mutta en niitä nyt ala kommentoida muuten, kuin niistä yhteisesti kiittäen! . Kommentoin kuitenkin erikseen tuon tänä aamuna klo 09.13 tulleen viestin lähettäjää, joka sanoo minun olevan kepupalstan The Man. Ilmeisesti myös nuo alussa esille ottamieni viestien lähettäjät näkevät asian samoin – eivät he muuten minua noin esillä pitäisi😉
  2. Avaukseni alussa mainitsemani tv-ohjelman innoittamana tein tämän avaukseni ehkä hieman hupimielessä, jollaiseen en ole enää vuosikausiin ryhtynyt. Siihen minua nyt osaltaan innoitti myös tuolta ”oikealta sotilaalta” eilen tullut viesti, jossa ilmoitti Kharonin lautan olevan tulossa minua noutamaan. Halusin hälventää huoltaan minusta näyttäen, että ei se lautta ole tullut vielä perille.

    Avaukseni on saanut jo melkoisesti vastineita. Ihan asiallisiakin; yhteinen kiitos niistä kaikille, kun en nyt oikein viitsi alkaa niihin kuhunkin erikseen vastailla. Lounaan nautittuani otin pitkät päivälevot ja nyt lähden keskuspuiston lenkkireiteille, joilla varmaan tallustelen n. kolmen kilometrin lenkin. Kolmessa vartissahan tuon lenkin vielä viimesyksynäkin tein, mutta nyt minulla mene siihen aikaa varmaan runsas tunti – kun lenkkireitin varrella on useita penkkejäkin, joilla aina hetken istahtelen.

    Otan nyt tässä kuitenkin esille yhden viestin, jossa kehutaan everstiluutnanttia siitä, ettei hän kehu itseään, jollaista minun sanotaan tekevän. Minä olen kyllä kertonut paljon itsestäni, myös minusta esitettyjä vääriä tietoja oikaistakseni, ja usein olen kertomalleni myös todisteet esittänyt. Enhän toki voi valehdella tekemisistäni, kun henkilöllisyyteni täällä tiedetään ja sitä kautta voidaan helposti tietää tekemisistänikin. Everstiluutnantin leppoista juttelutyyli on kyllä minunkin mieleeni, mutta voisi hän sentään kertoa, missä joukoissa, missä tehtävissä ja milloin hän palveli. Everstiluutnanttina tietenkin esikunnissa, joissa hänellä varmaan oli apulaisia, joilla oli toisenlaatuinen asiapapereissa vaadittava kirjoitustyyli😊

    Nyt lenkille!
  3. Pariisin olympialaisistahan tämän avaukseni tein 26.07. ja viimeisen viestini tälle jätin seuraavana päivänä. Avauksen aihepiiriin tämän avaukseni päätänkin:

    Ainutlaatuinen saavutus Suomelle tuli näissä olympialaisissa. Ei yhtäkään mitalia! Sellaista ei ole tapahtunut koskaan ennen, Saavutuksen erikoisuus korostuu vertailussa muihin pohjoismaihin: Ruotsi, Norja ja Tanska olivat melkoisia mitalirohmuja; näette tästä:

    https://www.iltalehti.fi/pariisin-olympialaiset-2024/a/e44416e7-5ee0-48b9-88e8-e19e1a0f1706

    Tässä vielä luettelo kaikista mitalin saaneista maista, joita on 91 maata; Suomi ei siinäkään joukossa, jossa on hämmästyttävän pieniäkin maita, meille lähes tuntemattomia ”kääpiöitäkin":

    https://www.365scores.com/fi/olympics/league/paris-2024-7710/medals

    Monia olympialaisia olen ollut seuraamassa, kaikkia v:sta 1948 olleista Lontoon olympialaista alkaen – vaikka vain yksiä olen ollut paikanpäällä katsomassa, Helsingin olympialaisia v. 1952. Nämä olivat varmaan viimeiset olympialaiset joita olin seuraamassa; harmi, että niissä tuli maallemme tuollainen tulos.

    Urheilumaanahan Suomea on pidetty. Kyllä sille on edelleen perusteita urheiluharrastuksen yleisyydestä ja hyvä niin, että ne harrastukset alkavat monilla jo hyvin nuorina; kouluissa ja vapaa-ajalla ja ihan urheilujoukkueissakin. Nuorihan oli menestyneimpiä urheilijoitamme näissä olympialaisissakin, 13-vuotias Heili Sirviö, oka sijoittui lajissaan viidenneksi:

    https://fi.wikipedia.org/wiki/Heili_Sirviö

    Huippu-urheilun osalta maamme tilanne on kehno. Ilmeisesti osaamattomuutta sen johdossa ja valmennuksessa. Nyt noissa piireissä ilmeisesti alkavat melkoiset myllerrykset. Toivottavasti ne johtavat tuloksiin seuraavissa olympialaisissakin Yhdysvaltojen Los Angelsissa, jossa kävin pitkällä Kalifornian retkelläni v. 2011 – harmi, olisi täytynyt jättää se reissu väliin ja mennä tuonne hienoon kaupunkiin vasta 2028😉

    Eipä tämä aihe antane aihetta enempään ja kun politiikkakaan ei anna nyt aiheita saanen keskittyä vain tähän omaan ”urheiluuni”, päivittäiseen lenkkeilyyn ja 05.09. alkavaan Helsingin sydänkuntoutuksen viikoittaiseen jumppaani. Maaliskuun alussa jouduin sen keskeyttämään, mutta kuntoni on nyt parempi ja olen siihen jo ilmoittautunut.
  4. Olivathan ne Pariisin olympialaisten avajaiset ainutlaatuiset! Tietysti erikoista sekin, etteivät ne olleet kisastadionilla kuten kai ovat olleet kaikissa aikaisemmissa olympialaisissa. Veneiillä ja pienillä aluksilla niitä joukkueita kuljetettiin 6 km pitkin Seine-jokea ja kovin riehakkaina joukkueet esiintyivät, aivan toisin kuin aina niissä stadionien avajaisissa. Eikä siinä kaikki, vaan avajaisia täydensivät jopa joukkueita enemmän rantojen esiintyjät, kovin riehakkaita hekin yleensä.

    Juhlallisuuksien luonteesta minulle syntyi oudoksuntaa niin, etten jaksanut niitä loppuun asti katsoa. Laitoin kuitenkin tv:n ne tallettamaan ja juoksutellen katsoin nyt aamulla.

    Koko päivän jatkuvia ohjelmia noista olympialaisista tulee koko ensiviikonkin jokaisena päivänä, mutta ei niissä paljoinkaan ole sellaista joka houkuttaisi minut katsomaan, Yleisurheilu alkaa vasta perjantaina ja sitten sitä tulee joka päivä toista viikkoa. Katsonen lähes kaiken sen ja jotain muutakin, ainakin sellaista, joissa maallamme on edustaja mukana.

    Poikkeuksellisesi näin viikonloppuna vielä kävin täällä mutta seuraavaan käyntiini nuo olympialaiset antanevat aihetta vasta silloin, kun saan osoittaa iloani tai pettymystäni urheilijamme suorituksen suhteen.