Vapaa kuvaus

...

Aloituksia

16

Kommenttia

629

  1. Totta. Kirkon tuollainen toiminta on ihan luonnollista ja luontevaa. Osallistuminen täysin vapaaehtoita kaikille niille, joita se oikeasti kiinnostaa. Enemmän tällaista ja vähemmän väkisin ja pakolla kouluissa ja muualla julkisen sektorin toiminnassa.
  2. Harvoin olen ollut Päivin kanssa samaa mieltä asioista, mutta sitä silti arvostan että Päivi on poliitikkona uskaltanut selkeästi sanoa kantansa asioihin eikä ole yrittänyt muotoilla kaikesta hajutonta ja mautonta ympäripyöreää höttöä ettei vain karkoittaisi äänestäjiä. Kaikki eivät voi olla liberaalejaperinnekeskustaoikeistolaissosiaalidemokraattejakaan.
  3. Suomessa esimerkiksi Pro-seremoniat tarjoaa ilmeisesti hyvän vaihtoehdon kirkolle monien seremonioiden järjestämiseen (nimenanto, häät, hautajaiset jne) sejä puhujapalveluita. Omakohtaisia kokemuksia ei ole, mutta posiviivisia kokemuksia olen kuullut.
    http://www.pro-seremoniat.fi/

    Hyviä vinkkejä ja vaihtoehtoja kirkkoon kuulumattomille löytyy kirjoistakin, en tosin tiedä miten suomeksi on saatavilla mitään. Itselle mielenkiintoinen ja hyödyllinenkin on ollut mm. Dale McGowanin (toim.) Parenting Beyond Belief
    http://www.amazon.com/Parenting-Beyond-Belief-Raising-Religion/dp/0814474268

    Tuossa kirjassa on taustastaan johtuen toki pientä Pohjois-Amerikka -painotusta, mutta vähän suodattamalla ja soveltamalla varsin pätevää tekstiä Euroopan tähänkin kolkkaan.

    Pelkät perinteet ja rituaaliet eivät mielestäni riitä kirkkoon kuulumisen perusteeksi, jos itse laitokseen tai sen opetuksiin ei usko. Ei niistä suurta haittaakaan ole, jos niihin satuihin ja taikatemppuihin ei usko, mutta jäsenyys antaa kirkolle ansaitsemattoman suuren aseman ja painoarvon liian moneen asiaan kirkon ulkopuolellakin.
    Ja esimerkiksi lasten kastaminen ihan vaan perinteen vuoksi sitoo nämä kuitenkin samalla pakolliseen uskonnonopetukseen ilman vaihtoehtoja koulussa jne jne. Pienellä vaivannäöllä nimenannosta saa vähintään ihan yhtä toimivan ja kauniin tilaisuuden kuin papin loitsimanakin, ilman vaivaannuttavasti mutistuja tunnustuksia yms joihin harva, jos kukaan, läsnäolijoista edes uskoo.