kesälesken elämää

Onks muita kesäleskiä ja miten on sujunut lesken päivät? Minulla meni mies rakentamaan kesämökkiä ja tulee vaan viikonloppuisin kotiin. Hommaa kestää monta kuukautta. Aika yksinäiseltä tuntuu nää kesälesken päivät. Tylsää...

38

118

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Meriläinen

      Tääl vaan tälläinen uusiopoikamiestyttö, joka elelee ihan normaalistikin tätä sinkun elämää.
      Joskus käy tylsäksi mutta silloin täytyy jostain yrittää keksiä terävää:))
      Sullahan on kuiteskin jotain mitä odottaa.

      • superhessu991

        Olin kesäleskenä kesäkuun, mutta sitten alkoi yksinäisyys vaivaamaan. Onneksi löysin http://sinkkutreffit.blogspot.com/ tuota kautta kivaa seuraa loppukesäksi, miksei vaikka talven ylikin..


    • No aika oudolta tää tuntuu pitkästä aikaa. tää on vasta toinen ilta, että jospa tähän tottuu. Monta kuukautta edessä yksinäisiä iltoja. Varoitan vaan, että varmaan alan häiriköimään täälläkin joutessani...

      • Meriläinen

        Tänne mahtuu kyllä hyvinkin häiriköimään :))
        Joskus ei tapahdu oikeen koko päivänä yhtään mitään ja sitten taas jonain päivänä tuntuu että kaikki olis heränneet jostain koomasta yhtäaikaa.


    • Heikunkeikku

      Joo, on varmasti outoa aluksi. Kasaa kaikki talosta löytyvät tyynyt viereesi, niin on tunne, kuin miehes siinä rötköttäis vieres.

      Minä oon kesä-syksy-talvi-kevät-leski ja hirmu vapaalta tuntuu. Välillä voi lentää liihotella sinne sun tänne, välillä oikaasta jalaat suoraksi ja olla mojua laiskana.

      Äkkiäkös se viikko menee. Yks hurahus ku on maanantai ja toinen hurahus, niin huomaat, että perjantai on edessä ja kultaklimppi tulee oviaukosta sisään.

    • heh heh, kultakimpale...voi olla että tää tekee hyvääkin, niin hempeitä meinattiin jo puhelimassakin toisillesa alkaa puhua, ei kyllä tavallisesti toivotella kauniita unia...heh heh...

      Minä sanoin kyllä sille, että miten sinä uskallat minut yksin jättää, etkö pelkää että kun saan olla yksin niin laitan koko huushollin ihan uuteen järjestykseen. Et tunne koko kämppää etkä löydä mitää. No sit joudut laittaan äkkiä takas, sanoi vaan.

      • Heikunkeikku

        Jepulis, hyvää se tekee olla vähän aikaa erossa. Sitten huomaa paremmin, miten Ihana se toinen on siinä arkielämän touhuissa.
        Puhelimessa voi suoltaa sulosanoja ja houkuttelevia suunnitelmia seuraavaksi viikonlopuksi, joista nyt en tarkemmin ala selostamaan, mutta you know...öhöm:)

        Käytä naisellista viehätysvoimaasi huushollin uudelleen järjestelemiseen. Jos miehesi on pois muutaman kuukauden, niin asia on helposti järjestettävissä. Joka viikko, kun hän on pois, niin siirrät yhden tai korkeintaan kaksi (mutta ei enempää) huonekalua uuteen paikkaan ja kun miehesi perjantaina kotiutuu, niin hän on NIIN iloinen nähdessään oman kultansa, että ei laisinkaan huomaa parin huonekalun siirtoa. Viikonlopun aikana hän Tottuu näiden järjestykseen ja sitten taas seuraavalla viikolla siirrät yhen uuden huonekalun jne.... Hyvin menöö, usko pois.

        Niin ja jos ostat uusia huonekaluja, niin silloin osta samalla myös itsellesi jotakin hurrrrjan kiehtovaa vaatetta päällesi, niin olet satavarma, että hän katsoo Vain ja ainoastaan Sinua.


      • Heikunkeikku kirjoitti:

        Jepulis, hyvää se tekee olla vähän aikaa erossa. Sitten huomaa paremmin, miten Ihana se toinen on siinä arkielämän touhuissa.
        Puhelimessa voi suoltaa sulosanoja ja houkuttelevia suunnitelmia seuraavaksi viikonlopuksi, joista nyt en tarkemmin ala selostamaan, mutta you know...öhöm:)

        Käytä naisellista viehätysvoimaasi huushollin uudelleen järjestelemiseen. Jos miehesi on pois muutaman kuukauden, niin asia on helposti järjestettävissä. Joka viikko, kun hän on pois, niin siirrät yhden tai korkeintaan kaksi (mutta ei enempää) huonekalua uuteen paikkaan ja kun miehesi perjantaina kotiutuu, niin hän on NIIN iloinen nähdessään oman kultansa, että ei laisinkaan huomaa parin huonekalun siirtoa. Viikonlopun aikana hän Tottuu näiden järjestykseen ja sitten taas seuraavalla viikolla siirrät yhen uuden huonekalun jne.... Hyvin menöö, usko pois.

        Niin ja jos ostat uusia huonekaluja, niin silloin osta samalla myös itsellesi jotakin hurrrrjan kiehtovaa vaatetta päällesi, niin olet satavarma, että hän katsoo Vain ja ainoastaan Sinua.

        heh heh... jos se ei huomais et sohva on muuttanut paikkaa kun makoilisin ite pikkusievissä siinä uudella paikalla, ja ripset maskarassa ja huulet maalattuna...


    • lejanna

      Klimppiähän Heikutavei ehdotteli.
      Klimpistä tulee mieleen osteri, ja siitä Mr. Bean. Muistan, kuinka voitonvarmasti hän kulautteli ostereita, hieman jo vanhentuneita.
      Saipahan, mitä pyysi. :)))))

      Teillähän lie eron aiheuttama uusioromanssi hehkuu??
      Mie syön vaan mansikoita.
      .

    • Joo, sit näkee viikonloppuna onks romanssia. Jos se näyttää kans kovasti ikävöivän viikolla, niin tartteis varmaan pyytää siltä sit ku se tulee jotain lahjojakkii. Eiks ne oo miehet silloin höveleitä ku ne ovat romanttisella tuulella? Täytyypä miettiä mitä pyytäis, jos kokeilisi ensin varovaisesti vaikka punaista skootteria.

      • lejanna

        Pyydä sähköllä ladattava skootteri. Äänetön peto, tehokas.
        Saat monta uteliasta katsetta peräpeiliisi.
        *kokemus puhuu* :))

        Käyttökustannukset 0,30 €/50 km.
        Ei tuoksu, kuin enkeli.
        .


      • Heikunkeikku

        Ilman muuta lahjoja. Lahjat ovat hurmaavan ihania.
        Älä nyt heti kokeile noin suuuuurta lahjaa, kuin punaasta skootteria.
        Aloita ensteks pienemmästä esim. vapaavalintaisesta lahjasta ja kun ikävä yltyy ajan kera, niin silloin esität skootteritoivomuksen. Näin minä asian ajattelisin:)


      • lejanna kirjoitti:

        Pyydä sähköllä ladattava skootteri. Äänetön peto, tehokas.
        Saat monta uteliasta katsetta peräpeiliisi.
        *kokemus puhuu* :))

        Käyttökustannukset 0,30 €/50 km.
        Ei tuoksu, kuin enkeli.
        .

        Voi se olis ihana. Kiitos vihjeestä.


      • Heikunkeikku kirjoitti:

        Ilman muuta lahjoja. Lahjat ovat hurmaavan ihania.
        Älä nyt heti kokeile noin suuuuurta lahjaa, kuin punaasta skootteria.
        Aloita ensteks pienemmästä esim. vapaavalintaisesta lahjasta ja kun ikävä yltyy ajan kera, niin silloin esität skootteritoivomuksen. Näin minä asian ajattelisin:)

        Joo, voi olla viisasta. Jos kysyis vaan vihjaillen loppuviikosta, että tuoko hän minulle tuliaisa. Ja sit syksyllä vasta tarjoukksesta sellainen punainen menopeli sähköllä ladattava...


      • lejanna kirjoitti:

        Pyydä sähköllä ladattava skootteri. Äänetön peto, tehokas.
        Saat monta uteliasta katsetta peräpeiliisi.
        *kokemus puhuu* :))

        Käyttökustannukset 0,30 €/50 km.
        Ei tuoksu, kuin enkeli.
        .

        Saisinkohan ajaa sillä keskustaan tuollaista metsätietä ja kävelytietä. Ei kai mun vaan tartteis ajaa sillä oikein ajotiellä? Ja starttakohan se pikkupakkasella vai onkohan ihan vaan kesäskootteri?


      • Heikunkeikku
        miljoona kirjoitti:

        Joo, voi olla viisasta. Jos kysyis vaan vihjaillen loppuviikosta, että tuoko hän minulle tuliaisa. Ja sit syksyllä vasta tarjoukksesta sellainen punainen menopeli sähköllä ladattava...

        Joo, minusta tuo olisi järkevä tapa toimia:)

        Ai niin, vielä yks asia tuli mieleen, juolahtelevi.

        Miehethän toki mielellään tahtovat tuoda armaalleen tuliaisia, mutta ehkei kaikki aina Huomaa tuoda. Siksi mielestäni olisi viisasta nimenomaan mainita asiasta.
        Mutta koska ei tietenkään tahtoisi pilata miehen tuliaisentuomisyllätystä, voisi asian tuoda esille pehmeästi ja hellästi.
        Jos pidät suklaasta tai muusta suuhunpantavasta, niin olisi varmistettava, ettet saisi sellaista, koska semmoset suklaarasiat voit helposti hakea itse kaupasta, joten jos suot, niin ehdotan seuraavaa:

        Sinä:-Tiedän, että kuitenkin tuot minulle tuliaisia, mutta armaani voisitko olla tuomatta mitään suuhunpantavaa, sillä olisin mielissäni jostakin tavarasta

        Hän:-Tietysti tuon jotakin tavaraa

        Sinä (jos halajaisit korua):- Olisin kovin otettu, jos saisin Kalevalakorun:)

        Tai jos alat keräämään jotakin astiastoa, niin voisit mainita taiteilijan nimen, niin saat sitten sen minkä tahdot.


      • lejanna
        miljoona kirjoitti:

        Joo, voi olla viisasta. Jos kysyis vaan vihjaillen loppuviikosta, että tuoko hän minulle tuliaisa. Ja sit syksyllä vasta tarjoukksesta sellainen punainen menopeli sähköllä ladattava...

        Eikä maksanut kuin 600 eukkoa.
        Osti minulle ja kummitytölle.
        Ja arvaapa vain, kuinka venäläiset kuvasivat, kun heidät ohitin, ja kun pysähdyin, olivat kuin ööt Aapisen laidalla.
        Kuutiotilavuudeksi katsastusasemalla määriteltiin 1 kuutiosenttimetri, koska vähempää ei hyväksytty.

        Olipa siinä pollareilla ihmettelemistä, kun pyörää kiertelivät.
        Ei pakoputkea, ei ääntä, rekisterissä on kuitenkin.
        Luulivatkhan he minua Jane Bondiksi?
        .


      • Heikunkeikku
        lejanna kirjoitti:

        Eikä maksanut kuin 600 eukkoa.
        Osti minulle ja kummitytölle.
        Ja arvaapa vain, kuinka venäläiset kuvasivat, kun heidät ohitin, ja kun pysähdyin, olivat kuin ööt Aapisen laidalla.
        Kuutiotilavuudeksi katsastusasemalla määriteltiin 1 kuutiosenttimetri, koska vähempää ei hyväksytty.

        Olipa siinä pollareilla ihmettelemistä, kun pyörää kiertelivät.
        Ei pakoputkea, ei ääntä, rekisterissä on kuitenkin.
        Luulivatkhan he minua Jane Bondiksi?
        .

        Heh, Jane Bond, suo minun suorittaa naurupyrskähdys tähän väliin:)))

        Kaiketi otit kaiken kuvauksista irti?
        Makoilit skootterin päällä silleen vetävän näkösenä.


      • lejanna kirjoitti:

        Eikä maksanut kuin 600 eukkoa.
        Osti minulle ja kummitytölle.
        Ja arvaapa vain, kuinka venäläiset kuvasivat, kun heidät ohitin, ja kun pysähdyin, olivat kuin ööt Aapisen laidalla.
        Kuutiotilavuudeksi katsastusasemalla määriteltiin 1 kuutiosenttimetri, koska vähempää ei hyväksytty.

        Olipa siinä pollareilla ihmettelemistä, kun pyörää kiertelivät.
        Ei pakoputkea, ei ääntä, rekisterissä on kuitenkin.
        Luulivatkhan he minua Jane Bondiksi?
        .

        Ainut ongelma mulla, että missä sitä pitäisin. Asumme korkeassa kerrostalossa viidennessä kerroksessa ja hissi on pieni ei mahtuis hissillä olkkariin. Ja pyöräkellari myös aina romuja täynnä. Auto paikka on, katos, muttei lukollinen.

        Niin ja se akun lataus. Kun on oma sähkömittari niin pitäis siellä viidennessä kerroksessa ladatakii...


      • Heikunkeikku kirjoitti:

        Joo, minusta tuo olisi järkevä tapa toimia:)

        Ai niin, vielä yks asia tuli mieleen, juolahtelevi.

        Miehethän toki mielellään tahtovat tuoda armaalleen tuliaisia, mutta ehkei kaikki aina Huomaa tuoda. Siksi mielestäni olisi viisasta nimenomaan mainita asiasta.
        Mutta koska ei tietenkään tahtoisi pilata miehen tuliaisentuomisyllätystä, voisi asian tuoda esille pehmeästi ja hellästi.
        Jos pidät suklaasta tai muusta suuhunpantavasta, niin olisi varmistettava, ettet saisi sellaista, koska semmoset suklaarasiat voit helposti hakea itse kaupasta, joten jos suot, niin ehdotan seuraavaa:

        Sinä:-Tiedän, että kuitenkin tuot minulle tuliaisia, mutta armaani voisitko olla tuomatta mitään suuhunpantavaa, sillä olisin mielissäni jostakin tavarasta

        Hän:-Tietysti tuon jotakin tavaraa

        Sinä (jos halajaisit korua):- Olisin kovin otettu, jos saisin Kalevalakorun:)

        Tai jos alat keräämään jotakin astiastoa, niin voisit mainita taiteilijan nimen, niin saat sitten sen minkä tahdot.

        Niin, tai sanois vaan painokkalla äänellä, et mennään sit heti ensin skootteria katsomaan. Ainahan ne äijät autokauppoihinkin mielellään lähtee.

        Tai pyytäis kaverin tiputtamaan skootterimainoksia postiluukusta johonki sopivaan aikaan. Muka yllätyksenä antais sen itse niihin ensin tutustua...heh heh


      • lejanna kirjoitti:

        Eikä maksanut kuin 600 eukkoa.
        Osti minulle ja kummitytölle.
        Ja arvaapa vain, kuinka venäläiset kuvasivat, kun heidät ohitin, ja kun pysähdyin, olivat kuin ööt Aapisen laidalla.
        Kuutiotilavuudeksi katsastusasemalla määriteltiin 1 kuutiosenttimetri, koska vähempää ei hyväksytty.

        Olipa siinä pollareilla ihmettelemistä, kun pyörää kiertelivät.
        Ei pakoputkea, ei ääntä, rekisterissä on kuitenkin.
        Luulivatkhan he minua Jane Bondiksi?
        .

        Tosi halpoja, katsoin jo hintoja...polkupyörätkin maksaa yhtä paljo.


    • Nyt tää lähtee nukkumatin luo, ajelee skootterilla pilvien päällä...öitä

      • Heikunkeikku

        Hyvää yötä miljoona.
        Minä taidan kans häippästä. otan kirjan kouraan.
        Oli kiva jutella, kiitos pirteästä seurasta:)


      • lejanna
        Heikunkeikku kirjoitti:

        Hyvää yötä miljoona.
        Minä taidan kans häippästä. otan kirjan kouraan.
        Oli kiva jutella, kiitos pirteästä seurasta:)

        Jipistä, jopsista, sain jo huutia noista sanoista tuolla alenevassa polvessa.
        Kiva on puheloida mukavien ihmisten kanssa, kuin sinun, ja miljoonan.
        Heikunkeikku on oikea leikku, mukavaa on lukea, sinua, kuin myös miljoonaa.

        Hyvvee Ötyräistä!
        .


    • Satunnaislesken elämää.

      3pv - 3 viikkoa muutaman kerran vuodessa.

      Jaksojen aikana käyn joskus lähipubissa nauttimassa olut / viski yhdistelmän ja henkevästä seurasta.

      Valmistan "kiellettyjä" sapuskoja, vaihtelevia kaaleja eri muodoissaan sekä silakoita, jos saa.

      Aamut ovat kolkkoja kun kukaan ei ole tuhisemassa ja nykimässä täkin kulmaa.
      Vaimon paluuta edeltävänä päivänä teen suursiivouksen ikään kuin tervetuliaistoivotukseksi.

      • Joo kiellettyjä sapuskoja minäkin olen tehnyt, mutta siis vain hyvässä, pelkkiä kasviksia lähinnä...Meidän lähipubi on niin tyhjä viikolla ettei sitä henkevää seuraa taida viikolla löytyä.


    • No en nyt ihan kesäleski ole mutta lakkoja poimin 5 kg (pirullista hommaa), eilen satoi ja tänään hirveä helle, elikkä suolla oli tosi työ olla. Kaloja ongittu ainakin 3 kg, juuri sain kaikki paistettua, löytyipä muutama kanttrellikin. Uimaan piti mennä kun kaikki vaatteet kastuivat hiestä.

      Ei ole tylsyys päässyt iskemään, nyt olen ihan sippi. Olen metsäihminen ja keräilijä. Mustikoita on jo pakkasessa mutta hiukka lisää vielä, sitten sienet ja karpalot.

      Kyllä tekemistä vapaalla riittää, mutta buranan voimalla ja sitkeydellä se onnistuu.

      • Oho. Minusta ei olisi suolle rämpimään. Lakat ovat varmaan vaikeita poimittavia. En ole muuten koskaan poiminut lakkoja vaikka ihan oikeata suotakin omistan. Lapsenakin minut jätettiin aina kotivahdiksi pienempiä sisaruksia hoitamaan, kun muut meni suolle tai metsään marjaan tai heinäpellolle.

        Mustikoita aioin itsekin kyllä käydä poimimassa kun niitä kehutaan superruuaksi.


    • #%&%¤#"

      Melkein kuin minun päiväni eilen ja tänään.

    • Mun mies on lähes viikottain pois muutaman päivän. Parikymmentä vuotta sitten, kun muutimme yhteen asumaan, mun miehellä oli yli 100 kilometrin työmatka, ja hän asui arkisin erään tuttavamme pihamökissä. Seuraava työpaikka oli muutaman kilometrin päässä kesämökistä, ja kesäisin hän asui työviikon siellä. Kymmenkunta vuotta sitten hänen työpaikkansa oli yli 200 kilometrinpäässä, ja jonkun aikaa minäkin olin kaukana töissä. Silloin meillä oli yhteensä kolme asuntoa. En mä varmaan edes osais elää kenenkään kanssa tauotta 7 päivää viikossa.

      Ja mä olen muuten jo saanut lahjaksi sen punaisen skootterin.

      • Samantapaista se on minullakin ollut. Mies kävi ennen komennustöissä helsingissä ja tuli torstaisin viikonlopuksi kotiin. Nyt on ollut raksatyömaita viimeiset kuusvuotta aika liki kotia, yleensä kyllä kesäisin on noita kesämökkejä.Hän on talvisin ollut ammattikoululaisten työhönopettajana, joten siksi löytyy työpaikat aika liki kotia ja suht kunnolliset työolot. Kesäisin sit on noita alkeellisempiakin raksatyömaita ja kaukanakin saaristoissa.

        Olen kateellinen sun skootteristasi. Nyyh... itse olen 152 cm pitkä ja ne skootterit taitaa olla liian korkeita. Harkitsen vakavasti sähköavusteista polkupyörää. Sellaisen valkoisen Schwinn transit sähköavusteisenpyörän kokeilen huomenna. siitä saa akun irti kotiin viidenteenkerroksen ylös ladattavaksi ja säilytys onnistuu tavallisessa pyöräkellarissa. Minulla on syd. haarakatkos ja noi mäet on aika raskaita.


      • miljoona kirjoitti:

        Samantapaista se on minullakin ollut. Mies kävi ennen komennustöissä helsingissä ja tuli torstaisin viikonlopuksi kotiin. Nyt on ollut raksatyömaita viimeiset kuusvuotta aika liki kotia, yleensä kyllä kesäisin on noita kesämökkejä.Hän on talvisin ollut ammattikoululaisten työhönopettajana, joten siksi löytyy työpaikat aika liki kotia ja suht kunnolliset työolot. Kesäisin sit on noita alkeellisempiakin raksatyömaita ja kaukanakin saaristoissa.

        Olen kateellinen sun skootteristasi. Nyyh... itse olen 152 cm pitkä ja ne skootterit taitaa olla liian korkeita. Harkitsen vakavasti sähköavusteista polkupyörää. Sellaisen valkoisen Schwinn transit sähköavusteisenpyörän kokeilen huomenna. siitä saa akun irti kotiin viidenteenkerroksen ylös ladattavaksi ja säilytys onnistuu tavallisessa pyöräkellarissa. Minulla on syd. haarakatkos ja noi mäet on aika raskaita.

        Älä nyt heti lannistu. Mä kävin just mittailemassa tota mun skootteria, siis moposkootteria. Itse olen 164 cm, mutta mä en istu ihan satulan etuosassa. Satulan rakenne on selainen, että se madaltuu eteenpäin. Sen suunnittelussa on varmaan ajateltu, että pienempikin ihminen ylttää ohjaustankoon ja saa jalkansa mukavasti. Toi mun skootteri kävis varmaan alle 150 senttisellekin. Kannattaa koeistua useampia vaihtoehtoja. Viittäkymppiä on letkeä posotella. Alkaa ihan laulattaa. Sen suurempi vauhti ei ole mulle enää rentoa menoa.


      • sedna2003 kirjoitti:

        Älä nyt heti lannistu. Mä kävin just mittailemassa tota mun skootteria, siis moposkootteria. Itse olen 164 cm, mutta mä en istu ihan satulan etuosassa. Satulan rakenne on selainen, että se madaltuu eteenpäin. Sen suunnittelussa on varmaan ajateltu, että pienempikin ihminen ylttää ohjaustankoon ja saa jalkansa mukavasti. Toi mun skootteri kävis varmaan alle 150 senttisellekin. Kannattaa koeistua useampia vaihtoehtoja. Viittäkymppiä on letkeä posotella. Alkaa ihan laulattaa. Sen suurempi vauhti ei ole mulle enää rentoa menoa.

        No se kymmen senttiä on aika paljon. Muutenkin sen skootterin säilytysongelmat ovat se hankalin juttu. Niin ja se jalkatila skootterissa on niin leveä, että joutuu jalkojansa levittään niin paljo, että taas pituus lyhenee entisestäänkin....ja sit joutuis laittaa matalennetun penkin ja se on kova pepulle...


      • Kaikkeen tottuu.

        Palatessani 12-arkiviikkokiertolaiselämän jälkeen töihin kotipaikkakunnalle alkoi vaimoni urputtamaan.
        "Ruokaa saa kantaa selkä vääränä ( hän oli silloin osa-aikaisesti kassalla ), astioita likkaantuu, paikat sotkeentuu" jne.

        Muutamassa kuukaudessa lopetin kotipikkakunnallakin askaroinnin.
        Vaimo suostui samoja aikoja lopettamaan kassatouhunsa.

        Kyllä hän nopeasti mukautui kokoaikaiseen yhdessäoloon.
        Askareemme muotoutuivat harrastusten ja mielenkiinnon mukaisiksi.

        Tätä on nyt urputtamatta eletty kymmenisen vuotta.

        Ps. Fillari on teknisin ja nopein menopeli jonka elämäni sulostuttaja suostuu ottamaan käyttöön.
        Silloin kun vaimo tuli urputtaen perjantai-iltana ruokakassin kanssa fillarilla töistä, pihassa oli kolme rekisterissä olevaa, katsastettua, vakuutettua autoa ja vaimolla vielä silloin ajokortti.


      • miljoona kirjoitti:

        Samantapaista se on minullakin ollut. Mies kävi ennen komennustöissä helsingissä ja tuli torstaisin viikonlopuksi kotiin. Nyt on ollut raksatyömaita viimeiset kuusvuotta aika liki kotia, yleensä kyllä kesäisin on noita kesämökkejä.Hän on talvisin ollut ammattikoululaisten työhönopettajana, joten siksi löytyy työpaikat aika liki kotia ja suht kunnolliset työolot. Kesäisin sit on noita alkeellisempiakin raksatyömaita ja kaukanakin saaristoissa.

        Olen kateellinen sun skootteristasi. Nyyh... itse olen 152 cm pitkä ja ne skootterit taitaa olla liian korkeita. Harkitsen vakavasti sähköavusteista polkupyörää. Sellaisen valkoisen Schwinn transit sähköavusteisenpyörän kokeilen huomenna. siitä saa akun irti kotiin viidenteenkerroksen ylös ladattavaksi ja säilytys onnistuu tavallisessa pyöräkellarissa. Minulla on syd. haarakatkos ja noi mäet on aika raskaita.

        Pidä varasi sähköfillarin kanssa!

        Nopeus ja äänettömyys ovat vaarallinen yhdistelmä.


      • miljoona kirjoitti:

        No se kymmen senttiä on aika paljon. Muutenkin sen skootterin säilytysongelmat ovat se hankalin juttu. Niin ja se jalkatila skootterissa on niin leveä, että joutuu jalkojansa levittään niin paljo, että taas pituus lyhenee entisestäänkin....ja sit joutuis laittaa matalennetun penkin ja se on kova pepulle...

        Tuskin se kymmenkunta senttiä pelkästään jalkojen pituudessa näkyy. Mulla oli polvet reilusti koukussa, kun istuin satulassa. Jos liutin itseni edemmäs, niin ne olivat jo melkein suussa. Skoottereiden ensisijainen kohderyhmä on nuoret, eikä kaikki nuoret ole pitkiä saavuttaessaan mopoiän. Mun skootteri on italialainen, ja sikäläisissä ihmisissä on paljon pienikokoisia.

        Kokeile ennen kuinheität pyyhkeen kehään. Ettet vaan pelkäisi vinhaa menopeliä? Kyllä muakin alkuun jänskätti, kun en ollut koskaan ennen ajanut kaksipyöräistä moottoriajaoneuvoa. Ongelmallisinta vois olla toi pyörän kääntäminen. Pyörä ei käänny ihan pienessä tilassa ja painavaa vehjettä saa joskus tyrkkiä edestakaisin, että saa sen oikeeseen suuntaan ja paikalleen.


      • laiska-lasse kirjoitti:

        Kaikkeen tottuu.

        Palatessani 12-arkiviikkokiertolaiselämän jälkeen töihin kotipaikkakunnalle alkoi vaimoni urputtamaan.
        "Ruokaa saa kantaa selkä vääränä ( hän oli silloin osa-aikaisesti kassalla ), astioita likkaantuu, paikat sotkeentuu" jne.

        Muutamassa kuukaudessa lopetin kotipikkakunnallakin askaroinnin.
        Vaimo suostui samoja aikoja lopettamaan kassatouhunsa.

        Kyllä hän nopeasti mukautui kokoaikaiseen yhdessäoloon.
        Askareemme muotoutuivat harrastusten ja mielenkiinnon mukaisiksi.

        Tätä on nyt urputtamatta eletty kymmenisen vuotta.

        Ps. Fillari on teknisin ja nopein menopeli jonka elämäni sulostuttaja suostuu ottamaan käyttöön.
        Silloin kun vaimo tuli urputtaen perjantai-iltana ruokakassin kanssa fillarilla töistä, pihassa oli kolme rekisterissä olevaa, katsastettua, vakuutettua autoa ja vaimolla vielä silloin ajokortti.

        Mun työmatka on noin kuusi kilometriä sivu ja kolme mäkeä per sivu. Ajelen mieluiten fillarilla, mut noissa mäessä joudun työntään pyörää, levähtään ja se harmittaa. En halua autoa, vaikka kortti on. Ja sitä pyörää voi käyttää tavallisena fillarina ja ylämäessä sähkö avuksi. Älä pelkää, en aio ajaa lujaa. Huomenna koeajan sen hökötyksen.


      • sedna2003 kirjoitti:

        Tuskin se kymmenkunta senttiä pelkästään jalkojen pituudessa näkyy. Mulla oli polvet reilusti koukussa, kun istuin satulassa. Jos liutin itseni edemmäs, niin ne olivat jo melkein suussa. Skoottereiden ensisijainen kohderyhmä on nuoret, eikä kaikki nuoret ole pitkiä saavuttaessaan mopoiän. Mun skootteri on italialainen, ja sikäläisissä ihmisissä on paljon pienikokoisia.

        Kokeile ennen kuinheität pyyhkeen kehään. Ettet vaan pelkäisi vinhaa menopeliä? Kyllä muakin alkuun jänskätti, kun en ollut koskaan ennen ajanut kaksipyöräistä moottoriajaoneuvoa. Ongelmallisinta vois olla toi pyörän kääntäminen. Pyörä ei käänny ihan pienessä tilassa ja painavaa vehjettä saa joskus tyrkkiä edestakaisin, että saa sen oikeeseen suuntaan ja paikalleen.

        Tää on aika iso kaupunki ja ahdas kerrostalo asuma-alue. Maksullisen vuokrasäilytyksen joutuis ottaan. Ja tää on sen verran slummi vaikka on omistusasuntoja ja pari vuokrakerrostaloa, että kaikki pitää olla aina lukkojen takana. Justsa viimeviikolla polttivat yhden varastetun auton yläasteen urheilukentällä. Minä itkisin niin paljon jos mulla olisi skootteri rikottu tai varastettu. Sitä ei kuuntelisi pirukaan.

        Just toi että se on vaikea liikkuttaa huolettais myös. Eriasia jos olisi oma piha josta lähtis ja jossa sais pitää pyöräänsä.

        Täällä lähtee mummojen lukitut rullaattoritkin kauppojen pihoilta pakettiautoihin.


    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Jos yhdistät nimikirjaimet

      Jos yhdistät sinun ja kaivattusi ensimmäisten nimien alkukirjaimet mitkä nimikirjaimet tulee? Sinun ensin ja sitten häne
      Ikävä
      111
      7285
    2. Mies vinkkinä sulle

      Jos pyytäisit kahville tai ihan mihin vaan, niin lähtisin varmasti välittämättä muista
      Ikävä
      63
      5368
    3. Oletko katkera kun

      Et saanut kaivattuasi
      Ikävä
      95
      4924
    4. Paljon niitä puheita

      susta liikkuu. 🤮
      Tunteet
      52
      4075
    5. Kyllä se taitaa olla nyt näin

      Minusta tuntuu et joku lyö nyt kapuloita rattaisiin että meidän välit menisi lopullisesti. Sinä halusit että tämä menee
      Ikävä
      49
      4006
    6. Mitä haluat sanoa tällä hetkellä

      Hänelle 🫶 ⬇️
      Ikävä
      222
      3903
    7. Odotan että sanot

      Sitten siinä että haluaisit vielä jutella kahdestaan kanssani ja sitten kerrot hellästi että sinulla on ollut vaikea san
      Ikävä
      28
      3618
    8. Haluun sua niin paljon

      ❤️🥰🥹 Miehelle
      Ikävä
      42
      3305
    9. Vietetään yö yhdessä

      Rakastellaan koko yö
      Ikävä
      52
      2849
    10. Mitä palveluita mies..

      Haluaisit tilata minulta? -N
      Ikävä
      42
      2427
    Aihe