EntisAikaan

PerusRuokaa

Mitä ennenvanhaan, kun mummomme oli nuoria, syötiin, kun ei ollut rahaa luxukseen?

Ken muistaa, valaiskaa minua ja muita.

9

1567

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Panhandle

      Aika laaja kysymys, vaatisi vähän täsmennystä. Ensinnäkin, kenenkähän mummoa tarkoitat? Omat isovanhempani syntyivät 1900-luvun alussa, ja suurimman osan heidän elämäänsä Suomi oli köyhä maatalousmaa.

      Silloin elettiin varsinkin maaseudulla omavaraistaloudessa, kaikki muu paitsi kahvi ja mausteet tuotettiin itse. Tuoretta lihaa oli vain teurastuskausina, ja ainoat keinot saada ruoka säilymään paria päivää pitempään olivat sokeri- tai etikkasäilöntä, suolaus tai hapatus. Talvisaikaan ainoat kasvikset olivat kaali ja juurekset sekä etikkakurkut ja -punajuuret.

      Pelkkä rahan puute ei estänyt luksuksen hankkimista, koska elintarviketuonti oli tiukasti säänneltyä vielä vuosikymmeniä sodan jälkeen. Vasta 30 viime vuoden aikana kauppojen elintarviketarjonta on monipuolistunut. Muistan tuoneeni työkaverille pinjansiemeniä Tukholmasta 80-luvulla, kun niitä ei vielä Helsingistä saanut.

      Köyhissä perheissä - joita oli suurin osa - ruokatalouden perusta oli viljatuotteissa. Syötiin leipää, puuroa ja talkkunaa. Peruna oli toinen perusruoka-aines, jota oli joka aterialla. Se oli täyttävää ja halpaa, lihaa sisältävä kastike oli kallista ja siksi vain lisuke.

      Toisaalta energiaa tarvittiin paljon nykyistä enemmän, koska tehtiin fyysisesti raskasta työtä. Isäni (83 v.) on kertonut, kuinka hänen kotonaan syötiin läskisoosia kolme kertaa päivässä.

      Koska omakohtaista kokemusta on vasta 50-luvulta asti, yritän muistella, mitä silloin syötiin. Tyypillisiä ruokia olivat keitot, liha-, kala-, kaali- ja kesäkeitto. Myös laatikoita syötiin arkisin usein, silakka (perunasta ja suolasilakoista)-, kaali-, porkkana-, maksa- ja makaronilaatikkoa. Lapsuuteni makaronilaatikossa tosin ei ollut lihaa, pelkkää makaronia ja munamaitoa. Sitä syötiin erityisesti karjalanpaistin lisukkeena.

      Yksi herkuistani olivat silakkapihvit, joiden väliin äiti aina pilkkoi reilusti tuoretta tilliä ja ruohosipulia.

      Maksa- ja veriruokia syötiin säännöllisesti, esimerkiksi verilettuja ja maksakastiketta. Jauheliha ja kana tulivat ruokavalioon aika myöhäisessä vaiheessa. Paistettu (kokonainen) kana, lihamureke ja lihapullat olivatkin aluksi pyhäruokia.

      Jälkiruokia ei meillä paljon harrastettu, mutta jos niitä oli, ne tehtiin marjoista: mustikkakeitto, puolukkakiisseli tai vispipuuro olivat suurta herkkua. Jäätelö piti aina syödä heti, koska kotona ei ollut pakastinta. Yksi erikoisherkku oli jäätelösooda, jossa pitkään lasiin laitetun jäätelöpallon päälle kaadettiin pullollinen sitruunalimonadia.

    • ei enää onneksi

      Kurjinta mitä muista lapsuudesta oli, läskisoosin ja kaurapuuron sekoitus. Sitä syötiin kun oli ensin ollut läskisoosia ja sitten seuraavana aamuna kaurapuuroa, tähteet sekoitettiin sitten lounaaksi.
      Tätä syötiin yleisesti vielä -60 luvulla eteläisessä hämeessä.

    • Iisakki 136v.

      Kyllä sitä harvase päivä syötiin hanhenmaksapalleroita konjakilla kyyditettynä, muina päivinä sitten oli pariloitua härkää tequilan kanssa kyyditettynä. Kahvit tietenkin kaiken jälkiruokaherkuttelun päälle ja konjakin kanssa tietenkin.
      Oli se aikaa se, ei nykyisin silleen herkutella.

    • aika ja muistot

      Lihaa, perunaa, juureksia, marjoja, viljatuotteita, maitoa, kalaa ja riistaa. Kesäisin salaattia, sykssyisin kaalia ja punajuurta. Siinä ne perusteet.
      Ei silloin välttämättä köyhiä oltu ruoan suhteen, varsinkaan maaseudulla jossa ruoka oli itse tuotettu ja säilötty.
      Esim mummoni oli varsin pyylevä vaikka tekikin rankkoja maatalon töitä.

      Voi meillä kuulema kirnuttiin siihen aikaan itse, kerma separoitiin ja
      lihoja riitti myydä asti. Jauhot omasta pellosta, samoin kun juurekset.
      Säilytys oli maakellarissa, ja lihat osin kuivattiin, osin keitettiin syltyksi
      merisuolan kanssa. (tästäköhän periytyy syltynhimoni)

      Kun meijeriauto alkoi käymään niin sitten me nakerot saatiin semmosta herkkua kun jogurtti. Vieläkiin muistan sen hedelmäpommin, osasipa olla hyvää. Kauppa-auto yleistyi jossain 60-70 luvulla, joka oli kirjastoauton lisäksi valtakunnan ihme.

      Vasikkaa teurastettiin samoin sikoja, kanoja, (munat tietenkin tuli tilalta) ja lehmän poikimispäivinä oli uunijuustoa ternimaitoon ja hillon kanssa.
      Metsämansikoita, vadelmia ja mustikoita syötiin suoraan suuhun.

      Herkkuina oli apteekin salmiakki, jota sai silloin ilmaiseksi jos jaksoi
      ajella 5 km hakemaan sitä, ja ensimmäiset kunnon karkit fazerin parhaat
      ja sitä kis-kis karkkia kyllä jaksoi säästellä päiväkausia.

      Näin jälkeenpäin ajatellen- tuohan sitä luksusta juuri olikin.

      • elliivo

        Minun muistoni alkavat 50-60-lukujen vaihteesta.
        Silakkaa syötiin paljon ja nimenomaan paistettuna. Se oli Kymissä tyypillinen ruoka. Kerran viikossa silakanmyyjämummo ajoi kolmipyöräisellä mopolla jossa ol laatikko edessä ja huuteli hailii!
        Emännät ostivat omiin emalivateihin silakat.
        Teurastajan liha-auto ajoi kerran viikossa ja pysähtyi lähes joka portilla. Siitä sai lihat ja makkarat tuoreena. Myymäläautot, molempien kaupparyhmittymien, kiersivät muistaaksen kahdesti viikossa. Siis S-kaupan ja Elannon autot.

        60-luvun alussa tuli spaghetti kauppoihin. Sitä ennen oli vain tavallista lyhyttä makaroonia ja paksua putkimakaroonia. Voi että se oli hyvää kun äiti paistoi makkaranpalat ja sipulit pannulla, keitti spaghetin ja sotki ne sitten sekaisin ja ketsupin myös sinne samaan syssyyn. Meille ei ketsuppipulloa annettu omiin käsiin kun olisimme kuulemma hölvänneet sen yhdellä aterialla
        tyhjäksi.
        Lauantaisin syötiin laatikkoruokia kun uuni lämmitettiin leipomisen vuoksi. Jälkilämmössä kypsyi karjalanpaisti sunnuntaiksi. Ja sen kanssa tosiaan syötiin sitä makaronilaatikkoa jossa oli vain munamaito.
        Lihakeittoa oli usein, samoin kalakeittoa ja hernekeittoa.
        Jälkkärinä vispipuuroa, maitokiisseliä hillon kanssa, lettuja, karpalokiisseliä, omenariisipuuroa.......Jäätelö oli suuri ja harvinainen herkku. Pahvipurkista puulusikalla syöty vaniljajäätelö oli ihanaa!
        Limsaa saatiin lähinnä vain juhannuksena juhlajuomaksi. Muuten juotiin omatekoisia marja-ja omenamehuja.
        Lisukkeena oli aina puolukkahilloa ja juuresraasteita. Etikkasäilykkeitä tehtiin myös itse. Kesällä omasta kasvimaasta salaattia, kurkkua ja tomaattia.
        Ihanin makumuisto lapsuudesta on äidin leipoman vaalean sekaleivän päällä voita ja oman puutarhan tomaattia. Nam!


    • parhautta

      Meillä myös oli sitä makaroonilatikkoa. Mummo hoiti paljon meidän ruokahuoltoa kun äiti ja isä oli maatilan töissä.
      Se oli semmoinen herkku jota saatiin kun koulut alkoi. Mummo teki aina makaroonilaatikkoa koulukkaille. Ja tosiaan ilman jauhelihaa, pitkään haudutettua ja punertavaa pinnalta.
      Ei siinä viidellä energisellä ipanalla kauan laatikko vanhentunut.
      Joskus saatiin lauantaisin nakkejakin ja sitsoa, saunan päälle.

      Ja ne leivät tosiaankin, semmoista hiivaleipää ei saa mistään kaupasta mitä silloin tehtiin.
      Lauantaisin käännettiin iso keittiön pöydän levy toisteppäin ja leivottiin ruisleivät, päälle voita ja käteen lasi kylmää maitoa.

      Pullat paistettiin "eltteinä" maitoon ja voihin, pintaan raesokeria.
      Mummo teki isälle ja äidille eväät; leipiä, pullaviipaleita ja pannukahvia lasipulloon joka laitettiin villasukkaan.
      Kahvin sekaan sokeria ja kermaa.
      Me ipanat sitten juoksutettiin ne korilla pellon laitaan.

    • 2+19

      Ei takuulla Kymissä ajanut Elannon myymäläauto. Elanto oli helsinkiläinen, Kymissä toimi joku toinen osuusliike, ehkä Kymenmaa.

      • elliivo

        Juu, siis tarkoitin E-liikkeen joka Kymissä eli Karhulassa oli Kyminlaakso :)
        Anteeks maalaisuuteni.


    • selvittiin

      Siinähän niitä tuli muistoja, tosin enimmäkseen maalaisten. Itse asuttiin pikkutaajamassa, eikä ollut itsellä mitään viljelyä. Keitettyjen perunoiden kanssa valkokastiketta, johon piputtiin keitettyä kananmunaa. Luusoppaa tehtiin savuluista. Makkarakastiketta ruskeaan soosiin. Lenkkimakkaralla oli monta nimitystä: hampparinväärää, suomi-makkaraa ja halpaamakkaraa. Kaalilaatikkoa, kesäkeittoa, silakkalooraa. Aamupalaksi ruisreikäleipää, voita ja lauantaimakkaraa tai berliininmakkaraa päälle. Sienikastikkeeksi kelpasi myös rouskuista tehtävä soosi. Leivät meillä taidettiin pääasiassa ostaa mutta pitkopulla leivottiin kotona Jos aihe lisää kiinnostaa, osta kirppikseltä tai lainaa kirjastosta vanha keittokirja tai pula-ajan keittokirja.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Miksi et irrota otettasi

      Suhteeni?
      Ikävä
      74
      3022
    2. Koko ajan olet

      Senkin suhteen kiusannut. Halut on ihan mielettömät olleet jo pitkään
      Ikävä
      71
      2901
    3. Muutama syy

      Sille miksi IRL kohtaaminen on hänelle vaikeaa
      Ikävä
      68
      1842
    4. Tykkään susta

      Elämäni loppuun asti. Olet niin suuresti siihen vaikuttanut. Tykkäsit tai et siitä
      Ikävä
      17
      1709
    5. Onko kaivatullasi

      Hyvä vai huono huumorintaju?
      Ikävä
      24
      1667
    6. Onko kaikki hyvin, iso huoli sinusta

      Miten jakselet? Onko sattunut jotain ikävää. Naiselta
      Ikävä
      26
      1642
    7. Estitkö sä minut

      Oikeasti. Haluatko, että jätän sun ajattelemisen? :3
      Ikävä
      20
      1620
    8. Tiedätkö tykkääkö

      Kaivatustasi siinä mielessä joku muukin kuin sinä itse
      Ikävä
      48
      1307
    9. Millainen meno

      Viikonloppuna? Mulla hirvee vitutus päällänsä. Onko muilla sama tunne??
      Ikävä
      38
      1283
    10. Onko meillä

      Molemmilla nyt hyvät fiilikset😢ei ainakaan mulla mutta eteenpäin on mentävä😏ikävä on, kait se helpottaa ajan myötä. Ko
      Ikävä
      9
      1279
    Aihe