Heippa
Juu, minä olen vaativa persoonallisuus ja keskivaikeasti masentunut. Kognitiivinen terapia aloitettiin vasta viime viikolla. Parisuhde vain ei taida jaksaa kestää minun oikkuja kovin kauaa.
Katsokaas. Kun kaiken pitää olla kunnossa ja järjestyksessä ja hallinnassa, niin en kestä riitoja. Siis välttelen kaikkia aiheita, joista sellainen voi syntyä. Ja lisäksi ahdistun tosi herkästi, ja alan huutaa, jos minua arvostellaan (esim. tekemättömistä töistä) tai epäillään. Ja mitä tästä seuraa? Olen jäykkä ja pingottunut, ja puoliso näkee minut kuin minulla olisi jotain salattavaa.
Ei tunnu auttavan, vaikka selostan ja selitän. Ahdistun ja masennun entisestään. Ei puolisoa olekaan tarkoitettu minun tukijaksi ja parantajaksi.
Miten tästä jaksaa eteenpäin? Onko joku kokenut tällaisessa diagnoosissa jotain ahaa-elämystä terapiassa? Joku "pikatie" rauhoittumiseen?
Vaativa persoonallisuus ja parisuhteen vaikeudet
10
4449
Vastaukset
- Vanhempi ihminen
Miten olisi pariterapia?
Ei puolisosi voi olla sinun "terapeuttisi".- ping-ping-ottaja
Me käytiin keväällä pariterapiassa, ja se auttoi hetkeksi. Nyt tilanne palasi entiseen, ja miehen näkökulma tuntuu olevan, ettei tässä enää kannata mikään, kun kerta minä käyttäydyn kuten käyttäydyn.
Yritän kovasti hillitä paniikkituntemuksiani, mutta uskokaa pois se on vaikeeta.
- vanhempi ihminen
Kauanko te kävitte?
Onko se mahdotonta saada hänet sinne uudestaan?
Kyllä siinä menee aikaa, että asiat selviää.
Ethän sinä ole ilkeä vaan sairas, et voi kohtauksille mitään, mutta onhan se pidemmän päälle todella rasittavaa puolisolle.
Nyt kun olet itsekin terapiassa, niin asia voi hoitua, mutta se vie aikaa. - ping-ping-ottaja
Kävimme noin 5 kertaa, pitkiä istuntoja. Pitänee kysyä, onko se miehen mielestä aivan poissuljettua..
Onneksi tämä terapeuttini on lupautunut puhumaan myös mieheni kanssa. Hän voinee parhaiten hänelle kuvata, mikä tilanteeni on.
Hyvää tässä lienee se, että oma motivaationi asioiden kokonaisvaltaiseen kunnostamiseen on korkea. En usko, että tilanteesta poistuminen on ratkaisu. Kunpa mieheni näkisi tämän myös...- Et ole ihan yksin
Mielestäni tilanteesi ei tosiaankaan ole toivoton: olet hyvin selvillä omasta tilanteestasi. Olet älykäs ja hyvin herkkä. Nyt olisi vain saatava miehesikin uskomaan, että kannattaa vielä yrittää, sillä kokemuksesta tiedän, että tuon tapaiset ongelmat eivät ratkea ihan hetkessä - niihin pitää suhtautua kärsivällisyydellä. Jos vain pystyt, yritä ajatella miehestäsi hyvää: hän ahdistuu kun näkee pahan olosi ja kun hän ei mielestään kykene keksimään ratkaisua ongelmiisi, hän tekee suoraviivaisen diagnoosin: nyt pitää lopettaa koko touhu.
Yritä saada hänet vielä pariterapiaan, mutta uskoisin että tarvitset kyllä myös yksilöterapiaa. Yksilöterapiassa sinulla on mahdollisuus kartoittaa koko elämänpolkusi ja keriä auki kaikki mahdollisesti jo lapsuudessa tulleet traumat, jotka voisivat olla osaltaan aiheuttamassa "pingoittuneisuudeksi" kutsumaasi olotilaa. Älä siis luovuta vaan hae aktiivisesti apua. Mitään ei ole vielä menetetty.
- mak5
Edellinen puolisoni oli myös erittäin vaativa tapaus. Pyysin häntä monta kertaa menemään psykologin tai psykiatrin juttusille. Hän itse ei tuntenut minkäänlaista sairauden tunnetta, vaan aina sanoi, että vikä on minussa, koska en ymmärrä häntä. Tämä johti eroon. Diagnoosina kuitenkin: Aspergerin syndrooma. Helpotus oli suuri, kun ymmärsin, että vika ei ollut minusta lähtöisin. Tosin, en usko, että sinulla olisi sama diagnoosi. Näitä häikkiä kun on niin monenlaisia. Sinussa on hyvää se, että tunnistat ongelmasi! Kaikki eivät siihen pysty! Tsemppiä!
- mak5
Homma ilmeni monin tavoin, mikään ei koskaan saanut haista miltään, ei saanut olla servettejä, kynttilöitä tai kukkia. Järkyttävä järjestelyn halu. Kauheeta nalkutusta, ei mitään positiivista sanottavaa. Hirveetä syyllistämistä ja henkistä väkivaltaa, myös fyysistä mm Juhannuksena potki mua kolme tuntia. Nautti sadismista, olin täynnä mustelmia!
- mak5
mak5 kirjoitti:
Homma ilmeni monin tavoin, mikään ei koskaan saanut haista miltään, ei saanut olla servettejä, kynttilöitä tai kukkia. Järkyttävä järjestelyn halu. Kauheeta nalkutusta, ei mitään positiivista sanottavaa. Hirveetä syyllistämistä ja henkistä väkivaltaa, myös fyysistä mm Juhannuksena potki mua kolme tuntia. Nautti sadismista, olin täynnä mustelmia!
Tätä kesti 30 vuotta. Ja minä olin aina syntipukki. Hyvä, että pääsin siitä eroon!
- ...
Eihän kai kaikki parisuhteen ongelmat johdu toisen henkisistä ongelmista? Tuskin puolisokaan on täydellinen, ja hänenkin pitäisi myöntää omat virheensä ja pyrkiä korjaamaan käytöstään (nalkutus, riidan haastaminen, oma kireys ym.). Saat olla rehellinen myös tämän asian suhteen, eikä kaikkea voi lakaista sinun mattosi alle.
- Anonyymi
Tutustuin aikanaan tällaiseen ihmiseen. Kaikki oli aina viimeisen päälle tiptop ja tuntui hyvältä kunnes loputtomat vaatimukset ja turhamainen sättiminen veivät lopulta aivan epätoivon valtaan. Tällainen ihminen ei oikein osaa olla armollinen ja hyväksyä keskeneräisyyttä. Arvelen sen johtuneen kasvatuksesta, jossa on pitänyt aina yrittää ansaita hyväksyntä ilman että olisi kelvannut omana itsenään. Aikuisiässä oppiminen hyväksymään itsensä puutteineen on jo vaikeampaa, mutta kaiketi sellaiseen oivalluksen olisi hyvä tähdätä, jos haluaa muutosta olotilaansa. Aikuisena voi yrittää ottaa vastuuta itse omasta elämästä eikä jäädä väärien asenteiden orjaksi loppuelämäkseen. Omaa tahtoa kaiketi se edellyttää, jotta voisi päästä vanhoista vahingollisista toimintamalleista irti.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1043394
- 883083
Tykkään susta
Elämäni loppuun asti. Olet niin suuresti siihen vaikuttanut. Tykkäsit tai et siitä201933- 691906
- 381867
- 211741
- 241687
Pettymys! Tähdet, tähdet -kisassa tämä erikoisjakso pois - Pistänyt artistit todella lujille!
Tähdet, tähdet -kisa on edennyt genrestä toiseen. Mutta erästä monen toivomaa erikoisjaksoa ei tällä kaudella nähdä. Voi341439Onko meillä
Molemmilla nyt hyvät fiilikset😢ei ainakaan mulla mutta eteenpäin on mentävä😏ikävä on, kait se helpottaa ajan myötä. Ko91349- 481337