Minkälainen ilmanvaihtotekniikka on ennen 1960-luvulla rakennetuissa kerrostaloissa yleensä? Katoilla näkyy olevan monenlaisia tötteröitä, on sellaisia pyöreitä, joissa näkyy ulos kun siivet pyörii ja osa on tyynellä hiljaa, on sellaisia neliöitä joissa sadehattuja jne.. Olen katsellut asuntoja netistä ja potentiaaliset kohteet ovat:
1. Kuusikerroksinen 1968, elementti, ns. kirjahylly(?)
2. Kolmikerroksinen 1961, paikalla tehty
3. Kolmikerroksinen 1968, täystiili
4. Kolmikerroksinen 1966, kijahyllyelementti (?)
5. Kolmikerroksinen 1962, paikalla tehty
Joten ennen kuin tarkemmin tutustun noihin, niin kiinnostaisi tietää millainen iv-tekniikka noina vuosina oli yleinen, ja miten koneellisen poiston ja painovoimaisen erottaa katon piipuista. Tällä on ratkaiseva merkitys, sillä haluan talon jossa ei kuulu ääniä mutta ilmanlaatu on hyvä. 1970-luvun talot ovat mielestäni liian meluisia.
1960-luvun kerrostalojen ilmanvaihto
35
4287
Vastaukset
- Daisuki Dayo
Ne ovat jälkeenpäin katolle lisättyjä puhaltimia. Painovoimaisia taitaa olla valtaosa. Syy on rakennusmäärääräyksissä tai niiden vähyydessä.
Yhteiskanavapoisto on tuon ajan elementtitaloissa yleisin. Erillisiä hormeja on lähinnä rivitaloissa. - Osmo O.
Uusissa asunnoissa on nykyään omat ilmakanavat eli erillishormit, mitä minä olen asunut vanhemmissa mm 20-30 luvun ja 60luvun kaikissa oli surkea äänieristys, huoneistojen väliset seinät olivat niin sanottua kanankakka eli ohuet ja hormien kautta tuli myöskin hajut.
Uudessa on nyt hyvä asua.(rv-2006)- Näin se vain on
Ennen sotia rakennetuissa taloissa on ns. kananpaskaseinät, 1960-luvulla rakennetuissa 160 millin betoniseinät. Ei kuulu puhe eikä muutkaan normaalin elämän äänet, kokemusta on. Sellaisessa vuosia asuin, hyvin viihdyin.
Olen asunut sekä 1911 että 1923 rakennetuissa kerrostaloissa. Kummassakaan ei ollut kanapaskaa huoneistojen *välisissä* seinissä. Näyttivät olevan tiiltä (tulipa tehtyä reikä yhteen)...
Sen sijaan huoneistojen sisäseinät olivat sitä paljon parhattua kanankakkaa, jonka ainut huono puoli oli se, että siihen oli hieman hankala ripustaa mitään painavampaa...
Huonoimmat äänieristykset taloista, joissa olen asunut, olivat:
- 1991 rakennetussa kerrostalossa (ulkoa kuului puhe sisälle, yläkerran kävelyäänet alaspäin, yläkerran mummon yölliseen vessakäyntiin tuli herättyä muutaman kerran, jne).
- Noin 1985 rakennetussa luhtitalossa. Onneksi asuin vain yhden kesän. Seinän takana asusteli teinityttö, jonka huolia oli iltaisin "kiva" kuunnella. Jopa sängyn jousien natina kuului asunnosta toiseen. Onneksi ei ollut poikakaveria. :)
Paras äänieristys oli 1911 rakennetussa kerrostalossa. Ainut häiritsevä ääni oli alakerrasta tuleva pianon pimputus, ja sekin loppui kun laittoi ikkunat kiinni (tuli siis ulkokautta). Eristeenä välipohjassa muuten turvetta, mikä aiheutti kivan varitiovuoron palokunnalle tulipalon jälkeen (vastapäätä pihaa).
1923 -rakennetussa talossa eristys oli heikompi. Tiiliseinästä kuului jonkin verran läpi, lattiasta samoin (mutta vähän, olivatko sitten hiljaiset naapurit, tms). Ilmastoinnin kautta en koskaan havainnut äänien siirtyvän.
Nykyisessä omakotitalossa ei ole mitenkään loistava äänieristys. Yläpohja puuta, eli sieltä kuuluu läpi. Muuten kohtalaisen hyvä...- Riutta.
The_Rat kirjoitti:
Olen asunut sekä 1911 että 1923 rakennetuissa kerrostaloissa. Kummassakaan ei ollut kanapaskaa huoneistojen *välisissä* seinissä. Näyttivät olevan tiiltä (tulipa tehtyä reikä yhteen)...
Sen sijaan huoneistojen sisäseinät olivat sitä paljon parhattua kanankakkaa, jonka ainut huono puoli oli se, että siihen oli hieman hankala ripustaa mitään painavampaa...
Huonoimmat äänieristykset taloista, joissa olen asunut, olivat:
- 1991 rakennetussa kerrostalossa (ulkoa kuului puhe sisälle, yläkerran kävelyäänet alaspäin, yläkerran mummon yölliseen vessakäyntiin tuli herättyä muutaman kerran, jne).
- Noin 1985 rakennetussa luhtitalossa. Onneksi asuin vain yhden kesän. Seinän takana asusteli teinityttö, jonka huolia oli iltaisin "kiva" kuunnella. Jopa sängyn jousien natina kuului asunnosta toiseen. Onneksi ei ollut poikakaveria. :)
Paras äänieristys oli 1911 rakennetussa kerrostalossa. Ainut häiritsevä ääni oli alakerrasta tuleva pianon pimputus, ja sekin loppui kun laittoi ikkunat kiinni (tuli siis ulkokautta). Eristeenä välipohjassa muuten turvetta, mikä aiheutti kivan varitiovuoron palokunnalle tulipalon jälkeen (vastapäätä pihaa).
1923 -rakennetussa talossa eristys oli heikompi. Tiiliseinästä kuului jonkin verran läpi, lattiasta samoin (mutta vähän, olivatko sitten hiljaiset naapurit, tms). Ilmastoinnin kautta en koskaan havainnut äänien siirtyvän.
Nykyisessä omakotitalossa ei ole mitenkään loistava äänieristys. Yläpohja puuta, eli sieltä kuuluu läpi. Muuten kohtalaisen hyvä...20-40 luvun taloissa on ylesesti Luginno-massa seinä huoneistojen välillä , kansankielellä kanankakka, tämän kerttoo rakennustekninen kirja Suomen kerrostalot. Välipohja oli 20-40 luvun taloissa alalaattapalkisto, jossa onttoihin kohtiin työnnetty sammalta, koksikuonaa ym, sekin mainitaan heikoksi äänieristyksen suhteen.
Asuin 27 rakennetussa ja siellä kuului seinän läpi kovempi puhe, toinen oli 1938 rakennettu ja siellä kuului melkein kaikki, yhdessä kohdassa väliseinää oli pelkkä komero välissä, voi uskoa kuinka huono äänieristys.
Kirjassa kerrotaan että 1900 luvun alun taloissa huoneistojen välinen seinä neljänneskiven tiiliseinä eli noin 15-20 cm, mutta wc-tilojen välillä vain 5 cm seinä naapurien välillä.
Olen samaa mieltä, että 90 luvun taloissa on melko surkea äänieristys ja 80-luvun luhtitalossa myös asuin ja siinä äänet tulivat yhteishormin kautta, oli huonosti tehty.
Parhain ja hilajaisin asunto missä olen asunut on nykyinen 2006 valmistunut omistuskerrostalo, jossa paikalla valetut välipohjat, esim. 90 luvulle tyypillisä suihkun ja vessan ääniä ei kuulu mistaan ikinä, eikä juuri muutakaan, korkeintaan jos joku poraa niin se kuuluu.
- Noin se on
Siskoni asuu 1964 rakennetussa rapatussa 4 kerroksisessa kerrostalossa, talo on paikallaan rakennettu ja välittäjä mainosti sitä kovasti.
Sisko on nyt ahdistunut, kun talossa on todella surkea äänieristys, jopa alimmasta kerroskesta kuulu ylös asti ja seinän takaa ihan selvästi, että 60 luvulla on rakennettu paljon huonoa, voi olla joitakin hyviäkin taloja. - piilossa pysyy
Koneellista poistoa on 50-luvun lopun taloissakin. Päällepäin tämä ei helpolla näy - huippuimureita ei näin vanhoissa ole, vaan jossain ullakolla (tai 60/70 luvun taloissa tasakaton keskellä, pääosin kattorankenteeseen upotetussa poterossa) on kokoojakammio, jonne on sijoitettu iso keskipakopuhallin. Jäteilma puhalletaan ulos piipusta, joka voi olla aikalailla samannäköinen kuin painovoimaisen poiston hormiryhmä.
Toimivuus on ihan herra kädessä. Voi pelata ihan kunnollakin, jos on onnistuttu tekemään tiiviit kokoojakanavat (kattorakenteessa tasakattoisissa tai ullakon lattiassa harjakattoisissa) ja sattuu olemaan vaikkapa elementtiä (= tiiviitä) nousut. Toisaalta ne kokoojakanavat ja/tai nousut voi olla kännisen muurarin kyhäämiä horiskoja, jotka vuotavat tolkuttomasti. Silloin puhallin painaa ilmaa ulos, mutta asunnoissa ei tapahdu mitään.
Äänitaso on tosiaan aika pieni, kun puhaltimet ovat hidaskäyntisiä. Mutta ei sitten sitä ilmaakaan aina tahdo liikkua...
Nuo tuulessa pyörivät tötteröt ovat sitten varma merkki painovoimaisesta. Eräänlaisia tehostuslaitteita...
Mikä on vähän hullu idea. Painovoimaisessa kun on se ongelma, että tehostusta tarvittaisiin tyynellä ja lämpimällä säällä, ei tuulisella ja kylmällä. Viikkiin rakennettiin "ekotaloja", joissa on vastaavat tuulitehostimet painovoimaisessa ilmanvaihdossa (joka on jonkinmoinen arkkitehtien perversio). Ihan hyvä, paitsi että talot ovat keskellä tuulista peltoa. Tuli siis vetoisia & paljon energiaa kuluttavia "ekotaloja". Siksi niistä ei paljoa olekaan enää lehdissä rumpua lyöty.- Lvi-Mies
Koneellista poistoa voi olla jossakin 5o luvun lopun talossakin, mutta vähän, koska pakolliseksi ja määräyksiin se tuli 1963.
Painovoimainen ei kerrostalossa toimi kunnolla helteillä , viime kesänä esim. kävimme katsomassa muutamaa asuntoa ja ilma oli kuin kanalassa, seisoi ihan totaalisesti ja ei sille mitään voinut tehdä - asiantuntija.
Lvi-Mies kirjoitti:
Koneellista poistoa voi olla jossakin 5o luvun lopun talossakin, mutta vähän, koska pakolliseksi ja määräyksiin se tuli 1963.
Painovoimainen ei kerrostalossa toimi kunnolla helteillä , viime kesänä esim. kävimme katsomassa muutamaa asuntoa ja ilma oli kuin kanalassa, seisoi ihan totaalisesti ja ei sille mitään voinut tehdä"ilma oli kuin kanalassa, seisoi ihan totaalisesti ja ei sille mitään voinut tehdä "
Huumorimiehiä vai? Omassa modernissa asunnossani on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto omilla kanavilla, ja kesällä kuumaa kuin kanalassa, 30 astetta, vaikka ilmanvaihto täysillä, ja sen sanon että tähän pieneen kämppään tuo ilmanvaihtotehokkuus on jopa ylimitoitettu (maks. 100 l/s, ja vähän yli 50 m^2 kämppä). Lisäksi tuloilmanvaihtoputki sojottaa katuun päin, ohut moderni nykyinen kanankakkakipsilevy eristeenä putken molemmilla puolella, ja ihanasti värisee sisään kadun äänet, kun putki kulkee asunnon läpi.- 90-luvun rakentamisen tuotoksia. Välillä ihmettelen tuleeko ääni suoraan seinän läpi, vaikka se on useita kymmeniä senttiä paksu, ja tiilet ulkopuolella.
Vinkkejä kaipaan. Äänenvaimentimia voi asentaa jälkikäteen? Ainakin äänet kuuluvat nyt paljon paremmin kun putket nuohottiin, eli se pehmeä paska putken seinissä vaimensi ääniä aikaisemmin. - Putkimies Piippu
Lvi-Mies kirjoitti:
Koneellista poistoa voi olla jossakin 5o luvun lopun talossakin, mutta vähän, koska pakolliseksi ja määräyksiin se tuli 1963.
Painovoimainen ei kerrostalossa toimi kunnolla helteillä , viime kesänä esim. kävimme katsomassa muutamaa asuntoa ja ilma oli kuin kanalassa, seisoi ihan totaalisesti ja ei sille mitään voinut tehdäMistähän vuoden 1963 määräyskokoelmasta mahtaa olla kyse.
- piippuilija
Eli 50-70-lukujen taloissa iv-yhteiskanava on siis betonista tehty? Teräskanavaa korkeintaan vain siitä "piipulta" johonkin kauempana olevan tilan venttiiliin? Paikalla tehty betonitalo, jossa ei kuulu ääniä, ja ilma vaihtuu aina yhtä hyvin joka säällä, on unelmataloni.
- tiilestä useimmiten
Ehei. 50-luvun lopun kon. poiston taloissa nousukanavat on useimmiten muurattu tiilestä. Ratkaisut ovat hyvin samanlaisia kuin painovoimaisen poiston taloissa. Itseasiassa jotkin talot on ensin suunniteltu painovoimaiseksi ja ihan loppumetreillä on keksitty kyhätä vintille puhallinkammio & yhdistää nousut siihen.
Vaakakanavat taas on kyhätty sillai, että seinät ovat tiiltä ja päällä betonia tai mitälie oleva kansi. Tiivyis voi siksi olla täysin olematon -> puhallin painaa ilmaa pihalle, mutta huoneistojen sisällä ei pal ilma liiku. Ja onhan nuo nousutkin ongelmallisia, jos/kun hormien väliseinät ovat rapautuneet ... tai ne on "unohdettu" rakentaa. Ettäjotta on sitä silloinkin osattu lintsata työmailla.
Mutta ei ihan kaikki talot ole täynnä vuotavia tiilihormeja ...on vastaan tullut sellaisiakin (sekä painovoimaisia & kon. poiston) 50 ja 60-lukujen vaihteen taloja, missa hormit olivat tehty kerroksen korkuisista betonielementeistä. Tällainen onkin jo ihan toimiva systeemi, kestää & on tiiviimpi kuin rapistuva tiilihormi. Ja on sellaisiakin taloja, missä on myöskantikkaita, asbestisementistä tehtyjä vaakakanavia & nousuja.
60-luvun ratkaisut lienevät aika samankaltaisia, tosin peltikanaviakin alkaa jo löytyä mm. kellaritiloista.
70-luvulla on jo kaikki vaakakanavat peltiä ja nousut joko peltiä tai betonisia elementtejä. Uutuutena pyöreät peltikanavat. Kanavadimensiot ovat nyt pienempiä - liiankin kanssa, joten moni systeemi onkin toiminut kunnolla ainoastaan essonbaarissa, missä mittauspöytäkirja on kirjoitettu.
Tosin nuo tiilihormit alkavat olla jo katoavaa kansanperinnettä, koska putkiremonteissa ne yleensä pistetään uusiksi. - asiantuntija.
tiilestä useimmiten kirjoitti:
Ehei. 50-luvun lopun kon. poiston taloissa nousukanavat on useimmiten muurattu tiilestä. Ratkaisut ovat hyvin samanlaisia kuin painovoimaisen poiston taloissa. Itseasiassa jotkin talot on ensin suunniteltu painovoimaiseksi ja ihan loppumetreillä on keksitty kyhätä vintille puhallinkammio & yhdistää nousut siihen.
Vaakakanavat taas on kyhätty sillai, että seinät ovat tiiltä ja päällä betonia tai mitälie oleva kansi. Tiivyis voi siksi olla täysin olematon -> puhallin painaa ilmaa pihalle, mutta huoneistojen sisällä ei pal ilma liiku. Ja onhan nuo nousutkin ongelmallisia, jos/kun hormien väliseinät ovat rapautuneet ... tai ne on "unohdettu" rakentaa. Ettäjotta on sitä silloinkin osattu lintsata työmailla.
Mutta ei ihan kaikki talot ole täynnä vuotavia tiilihormeja ...on vastaan tullut sellaisiakin (sekä painovoimaisia & kon. poiston) 50 ja 60-lukujen vaihteen taloja, missa hormit olivat tehty kerroksen korkuisista betonielementeistä. Tällainen onkin jo ihan toimiva systeemi, kestää & on tiiviimpi kuin rapistuva tiilihormi. Ja on sellaisiakin taloja, missä on myöskantikkaita, asbestisementistä tehtyjä vaakakanavia & nousuja.
60-luvun ratkaisut lienevät aika samankaltaisia, tosin peltikanaviakin alkaa jo löytyä mm. kellaritiloista.
70-luvulla on jo kaikki vaakakanavat peltiä ja nousut joko peltiä tai betonisia elementtejä. Uutuutena pyöreät peltikanavat. Kanavadimensiot ovat nyt pienempiä - liiankin kanssa, joten moni systeemi onkin toiminut kunnolla ainoastaan essonbaarissa, missä mittauspöytäkirja on kirjoitettu.
Tosin nuo tiilihormit alkavat olla jo katoavaa kansanperinnettä, koska putkiremonteissa ne yleensä pistetään uusiksi."mittauspöytäkirja on kirjoitettu."
Jippiiiiiiii, mittauspöytäkirja, niitä on fysiikan labroissakin. Pitää saada assarin nimmari, ja sitten kirjataan kaikki oleellisesti havainnot paperilappuselle. Paljon hyviä labroja on tullut tehtyä, mitä tulee kokeelliseen fysiikkaan. Viimeksi ydinfysiikkaan liittyviä neutronitöitä.
Kerran oli yhdessä kerrostalon piipussa yksi reaktori, jossa tehtiin hitaita neutroneja koksilla, reaktorilla ja raskaalla vedellä. Koksia käytettiin säätösauvojen rakennusmateriaalina. Yläkerrassa oli aina pirun kuumaa, ja jotkut sulivat pois. Joistakin tuli veristä mössöä säteilyn vuoksi, kun reaktorin säteilysuojat oli "unohdettu" rakentaa piippuun. Taloyhtiö sai muuten tuloja ryssiltä, joten reaktorin pitäminen piipussa oli kannattavaa.
- Uusi Parempi
Uudessa talossa on omat ilmakanavat ei missän tekemisesissää naapureitten kanssa.
- asiantuntija.
Toinen huumorimies?
Uudessa talossa on tosin omat ilmakanavat, kuten minulla, mutta jossakin vaiheessa ne huipparit hajoavat katolla, ja rupeavat metelöimään tosissaan.
Yksikään taloyhtiö ei ole tällä alueella niitä korjannut, vaan soittavat niitä katolla yötä päivää. Melu lienee 70-80 dB:n luokkaa katolla, kuuluu sisällä kuin olisi pesula yläkerrassa. Kysyin isännöitsijältä, että voisiko niitä korjata. Puutteita kuulemma löydettiin, mutta niitä ei ole korjattu. Yli vuoden verran näin on menty. Sama muissakin taloissa, kukaan ei niitä ikinä korjaa. Se on tällainen ääni kuin kuuluu kadulla "RATATATATATAT tai HRRRRRRRRRR". Sisällä se kuuluu rakenteissa koko talossa, kunhan painaa korvan seinää vasten, kuuluu toki muutenkin ilma-äänenä. Ikkunoita ei voi pitää auki ainakaan, ja parvekkeella ääni on kova. Yöllä se kuuluu vähän kuin joku bensiinimottori pulputtaisi purrrrrrr! katon läpi. Sitten joskus kuuluu kuin korkeajännitekaapeli, tai vastus, johon menee älyttömästi virtaa, eli surisee, surrrrrrrrrrrrrrrrrrrr.
Lisäksi rapussa surisee vielä yksi ilmanpoistolaite, joka kuuluu pitkälle, ja vielä sisään postiluukusta vaikka on kaksoisovi. Olettaisin jotakin 60 dB ääntä. Ihania nämä nykyajan ilmanvaihtolaitteet. - Rv-2006.
asiantuntija. kirjoitti:
Toinen huumorimies?
Uudessa talossa on tosin omat ilmakanavat, kuten minulla, mutta jossakin vaiheessa ne huipparit hajoavat katolla, ja rupeavat metelöimään tosissaan.
Yksikään taloyhtiö ei ole tällä alueella niitä korjannut, vaan soittavat niitä katolla yötä päivää. Melu lienee 70-80 dB:n luokkaa katolla, kuuluu sisällä kuin olisi pesula yläkerrassa. Kysyin isännöitsijältä, että voisiko niitä korjata. Puutteita kuulemma löydettiin, mutta niitä ei ole korjattu. Yli vuoden verran näin on menty. Sama muissakin taloissa, kukaan ei niitä ikinä korjaa. Se on tällainen ääni kuin kuuluu kadulla "RATATATATATAT tai HRRRRRRRRRR". Sisällä se kuuluu rakenteissa koko talossa, kunhan painaa korvan seinää vasten, kuuluu toki muutenkin ilma-äänenä. Ikkunoita ei voi pitää auki ainakaan, ja parvekkeella ääni on kova. Yöllä se kuuluu vähän kuin joku bensiinimottori pulputtaisi purrrrrrr! katon läpi. Sitten joskus kuuluu kuin korkeajännitekaapeli, tai vastus, johon menee älyttömästi virtaa, eli surisee, surrrrrrrrrrrrrrrrrrrr.
Lisäksi rapussa surisee vielä yksi ilmanpoistolaite, joka kuuluu pitkälle, ja vielä sisään postiluukusta vaikka on kaksoisovi. Olettaisin jotakin 60 dB ääntä. Ihania nämä nykyajan ilmanvaihtolaitteet.Taidat puhua 90 luvun taloista "asiantuntija". Minä asun uudessa, oma iIlto-kone, rapussa ei ole mitään konetta, ainoastaan ilmakanava josta raitis ilma tulee ja toinen josta poistuu, mitään ääntä ei kuulu.
Ihan selvästi asut niissä 90 luvun halpaviritelmä taloissa, joissa ilmastointikin oli sitä sun tätä mm kanavia ei olut eristetty lainkaan, ulkoa kuului äänet sisään kanavien kautta. Uusissa kanavat on moninkertaisesti eristetty, sitä paitsi, jos katolla on huippuimuri totta kai se pitää korjata jos pitää meteliä-
Asuin aikoinaan 79 rakennetussa ja siellä oli juuri tämä huippuimuri katolla ja rupesi pitämään meteliä, korjattiin ja ääni loppui siihen PISTE. Vähän erikoinen on kirjoituksesi, mutta toisaalta kuvastaa juuri tuota 90 luvun huonoa rakentamista, kun kehittymättömiä systeemeejä laitettiin taloon.
- Paras On
Onkos siellä katolla huippuimuri, vaikka asunnoissa omat iltokoneet? Ihmettelen vaan, sitä paitsi, totta kai huippuimurit pitää huoltaa ja korjata, joten älä puhu puppua.
?
Käsittääkseni huippuimurit kyllä yhdistetään ilmanvaihtokoneeseen. On yleistä että liesikuvusta voi ohjata huippuimuria katolla.- Asioiden tuntija
Huippuimuri liittyy tavalliseen koneelliseen poistoon, asunnoissa joissa on oma ilmanvaihtokone tekniikka on asunnon sisällä ja ei katolla olevasta huippuimurista mitään säädellä, kun säädät lieskikuvusta tuuletusta, säädät kylppärissä olevaa konetta.
Keskitetty tulo ja poistoilmanvaihto on taas ei juttu, siellä rakennuksen katolla on iso yhteinen ilmanvaihtokone.
Huippuimuri liittyy siis vanhaan tekniikkaan Asioiden tuntija kirjoitti:
Huippuimuri liittyy tavalliseen koneelliseen poistoon, asunnoissa joissa on oma ilmanvaihtokone tekniikka on asunnon sisällä ja ei katolla olevasta huippuimurista mitään säädellä, kun säädät lieskikuvusta tuuletusta, säädät kylppärissä olevaa konetta.
Keskitetty tulo ja poistoilmanvaihto on taas ei juttu, siellä rakennuksen katolla on iso yhteinen ilmanvaihtokone.
Huippuimuri liittyy siis vanhaan tekniikkaanTuokin meni väärin, sait tuosta miinuksen ilmeisesti siitä syystä =)
Nimittäin kyllä täällä katolla on jotakin imurintapaista laitetta, tänään tarkistettiin että ilmanvaihdon säädöt olivat kohdillaan, ja siinä on katsottava että ilmamäärä mikä tulee sisään = ilmamäärä mikä menee ulos, ettei synny turhaa yli- tai alipainetta. Joka tapauksessa tuota imunopeutta pitää voida myös säätää, että ovat balanssissa ilmanvaihtokoneen tuoman sisääntuloilman kanssa, sen vuoksi on katolla liesikuvusta säädettävä imuri.
Johtopäätös: et tiedä paljoakaan.- Asioiden tuntija
m36-intj kirjoitti:
Tuokin meni väärin, sait tuosta miinuksen ilmeisesti siitä syystä =)
Nimittäin kyllä täällä katolla on jotakin imurintapaista laitetta, tänään tarkistettiin että ilmanvaihdon säädöt olivat kohdillaan, ja siinä on katsottava että ilmamäärä mikä tulee sisään = ilmamäärä mikä menee ulos, ettei synny turhaa yli- tai alipainetta. Joka tapauksessa tuota imunopeutta pitää voida myös säätää, että ovat balanssissa ilmanvaihtokoneen tuoman sisääntuloilman kanssa, sen vuoksi on katolla liesikuvusta säädettävä imuri.
Johtopäätös: et tiedä paljoakaan.Älähän nyt sinä puhut eri systeemsitä ei omilla kanavilla olevaa ilmatontikonetta säädetä mistään katolta, kylpyhuoneessa on kone ja se säädetään liesikuvusta, kavat ovat omat ja eivät johda mihinkään yhteishormiin.
Sinä puhut koko ajan vanhasta järjestelmästä, jossa vain koneellinen posito tai sitten keskitetystä lämmön talteenotolla olevasta järjestelmästä.
Huoneistokohtaisessa järjestelmässä ei ole huippuimuria katolla vaan oma lmastointikone huoneisitossa. Ymmärrätkö, mitä katolla on liitty yhtiön yleisten tilojen kuten rappukäytävän ilmanvaihdon järjestelmään, täytyyhän niitäkin varten kone olla ja se voi sijaita katolla. - Ilto-Lvi
m36-intj kirjoitti:
Tuokin meni väärin, sait tuosta miinuksen ilmeisesti siitä syystä =)
Nimittäin kyllä täällä katolla on jotakin imurintapaista laitetta, tänään tarkistettiin että ilmanvaihdon säädöt olivat kohdillaan, ja siinä on katsottava että ilmamäärä mikä tulee sisään = ilmamäärä mikä menee ulos, ettei synny turhaa yli- tai alipainetta. Joka tapauksessa tuota imunopeutta pitää voida myös säätää, että ovat balanssissa ilmanvaihtokoneen tuoman sisääntuloilman kanssa, sen vuoksi on katolla liesikuvusta säädettävä imuri.
Johtopäätös: et tiedä paljoakaan.http://fi.wikipedia.org/wiki/Ilmanvaihtokone
Tuossahan se lukee IHAN selvästi, huippuimuri on koneellisen poiston järjestelmässä ja koneellisessa tulo ja poistoilmajärjestelmässä on ILMANVAIHTOKONE, että kannattaa tutustua, siihen mistä kirjoittaa. - Ilto-lvi
Ilto-Lvi kirjoitti:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ilmanvaihtokone
Tuossahan se lukee IHAN selvästi, huippuimuri on koneellisen poiston järjestelmässä ja koneellisessa tulo ja poistoilmajärjestelmässä on ILMANVAIHTOKONE, että kannattaa tutustua, siihen mistä kirjoittaa.http://fi.wikipedia.org/wiki/Ilmanvaihtokone
Tämä oli siis tarkoitettu nimimerkille m36-intj Asioiden tuntija kirjoitti:
Älähän nyt sinä puhut eri systeemsitä ei omilla kanavilla olevaa ilmatontikonetta säädetä mistään katolta, kylpyhuoneessa on kone ja se säädetään liesikuvusta, kavat ovat omat ja eivät johda mihinkään yhteishormiin.
Sinä puhut koko ajan vanhasta järjestelmästä, jossa vain koneellinen posito tai sitten keskitetystä lämmön talteenotolla olevasta järjestelmästä.
Huoneistokohtaisessa järjestelmässä ei ole huippuimuria katolla vaan oma lmastointikone huoneisitossa. Ymmärrätkö, mitä katolla on liitty yhtiön yleisten tilojen kuten rappukäytävän ilmanvaihdon järjestelmään, täytyyhän niitäkin varten kone olla ja se voi sijaita katolla."Älähän nyt sinä puhut eri systeemsitä ei omilla kanavilla olevaa ilmatontikonetta säädetä mistään katolta, kylpyhuoneessa on kone ja se säädetään liesikuvusta, kavat ovat omat ja eivät johda mihinkään yhteishormiin."
"Sinä puhut koko ajan vanhasta järjestelmästä, jossa vain koneellinen posito tai sitten keskitetystä lämmön talteenotolla olevasta järjestelmästä. Huoneistokohtaisessa järjestelmässä ei ole huippuimuria katolla vaan oma lmastointikone huoneisitossa. Ymmärrätkö, mitä katolla on liitty yhtiön yleisten tilojen kuten rappukäytävän ilmanvaihdon järjestelmään, täytyyhän niitäkin varten kone olla ja se voi sijaita katolla."
Puhun omasta järjestelmästäni. En 60-luvun poistoilmanvaihdosta.
"Huoneistokohtaisessa järjestelmässä ei ole huippuimuria katolla vaan oma lmastointikone huoneisitossa."
Luuletko tosiaan että huoneistokohtaisessa järjestelmässä ilmastointikone tekee molemmat työt, eli sekä imee sisään ilmaa että sylkee ulos vanhaa ilmaa? No voin sanoa ettei. Nimittäin sitä imupainetta ei voi kehittää asunnossa ulospäin, vaan täytyy olla putken päässä katolla toinen imuri. Niin on omakotitaloissakin, huippuimurit katolla, ja ilmastointikone sisällä. Molempia täytyy voida säätää, mikäli vaihtuvanopeuksinen ilmanvaihto halutaan, jotta ilmamäärät jotka tulevat sisäänpäin ovat balanssissa ilmamäärillä, jotka menevät ulospäin.Ilto-lvi kirjoitti:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ilmanvaihtokone
Tämä oli siis tarkoitettu nimimerkille m36-intjKaikkea sitä kuuleekin. Kyllähän ilmanvaihtokone puskee jäteilman oikeaan kanavaan ulospäin, mutta ei se jaksa kyllä ainakaan hyvin työntää ilmat ulos putkesta kerrostalosta, missä saattaa olla vaikka 10 kerrosta. Kyllä siihen imuri yleensä tarvitaan vielä toisessa päässä.
- huipulla tuulee
Asioiden tuntija kirjoitti:
Huippuimuri liittyy tavalliseen koneelliseen poistoon, asunnoissa joissa on oma ilmanvaihtokone tekniikka on asunnon sisällä ja ei katolla olevasta huippuimurista mitään säädellä, kun säädät lieskikuvusta tuuletusta, säädät kylppärissä olevaa konetta.
Keskitetty tulo ja poistoilmanvaihto on taas ei juttu, siellä rakennuksen katolla on iso yhteinen ilmanvaihtokone.
Huippuimuri liittyy siis vanhaan tekniikkaan> Huippuimuri liittyy tavalliseen koneelliseen poistoon, asunnoissa joissa on oma ilmanvaihtokone tekniikka on asunnon sisällä ja ei katolla olevasta huippuimurista mitään säädellä, kun säädät lieskikuvusta tuuletusta, säädät kylppärissä olevaa konetta.
Totanoin, ei ole ihan mahdoton yhdistelmä huoneistokohtainen kone huippuimuri. Helsingistä on tullut bongattua ainakin yksi talo, jossa tällainen vaikuttaisi olevan.
Taustalla lienee se, että huoneistojen jäteilma lasketaan aika likaiseksi (luokkaa 3) ja tällaiset kanavat tulisi pitää alipaineisina. Minkä saa järjestettyä siten, että laitetaan huoneistokohtainen IV-kone, jossa on pelkkä tuloilmapuhallin, ja korvataan IV-koneen sisäinen poistopuhallin huippuimurilla. Jolle sähkönsyöttö ao. ilmanvaihtokoneen kautta ja ohjaus normityyliin liesikuvusta tai erillisellä säätimellä. - Toimii se näinkin.
m36-intj kirjoitti:
Kaikkea sitä kuuleekin. Kyllähän ilmanvaihtokone puskee jäteilman oikeaan kanavaan ulospäin, mutta ei se jaksa kyllä ainakaan hyvin työntää ilmat ulos putkesta kerrostalosta, missä saattaa olla vaikka 10 kerrosta. Kyllä siihen imuri yleensä tarvitaan vielä toisessa päässä.
Meillä ainakin on jäteilman ulospuhallus ulkoseinällä ei katolla eli mitään erillistä huippuimuria ei ole vaan Ilto kone ottaa ilman ja puhaltaa jäteilman ulos omia kanavia pitkin seinästä.
- m36-intj.
Toimii se näinkin. kirjoitti:
Meillä ainakin on jäteilman ulospuhallus ulkoseinällä ei katolla eli mitään erillistä huippuimuria ei ole vaan Ilto kone ottaa ilman ja puhaltaa jäteilman ulos omia kanavia pitkin seinästä.
"Meillä ainakin on jäteilman ulospuhallus ulkoseinällä ei katolla eli mitään erillistä huippuimuria ei ole vaan Ilto kone ottaa ilman ja puhaltaa jäteilman ulos omia kanavia pitkin seinästä."
Aha, OK, ymmärrän. Se on vähän huono ratkaisu siinä mielessä, että ihmiset saavat jäteilman sisään ikkunoistaan =)
Onhan se sivistyneempää puhaltaa jäteilmat katolta pois kunnon paineella. Kalliimmissa taloissa on rakennettu tuollaiset korkeat poistotornitkin (esim. tuo suosittu 1998 valmistunut talo Töölössä), ettei kukaan saisi sitä jäteilmaa naamansa, kun siellä ylimmässä kerroksessa on paljon parvekkeita.
- Pataan Vaan
Toi nim. Asiantuntija taitaa olla sama mielipuoli, joka palstoilla riehunut jo vuosia, niin omituisia ovat tekstinsä ja vailla todellisuuden pohjaa.
Kyllähän se tietysti ahdistaa kun asuu 90-luvun halparakennelma talossa, jossa surkea ja kovaääninen ilmanvaihto ja onneton äänieristys, mutta että , että kertoo jotain mielipuolisia tarinoita nappeja keittelevistä kiinalaisista työmiehistä ja työmaiden räjäyttelemisistä, kertoo, että tyypillä ei ole kaikki inkkarit kanootissa.- asiantuntija.
Äläs kuule rupea isottelemaan siellä, en ole kirjoitellut tälle palstalle useinkaan. Tiedän näistä taloasioista enemmän kuin moni muu.
Voi olla, ettei vika olekaan ilmanvaihtoputkessa. Nimittäin nämä ikkunat on eristetty niin onnettomasti että ne päästävät tärinän läpi kadulta. Tuollainen ohut musta niitattu eriste näkyy olevan ikkunoissa. Kannattaa vaihtaa varmaan. Huomasin että täällä vetää kun tuli kylmemmäksi ulkona. En itse omista desibelimittaria, että saisi tietää mistäpäin huonetta ne kovimmat äänet tulevat.
Itse 90-luvun taloissa ei muuten ole mitään vikaa, samat seinät ja lattiat ja katot on muissakin 2000-luvun taloissa, jotka maksavat 100 000 € enemmän. Vaatii vain vähän korjailua, se ei maksa lähellekään 100 000 €, korkeintaan muutamia satasia. Jos ilmastointilaitteet ovat äänekkäitä, se johtuu siitä että ovat kuluneet käytössä, näin äänekkäitä ne eivät ole siis olleet tässä talossa aikaisemmin. 90-luvun tekniikka on ihan OK, en maksaisi 5000-10000 € neliöltä joistakin moderneista taloista, kun tällaisen saa hintaan 3000 € neliöltä. Eivät ne ole sen arvoisia, ehei sinne päinkään. Herätkää vain hiesssä siellä 2006-luvun taloissanne, kun mietitte mitä tuli maksettua, ja kun ne talot rupeavat kulumaan, niin ongelmia tulee roppakaupalla teillekin, siitäkin huolimatta, että löitte useita satoja tuhansia pöytään liikaa =)
90-luvun taloja rakensivat vielä suomalaiset työmiehet kestäviksi, 2000-luvun talot ovat tehtyjä halpistyövoimalla baltian mailta, ja Puolasta. Ihmettelen, jos ovat pystyssä vielä 30 vuoden päästä =) Nämä 90-luvun talot ovat vielä erinomaisessa kunnossa nyt 20 vuoden päästä, ei edes betonin hiushalkeamia seinissä. Tiilet hohtavat uutuuttaan. Ikkunat ovat vielä tuliteriä, jne. Kaikki on kunnossa. Pienissä yksityiskohdissa on vain munattu, mutta ne korjaa itsekin, kunhan vain tietää mitä tekee.
- Rv-2006
Kuule Asiantuntija, ei ole uusissa taloissa samoja latioita kuin 90-luvun taloissa, välipohja on nimittäin yli 10 cm paksumpi nykyään ja tämä tarkoittaa parempaa äänieristystta.
Asuminen on kuin toisesta maailmasta, sinun puheesi perustuu mielikuvitukseen, ota selkoa ympäristöministeriöstä, siellä tiedetään miten rakennettin 90 luvulla, kuinka paljon tuli valituksia ja kuinka määräykset muuttuivat.
90 luvun asunnot ovat remonttipommeja, on tullut asuttua niissä uutena kolmessa ei asunnossa ja kehnoimpia äänieristyksiä saa hakea.
Otin selvää rakennusmestareilta ja tarkastajilta, miksi näissä oli noin huonoa ja sanottiin, että ei pystyhormeihin ja viemäreihin tarvise laittaa mitään eristettä, eli kaikki kuului kuseminen ja vessan veto ja suihkun äänet kuuluivat läpi talon, jokka huoneistoon, myöskin kovempiääninen puhe.
Asuimme mm 95 rakennetussa 2 kerros ja ylin viides kerros asui lapsiperhe, lasten huuto ja askelten töminä kuului toiseen kerrokseen asti ja juuri noitten eristämättömien hormien kautta ja talossa oli huoneistokohtainen ilmanvaihto, juuri näitä ensimmäisiä viritelmiä, joissa kanavisa ei ollut mitään eristeitä vaan liikenteen äänet, jopa ulkona kun puhuttiin kuului ilmakanavien kautta.
Uusissa taloissa kaikki pystyhormit on eristetty, vesijohdon ääniä, vesaan ääniä ei kuulu, ilmakanavat on eristetty, niistä ei kuulu ulkoa yhtään mitään vaikka liikennettä on
Ero on kun yöllä ja päivällä 90 luvun rakentamisen ja 2006 valmistuneen talon välillä, talossani on myös paikalla valetut välipohjat.
Kostean tilan määräykset oliva 90 luvulla mitättömät, näihin taloihin on tehty jo laajoja kylpyhuoneremontteja, kun uudet kostean tilan määräykset astuivat voimaan 1.1.200, samoin uudet äänieristysmääräykset, koskien taloja joiden rakennuslupa on haettu ennen tätä pävämäärää, samoin energiamääräykset.
Kyllähän tuolla 90 luvun työmailla näkyi paljonkin virolaisia työmiehiä ja tekivät sitä sekundaa, jota sen ajan määräyksillä tehtiin, nyt tehdään paremmin ja uusilla määräyksillä
Harmittaahan sinua tietysti asua siinä 90 luvun halpatalossa ja saat kuunnella ilmastoinnin kautta ääniä ja naapurin ääniä, mutta se on sinun valintasi, maksamalla enemmän saa uuden laadukkaamin rakennetun asunnon.
Minä en puhu tyhjää mutu tuntumaa vaan kerron kokemuksiani asunnosta, josita olen asunut, sinä et ole asunut uusissa nykypäivän asunnoissa, joten kirjoituksesi on mitätöntä suunsoittoa.- Rv-2006
Ps. kaikki läpivedot tehdään myöskin erilailla nyt kuin 90 luvulla, pattereiden läpivedot, sähköjohtojen vedot ym kaikki on eristetty nykyään, 90 luvulla ei mitään
Ikävää sanoa, mutta 90 luvun talot on rakennettu erittäin huonosti, ainoa hyvä puoli siinä oli se, että nämä johtivat lukuisten valitusten kautta äänieristysmääräysten tiukkenemiseen 2000 luvulla, siksi nyt uusiisssa asunnoissa on paljon miellyttävämpi asua. kuin vielä 90 luvun hökötyksissä - super-asiantuntija
Rv-2006 kirjoitti:
Ps. kaikki läpivedot tehdään myöskin erilailla nyt kuin 90 luvulla, pattereiden läpivedot, sähköjohtojen vedot ym kaikki on eristetty nykyään, 90 luvulla ei mitään
Ikävää sanoa, mutta 90 luvun talot on rakennettu erittäin huonosti, ainoa hyvä puoli siinä oli se, että nämä johtivat lukuisten valitusten kautta äänieristysmääräysten tiukkenemiseen 2000 luvulla, siksi nyt uusiisssa asunnoissa on paljon miellyttävämpi asua. kuin vielä 90 luvun hökötyksissäHienoa, että eristysvaatimuksia ollaan lisätty. Toinen asia on, että toteutetaanko niitä asianmukaisesti. Esim. seinän paksuudet voivat taloissa vaihdella, vaikka 18 cm - 20 cm ovat viimeiset määräykset.
En itse kuule mitään kylpyhuoneen kusen lorinaa tai muutakaan mitä naapurit tekevät kylpyhuoneissaan, paitsi silloin kun pistävät hanan päälle, jolloin kuuluu tuollainen vaimea paine-ääni. Asun tosin ylimmässä kerroksessa. Vanhassa 60-luvun talossani kusen lorina kuului yläkerroksesta, jopa olohuoneessa, mutta eiköhän sekin lopu, kun taloon tulee kohta putkiremontti (en asu siellä enää), jolloin näitä asioita on ehkä mietitty paremmin. Siellä oli muutenkin poistohormit yhteisiä, joten äänet kuuluivat hyvin läpi. Onhan 90-luvulla tapahtunut kuitenkin parannuksia rakennustekniikassa, esim. ei yhteisiä hormeja. Itse en kuule mitään puhetta naapureista hormien kautta ainakaan, vanhassa kuului kylpyhuoneessa.
- Rv-2006
90 luvulla tapahtui siis jotain kehitystä, siis joisakin asunnoissa se huoneistokohtainen ilmanvaihto, mutta sitä tehtiin vain vähän, ja laite oli kehittymätön kun ulkoäänet kuuluivat sen kautta ei kuulu enään uusissa.
Yhteiskavanalla varustettuja asuntoja on tehty viimeiset vielä vuonna 2005 kun siirtymäsäännökset takasivat sen, mutta näissä yhteiskanavissa on äänieristyspatruna, joka kyllä eristi, ellei, fuskattu ja jätetty se pois.
Näissä kolmessa 90 luvun asunnossa missä asuin kusen lorinat kuuluivat nimenomaan joka huoneeseen, ja kyllä kuulin kun joku meni suihkuun, aivan selvästi.
Tässä uudessa ei kuulu pienintäkään vesihanan ääntä, ei vessan ääntä, hyvin ne on saatu eristettyä.
Nykyään pystyhormi on elpo-hormi, jossa paksu eriste sisällä, 90 luvulla tässä pystyhormissa ei ollut mitään eristettä ja sen kuuli. - 1968 6-kerroksinen
valikoitui noiden joukosta. Tiiviitä tuntuu hormit olevan, poistoventtiilit imevät riittävän hyvin ja ilma on kolmiossani hyvälaatuista. Mikä parasta laitteisto pitää ääntä vain nimeksi, eikä sitä huomaa ellei siihen keskity. Tehostusjaksojen aikaan tietenkin enemmän. Ilma otetaan asuntoon uusien ikkunoiden yläosasta, siinä on sellainen lärpäke jolla voi valita esilämmitetäänkö ilma ikkunalasien välissä (talvi) vai otetaanko suoraan ulkoa (kesä). Ei vedä laisinkaan. Sitten hommasin vielä liesikuvun josta vain vedetään putki poistoventtiilin päälle, ja hyvin lähtee käryt ja höyryt tehostusjakson aikana ulos. Kaikenkaikkiaan olen tyytyväinen tähän paikalla valettuun kirjahyllytaloon.
Ääniä ei kuulu lainkaan, mitään kautta tänne viidenteen kerrokseen.
Vessassa, keittiössä ja kylpyhuoneessa on poistot seinässä eikä katossa. Onko noiden venttiilien takana siis joku betonihormi, joka menee lähelle kattoa ja yhdistyy tasakaton alla muihin saman rapun hormeihin päätyen lopulta sinne puhallinkammioon, joka siis sylkee ilman yhdestä piipusta ulos?
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Toiselle puolikkaalleni
Sinulla ei taida olla kaikki nyt ihan hyvin? Minua itketti eilen kauheasti, sinunko itkuja itkin? Kyllä kaikki selviää j422224- 241780
Katu täyttyy askelista...
Hyvää sunnuntaita ja hyvää jatkoa jos näin...Vettä sataa, mutta hyvä vaan, ainakin kasveille.271435- 1091264
Näin susta unta
Teit siinä temppuja ja kurkit huomaanko. Niinkuin sun tarttis sitä epäillä. Öitä tuimalle!151229- 181035
Tiedätkö nainen sen tunteen
Kun toinen tulee jossain vastaan. Naama leviää hymyyn kuin hangonkeksi. Mulla on susta semmonen,tunne.71944Kauniit ihmiset ei ole sinkkuja, se on karu fakta
Ihmisessä on lähes poikkeuksetta aina jotain vikaa jos hän pysyy sinkkuna pitkään. Sori kun sanon tän näin suoraan, mut107864Kristinusko - epätoivoinen yritys pelastaa ihmiset jumalalta
Ei ole mitään sellaista, mitä pitää "pelastua". Lukuun ottamatta tietysti ”jumalan” (sen ei jumalan, joka väittää oleva333853Mikset päästä irti ja hae apua
Mt ongelmiisi. En vaan voi ikinä enää luottaa sinuun, pelkään sinua ja toivon löytäväni jonkun muun. Rahaa sulla on saad74846