Tämä aihe ei ole itselleni ajankohtainen (ainakaan vielä), mutta ajattelin, että tästä voisi saada aikaiseksi hyvää keskustelua.
Asun etelässä lähellä pääkaupunkiseutua. Potentiaalisia hakupaikkoja jatko-opiskeluille löytyy esim. Helsingistä ja Turusta. Olen kuitenkin pitänyt silmällä myös kauemmaksi hakemisen vaihtoehtoa, sillä en ole ihan varma riittääkö kyvykkyyteni päästä esim. vaikkapa Helsingin yliopistoon. Kuten arvata saattaa, niin sinne on luultavasti hieman suurempi tunku kuin jonnekin pienemmällä paikkakunnalla olevaan korkeakouluun. Jos katsomme kysynnän ja tarjonnan lakeja, niin voimme helposti päätellä hinnan olevan suurempien kaupunkien korkeakouluissa korkeampi kuin pienempien kaupunkien korkeakouluissa. Minun on siis harkittava kauemmaksi hakemista.
Valitettavasti asia ei ole ihan näin yksinkertainen, vaan on olemassa muutama ongelmaa. Ensinnäkin on se, että mitä kauemmaksi haen, niin sitä kauempana minun on käytävä pääsykokeissa (mahdollisesti turhaan). Kyseessä ei ole kovinkaan suuri ongelma, mutta ongelma yhtälailla. Toiseksi ongelmaksi voisin mainita sen, että kaukana oleva kaupunki on luultavasti paljon enemmän sopeutumista vaativa kuin lähellä oleva. Kolmas ongelma on huomattavasti suurempi kuin kaksi edellistä. Mitä kauemmaksi muutan, niin sitä voimakkaammin joudun leikkaamaan sosiaaliset juureni irti maasta, jonka johdosta menetän vähäiset kaverini, tuttuni yms. Enkä usko, että pystyn kauempaa käsin pitämään tehokkaasti yhteyttä edes vanhempiini ja sisaruksiini.
Joku voisi tässä kohdin huomauttaa, että "no kyllähän sinä saat uusia kavereita ja tuttuja sieltä uudesta opinahjostasi/asuinkaupungistasi!", mutta asia ei ole ihan noin yksinkertainen. Minä olen nimittäin melko epäsosiaalinen yksilö. En saa uusia kavereita erityisen helposti. En käy baareissa, keikoilla tai missään muuallakaan, missä ihmiset yleensä keskenään sosialisoivat. En myöskään ole mukana ns. sosiaalisessa mediassa. Itse asiassa minulla ei varsinaisesti ole yhtäkään kaveria edes nykyisessä oppilaitoksesani, ja olen opiskellut siellä sentään noin kaksi vuotta. Näiden tosi asioiden johdosta on hyvinkin mahdollista, että en tule saamaan yhtäkään uutta kaveria siellä kaukaisessa oppilaitoksessa, jonne mahdollisesti tulevaisuudessa tulen muuttamaan. Harmikseni kyseiset asiat saattavat sinetöidä kohtaloni lopullisesti. Asia on nähkääs niin, että ihminen tarvitsee sosiaalista tukea. Ihminen tarvitsee kavereita mielenterveytensä säilyttämiseen ja sosiaaliset verkostot ovat avuksi yleensä myös parisuhdemarkkinoilla. Jos muutan opiskelemaan jonnekin kauas, niin voi olla täysin mahdollista, että olen tuomittu elämään lopun elämääni täysin yksinäisesti, vailla minkäänlaisia kavereita tai parisuhdetta. Tuollainen elämä johtaa täydelliseen sekoamiseen ja mahdollisesti jopa itsemurhaan.
Kaikein tämän johdosta mieleni tekisi valittaa ja sanoa, että suurempien kaupunkien opiskelupaikkojen määrää tulisi lisätä, mutta en ole varma, onko se yhteiskunnallisesta kokonaiskuvasta katsottuna järkevää, enkä halua tehdä tästä aiheesta jotain "kehä kolmonen vs muu Suomi" -väittelyä. Haluan vain kuulla ihmisten mietteitä asiasta. Mitä minun pitäisi tehdä? Mitä ylipäätänsä tämän kaltaisissa tilanteissa kannattaa tehdä? Onko teillä kokemuksia muuttamisesta kauas, opiskelupaikan perässä?
Olipas taas kunnon avautuminen näin keskellä yötä...
Kaukainen opiskelupaikka
1
136
Vastaukset
No minulla on kokemusta opiskelujen perässä muuttamisesta, mutta enpä tiedä onko tästä sinulle mitään hyötyä. Lukion jälkeen vietin välivuoden, jolloin siis asuin vielä Helsingissä. Pääsin tämän jälkeen Kotkaan opiskelemaan (ei ollut mun juttu) ja kuukauden kuluttua muutinkin Tampereelle asumaan koulun perässä. Koulusta en saanut yhtään kavereita, mutta harrastan ratsastusta niin tallilta löytyi paljon uusia kavereita. Tammikuussa on edessä muutto Mikkeliin, enkä mä ole mitään bilettäjätyyppiä tai sellainen joka kävisi festareilla tms. mutta kavereita voi tosiaan löytää jonkin harrastuksenkin kautta, eli ei se muuttaminen kauemmas välttämättä niin paha juttu ole. Itselläni suhteet vanhempiini ja helsinkiläisiin ystäviin ovat säilyneet edelleen ja käyn Helsingissä ainakin muutaman kerran vuodessa moikkaamassa vanhoja kavereita ja sit tietty vanhempiani.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Toiselle puolikkaalleni
Sinulla ei taida olla kaikki nyt ihan hyvin? Minua itketti eilen kauheasti, sinunko itkuja itkin? Kyllä kaikki selviää j492318- 262173
Katu täyttyy askelista...
Hyvää sunnuntaita ja hyvää jatkoa jos näin...Vettä sataa, mutta hyvä vaan, ainakin kasveille.271535Näin susta unta
Teit siinä temppuja ja kurkit huomaanko. Niinkuin sun tarttis sitä epäillä. Öitä tuimalle!161484- 1241417
- 191083
Tiedätkö nainen sen tunteen
Kun toinen tulee jossain vastaan. Naama leviää hymyyn kuin hangonkeksi. Mulla on susta semmonen,tunne.71974Kauniit ihmiset ei ole sinkkuja, se on karu fakta
Ihmisessä on lähes poikkeuksetta aina jotain vikaa jos hän pysyy sinkkuna pitkään. Sori kun sanon tän näin suoraan, mut117944Mikset päästä irti ja hae apua
Mt ongelmiisi. En vaan voi ikinä enää luottaa sinuun, pelkään sinua ja toivon löytäväni jonkun muun. Rahaa sulla on saad89944Kristinusko - epätoivoinen yritys pelastaa ihmiset jumalalta
Ei ole mitään sellaista, mitä pitää "pelastua". Lukuun ottamatta tietysti ”jumalan” (sen ei jumalan, joka väittää oleva333883