Nyt loppuu kerma!

Se on sitten vaan 'äitien' tekemää.

Eineksiin saa kuulemman lihankaltaisena aineena jauhaa kiveksiäkin.

Kysytkin vielä, että nostaako?

Totta kai! kirjoitti:

Kysytkin vielä, että nostaako?

Miten se nostaa voin hintaa, että ihmiset haluavat ostaa sitä? Miten se nostaa tuotantohintaa? Miten se nostaa logistiikan kustannuksia? Miten se nostaa markkinointihintaa?

Eikö tämän myötä voin pitäisi olla halvempaa?

silkkaa ahneutta kirjoitti:

Miten se nostaa voin hintaa, että ihmiset haluavat ostaa sitä? Miten se nostaa tuotantohintaa? Miten se nostaa logistiikan kustannuksia? Miten se nostaa markkinointihintaa?

Eikö tämän myötä voin pitäisi olla halvempaa?

Lue lisää

Jos kysyntä ylittää tarjonnan, hinnat nousevat (jotta kysyntä laskisi). Jos kysyntä alittaa tarjonnan, hinnat laskevat (jotta kysyntä lisääntyisi). Perus markkinointioppia.

silkkaa ahneutta kirjoitti:

Miten se nostaa voin hintaa, että ihmiset haluavat ostaa sitä? Miten se nostaa tuotantohintaa? Miten se nostaa logistiikan kustannuksia? Miten se nostaa markkinointihintaa?

Eikö tämän myötä voin pitäisi olla halvempaa?

Lue lisää

Luepas vähäsen kansantaloutta. Hyvin yksinkertaista..

Yök en syö! kirjoitti:

Se on sitten vaan 'äitien' tekemää.

Eineksiin saa kuulemman lihankaltaisena aineena jauhaa kiveksiäkin.

Voi loppui myös krsnäsin Salesta ja hyllyllä oli vain pahoittelulaatta ,kolmiovoin saatavuuden vaikutuksista kuluttajille.Tuottajat vähevevät ja maaseudun tappolinja tekee meistä Neuvostoliiton jonottajia ja pimeäkauppa rehoittaa.

Lidlistä saa halpoja pitsoja ihan normaalihinnassakin.

City marketissa palan palaa voita, en ole skarppaaja, mutta käytän pullaan ja ruuanvalmistukseen voita, myös leivälle, piti ostaa oivariinia, mutta miksi ne on kaikki HYLÄ tuotteita. HUOM. kaikki eivät ole allergisia, tämäkin on sortamista, että normaaleille terveille ei ole edes kunnon oivariinia INHOAN HYLA SANAAKIN.

ei ollut kirjoitti:

City marketissa palan palaa voita, en ole skarppaaja, mutta käytän pullaan ja ruuanvalmistukseen voita, myös leivälle, piti ostaa oivariinia, mutta miksi ne on kaikki HYLÄ tuotteita. HUOM. kaikki eivät ole allergisia, tämäkin on sortamista, että normaaleille terveille ei ole edes kunnon oivariinia INHOAN HYLA SANAAKIN.

Lue lisää

Hyla ei ole allergiaa.

Pierutauti maidosta on ihan eri juttu, kuin maitoallergia. Tätä eivät edes kaikki 'sairastavat' erota, se kun trendikästä olla oireinen.

Monelle allergia tarkoittaa: yök, en tykkää!

Monessa kohtaa, kun oikein tuetaan vähemmistöjä, joutuu syrjityksi se valtaväestö. Niin kai nyt tässäkin?

syrjitty enemmistö kirjoitti:

Hyla ei ole allergiaa.

Pierutauti maidosta on ihan eri juttu, kuin maitoallergia. Tätä eivät edes kaikki 'sairastavat' erota, se kun trendikästä olla oireinen.

Monelle allergia tarkoittaa: yök, en tykkää!

Monessa kohtaa, kun oikein tuetaan vähemmistöjä, joutuu syrjityksi se valtaväestö. Niin kai nyt tässäkin?

Lue lisää

No ei se kyllä ihan noinkaan mene. Hylassa on vähemmän laktoosia kuin normaaleissa tuotteissa, mutta ei sitä kyllä maussa huomaa. Hemmetin neidit, kun ei kestä hylaa ostaa. Elämä pilalla?

Kokonaan laktoosittomatkin tuotteet pystytään nykyään tekemään täysin samanmakuisiksi, hyvänä esimerkkinä laktoositon maitojuoma. Maistuu täysin samalle kuin vastaava laktoosia sisältävä.

Kauppa tarjoaa kaikille ryhmille tuotteita, valitettavasti kaupasta on nyt loppu normaalivoi, jos keskittyisit elämässä olennaiseen huomaisit, että hylatuotteet käyvät vallan mainiosti. VIHAAT hyla-sanaa. Täytyy sanoa, että asiat on liian hyvin sulla sitten, kun ehdit keskittyä hylan vihaamiseen.

Toisekseen maitoallergia ja laktoosi-intoleranssi ovat molemmat hankalia tauteja. Laktoosi-intolerantikko kestää tietyn määrän maitoa kyllä, mutta jos olet syömässä ravintolassa, niin kyllä mä ainakin varmistaisin ottavani kokonaan maidottoman välttääkseni kaikki mahdolliset oireet. Se ei oo pelkästään pierutauti vaan pahimmillaan äärimmäisen kivuliasta turvotusta ja hallitsematonta ripulia. Yritä siinä olla syömässä mukavaa lounasta, kun saatkin vahingossa laktoosia liikaa. Ei kyllä ketään naurata, jos et pääse vessaan ajoissa.

idiots.. kirjoitti:

No ei se kyllä ihan noinkaan mene. Hylassa on vähemmän laktoosia kuin normaaleissa tuotteissa, mutta ei sitä kyllä maussa huomaa. Hemmetin neidit, kun ei kestä hylaa ostaa. Elämä pilalla?

Kokonaan laktoosittomatkin tuotteet pystytään nykyään tekemään täysin samanmakuisiksi, hyvänä esimerkkinä laktoositon maitojuoma. Maistuu täysin samalle kuin vastaava laktoosia sisältävä.

Kauppa tarjoaa kaikille ryhmille tuotteita, valitettavasti kaupasta on nyt loppu normaalivoi, jos keskittyisit elämässä olennaiseen huomaisit, että hylatuotteet käyvät vallan mainiosti. VIHAAT hyla-sanaa. Täytyy sanoa, että asiat on liian hyvin sulla sitten, kun ehdit keskittyä hylan vihaamiseen.

Toisekseen maitoallergia ja laktoosi-intoleranssi ovat molemmat hankalia tauteja. Laktoosi-intolerantikko kestää tietyn määrän maitoa kyllä, mutta jos olet syömässä ravintolassa, niin kyllä mä ainakin varmistaisin ottavani kokonaan maidottoman välttääkseni kaikki mahdolliset oireet. Se ei oo pelkästään pierutauti vaan pahimmillaan äärimmäisen kivuliasta turvotusta ja hallitsematonta ripulia. Yritä siinä olla syömässä mukavaa lounasta, kun saatkin vahingossa laktoosia liikaa. Ei kyllä ketään naurata, jos et pääse vessaan ajoissa.

Lue lisää

hyla- ja laktoosittomat tuotteet maksaa enemmän.

Prisman hyllyt notkuivat virolaista voita. Ja lidlistä saa saksalaista. Molemmat reippaasti valion tuotteita laadukkaampia.

bbgbkkjjjk kirjoitti:

Prisman hyllyt notkuivat virolaista voita. Ja lidlistä saa saksalaista. Molemmat reippaasti valion tuotteita laadukkaampia.

Ja halvempia.

Tätähän juuri tälläiset uutisoinnit voivat aiheuttaa. Ellei sitten tarkoituksena juuri ollut voin myynnin lisääminen.

Kyllä huomaa, millaisia trendipellejä suomalaisista on tullut.

Vielä jokin aika sitten oli muotia pulloveden juominen, kun kraanavesi on niin hyi hyi. Etenkin nuoret naiset näyttivät huvittavilta pullovesiensa kanssa.

No, entäs sitten hysteerinen suhtautuminen kaikenlaiseen rasvaan, voihin, maitotuotteisiin. Hyi, yök ! Linjoistaan hysteeriset ihmiset paasasivat kuinka rasva on elimistölle pahasta. No, ei kulunut aikaakaan, tuli uusi täysin päinvastainen muoti-ilmiö nimeltä karppaus ! Samaiset ihmiset, jotka hetkeä aikaisemmin hylkivät kaikenlaista rasvaa ja söivät vain hiilihydraattimoskaa ja keinomakeutusaineita (lue: kevyttuotteita), syövät tällä hetkellä vain kaikenlaista karppaus-muoti-ilmiöön liittyvää....

Vähänkö naurattaa :D

Maista!

Paista!

Mutta sinähäm tienaat miljoonia tukiaisina, Kysy vaikka Jussufilta.

Tuossa "muoti-ilmiössä" täytyy olla jotain jujua, kun se niin kovin herättää vastustusta. Jos se on kakkaa, niin antakaa karppaajien karpata, mitä se teille kuuluu? XD

Miä taas kirjoitti:

Tuossa "muoti-ilmiössä" täytyy olla jotain jujua, kun se niin kovin herättää vastustusta. Jos se on kakkaa, niin antakaa karppaajien karpata, mitä se teille kuuluu? XD

En minä mitään vastusta, oma ruokavalio on ihan normaalisti aikalailla sama kuin karppaajilla. Ottaa vain päähän nämä suomilampaiden laumailmiöt.

Suomihan on pikkuamerikka, kansa yhtä johdateltavissa. Viimeksi jenkeissä käydessäni huvitti hieman kaupass kun lähes kaikissa tuotteissa luki "low carb" tai "organic", yleensä molemmat. Totuus on kuitenkin useimmiten jotain ihan muuta, mutta pääasia että ihmiset ostaa.

Suomalainen ravintotietämys on maailman huippuluokkaa. kansanterveyslaitokset ovat asettaneet hyvät tietueet osoiteeseen www.fineli.fi
Siitä saa tarkat tiedot elintarvikkeiden rasvasisällöstä.
Voi myöskin hakea tärkeitä välttämättömiä rasvoja esim DHA ja EPA tai linolihappo ja alfa-linoleenihappo, ja niistä löytyy tiedot ravintoaineluettelosta käsin.
Tietsikasta on siis hyötyä.
Jouluna tavataan saada sellaisia ravintoaineita joista kärsitään siten muun vuoden ajan pulaa.

plmb kirjoitti:

Suomalainen ravintotietämys on maailman huippuluokkaa. kansanterveyslaitokset ovat asettaneet hyvät tietueet osoiteeseen www.fineli.fi
Siitä saa tarkat tiedot elintarvikkeiden rasvasisällöstä.
Voi myöskin hakea tärkeitä välttämättömiä rasvoja esim DHA ja EPA tai linolihappo ja alfa-linoleenihappo, ja niistä löytyy tiedot ravintoaineluettelosta käsin.
Tietsikasta on siis hyötyä.
Jouluna tavataan saada sellaisia ravintoaineita joista kärsitään siten muun vuoden ajan pulaa.

Lue lisää

Niin.
Pohjoismaisen ravinnon suhteellisen suuri rasvapitoisuus lienee vaikuttanut kardiovaskulaaristen tautien, tiettyjen syöpätyyppien, liikalihavuuden ja sappikivien runsaaseen esiintymiseen (prevalenssiin).
Eri kulttuuripiireistä tehdyissä tutkimuksissa on havaittu hyvin selkeää yhteyttä kovien rasvojen käytön, seerumin LDL-kolesterolin ja koronaarisairauksiin sairastumisen ( insidenssin) kesken.
Koronaaritautien riski alenee vähennettäessä rasvan kokonaissaantia,
muutettaessa rasvojen laatua edullisemmaksi:
tyydytettyjen rasvahappojen (SFA) osuutta ( siis maito ja liharasvoja) vähentämällä
ja tyydyttämättömien (MUFA, PUFA) rasvahappojen osuutta (kasvisrasvojen osuutta) lisäämällä.

6 kuukauden tutkimuksissa havaittiin ravintorasvan niukentamisen ( reduction of dietary fat) tai rasvanlaadun muuntamisen ( modification of dietary fat) vähentävän kardiovaskulaarisia sairastumisia 16 prosentilla ( 16 %).
Yli kahden vuoden tutkimuksissa riskin vähenemä oli 24 %.

Hu et al tekivät katsauksensa epidemiologisista tutkimuksista ja ravitsemuksellisista interventiokokeista ja havaitsivat kovan rasvan korvaamisen tyydyttämättömällä rasvalla olevan tehokkaampi riskinalentaja kuin pelkän kokonaisrasvan kulutuksen vähentäminen.

cis-MUFA (kuten öljyhapon) ja cis-PUFA- ( linoli, alfa-linoleeni) rasvahappojen asettaminen ravintoon SFA - ja trans-rasvahappojen (kovan rasvan kuten maitorasvan ) sijasta vaikuttaa seerumin LDL- kolesteroli alenemista HDL- muuttumatta. Mutta jos rasvaan kokonaisrasvamäärääkin vähennetään, HDL-määräkin vähenee.
Tähän kokonaisrasvan vähentämisestä johtuvaan HDL-kolesterolin vähenemään voidaan vastavaikuttaa lisäämällä fyysistä aktiivisuutta.
Vapaissa olosuhteissa (kodeissaan) asuvilta tehdyissä ravitsemuksellisissa interventiotutkimuksissa seerumin kokonaiskolesteroli laski keskimäärin 8.5 % kolmessa kuukaudessa ja 5.5 % 12 kuukaudessa, mutta harvoin saavutettiin dietääristä päämäärää. Komplianssi (hoitomyöntyvyys) on ollut parempi , kun vastaava tutkimus on tehty metabolisissa yksiköissä: seerumin kolesteroliarvot ovat laskeneet 10-15 %.
Muutamissa prospektiivisissa tutkimuksissa on havaittu runsaan trans-rasvahappomäärän käytön nostavan kardiovaskulaaristen tautien (CHD) riskiä.
Kovin yksityiskohtaiset yksittäisten rasvahappojen saantisuositukset ovat tuskin oikeutettuja.

Yksittäisten tyydytettyjen rasvahappojen (SFA) vaikutukset lipoproteiinilipideihin eroavat jossain määrin toisistaan.
Nämä tyydytetyt rasvahapot (SFA) lisäävät sekä LDL-että HDL-kolesterolia:
C14: 0 enemmän kuin C16:0; C16:0 enemmän kuin C 12:0. Näitä on maitorasvassa.
C14:0, myristiinihappo (Myristic acid)
C16:0, palmitiinihappo (Palmitic acid)
C12:0 lauriinihappo (lauric acid)
Kolesterolin suhteen neutraaleja vaikutukseltaan ovat seuraavat rasvahapot:
C18:0, steariinihappo ( Stearic acid)
C18:1, öljyhappo ( Oleic acid)
LDL-kolesterolia nostavat seuraavat rasvahapot melkein yhtä paljon kuin SFA 12- 16:
trans- rasvahapot, joita on muodostunut kasvisöljyjen ja kalarasvojen kovettamisesta. Mutta suurissa määrin nämä kovetetut rasvat vähentävät HDL-kolesterolia.
Eräässä trans-rasvahappotutkimuksessa osittain hydrogenoituneet kalaöljyt vaikuttivat LDL ja HDL kolesteroliin enemmän kuin osittain hydrogenoitu ( kovetettu) soijaöljy.

Kolesterolia nostavia rasvahappoja esiintyy yleensä samoissa ruoissa, joista pääasiallinen SFA, kova rasvan tyydytetyt rasvahapot).


Käytännön syistä jaetaan ravintorasvat suosituksineen seuraavasti

Tyydytetyt rasvat (SFA) ja trans-rasvahapot. Näiden tulisi antaa 10 E% päivän energiasta

Cis-tyydyttämättömät rasvahapot , joiden tulisi antaa 20 E% päivän energiasta.

(Ykjsittäistyydyttämättömät rasvahapot MUFA: 10- 15 E% ja
2- tai monityydyttämättömät rasvahapot PUFA: 5-10 E%)

Vaikka totaalirasvan käyttö vaihtelisi rajoissa 10- 40 E%, pysyisi ateroskleroosin riski vähäisenä niin kauan kuin tyydytetyn rasvan (SFA ) osuus ei ylitä 10 E% rajaa. Näin on päätelty väestötutkimuksista.

Rasvankokonaiskäytön rajoituksesta (restricted total fat) lie kuitenkin etua painonhallinnassa sellaisissa väestöissä, missä liikunta on vähäistä ja lihavuuden esiintymä yleistä.

Pienikin määrä rasvaa antaa enemmän energiaa kuin vastaavan painoinen määrä sokeria tai hiilihydraattia:

1 gramma rasvaa antaa 9 kcal.
1 gramma hiilihydrattia antaa 4 kcal.
1 gramma proteiinia antaa 4 kcal
1 gramma alkoholia antaa 7 kcal.

(Vain tietty osa alue rasvasta muuttuu helposti kolesteroliksi.
Joulunaikana tapaa olla sappivaivoja enemmän ihmisillä. Jokaisen rasvaisen maukkaan suupalan voi valita vähärasvaisena , PUFA/MUFA voittoisena tai kovarasvaisena trans-rasvahappovoittoisena.

No maistuuhan tuo kissanrasvamargariini hyvälle...
Mikäli maku on sormessa ja se sama sormi sit persreiässä!!!

Nykyinen tavanomainen Pohjoismainen rravintorasvan käyttö on runsaampi kuin 100 vuotta sitten. Aivan enimmillään ravintorasvan kulutus oli 1960- ja 1970-luvulla, mutta alkoi alentua viimeisten 20-30 vuoden aikana.

Nykykatsausten mukaan ovat keskimääräiset rasvankäyttötasot energiaprosentteina (E%) ilmoittaen Suomessa noin 34 E%, mikä nipin napin on nykysuositusten rajoissa. . Linolihapon (LA, Linoleic acid, n-6) ja alfa-linoleenihapon (ALA, alpha-linolenic acid, n-3) saannin suhteet olivat Pohjoismaissa , kuten Suomessa, matalimpia arvoja 14 eri maasta tehdyssä tutkimuksessa European TRANSFAIR study.
Tieto vuodelta 2004 NNR.

Rasvojen fysiologia ja aineenvaihdunta

Useimmat luonnossa esiintyvät rasvat ovat neutraalirasvaa: triglyseridiseoksia (TG), Niiden runkona on glyserolimolekyyli (kolmen arvoinen alkoholi), jonka -OH ryhmiin voi esteröityä rasvahappoja. Yhden rasvahapon sisältävänä se on monoglyseridi (MG), kaksi rasvahappoa sisältävänä diglyseridi (DG) ja kolme rasvahappoa sisältävänä triglyseridi (TG). Nämä glyserolitumaan asettuneet rasvahapot ovat pääasiassa pitkäketjuisia ( long chain fatty acids, LCFA), 16-18 hiiliatomia sisältäviä. On epätavallista että ravinnossa esiintyisi vapaita , esteröitymättömiä rasvahappoja (free fatty acids, FFA).
Triglyseridien (TG) painosta on yli 90% esteröityneitä rasvahappoja.

Rasvahappojen vaikutus riippuu monesta eri seikasta: hiiliketjun pituudesta, tyydyttämättömyyden asteesta, kaksoissidosten (=) lukumäärästä, sijainnista ja rakentumistavasta rasvahapon hiiliketjussa (cis- asema, trans- asema, cis-cis, cis-trans etc) ; myös jossain määrin siitä, mihin kolmesta triglyseridin hiiliatomista rasvahappo liittyy (n1, n2, n3).

Jos rasvahapossa ei ole yhtään kaksoissidosta se lasketaan kovaan rasvaan, (kuten glyseroli ja fosfolipidit) ja sitä sanotaan tyydytetyksi rasvahapoksi ( saturated fatty acid, SFA)

Tyydyttämättömmät rasvahapot luonnehditaan kaksoissidostensa lukumäärän mukaan. Yksittäistyydyttämätön rasvahappo (monounsaturated fatty acid, MUFA) omaa vain yhden kaksoissidoksen.

Monityydyttämätön rasvahappo ( polyunsaturated fatty acid, PUFA) omaa 2 - 6 tyydyttämätöntä kaksoissidosta. On kaksi tapaa miten merkataan kaksoissidosten paikka rasvahapon hiilirungossa. Rasvahapon happopääty omaa -COOH ryhmän( karboksyyliryhmän). Tästä C-päädystä ( carboxy-terminal end) merkataan kaksoissidosten kohdat delta-merkinnällä (Δ). Mutta jos aloitetaan toisesta -CH3 päädystä eli metyylipäädystä, käytetään n- merkintää tai kaikille ehkä tutuinta omega- merkintää.

Ihmiskeho pystyy syntetisoimaan solujen etikkahaposta (C2: 0) käsin tyydytettyjä rasvahappoja (SFA) ja muutamaan niistä joitakuita kertatyydyttämättömiksi rasvahapoiksi (MUFA) kuten C16:1 palmitoleiinihappo ja C18:1 öljyhappo. Mutta monityydyttämättömiä rasvahappoja (PUFA) ihmiskehon täytyy saada valmiina alkumolekyyleinä ravinnosta käsin. Kasvisöljyistä tulevat n-6 linolihappo ( linoleic acid) ja n-3 alfa-linoleenihappo( alfa-linolenic acid) kyllä sitten jatkokäsitellään kehon aineenvaihdunnan omin mekanismein: Ne saavat kaksoisidoksia desaturaasi-entsyymeillä ja ne pidentyy elongaasi-entsyymeillä (tarkkoja aineenvaihdunnallisia kanavia myöten, jotta niistä saadaan aivan tiettyä cis-cis-muotoa, jota varten on taas uusi entsyymijoukko jatkomuokkaajana).

Kehon itsensä tekemiä tyydytettyjä rasvahappoja ovat:Alkumolekyylinä C2:0 etikkahappo (Acetic acid), C3:0 propionihappo (Propionic acid) C4:0 voihappo (Butyric acid), C6:0 kapronihappo (Caproic acid) , C8:0 kapryylihappo (Caprylic, Octanoic acid) , C10:0 kapriinihappo ( Capric, Decanoic acid) , C12:0 lauriinihappo, (Lauric acid), C14:0, myristiinihappo, Myristic acid , C16:0 palmitiinihappo (Palmitic acid) , C18:0 steariinihappo (Stearic acid ), C20:0 Eikosaanihappo, Arakidiinihappo, (Arachidic acid). C24:0 Lignoseriinihappo ( lignoceric acid)

Luonnostaan tyydyttämättömiä cis-rakenteisia rasvahappoja on kasveissa ja kaloissa. Mutta niiden pehmeä taipuisa cis-ja cis-cis-muoto voi elintarvikkeen kemiallisessa käsittelyssä ja rasvoja kovetettaessa (osittain hydrogenoitaessa) muuttua trans- ja cis-trans- muodoiksi. Silloin niistä tulee jäykkiä trans-isomeerejä. Myös bakteerit voivat muuttaa niitä trans-isomeereiksi märehtijöitten pötsissä. Pieniä määriä trans-rasvahappoja kuten delta11-trans-vakseenihappoa (n7- linjan C18:1 kertatyydyttämätöntä öljyhappovarianttia, Δ11-trans vaccenic acid) esiintyy lehmän, lampaan ja vuohen maidossa ja lihassa.

Teollisesti kovetetut (hydrogenated) öljyt sisältävät erilaisia rasvahappojen trans-isomeerejä kuten Δ8-, Δ9- Δ10 isomeerejä, mutta myös vakseenihappoa (Δ11-trans vaccenic acid).

Ihmiseltä ei ole erikseen tutkittu eri trans-rasvahappojen isomeerien metabolisia vaikutuksia. Trans-rasvahappojen saannin ja koronaaritautien riskin korrelaatiota selvittävissä tutkimuksissa ei ole voitu erottaa märehtijäperäisten ja teollisten trans-rasvahappojen vaikutusten kesken selviä eroja. Ravinnon trans- rasvahappoja tulee lähinnä meijerituotteista sekä pakastetuista ja teollisesti tuotetuista rasvaisista ruoista, joissa on osin kovetettua rasvaa.

Niin, kovat rasvat ja , trans-rasvat ovat haitallisia! kovetetut rasvat sisältävät trans-rasvoja, ellei tuotteessa erityiseti mainita että "ei trans-rasvoja!"

NNR2004 jatkaa:

Trans-rasvahapporyhmissä on erityisesti mainittava konjugoituneet linolihapot (CLA, conjugated linoleic acids), joita muodostuu märehtijöissä mahabakteerien vaikutuksesta ja elimistössä trans-muotoisen öljyhapon ( trans-C18:1) desaturoituessa eli saadessa lisäkaksoissidoksen, jolloin se siirtyy linolihappojohdannaistensarjaan trans-C18:2- happona.

Linolihapon trans- isomeereistä mainittakoon myös eräs maidossa hallitseva trans-CLA, eläinkokeissa antikarsinogeenista eli syövän vastaista tehoa osoittanut maitorasva cis-9, trans-11- linolihappo. Koe-eläimillä on havaittu kemiallisesti tuotettujen konjugoitujen linolihappojen, CLA- isomeeriseosten, vähentävän nitten rasvakudosmäärää ( fat mass) ja lisäävän rasvattomien kudosten määrää (lean body mass). Ihmisessä vaikutukset eivät ole niin huomattavia. Rasvakudosvaikutuksista näyttää vastaavan trans10-cis12-CLA-isomeeri. Saman isomeerin on havaittu lisäävän insuliiniresistenssiä ja C-reaktiivisen proteiinin (CRP) tasoja ihmisellä.

Triglyseridien (TG) lisäksi ravintorasva tarjoaa fosfolipidejä (PL) ja kolesterolia. Kaikkein tavallisin ravinnossa tuleva fosfolipidi on fosfatidylkoliini (PC) eli lesitiini.
Niin kolesterolia kuin fosfolipidejäkin tulee eläinperäisestä ravinnosta ja niitä syntetisoituu myös ihmisen omassa elimistössä. (Ne ovat ihmiskeholle tärkeitä synteesejä). (Kolesteroli, jolla on tärkeitä omia funktioita kehossa, ei käyty ravintoaineeksi; sitä säästetään aikansa ja kun sen rakenne alkaa virttyä , sen täytyy erittyä kehosta).

Kasvit sisältävät kasvisteroleja, lähinnä tyydyttämättömiä sitosteroleja ja kampesteroleja, jotka imeytyvät huonosti ( vain 5-15 %:sti) ihmisen suolistosta, mutta niillä on vuorovaikutusta ihmisen kolesterolin imeytymiseen. Näitä steroleja vastaavien tyydyttyneiden sterolien, sitostanoli ja kampestanoli, imeytyminen on vielä huonompaa, 1-3 %:ista.

Suolistossa TG ( triglyseridit) hajovat , hydrolysoituvat lipaasientsyymeillä monoglyserideiksi (MG) ja rasvahapoiksi (FA), jotka yhdessä avustavien sappisuolojen lysofosfolipidien (LPL) ja esteröitymättömän kolesterolin kanssa muodostavat sekamisellejä (mixed micelles), joista käsin sitten sulatettavat ravintorasvat voidaan imeyttää ohuessa suolessa.

Osa rasvasta kuljetetaan imusuoniteitse. ( Tämä osa varsinkin vaikuttaa valtimoihin)

Rasva ei ole vesiliukoista ja sen takia se tarvitsee verenkierrossa kuljetusta varten "kuljetusneuvoja", lipoproteiinipartikkeleita (Lp). Lipoproteiinien ydinosa on triglyserideistä (TG) ja esteröityneestä kolesterolista (KE) . Partikkelien pintarakenne muodostuu vapaasta kolesterolista, fosfolipideistä (PL) ja proteiineistä. Lipoproteiinit jaetaan tavallisesti neljään luokkaan niiden tiheyden mukaan (density).

Kylomikronit (CM) – näitä menee imusuonia myöten (lacteals, ductus thoracicus) - maitiaisessa heti syömisen jälkeen! Jokainen ateria on tärkeä.

VLDL ( Very low density lipoprotein): Tässä on paljon triglyseridejä. Tämä tulee maksasta käsin verenkiertoon.-

LDL ( Low density lipoprotein): sisältää kaksi kolmasosaa kiertävästä kolesterolista. LDL on ateroskleroosin tärkeä riskitekijä, "paha koleteroli".LDL lähtee maksasta ja vie rasvoja periferiaan.

HDL ( High density lipoprotein): Maineeltaan ”hyvä kolesteroli” on tässä HDL- osassa. Jos HDL-kolesterolin osuus on korkea ja suhdeluku LDL/HDL on matala , tämä merkitsee alentunutta ateroskleroosin riskiä.
HDL koettaa kerätä periferiasta rasva-ainetähteitä ja tuoda takaisin maksaan.

joo ihmiset alkaneet leikkiä terveydellä muutaman "voigurun"villitseminä!syövät rasvasia tuotteita kitalaki tahmeana!hyi hel****i.

Kaikki ruoka on hyvää, kun tarpeeksi nälkä.

Tuosta tuli mieleen :

Koululaiset huusivat toisilleen Berliinin muurin yli :

- Meilläpä täällä Länsi-Saksassa on banaaneja!
- Meilläpä täällä DDR:ssä on sosialismi !

-No meillepä tulee sosialismi myös !
-Jahas, no sitten teillä ei kohta ole niitä banaanejakaan !

Leivän päälle voita.

Nyt nähdään oikeaa suomalaista yritysetiikkaa. Tietty iso meijeri vie voita itään venäläisille ja jättää täällä kotimaan kuluttajille vain kalliit maidot. Ostakaa ulkomaisten meijerien tuotteita niin saavat näpäytyksen. Näin olen tehnyt monen muun kanssa jo vuosia ja alkaahan se näkyä jo markkinaosuuksissa.

Älkää uskoko valheisiin, karppaajat muka, heh.


Inhottava temppu ja valioitu sellainen..