Nelisen vuotta tässä 30 iässä on tätä kakkaa joutunut käymään läpi.. ja inhottaa tietää mitä hallaa itelleen aiheuttaa. Ihmettelen aina, että miten mulla on niin suuri kuri urhelun suhteen, mutta mitään itsehillintää en ruoan suhteen pysty tekemään. Taudin normaalit oireet on aina.. ja ku tietää että kuinka ihania päiviä pystyy vielä elämään.. ja oikeesti nauttimaan elämästä niin miksen sitten tee niin jatkuvasti! Mutta aina kun ilta tulee ja pääsen kotiin.. jatkuu sama vanha..
Jotenkin nyt vaan tuli piste.. en oo uskaltanut pariin vuoteen hammaslääkärille koskaan pelkään lääkärin kommenttia hampaista. Ulospäin hampaat on valkoiset .. mutta kyllä mä tiedän mitä mä niille olen jo tehny. Vihlonta kertoo kaiken.. en vaan tiedä kestänkö mä jos lääkäri kommentoi jotain. Rupean varmaan itkemään isoa pattia sisältäni pois.. Ku tää ei ole ollu valinta.. mä lupasin itelleni että paastota saan , mutta oksentamaan en ikinä ala. Ja tässäpä hieno lupauksen pitäminen sitten oli... Mutta niin.. jos teillä olis antaa Helsingin alueelta hyvää yksityistä hammaslääkäriä jossa mukavat lääkärit niin voisin aloittaa tien paranemiseen. Tästä alkaa tahdonvoiman kasvattaminen.. vittu.. elämä on tarkoitettu elettäväski hyvillä mielin. Ei muita , eikä varsinkaan itseään haukkumalla ja vahingoittamalla. Voimia teille kaikille .. ikinä ei ole liian myöhäistä parantua.. ja nyt mä taas koitan ite nousta.
30 v Bulimikko, mutta en silti menetä toivoa prkl! :)
2
241
Vastaukset
- Pliis mene
Mene ihmeessä hammaslääkärille! Mulla oli sama juttu, en kehdannu. Sitte pakotin itseni. Avasin heti vastaanotolla suuni ja kerroin, että saattaa olla aika kamalaa katottavaa, oon meinaa oksentanu kolmen vuoden ajan joka päivä.
Hammaslääkäri sano että ok, katsotaanpas tilanne ja oli erittäin mukava ja asiallinen. Teki mulle kaikenlasia fluorihoitoja sun muuta hyödyllistä. Lopuks se vielä sano että tämä ei ole ollenkaan harvinaista, tällaisia tyttöjä näkee paljon... Ja kuulemma kokiksella voi saada hampaansa samaan kuntoon.
Tulet katumaan jos et mene hammaslääkäriin!- 32v
Minulla takana 17v bulimiaa oksentelua jokapäivä muutaman päivän poikkeuksia lukuunottamatta.
Vasta nyt olen päättänyt parantua, ja se onkin jo hyvällä mallilla. Asiassa suuri tuki on tullut rakkaalta avomieheltäni joka on saanut minut ymmärtämään että elämässä on niin paljon parempaakin kuin ahmiminen ja oksentelu ja että enää en kamppaile sairauteni kanssa yksin.
Olisi todella mukava saada vertistukea samassa tilanteessa olevilta ja nimenomaan heiltä jotka haluavat parantu.
Mitään sairasta pro -ana tai bulimiapaskaa en halua kuunnella sanaakaan, olen totaalisen kyllästynyt olemaan sen taudin pauloissa.
Yritän opetella nyt siihen että suon itslleni herkkuja ilman että oksennan ja opettelen siihen että ei ol pakko syödä valtavia annoksia.
Lihomisen pelko on edelleen suuri ja haluan muutaman kilon laihtua mutta nyt halu tervehtyä näyttää vihdoin menevän tuon saatanan edelle.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 742892
- 642753
- 681812
- 241647
Tykkään susta
Elämäni loppuun asti. Olet niin suuresti siihen vaikuttanut. Tykkäsit tai et siitä171639- 201590
- 191478
- 481287
- 381263
Onko meillä
Molemmilla nyt hyvät fiilikset😢ei ainakaan mulla mutta eteenpäin on mentävä😏ikävä on, kait se helpottaa ajan myötä. Ko91249