OSP:ssa kokonaisliikemäärä aina vakio / sama.

"En tiedä mitä nykyfysiikka sanoo, mutta voisi olettaa että ns. liikemäärän säilymislain mukaisesti liike säilyy aina, koska johonkin kohteeseen törmäävä pienempi tihentymä siirtää aina ns. liike-energiansa kohteeseen, oli kohde kuinka tiheä ja massiivinen tahansa ja näin ikuinen liike säilyy aina vain."

Onneksi olkoon, jotakin olet sentään oppinut fysiikasta. Nimittäin sen, että on olemassa sen niminekin laki kuin liikemäärän säilymislaki. Sinulla näyttää olevan jonkinlainen intuitiivinen käsityskin siitä, mitä se merkitsee. Mutta sitä on syytä tarkentaa.
Kappaleen liikemäärä määritellään sen massan ja nopeuden tuloksi. Se ei ole sama asia kuin liike-energia, joka on puolet nopeuden neliön ja massan tulosta. Mutta esimerkiksi kimmoisissa törmäyksissä molemmat säilyvät.
Liikemäärästä puhuttaessa on muistettava, että se samoin kuin nopeuskin on niin sanottu vektorisuure eli suuruuden lisäksi siihen kuuluu oleellisesti myös suunta. Jos kaksi kappaletta liikkuu vastakkaisiin suuntiin, voidaan ajatella, että jokin suunta olisi "positiivinen", vastakkainen suunta "negatiivinen", jolloin kappaleiden liikemääriä yhteenlaskettaessa toinen onkin vähennettävä toisesta.
Ajatellaan vaikkapa, että kaksi vastakkaisiin suuntiin yhtä suurella nopeudella kulkevaa palloa, yhtä suurta törmää toisiinsa. (Tässä tapauksessa niiden yhteenlaskettu liikemäärä on itse asiassa nolla, koska ne liikkuvat vastakkaisiin suuntiin. Mutta liike-energia ei ole vektorisuure, se ei nollaudu. Sen lausekkeeseenhan sisältyy nopeuden neliö, ja negatiivisenkin luvun neliö on positiivinen.)
Mitä törmäyksessä tapahtuu, riippuu osittain siitä, mitä ainetta ne ovat. Mutta kaksi äärimmäistapausta on täysin kimmoinen ja täysin kimmoton törmäys.
Lähes täysin kimmoinen törmäys tapahtuu esimerkiksi, jos ne ovat kumipalloja. Molemmat kimpoavat takaisin siihen suuntaan, mistä ovat tulleet, yhtä nopeasti kuin ovat tulleetkin. Tällöin selvästikin säilyvät sekä liikemäärä että liike-energia, liikkuuhan kumpikin pallo yhtä nopeasti ja samaan suuntaan kuin toinen liikkui ennen.
Toinen äärimmäistapaus on täysin kimmoton törmäys, jossa pallot eivät kimpoa toisistaan poispäin vaan jäävät törmäyksen jälkeen vierekkäin paikoilleen, mahdollisesti litistyneinä. Silloinkin liikemäärä säilyy; sehän oli nolla ennen törmäystä ja myös sen jälkeen, kun molempien pallojen nopeus on nolla. Mutta liike-energia ei näytäkään säilyvän: sekin on nyt nolla, vaikka ennen törmäystä se ei ollut. Mutta itse asiassa energiakin säilyy: kimmottomassa törmäyksessä se vain muuttuu ns. lämpöenergiaksi eli kappaleet tai niiden ympärillä oleva ilma lämpenee, tosin niin vähän, että sitä on vaikea huomata, varsinkaan kun lämpö hajaantuu ympäristöön. Mutta oikeastaan lämpökin on vain kappaleen pienten osasten, molekyylien, liike-energiaa, kun ne värähtelevät kiinteässä aineessa tai poukkoilevat sinne tänne kaasussa. Kun tämä otetaan huomion, itse asiassa liike-energia säilyy kimmottomassakin törmäyksessä, vaikkei siltä näytä.
Mutta ns. kineettisessä kaasuteoriassa, jolla selitetään kaasujen ominaisuuksia, oletetaan, että kaasumolekyylien väliset törmäykset ovat aina täysin kimmoisia. Niissä energia ei siirry millekään vielä pienemmille osasille. (Tosin tämä ei aivan pidä paikkaansa, jos molekyylien törmäyksessä tapahtuukin jokin kemiallinen reaktio. Sellaisessa voi sitoutua tai vapautua energiaa.)

KL kirjoitti:

"En tiedä mitä nykyfysiikka sanoo, mutta voisi olettaa että ns. liikemäärän säilymislain mukaisesti liike säilyy aina, koska johonkin kohteeseen törmäävä pienempi tihentymä siirtää aina ns. liike-energiansa kohteeseen, oli kohde kuinka tiheä ja massiivinen tahansa ja näin ikuinen liike säilyy aina vain."

Onneksi olkoon, jotakin olet sentään oppinut fysiikasta. Nimittäin sen, että on olemassa sen niminekin laki kuin liikemäärän säilymislaki. Sinulla näyttää olevan jonkinlainen intuitiivinen käsityskin siitä, mitä se merkitsee. Mutta sitä on syytä tarkentaa.
Kappaleen liikemäärä määritellään sen massan ja nopeuden tuloksi. Se ei ole sama asia kuin liike-energia, joka on puolet nopeuden neliön ja massan tulosta. Mutta esimerkiksi kimmoisissa törmäyksissä molemmat säilyvät.
Liikemäärästä puhuttaessa on muistettava, että se samoin kuin nopeuskin on niin sanottu vektorisuure eli suuruuden lisäksi siihen kuuluu oleellisesti myös suunta. Jos kaksi kappaletta liikkuu vastakkaisiin suuntiin, voidaan ajatella, että jokin suunta olisi "positiivinen", vastakkainen suunta "negatiivinen", jolloin kappaleiden liikemääriä yhteenlaskettaessa toinen onkin vähennettävä toisesta.
Ajatellaan vaikkapa, että kaksi vastakkaisiin suuntiin yhtä suurella nopeudella kulkevaa palloa, yhtä suurta törmää toisiinsa. (Tässä tapauksessa niiden yhteenlaskettu liikemäärä on itse asiassa nolla, koska ne liikkuvat vastakkaisiin suuntiin. Mutta liike-energia ei ole vektorisuure, se ei nollaudu. Sen lausekkeeseenhan sisältyy nopeuden neliö, ja negatiivisenkin luvun neliö on positiivinen.)
Mitä törmäyksessä tapahtuu, riippuu osittain siitä, mitä ainetta ne ovat. Mutta kaksi äärimmäistapausta on täysin kimmoinen ja täysin kimmoton törmäys.
Lähes täysin kimmoinen törmäys tapahtuu esimerkiksi, jos ne ovat kumipalloja. Molemmat kimpoavat takaisin siihen suuntaan, mistä ovat tulleet, yhtä nopeasti kuin ovat tulleetkin. Tällöin selvästikin säilyvät sekä liikemäärä että liike-energia, liikkuuhan kumpikin pallo yhtä nopeasti ja samaan suuntaan kuin toinen liikkui ennen.
Toinen äärimmäistapaus on täysin kimmoton törmäys, jossa pallot eivät kimpoa toisistaan poispäin vaan jäävät törmäyksen jälkeen vierekkäin paikoilleen, mahdollisesti litistyneinä. Silloinkin liikemäärä säilyy; sehän oli nolla ennen törmäystä ja myös sen jälkeen, kun molempien pallojen nopeus on nolla. Mutta liike-energia ei näytäkään säilyvän: sekin on nyt nolla, vaikka ennen törmäystä se ei ollut. Mutta itse asiassa energiakin säilyy: kimmottomassa törmäyksessä se vain muuttuu ns. lämpöenergiaksi eli kappaleet tai niiden ympärillä oleva ilma lämpenee, tosin niin vähän, että sitä on vaikea huomata, varsinkaan kun lämpö hajaantuu ympäristöön. Mutta oikeastaan lämpökin on vain kappaleen pienten osasten, molekyylien, liike-energiaa, kun ne värähtelevät kiinteässä aineessa tai poukkoilevat sinne tänne kaasussa. Kun tämä otetaan huomion, itse asiassa liike-energia säilyy kimmottomassakin törmäyksessä, vaikkei siltä näytä.
Mutta ns. kineettisessä kaasuteoriassa, jolla selitetään kaasujen ominaisuuksia, oletetaan, että kaasumolekyylien väliset törmäykset ovat aina täysin kimmoisia. Niissä energia ei siirry millekään vielä pienemmille osasille. (Tosin tämä ei aivan pidä paikkaansa, jos molekyylien törmäyksessä tapahtuukin jokin kemiallinen reaktio. Sellaisessa voi sitoutua tai vapautua energiaa.)

Lue lisää

"Kappaleen liikemäärä määritellään sen massan ja nopeuden tuloksi. Se ei ole sama asia kuin liike-energia, joka on puolet nopeuden neliön ja massan tulosta. Mutta esimerkiksi kimmoisissa törmäyksissä molemmat säilyvät."

Tähän vielä laskuesimerkki:
Jos kappaleen massa on 1 kg ja nopeus 3 metriä sekunnissa, sen liikemäärä on 3 kgm/s. liikemäärähän on massan ja nopeuden tulo,
Mutta sen liike-energia on 1 kg kertaa (3 m/s)² / 2 = 9/2 kgm²/s² = 4,5 kgm²/s². Mutta yksiköllä kgm²/s² on oma nimensä: joule, joten sen liike-energia on 4,5 joulea.
Entä jos sen nopeus olisikin 6 metriä sekunnissa. Osaatko laskea, kuinka suuri siinä tapauksessa on sen liikemäärä ja liike-energia?

"Kanssakokijat, maanmiehet, kertokaapa miksi te olette / olitte niin feniksen tyhmiä"

Vaatimus on mahdoton johtuen siitä, että sinä itse olet se ämpärityhmä. Yksi lause jorinoissasi on sentään oikein : " En tiedä mitä nykyfysiikka sanoo..."
Tämä on ehdottomasti totta. Et tiedä fysiikasta yhtään mitään. Eikä sinulla ole kykyä oppia.
Juokse sinä poju vaan matoillasi. Juoksumatolla juoksu on sinun älyllesi kyllin vaativaa puuhaa. Kun vielä ymmärrät pysyä poissa tiedepalstoilta, niin kaikille on parempi.

Jännä kun vanhan ja väärän fysiikan avulla yrität kumota OSP mallin. Oletko sata varma että osaat ottaa kaikki ilmiöön vaikuttavat asiat huomioon? Minä olen varma ettet osaa ajatella kokonaisuutta uudella tavalla. Tiedän että täysin mahdolista etten minäkään osaa vielä ottaa kaikkia asioita huomioon, jotka saavat aikaan ilmiöt.


Sinä unohdit ainakin kaksi asiaa. Siis ainakin kaksi ja niitä voi olla paljon enemmänkin!

Laajenevaan Maapalloon kohdistuu koko ajan ulkoinen paine.

Ja sen että aika on suhteellista.

Osaatko kertoa mihin tahtiin aika eli laajenevien atomien ytimien keskinäinen vuorovaikutus muuttuu kun Maapallo laajenee. Kiihtyykö sekin vai kenties hidastuu?



.

Kokonaisliikemäärä on aina vakio.

Liike on ikuista.

Maailmankaikkeus on ikiliikkuja ikuisessa avaruudessa joka on ei yhtään mitään!

.

Mr. Rakkaus kirjoitti:

Jännä kun vanhan ja väärän fysiikan avulla yrität kumota OSP mallin. Oletko sata varma että osaat ottaa kaikki ilmiöön vaikuttavat asiat huomioon? Minä olen varma ettet osaa ajatella kokonaisuutta uudella tavalla. Tiedän että täysin mahdolista etten minäkään osaa vielä ottaa kaikkia asioita huomioon, jotka saavat aikaan ilmiöt.


Sinä unohdit ainakin kaksi asiaa. Siis ainakin kaksi ja niitä voi olla paljon enemmänkin!

Laajenevaan Maapalloon kohdistuu koko ajan ulkoinen paine.

Ja sen että aika on suhteellista.

Osaatko kertoa mihin tahtiin aika eli laajenevien atomien ytimien keskinäinen vuorovaikutus muuttuu kun Maapallo laajenee. Kiihtyykö sekin vai kenties hidastuu?



.

Kokonaisliikemäärä on aina vakio.

Liike on ikuista.

Maailmankaikkeus on ikiliikkuja ikuisessa avaruudessa joka on ei yhtään mitään!

.

Lue lisää

Sinä unohdat koko ajan yhden asian ja koitat jokaisella kirjoituksellasi viedä huomion pois siitä yhdestä asiasta. Siitä, että havainnot kumoavat tuon sekopäisen mielenharhan, jota kutsut OSP:ksi.

Näitä ovat mm.
-dipolin käytös sähkökentässä
-Cavendishin gravitaatiokoe
-putoamiskiihtyvyyden vaihtelut
-pyörimismäärän säilyminen

Vai joko osaat selittää nuo tonttuhiukkastesi avulla ilman vetävää voimaa?

Niin arvelinkin...

Vanellus kirjoitti:

Sinä unohdat koko ajan yhden asian ja koitat jokaisella kirjoituksellasi viedä huomion pois siitä yhdestä asiasta. Siitä, että havainnot kumoavat tuon sekopäisen mielenharhan, jota kutsut OSP:ksi.

Näitä ovat mm.
-dipolin käytös sähkökentässä
-Cavendishin gravitaatiokoe
-putoamiskiihtyvyyden vaihtelut
-pyörimismäärän säilyminen

Vai joko osaat selittää nuo tonttuhiukkastesi avulla ilman vetävää voimaa?

Niin arvelinkin...

Lue lisää

Ja sinä uskot kuin vuoreen, että olisi olemassa muka sellaisia ns. alkeishiukkasia joilla ei ollisi muka sisäistä rakennetta jne.

Vetävä voima on vain illuusio / jumala jota ei olemassa ja jonka olemassa oloa ei minkään ilmiön selitämiseen tarvita.

Kyllä ne ilmiöt tulevat selitettyä ihan omalla paineellaan ajan kanssa, elä hättäile yhtään sitä etteikö tulisi.

Kyllä ne selittyvät yhden yksinkertaisen periaatteen mukaisesti!

Kokonaisliikemäärä on aina vakio.

Liike on häviämätön.

Ikuisen asian ikuinen liike on varmaakin varmempi asia.

Se ei minnekään häviä hokkus pokkus!

.

Mr. Rakkaus kirjoitti:

Ja sinä uskot kuin vuoreen, että olisi olemassa muka sellaisia ns. alkeishiukkasia joilla ei ollisi muka sisäistä rakennetta jne.

Vetävä voima on vain illuusio / jumala jota ei olemassa ja jonka olemassa oloa ei minkään ilmiön selitämiseen tarvita.

Kyllä ne ilmiöt tulevat selitettyä ihan omalla paineellaan ajan kanssa, elä hättäile yhtään sitä etteikö tulisi.

Kyllä ne selittyvät yhden yksinkertaisen periaatteen mukaisesti!

Kokonaisliikemäärä on aina vakio.

Liike on häviämätön.

Ikuisen asian ikuinen liike on varmaakin varmempi asia.

Se ei minnekään häviä hokkus pokkus!

.

Lue lisää

Melkoisen huvittavaa. Kun joku puhui liikemäärän säilymisestä, alat toistaa sitä kuin papukaija ymmärtämättä kuitenkaan asiaa. KL:n esimerkissä kimmottomasta törmäyksestä kahden vastakkaisiin suuntiin samalla nopeudella liikkuvan saman massaisen kappaleen nopeudet menivät törmäyksessä nollaan. "Huomio huudettu, liike lakkaa" Säilyikö silloinkin liikemäärä?

Jospa Mr. Savorinen itse vastaisi.

kygfyitfiytfiy kirjoitti:

Melkoisen huvittavaa. Kun joku puhui liikemäärän säilymisestä, alat toistaa sitä kuin papukaija ymmärtämättä kuitenkaan asiaa. KL:n esimerkissä kimmottomasta törmäyksestä kahden vastakkaisiin suuntiin samalla nopeudella liikkuvan saman massaisen kappaleen nopeudet menivät törmäyksessä nollaan. "Huomio huudettu, liike lakkaa" Säilyikö silloinkin liikemäärä?

Jospa Mr. Savorinen itse vastaisi.

Lue lisää

aikuisten oikeasti. Mikäs se semmoinen kimmoton hokkus pokkus törmäys on jossa liike ei välity? Oikeasti kahden kohteen törmäyksessä vapautuu aina pieniä tihentymiä jotka lähtevät työntgymään pois kohteista jotka törmäsivät. Sen liäksi liikettä siirtyy kohteen erillisiin tihentymiin jotka liikkuvat koko ajan suhteessa toisiinsa. Ei edes vaikea asia ymmärtää!

Mr. Rakkaus kirjoitti:

aikuisten oikeasti. Mikäs se semmoinen kimmoton hokkus pokkus törmäys on jossa liike ei välity? Oikeasti kahden kohteen törmäyksessä vapautuu aina pieniä tihentymiä jotka lähtevät työntgymään pois kohteista jotka törmäsivät. Sen liäksi liikettä siirtyy kohteen erillisiin tihentymiin jotka liikkuvat koko ajan suhteessa toisiinsa. Ei edes vaikea asia ymmärtää!

Lue lisää

Niitä tihentymiä kutsutaan lämmöksi, eikä se työnny hiukkasina pois kohteesta, vaan joko siirtyy, johtuu tai säteilee. Mahdatko ymmärtää noidenkaan termien eroa? Törmäysenergiaa siis muuttuu lämpöenergiaksi.
Se ei kuitenkaan riitä kompensoimaan liike-energiaa täysin kimmottomassa törmäyksessä, jos osa törmäysenergiasta absorboituu pysyvään rakenteiden reformalisaatioon.

Missä nyt on liikemäärä? Vai onko liike-energia ollenkaan sama asia? Sekin on taidettu ketjussa jo kertoa, mutta tainnut sinulta jäädä lukematta tai kuten uskon ymmärtämättä.

Mr. Rakkaus kirjoitti:

Jännä kun vanhan ja väärän fysiikan avulla yrität kumota OSP mallin. Oletko sata varma että osaat ottaa kaikki ilmiöön vaikuttavat asiat huomioon? Minä olen varma ettet osaa ajatella kokonaisuutta uudella tavalla. Tiedän että täysin mahdolista etten minäkään osaa vielä ottaa kaikkia asioita huomioon, jotka saavat aikaan ilmiöt.


Sinä unohdit ainakin kaksi asiaa. Siis ainakin kaksi ja niitä voi olla paljon enemmänkin!

Laajenevaan Maapalloon kohdistuu koko ajan ulkoinen paine.

Ja sen että aika on suhteellista.

Osaatko kertoa mihin tahtiin aika eli laajenevien atomien ytimien keskinäinen vuorovaikutus muuttuu kun Maapallo laajenee. Kiihtyykö sekin vai kenties hidastuu?



.

Kokonaisliikemäärä on aina vakio.

Liike on ikuista.

Maailmankaikkeus on ikiliikkuja ikuisessa avaruudessa joka on ei yhtään mitään!

.

Lue lisää

Niin olen koittanut kysyä samasta asiasta , kuinka emme havaitse laajenemisen aiheuttamaa pyörimisen hidastumista. Jos maapallo laajenee laajeneeko maapallon rata auringon mukana.. jos laajenee.. laajeneeko myös galaksi.. jos laajenee, laajeneeko avaruus ,, Tuhannen kertaa savorinen sanoo että kaajeneva avaruus on jumala.. Mihin laajeneminen siis ulottuu.. Jos ei laajene... tsot tsot

Niin aika jännä kimmoton törmäys,, kaikki liike suhteellinen liike lakkaa. mihin se katosi, kun sinulle liike on ikuinen jumala..

Mr. Rakkaus kirjoitti:

Jännä kun vanhan ja väärän fysiikan avulla yrität kumota OSP mallin. Oletko sata varma että osaat ottaa kaikki ilmiöön vaikuttavat asiat huomioon? Minä olen varma ettet osaa ajatella kokonaisuutta uudella tavalla. Tiedän että täysin mahdolista etten minäkään osaa vielä ottaa kaikkia asioita huomioon, jotka saavat aikaan ilmiöt.


Sinä unohdit ainakin kaksi asiaa. Siis ainakin kaksi ja niitä voi olla paljon enemmänkin!

Laajenevaan Maapalloon kohdistuu koko ajan ulkoinen paine.

Ja sen että aika on suhteellista.

Osaatko kertoa mihin tahtiin aika eli laajenevien atomien ytimien keskinäinen vuorovaikutus muuttuu kun Maapallo laajenee. Kiihtyykö sekin vai kenties hidastuu?



.

Kokonaisliikemäärä on aina vakio.

Liike on ikuista.

Maailmankaikkeus on ikiliikkuja ikuisessa avaruudessa joka on ei yhtään mitään!

.

Lue lisää

tonttuhiukkasten keksiä ei taida osata itsekkään kertoa:DDDDD
"""""Osaatko kertoa mihin tahtiin aika eli laajenevien atomien ytimien keskinäinen vuorovaikutus muuttuu kun Maapallo laajenee. Kiihtyykö sekin vai kenties hidastuu?""""
Kysyy toisilta, ja vastauksen saatua sehän sopiikin töydellisesti Osp teoriaan.

Heh heh.

Kiihdytin autoni 100 km:n tuntinopeuteen kaupassa käydessäni. Nyt sama auto seisoo pihalla paikallaan. Miten sen liikemäärän kävi?

Säilyykö vaan? kirjoitti:

Kiihdytin autoni 100 km:n tuntinopeuteen kaupassa käydessäni. Nyt sama auto seisoo pihalla paikallaan. Miten sen liikemäärän kävi?

mitä tapahtui polttoaineelle mattkan aikana? Muuttuiko sen tiheys? Entäpä mitä tapahtui renkaiden pinnassa oleville tihentymille? Entäpä mitä tapahtui tien pinnassa oleville tihentymille? Entäpä mitä tapahtui ilman molekyyleille jotka välittivät äänen autosi liikkeestä. Mieti sitä monta aikaa ensin sinä kaikkien urpojen urpo!

Mr. Rakkaus kirjoitti:

mitä tapahtui polttoaineelle mattkan aikana? Muuttuiko sen tiheys? Entäpä mitä tapahtui renkaiden pinnassa oleville tihentymille? Entäpä mitä tapahtui tien pinnassa oleville tihentymille? Entäpä mitä tapahtui ilman molekyyleille jotka välittivät äänen autosi liikkeestä. Mieti sitä monta aikaa ensin sinä kaikkien urpojen urpo!

Lue lisää

Ja niilläkö (bensaa 2l, millimetrin sadasosia renkaista, ilmamolekyylien liikettä) olisi sama liikemäärä kuin puolitoista tonnia painavalla 100 km/h kulkevalla autolla. Älähän nyt naurata. Ja eihän nyt ollut puhetta bensan tiheyden muuttumisesta, vaan liikemäärän säilymisestä.

Yritä uudelleen. Jospa se liikemäärän käsite alkaisi selvitä. Eihän se niin voi olla, että höpötät liikemäärän säilymisestä, ymmärtämättä mitä termillä tarkoitetaan? Eihän? Yritä ihan itse. Muut ei auta, koska he uskovat väärään fysiikkaan.

Muuten, liikemäärän säilyminen on AIVAN samantasoinen luonnonlaki kuin alkeishiukkasen varauksen säilyminen. Eikä tarvii kierrättää.

Säilyykö vaan? kirjoitti:

Kiihdytin autoni 100 km:n tuntinopeuteen kaupassa käydessäni. Nyt sama auto seisoo pihalla paikallaan. Miten sen liikemäärän kävi?

"Kiihdytin autoni 100 km:n tuntinopeuteen kaupassa käydessäni. Nyt sama auto seisoo pihalla paikallaan. Miten sen liikemäärän kävi? "

Vastaus on, että kun auto kiihdyttää tai jarruttaa, muuttuu aina, paitsi auton, myös maapallon liikemäärä. Kun auton ja maapallon liikemäärien muutokset lasketaan yhteen, vektoreina, ottaen huomioon niiden suunnat, muutosten summa on nolla. Mutta koska maapallon massa on triljoonia kertoja suurempi kuin auton, ei tätä liiketilan muutosta hevin voi havaita - liikemäärähän on massa kertaa nopeus. Periaatteessa kuitenkin on niin, että kun auto kulkee itään, maapallon pyörimissuuntaan, niin sen kiihdyttäessä maapallon pyörimisliike hidastuu hieman, jarruttaessa taas se nopeutuu hieman. Auton kulkiessa länteen taas on asian laita päinvastoin.

KL kirjoitti:

"Kiihdytin autoni 100 km:n tuntinopeuteen kaupassa käydessäni. Nyt sama auto seisoo pihalla paikallaan. Miten sen liikemäärän kävi? "

Vastaus on, että kun auto kiihdyttää tai jarruttaa, muuttuu aina, paitsi auton, myös maapallon liikemäärä. Kun auton ja maapallon liikemäärien muutokset lasketaan yhteen, vektoreina, ottaen huomioon niiden suunnat, muutosten summa on nolla. Mutta koska maapallon massa on triljoonia kertoja suurempi kuin auton, ei tätä liiketilan muutosta hevin voi havaita - liikemäärähän on massa kertaa nopeus. Periaatteessa kuitenkin on niin, että kun auto kulkee itään, maapallon pyörimissuuntaan, niin sen kiihdyttäessä maapallon pyörimisliike hidastuu hieman, jarruttaessa taas se nopeutuu hieman. Auton kulkiessa länteen taas on asian laita päinvastoin.

Lue lisää

Niinhän se on.
Odottelin vaan tuolta Savoriselta vastausta, kun hän on nyt alkanut vaahdota liikemäärän säilymisestä. Tosin sitä oikeaa vastausta olisi varmaan saanut odottaa melkoisen pitkään.

Viestisi on hyvä ja se on sitä siksi että vastaukseni ehkä avaa ymmärryksen tähän asiaan. tai siihen on ainakin pienen pieni toivo olemassa.


Kaikki se energia joka kuluu tiheään puristuneen asian vähemmän tiheäksi avautumiseen, hyödynnetään myöhemmin siihen että vähemmän tiheäksi avautunut ikuinen asia törmätessään välittää tuon avautumiseen käytetyn työn kohteeseen johon törmää.

Ja näin tuohon kohteeseen kohdistuu sillä hetkellä ulkoinen paine joka perustuu siihen että tuota kohdetta kohti työntynyt asia on tehnyt työtä avautuessaan vähemmän tiheäksi asiaksi ja tuo vähemmän tiheäksi asiaksi avautuminen on saanut sen oman ja ympärillä olevan vähemmän tiheäksi asiaksi avautuvan asian vauhdin kiihtymään pois sieltä missä se puristui ulkoisen paineen takia tiheämmäksi asiaksi.

Tuon ukoinen paine jonka se kohdistaa sen kohteen keskustaan johon se törmää, on omalta osaltaan mukana puristamassa tuon kohteen keskustaan aikaisemmin työntyneen asian tiheämmäksi asiaksi jne.
'
Ikuista ikuisen asian kierrätystä kaikki on vaan.

Ei muuta.

Ei mitään sen enempää, eikä mitään sen vähempää.

.

Mr. Rakkaus kirjoitti:

Viestisi on hyvä ja se on sitä siksi että vastaukseni ehkä avaa ymmärryksen tähän asiaan. tai siihen on ainakin pienen pieni toivo olemassa.


Kaikki se energia joka kuluu tiheään puristuneen asian vähemmän tiheäksi avautumiseen, hyödynnetään myöhemmin siihen että vähemmän tiheäksi avautunut ikuinen asia törmätessään välittää tuon avautumiseen käytetyn työn kohteeseen johon törmää.

Ja näin tuohon kohteeseen kohdistuu sillä hetkellä ulkoinen paine joka perustuu siihen että tuota kohdetta kohti työntynyt asia on tehnyt työtä avautuessaan vähemmän tiheäksi asiaksi ja tuo vähemmän tiheäksi asiaksi avautuminen on saanut sen oman ja ympärillä olevan vähemmän tiheäksi asiaksi avautuvan asian vauhdin kiihtymään pois sieltä missä se puristui ulkoisen paineen takia tiheämmäksi asiaksi.

Tuon ukoinen paine jonka se kohdistaa sen kohteen keskustaan johon se törmää, on omalta osaltaan mukana puristamassa tuon kohteen keskustaan aikaisemmin työntyneen asian tiheämmäksi asiaksi jne.
'
Ikuista ikuisen asian kierrätystä kaikki on vaan.

Ei muuta.

Ei mitään sen enempää, eikä mitään sen vähempää.

.

Lue lisää

Ikuista tyhjää jankutusta OSP on vaan.

Ei muuta.

Ei mitään sen enempää, eikä mitään sen vähempää.

Mr. Rakkaus kirjoitti:

Viestisi on hyvä ja se on sitä siksi että vastaukseni ehkä avaa ymmärryksen tähän asiaan. tai siihen on ainakin pienen pieni toivo olemassa.


Kaikki se energia joka kuluu tiheään puristuneen asian vähemmän tiheäksi avautumiseen, hyödynnetään myöhemmin siihen että vähemmän tiheäksi avautunut ikuinen asia törmätessään välittää tuon avautumiseen käytetyn työn kohteeseen johon törmää.

Ja näin tuohon kohteeseen kohdistuu sillä hetkellä ulkoinen paine joka perustuu siihen että tuota kohdetta kohti työntynyt asia on tehnyt työtä avautuessaan vähemmän tiheäksi asiaksi ja tuo vähemmän tiheäksi asiaksi avautuminen on saanut sen oman ja ympärillä olevan vähemmän tiheäksi asiaksi avautuvan asian vauhdin kiihtymään pois sieltä missä se puristui ulkoisen paineen takia tiheämmäksi asiaksi.

Tuon ukoinen paine jonka se kohdistaa sen kohteen keskustaan johon se törmää, on omalta osaltaan mukana puristamassa tuon kohteen keskustaan aikaisemmin työntyneen asian tiheämmäksi asiaksi jne.
'
Ikuista ikuisen asian kierrätystä kaikki on vaan.

Ei muuta.

Ei mitään sen enempää, eikä mitään sen vähempää.

.

Lue lisää

Käsitit aivan väärin jälleen.

Siis: se kaikkein kauimpana oleva tonttutihentymäsi ei koe mitään muuta kuin työntävän voiman siitä suunnasta, mistä se alunperinkin on lähtenyt liikkeelle. Siihen toki voi "teoriasi" hassutuksen perusteella absoboitua tonttuhiukkasiasi, mutta kun tämä äärimmäisenä oleva tonttuhiukkanen ei voi mitään muuta kuin liikkua poispäin aina vaan. Se ei siis kierrä missään vaan se pelkästään etenee kauemmas ja kauemmas.

Mistä se on lähtenyt etenemään ?

Voihan asian ajatella niin päin että varauksen omaavasta asiasta työntyy ulos tiheitä'ja vähän ulkopintaa omaavia tihentymiä jotka eivät vuorovaikuta vesinorin vesimolekyylien kanssa.

Varauksen omaava asia kuitenkin varjostaa tilaa ja sen läpi ei pääse työntymään kohti vesinoroa sellaisia tihentymiä joita vesinoroa kohti työntyy sen toiselta puolelta.

Ei edes vaikea asia ymmärtää.

.

Mr. Rakkaus kirjoitti:

Voihan asian ajatella niin päin että varauksen omaavasta asiasta työntyy ulos tiheitä'ja vähän ulkopintaa omaavia tihentymiä jotka eivät vuorovaikuta vesinorin vesimolekyylien kanssa.

Varauksen omaava asia kuitenkin varjostaa tilaa ja sen läpi ei pääse työntymään kohti vesinoroa sellaisia tihentymiä joita vesinoroa kohti työntyy sen toiselta puolelta.

Ei edes vaikea asia ymmärtää.

.

Lue lisää

Ei voida. Ei todellakaan voida. Tonttuhiukkasesi, jotka saavat aina uusia ominaisuuksia sen mukaan kuin mitä tarvitsee keksiä ovat satua eivät fysiikkaa.

Mr. Rakkaus kirjoitti:

Voihan asian ajatella niin päin että varauksen omaavasta asiasta työntyy ulos tiheitä'ja vähän ulkopintaa omaavia tihentymiä jotka eivät vuorovaikuta vesinorin vesimolekyylien kanssa.

Varauksen omaava asia kuitenkin varjostaa tilaa ja sen läpi ei pääse työntymään kohti vesinoroa sellaisia tihentymiä joita vesinoroa kohti työntyy sen toiselta puolelta.

Ei edes vaikea asia ymmärtää.

.

Lue lisää

>

Ahaa.

Mutta miksi tämä varattu kappale lopettaa tämän varjostamisen juuri samalla sekunnilla kun vaihdan byrettiin veden tilalle hiilitetrakloridia? Tämä nestenoro ei taivu mihinkään varatun kappaleen lähellä.

Taas pitää keksiä uusia tonttuhiukkasia, jotka käyttäytyvät jollain ihan uudella tavalla, jotta tämän voi selittää.

Mr. Rakkaus kirjoitti:

Voihan asian ajatella niin päin että varauksen omaavasta asiasta työntyy ulos tiheitä'ja vähän ulkopintaa omaavia tihentymiä jotka eivät vuorovaikuta vesinorin vesimolekyylien kanssa.

Varauksen omaava asia kuitenkin varjostaa tilaa ja sen läpi ei pääse työntymään kohti vesinoroa sellaisia tihentymiä joita vesinoroa kohti työntyy sen toiselta puolelta.

Ei edes vaikea asia ymmärtää.

.

Lue lisää

Vanellus kirjoitti:

>

Ahaa.

Mutta miksi tämä varattu kappale lopettaa tämän varjostamisen juuri samalla sekunnilla kun vaihdan byrettiin veden tilalle hiilitetrakloridia? Tämä nestenoro ei taivu mihinkään varatun kappaleen lähellä.

Taas pitää keksiä uusia tonttuhiukkasia, jotka käyttäytyvät jollain ihan uudella tavalla, jotta tämän voi selittää.

Lue lisää

Olet aika yksinkertainen. Ei ne kaikki naiset ( jos olet nainen, niin lue kaikki miehet )työnny sinuakaan kohti, mutta joskus joku saattaa jopa sen tehdäkin. Miten ihmeessä se voi olla mahdollista?

Varattu kappale ei siis lopeta varjostusta, mutta jonkun muun aineen, kuin veden, tihentymistä voi aivan hyvin työntyä ulos sellaisia tihentymiä jotka saavat varatusta kappaleesta ulos työntyvät tihentymät säteilemään työntävää voimaa välittäviä tihentymiä, jotka törmäävät kyseisen aineen erillisiin tihentymiin.

Ei kaikki ihmiset osaa vuorovaikuttaa kuurojen kanssa, mutta jotkut osaavat viittomakielen hyvin ja näin vuorovaikutus syntyy helposti.

Ei edes vaikea asia ymmärtää.

Mr. Rakkaus kirjoitti:

Olet aika yksinkertainen. Ei ne kaikki naiset ( jos olet nainen, niin lue kaikki miehet )työnny sinuakaan kohti, mutta joskus joku saattaa jopa sen tehdäkin. Miten ihmeessä se voi olla mahdollista?

Varattu kappale ei siis lopeta varjostusta, mutta jonkun muun aineen, kuin veden, tihentymistä voi aivan hyvin työntyä ulos sellaisia tihentymiä jotka saavat varatusta kappaleesta ulos työntyvät tihentymät säteilemään työntävää voimaa välittäviä tihentymiä, jotka törmäävät kyseisen aineen erillisiin tihentymiin.

Ei kaikki ihmiset osaa vuorovaikuttaa kuurojen kanssa, mutta jotkut osaavat viittomakielen hyvin ja näin vuorovaikutus syntyy helposti.

Ei edes vaikea asia ymmärtää.

Lue lisää

Olet pelkkä pelle. Ei ole vaikea asia ymmärtää.

Mr. Rakkaus kirjoitti:

Olet aika yksinkertainen. Ei ne kaikki naiset ( jos olet nainen, niin lue kaikki miehet )työnny sinuakaan kohti, mutta joskus joku saattaa jopa sen tehdäkin. Miten ihmeessä se voi olla mahdollista?

Varattu kappale ei siis lopeta varjostusta, mutta jonkun muun aineen, kuin veden, tihentymistä voi aivan hyvin työntyä ulos sellaisia tihentymiä jotka saavat varatusta kappaleesta ulos työntyvät tihentymät säteilemään työntävää voimaa välittäviä tihentymiä, jotka törmäävät kyseisen aineen erillisiin tihentymiin.

Ei kaikki ihmiset osaa vuorovaikuttaa kuurojen kanssa, mutta jotkut osaavat viittomakielen hyvin ja näin vuorovaikutus syntyy helposti.

Ei edes vaikea asia ymmärtää.

Lue lisää

Tiedätkö Savorinen kuka oli Karl Popper? Hän oli tieteenfilosofi, joka määritteli tieteellisen teorian ja pseudotieteen eron sillä, että tieteellinen teoria on falsifioitavissa.

Sinä keksit havaitsemattomille hiukkasillesi aina uusia ominaisuuksia sen mukaan kun tarvetta ilmenee. Usein vielä niin, että uudet ominaisuudet ovat täysin erilaisia kuin aikaisemmat. Välillä ne tuuppivat ja välillä varjostavat, välillä suorastaan taivuttavat vastaan tulevien tihentymien ratoja siihen suuntaan, mistä itse tulevat. Välillä läpäisevät maapallon ja välillä räjäyttelevät atomeja erittäin vahvasti vuorovaikuttaen. Ja kuitenkin ne ovat sitä yhtä ainoaa ikuista asiaa. Varsin merkillistä.

Tämä olisi malliesimerkki teoriasta, jota ei mitenkään voi falsifioida, paitsi, ettei OSP ole edes pseudotiedettä. Se ei täytä sen paremmin teorian kuin hypoteesinkaan tunnusmerkkejä, koska se on käytännössä täysin avoin systeemi, johon voit keksiä mitä tahansa haluamiasi ominaisuuksia. OSP on pelkkä satu, jonka juoni ei jaksa kiinnostaa enää yhtään ketään. Pahaa kuitenkin pelkään, että sinä itse olet OSP:si kanssa ihan tosissasi.

Ei edes väärin.

Astrodamus kirjoitti:

Tiedätkö Savorinen kuka oli Karl Popper? Hän oli tieteenfilosofi, joka määritteli tieteellisen teorian ja pseudotieteen eron sillä, että tieteellinen teoria on falsifioitavissa.

Sinä keksit havaitsemattomille hiukkasillesi aina uusia ominaisuuksia sen mukaan kun tarvetta ilmenee. Usein vielä niin, että uudet ominaisuudet ovat täysin erilaisia kuin aikaisemmat. Välillä ne tuuppivat ja välillä varjostavat, välillä suorastaan taivuttavat vastaan tulevien tihentymien ratoja siihen suuntaan, mistä itse tulevat. Välillä läpäisevät maapallon ja välillä räjäyttelevät atomeja erittäin vahvasti vuorovaikuttaen. Ja kuitenkin ne ovat sitä yhtä ainoaa ikuista asiaa. Varsin merkillistä.

Tämä olisi malliesimerkki teoriasta, jota ei mitenkään voi falsifioida, paitsi, ettei OSP ole edes pseudotiedettä. Se ei täytä sen paremmin teorian kuin hypoteesinkaan tunnusmerkkejä, koska se on käytännössä täysin avoin systeemi, johon voit keksiä mitä tahansa haluamiasi ominaisuuksia. OSP on pelkkä satu, jonka juoni ei jaksa kiinnostaa enää yhtään ketään. Pahaa kuitenkin pelkään, että sinä itse olet OSP:si kanssa ihan tosissasi.

Ei edes väärin.

Lue lisää

Olet väärässä.

Jos ja kun kaikki ilmiöt perustuvat ikuisen asian tiheyden vaihteluihin aluettain, niin emme me voi selittää ilmiöitä silloin kuin tiheyden vaihteluina.

On tiheämpiä alueita ja vähemmän tiheitä alueita.

Vähemmän tiheiden alueiden läpi pääsee työntymään helpommin kuin tiheämpien ja jos on tarpeeksi tiheä alue ikuista asiaa, sen läpi ei pääse työntymään ja jos näin, niin silloin tuo tarpeeksi tiheään puristunut asia pysäyttää itsensä sisälle työntyneen asian jne.

Ikuinen asia on ikäänkuin tuomittu ikuiseen liikkeeseen.

Ikuinen liike ei voi koskaan loppua.

Vaikka joku tarpeeksi tiheä tihentymä kykeneekin pysäyttämään itsensä sisälle työntyneen pienemmän tiehntymän, työntää tuo pienemmässä tihentymässä oleva asia isomman sisälle olevaa asiaa jonnekin päin ja näin kaikki liike jatkuu, vaikka se siirtyykin aika ajoin jostakin kohteesta toiseen kohteeseen.

En minä voi sille mitään että vetävä voima / kaareutuva avaruus on vain ihmisen keksimä jumala jota ei ole olemassa ja jonka olemassa oloa ei voida falsifioida.

Mutta aina ne ihmisen keksimät jumalat aikanaan unohdetaan, vaikka niiden olemassa olemattomuutta ei voisi tieteellisesti todistaakaan!

.

Mr. Rakkaus kirjoitti:

Olet väärässä.

Jos ja kun kaikki ilmiöt perustuvat ikuisen asian tiheyden vaihteluihin aluettain, niin emme me voi selittää ilmiöitä silloin kuin tiheyden vaihteluina.

On tiheämpiä alueita ja vähemmän tiheitä alueita.

Vähemmän tiheiden alueiden läpi pääsee työntymään helpommin kuin tiheämpien ja jos on tarpeeksi tiheä alue ikuista asiaa, sen läpi ei pääse työntymään ja jos näin, niin silloin tuo tarpeeksi tiheään puristunut asia pysäyttää itsensä sisälle työntyneen asian jne.

Ikuinen asia on ikäänkuin tuomittu ikuiseen liikkeeseen.

Ikuinen liike ei voi koskaan loppua.

Vaikka joku tarpeeksi tiheä tihentymä kykeneekin pysäyttämään itsensä sisälle työntyneen pienemmän tiehntymän, työntää tuo pienemmässä tihentymässä oleva asia isomman sisälle olevaa asiaa jonnekin päin ja näin kaikki liike jatkuu, vaikka se siirtyykin aika ajoin jostakin kohteesta toiseen kohteeseen.

En minä voi sille mitään että vetävä voima / kaareutuva avaruus on vain ihmisen keksimä jumala jota ei ole olemassa ja jonka olemassa oloa ei voida falsifioida.

Mutta aina ne ihmisen keksimät jumalat aikanaan unohdetaan, vaikka niiden olemassa olemattomuutta ei voisi tieteellisesti todistaakaan!

.

Lue lisää

Olen aivan varmasti oikeassa. OSP ei ole edes väärin. Se ei ole yhtään mitään.

"Jos ja kun kaikki ilmiöt perustuvat ikuisen asian tiheyden vaihteluihin aluettain, niin emme me voi selittää ilmiöitä silloin kuin tiheyden vaihteluina."

Jos ja kun alkuperäinen oletuksesi on väärä, ovat myös kaikki sen pohjalle tehdyt rakennelmat vääriä. Tosiasia on se, että olet yrittänyt pönkittää vääriä väittämiäsi aina uusilla keksityillä ominaisuuksilla ja hiukkasilla, joita ei ole havaittu ja joita mikään teoria ei ennusta. Tämän tietää jokainen juttujasi lukenut. Et voi antaa periksi, koska oikea fysiikka on sinulle ilmeisesti aivan liian vaikeaa.

Sen sijaan sähkömagneettisen vuorovaikutuksen (yksi luonnon neljästä perusvoimasta) vetävä ja työntävä voima ovat matemaattisen tarkasti mallinnettuja ja lukemattomin testein todennettuja. Lisäksi ilmiö on osana esimerkiksi atomiteoriaa, biologiaa ja kemiaa. Näiden alojen selittäminen ilman sähkömagneettista vuorovaikutusta on täysin mahdotonta.
SM-vuorovaikutus näkyy kaikessa elektroniikassamme sähkövalosta lähtien. Oikeastaan suurin osa koko teknisestä infrastruktuuristamme perustuu siihen, että sähkömagnetismia käsittelevä teoriamme on oikea. Luuletko tosiaan, että kaikki toimii pelkällä tuurilla.

Tarkastelkaamme toimivia sovellutuksia:
OSP = 0
Virallinen tiede = mielettömän suuri luku 1.

Mr. Rakkaus kirjoitti:

Olet väärässä.

Jos ja kun kaikki ilmiöt perustuvat ikuisen asian tiheyden vaihteluihin aluettain, niin emme me voi selittää ilmiöitä silloin kuin tiheyden vaihteluina.

On tiheämpiä alueita ja vähemmän tiheitä alueita.

Vähemmän tiheiden alueiden läpi pääsee työntymään helpommin kuin tiheämpien ja jos on tarpeeksi tiheä alue ikuista asiaa, sen läpi ei pääse työntymään ja jos näin, niin silloin tuo tarpeeksi tiheään puristunut asia pysäyttää itsensä sisälle työntyneen asian jne.

Ikuinen asia on ikäänkuin tuomittu ikuiseen liikkeeseen.

Ikuinen liike ei voi koskaan loppua.

Vaikka joku tarpeeksi tiheä tihentymä kykeneekin pysäyttämään itsensä sisälle työntyneen pienemmän tiehntymän, työntää tuo pienemmässä tihentymässä oleva asia isomman sisälle olevaa asiaa jonnekin päin ja näin kaikki liike jatkuu, vaikka se siirtyykin aika ajoin jostakin kohteesta toiseen kohteeseen.

En minä voi sille mitään että vetävä voima / kaareutuva avaruus on vain ihmisen keksimä jumala jota ei ole olemassa ja jonka olemassa oloa ei voida falsifioida.

Mutta aina ne ihmisen keksimät jumalat aikanaan unohdetaan, vaikka niiden olemassa olemattomuutta ei voisi tieteellisesti todistaakaan!

.

Lue lisää

"Jos ja kun kaikki ilmiöt perustuvat ikuisen asian tiheyden vaihteluihin..."

Jos ja kun kaikki lehmät lentävät, on karjatilallisten pitänyt rakentaa häkkikatot laitumiensa yläpuolelle tai sitoa lehmät jaloistaan maassa oleviin lenkkeihin bköysillä, jotta ne saadaan hinatuksi lypsyajaksi alas.
Siksi ilmailuliikennelakiinkin on laitettu ankara pykälä irrallaan lentävistä lehmistä. Jos lehmä aiheuttaa lentoturvallisuusriskin, ampuu ilmavoimat sen pois kuleksimasta ja lehmän omistaja maksaa kerosiini- palkka- ja koneen huoltokulujen lisäksi sakot ilmailuliikennelakien rikkomisesta.

Näin se vaan menee. Lehmien keksimät jumalat unohdetaan vaikka Savorinen ei sitä voi todistaakaan kiäntyvällä OSP teoriallaan.

Mr. Rakkaus kirjoitti:

Olet aika yksinkertainen. Ei ne kaikki naiset ( jos olet nainen, niin lue kaikki miehet )työnny sinuakaan kohti, mutta joskus joku saattaa jopa sen tehdäkin. Miten ihmeessä se voi olla mahdollista?

Varattu kappale ei siis lopeta varjostusta, mutta jonkun muun aineen, kuin veden, tihentymistä voi aivan hyvin työntyä ulos sellaisia tihentymiä jotka saavat varatusta kappaleesta ulos työntyvät tihentymät säteilemään työntävää voimaa välittäviä tihentymiä, jotka törmäävät kyseisen aineen erillisiin tihentymiin.

Ei kaikki ihmiset osaa vuorovaikuttaa kuurojen kanssa, mutta jotkut osaavat viittomakielen hyvin ja näin vuorovaikutus syntyy helposti.

Ei edes vaikea asia ymmärtää.

Lue lisää

Työnnä käteesi!

Mr. Rakkaus kirjoitti:

Olet väärässä.

Jos ja kun kaikki ilmiöt perustuvat ikuisen asian tiheyden vaihteluihin aluettain, niin emme me voi selittää ilmiöitä silloin kuin tiheyden vaihteluina.

On tiheämpiä alueita ja vähemmän tiheitä alueita.

Vähemmän tiheiden alueiden läpi pääsee työntymään helpommin kuin tiheämpien ja jos on tarpeeksi tiheä alue ikuista asiaa, sen läpi ei pääse työntymään ja jos näin, niin silloin tuo tarpeeksi tiheään puristunut asia pysäyttää itsensä sisälle työntyneen asian jne.

Ikuinen asia on ikäänkuin tuomittu ikuiseen liikkeeseen.

Ikuinen liike ei voi koskaan loppua.

Vaikka joku tarpeeksi tiheä tihentymä kykeneekin pysäyttämään itsensä sisälle työntyneen pienemmän tiehntymän, työntää tuo pienemmässä tihentymässä oleva asia isomman sisälle olevaa asiaa jonnekin päin ja näin kaikki liike jatkuu, vaikka se siirtyykin aika ajoin jostakin kohteesta toiseen kohteeseen.

En minä voi sille mitään että vetävä voima / kaareutuva avaruus on vain ihmisen keksimä jumala jota ei ole olemassa ja jonka olemassa oloa ei voida falsifioida.

Mutta aina ne ihmisen keksimät jumalat aikanaan unohdetaan, vaikka niiden olemassa olemattomuutta ei voisi tieteellisesti todistaakaan!

.

Lue lisää

>

Ei, kyllä Astrodamus on täsmälleen oikeassa. Esitit jonkun täysin perusteettoman ominaisuuden tonttuhiukkasillesi. Et esittänyt mitään sääntöä, mikä vaikuttaa siihen, että jotkut muka varjostaisivat (tai tekisivät mitä tahansa noista keksimistäsi tempuistasi) ja miksi jotkut aineet eivät. Näin siis jätät kaiken täydelliseksi non senseksi.

Menet "teoriasi" kanssa vaan keksimäsi nurkan taakse piiloon kun huomaat, ettei "teoriassasi" ole järjen hiventä.

Miten kukaan tietäisi, taipuuko esim. nestemäinen suolahapponoro sähkökentässä "teoriasi" perusteella. Jos se näyttää taipuvan, keksit, että sillä on jokin varjostusominaisuus, mutta jos ei taivu, niin sitten taas ilman mitään syytä "sillä ei olekaan varjostusominaisuutta". Jep, miten "teoriasi" ennustaa suolahapon käytöksen sähkökentässä ? Eikö niin, että tuollaisen ennusteen antaminen on "teoriallesi" mahdotonta ?

"Maalaat itsesi huoneen nurkkaan jo kuvitellessasi maailmankaikkeuden ikuiseksi..."

Maalaaminen tapahtui jo silloin kun Savorinen hyväksyi ainoastaan työntävän (hylkivän) voiman olemassaolon. Sen jälkeen koko juttu on ollut yksikätisen taputusta.

Maalaamisen suhteen Savorinen toimii kuten sarjakuvissa. Hän maalaa nurkkaan uuden oven, josta kävelee ulos. Näitä maalattuja nurkkaovia lienee jo kymmeniä.
Kun reaalimaailma ei sido mitenkään, niin: "Ei edes vaikea asia ymmärtää."

Astrodamus kirjoitti:

"Maalaat itsesi huoneen nurkkaan jo kuvitellessasi maailmankaikkeuden ikuiseksi..."

Maalaaminen tapahtui jo silloin kun Savorinen hyväksyi ainoastaan työntävän (hylkivän) voiman olemassaolon. Sen jälkeen koko juttu on ollut yksikätisen taputusta.

Maalaamisen suhteen Savorinen toimii kuten sarjakuvissa. Hän maalaa nurkkaan uuden oven, josta kävelee ulos. Näitä maalattuja nurkkaovia lienee jo kymmeniä.
Kun reaalimaailma ei sido mitenkään, niin: "Ei edes vaikea asia ymmärtää."

Lue lisää

Niinpä. Ymmärtäisi jos epäilisi jotain tieteelle epäselvää tai moniselitteistä ilmiötä, mutta kun kyseessä on massojen välinen vetovoima, jonka Henry Cavendish varsin vastaansanomattomasti osoitti, mittasi ja kokeellisesti todisti jo 214 (kaksisataaneljätoista) vuotta sitten, niin ei voi päätään puistellen ihmetellä jonkun kouluja käymättömän, matematiikkaa halveksivan ja sitä sekä tieteen tekemiselle naureskelevan yksilön absurdia pakkomiellettä tuputtaa jotain pikkumenninkäisjuttuja.

http://en.wikipedia.org/wiki/Cavendish_experiment

Meillä on tietokoneet, kännykät ja liikennekoneet, jotka Cavendishille esiteltyinä varmasti vaikuttaisivat hänestä noituudelta. Miten sitten voi kaksisataa vuotta sitten elänyt koulupudokas viedä nykyajan perus jantteria tieteen ja matematiikan alalla niin kuusi - nolla?

Kollimaattori kirjoitti:

Niinpä. Ymmärtäisi jos epäilisi jotain tieteelle epäselvää tai moniselitteistä ilmiötä, mutta kun kyseessä on massojen välinen vetovoima, jonka Henry Cavendish varsin vastaansanomattomasti osoitti, mittasi ja kokeellisesti todisti jo 214 (kaksisataaneljätoista) vuotta sitten, niin ei voi päätään puistellen ihmetellä jonkun kouluja käymättömän, matematiikkaa halveksivan ja sitä sekä tieteen tekemiselle naureskelevan yksilön absurdia pakkomiellettä tuputtaa jotain pikkumenninkäisjuttuja.

http://en.wikipedia.org/wiki/Cavendish_experiment

Meillä on tietokoneet, kännykät ja liikennekoneet, jotka Cavendishille esiteltyinä varmasti vaikuttaisivat hänestä noituudelta. Miten sitten voi kaksisataa vuotta sitten elänyt koulupudokas viedä nykyajan perus jantteria tieteen ja matematiikan alalla niin kuusi - nolla?

Lue lisää

Kvanttimekaniikan opettajallani oli tapana toistella Niels Bohrilta lainaamaansa ajatusta: "Ei tieteen tehtävä ole kertoa millainen luonto on. Tiede kertoo mitä luonnosta voimme tietää."

Mitä tulee vaikka gravitaatiovuorovaikutukseen, on tiede onnistunut tehtävässään mainiosti. Gravitaatiota pystytään mallintamaan matemaattisesti tarkasti. Tiedämme paljon kyseisestä ilmiöstä vaikkemme tunnekaan ilmiön perimmäistä syntymekanismia.

Tämä epätasapainoisen ihmismielen tuottama pakkomielle, joka kantaa nimeä OSP, kääntää Bohrin ajatuksen päälaelleen. OSP pyrkii suoraan kertomaan millainen luonto on: Kaikkeus koostuu toisistaan biljardipallomaisesti kimpoilevista, jatkuvassa laajenemisliikkeessä olevista hiukkasista. OSP ei pysty kuitenkaan tarjoamaan ensimmäistäkään matemaattista mallia mistään ilmiöstä tai minkäänlaista ennustetta minkään systeemin tulevasta tilasta. OSP ei kerro yhdestäkään havainnosta, jolla tuo kaikkeuden biljardipalloluonne ja laajeneminen on selvitetty. OSP ei vastaa kysymykseen "Mitä luonnosta voimme tietää". On muka olemassa jotain kimpoilevia tonttuhiukkasia, jotka käyttäytyvät tilanteesta riippuen ihan kaikilla mahdollisilla eri tavoilla ja joita ei voi millään mittalaitteella havaita. Emme voi luonnosta tietää edes sen vertaa, onko näitä hiukkasia olemassa vai ei.

OSP ei siis lähtökohtaisestikaan pyri olemaan tiedettä. Cavendishin koekin aikoinaan selvitti "mitä luonnosta voimme tietää" eikä tämän kokeen tulos hetkauta OSP:tä lainkaan koska OSP ei noteeraa koko kysymystä.

Vanellus kirjoitti:

Kvanttimekaniikan opettajallani oli tapana toistella Niels Bohrilta lainaamaansa ajatusta: "Ei tieteen tehtävä ole kertoa millainen luonto on. Tiede kertoo mitä luonnosta voimme tietää."

Mitä tulee vaikka gravitaatiovuorovaikutukseen, on tiede onnistunut tehtävässään mainiosti. Gravitaatiota pystytään mallintamaan matemaattisesti tarkasti. Tiedämme paljon kyseisestä ilmiöstä vaikkemme tunnekaan ilmiön perimmäistä syntymekanismia.

Tämä epätasapainoisen ihmismielen tuottama pakkomielle, joka kantaa nimeä OSP, kääntää Bohrin ajatuksen päälaelleen. OSP pyrkii suoraan kertomaan millainen luonto on: Kaikkeus koostuu toisistaan biljardipallomaisesti kimpoilevista, jatkuvassa laajenemisliikkeessä olevista hiukkasista. OSP ei pysty kuitenkaan tarjoamaan ensimmäistäkään matemaattista mallia mistään ilmiöstä tai minkäänlaista ennustetta minkään systeemin tulevasta tilasta. OSP ei kerro yhdestäkään havainnosta, jolla tuo kaikkeuden biljardipalloluonne ja laajeneminen on selvitetty. OSP ei vastaa kysymykseen "Mitä luonnosta voimme tietää". On muka olemassa jotain kimpoilevia tonttuhiukkasia, jotka käyttäytyvät tilanteesta riippuen ihan kaikilla mahdollisilla eri tavoilla ja joita ei voi millään mittalaitteella havaita. Emme voi luonnosta tietää edes sen vertaa, onko näitä hiukkasia olemassa vai ei.

OSP ei siis lähtökohtaisestikaan pyri olemaan tiedettä. Cavendishin koekin aikoinaan selvitti "mitä luonnosta voimme tietää" eikä tämän kokeen tulos hetkauta OSP:tä lainkaan koska OSP ei noteeraa koko kysymystä.

Lue lisää

Oho

"Mitä tulee vaikka gravitaatiovuorovaikutukseen, on tiede onnistunut tehtävässään mainiosti. Gravitaatiota pystytään mallintamaan matemaattisesti tarkasti. Tiedämme paljon kyseisestä ilmiöstä vaikkemme tunnekaan ilmiön perimmäistä syntymekanismia."

Hyvä että osaat olla rehellinen.

Pystytkö selittämään miten varauksen omaava asia saa vesinoron taipumaan?

Välittyykö kyseisessä ilmiössä vetävä voima ja jos, niin miten? Törmäävätkö vetävän voiman välittävät hiukkaset vai miten se menee?

.

Mr. Rakkaus kirjoitti:

Oho

"Mitä tulee vaikka gravitaatiovuorovaikutukseen, on tiede onnistunut tehtävässään mainiosti. Gravitaatiota pystytään mallintamaan matemaattisesti tarkasti. Tiedämme paljon kyseisestä ilmiöstä vaikkemme tunnekaan ilmiön perimmäistä syntymekanismia."

Hyvä että osaat olla rehellinen.

Pystytkö selittämään miten varauksen omaava asia saa vesinoron taipumaan?

Välittyykö kyseisessä ilmiössä vetävä voima ja jos, niin miten? Törmäävätkö vetävän voiman välittävät hiukkaset vai miten se menee?

.

Lue lisää

>

Kyse on dipolin käytöksestä sähkökentässä. Yksi niistä lukuisista ilmiöstä, jota OSP:n perusteella ei pitäisi olla edes olemassa. En ala sinulle sähkömagnetismiopin perusteita sen enempää tässä opettamaan. Saat itse ottaa selvää.

>

Kyse on vetävän ja hylkivän voiman yhteisvaikutuksesta, joka kääntää dipolin kentän suuntaiseksi ja aiheuttaa hyvin heikon resultanttivoiman kohti varausta. Kertaapa sähkömagnetismioppi vielä kerran.

>

Alkeishiukkaset eivät ole mitään kimpoilevia biljardipalloja. Kertaapa hiukkasfysiikka.

Vanellus kirjoitti:

>

Kyse on dipolin käytöksestä sähkökentässä. Yksi niistä lukuisista ilmiöstä, jota OSP:n perusteella ei pitäisi olla edes olemassa. En ala sinulle sähkömagnetismiopin perusteita sen enempää tässä opettamaan. Saat itse ottaa selvää.

>

Kyse on vetävän ja hylkivän voiman yhteisvaikutuksesta, joka kääntää dipolin kentän suuntaiseksi ja aiheuttaa hyvin heikon resultanttivoiman kohti varausta. Kertaapa sähkömagnetismioppi vielä kerran.

>

Alkeishiukkaset eivät ole mitään kimpoilevia biljardipalloja. Kertaapa hiukkasfysiikka.

Lue lisää

">

Alkeishiukkaset eivät ole mitään kimpoilevia biljardipalloja. Kertaapa hiukkasfysiikka."

Vaikka Savorisen eli Mr. Pressuren selitykset ovatkin täyttä hölynpölyä, täytyy myöntää, että joskus hän on esittänyt ainakin hyviä kysymyksiä. Esimerkiksi juuri tämän: kuinka mikään hiukkanen, olipa se sitten gluoni, gravitoni tai sähkömagneettista vuorovaikutusta välittävä fotoni, voi välittää vetävän voiman?

Fysiikan kirjoissakin kuvataan elektronien välistä vuorovaikutusta ns. Feynmanin graafeilla, joissa fotoni välittää vuorovaikutuksen. Samanmerkkisinä varauksina ne työntävät toisiaan luotaan. Mutta näkemissäni kaavioissa ei ole samalla tavalla kuvattu elektronin ja protonin välistä vetävää voimaa. Kaiketi siitä voisi tehdä samanlaisen kaavion, joskin siinä on erona voiman vetävä luonne.

Käytän seuraavassa esimerkkinä gluonin välittämää voimaa kvarkkien välillä. Kaikki seuraavassa esittämäni sopinee kuitenkin ilmeisin muutoksin myös sähköisiin ja gravitaatiovoimiin.
Vetävän voiman välittymisen on ilmeisesti ajateltava tapahtuvan kahdessa vaiheessa: ensin yksi kvarkki emittoi gluonin ja kääntyy samalla itsekin siihen suuntaan, johon gluoni lähtee. Sitten gluoni kohtaa toisen kvarkin, absorboituu siihen, ja kvarkin liike kääntyy siihen suuntaan, josta gluoni tuli.
Mutta eivätkö nämä molemmat vaiheet kuitenkin ole ilmeisessä ristiriidassa liikemäärän säilymislain kanssa? Sehän kuitenkin kuuluu niihin fysiikan peruslakeihin, jotka ilmeisesti pätevät hiukkasfysiikassa, ennustettiinhan neutriinon olemassaolokin säilymislakien avulla jo kauan ennen kuin se havaittiin.
Tosin voihan olla, että sen jälkeen kun tämän vuorovaikutuksen molemmat vaiheet ovat tapahtuneet, systeemin kokonaisliikemäärä on jälkeen yhtä suuri kuin se oli ennen sen ensimmäistä vaihetta. Mutta siinä välivaiheessa se ei ollut.
Voiko liikemäärän säilymislaki siis tosiaan rikkoutua, mutta vain tilapäisesti? Seuraako tällainen mahdollisuus jollakin tavalla Heisenbergin epätarkkuusperiaatteesta, jota ilmeisesti sovelletaan mikrotasolla mitä erilaisimpiin yhteyksiin? Vai olenko edellä päätellyt kaiken täysin väärin, kenties jopa yhtä pahasti väärin kuin Savorinen?
Mitä hän vastaa, voin jotakuinkin arvatakin. Mutta mitä joku parempi asiantuntija tähän vastaa?

Mr. Rakkaus kirjoitti:

Oho

"Mitä tulee vaikka gravitaatiovuorovaikutukseen, on tiede onnistunut tehtävässään mainiosti. Gravitaatiota pystytään mallintamaan matemaattisesti tarkasti. Tiedämme paljon kyseisestä ilmiöstä vaikkemme tunnekaan ilmiön perimmäistä syntymekanismia."

Hyvä että osaat olla rehellinen.

Pystytkö selittämään miten varauksen omaava asia saa vesinoron taipumaan?

Välittyykö kyseisessä ilmiössä vetävä voima ja jos, niin miten? Törmäävätkö vetävän voiman välittävät hiukkaset vai miten se menee?

.

Lue lisää

Työnnä käteesi!

Kysymys kirjoitti:

">

Alkeishiukkaset eivät ole mitään kimpoilevia biljardipalloja. Kertaapa hiukkasfysiikka."

Vaikka Savorisen eli Mr. Pressuren selitykset ovatkin täyttä hölynpölyä, täytyy myöntää, että joskus hän on esittänyt ainakin hyviä kysymyksiä. Esimerkiksi juuri tämän: kuinka mikään hiukkanen, olipa se sitten gluoni, gravitoni tai sähkömagneettista vuorovaikutusta välittävä fotoni, voi välittää vetävän voiman?

Fysiikan kirjoissakin kuvataan elektronien välistä vuorovaikutusta ns. Feynmanin graafeilla, joissa fotoni välittää vuorovaikutuksen. Samanmerkkisinä varauksina ne työntävät toisiaan luotaan. Mutta näkemissäni kaavioissa ei ole samalla tavalla kuvattu elektronin ja protonin välistä vetävää voimaa. Kaiketi siitä voisi tehdä samanlaisen kaavion, joskin siinä on erona voiman vetävä luonne.

Käytän seuraavassa esimerkkinä gluonin välittämää voimaa kvarkkien välillä. Kaikki seuraavassa esittämäni sopinee kuitenkin ilmeisin muutoksin myös sähköisiin ja gravitaatiovoimiin.
Vetävän voiman välittymisen on ilmeisesti ajateltava tapahtuvan kahdessa vaiheessa: ensin yksi kvarkki emittoi gluonin ja kääntyy samalla itsekin siihen suuntaan, johon gluoni lähtee. Sitten gluoni kohtaa toisen kvarkin, absorboituu siihen, ja kvarkin liike kääntyy siihen suuntaan, josta gluoni tuli.
Mutta eivätkö nämä molemmat vaiheet kuitenkin ole ilmeisessä ristiriidassa liikemäärän säilymislain kanssa? Sehän kuitenkin kuuluu niihin fysiikan peruslakeihin, jotka ilmeisesti pätevät hiukkasfysiikassa, ennustettiinhan neutriinon olemassaolokin säilymislakien avulla jo kauan ennen kuin se havaittiin.
Tosin voihan olla, että sen jälkeen kun tämän vuorovaikutuksen molemmat vaiheet ovat tapahtuneet, systeemin kokonaisliikemäärä on jälkeen yhtä suuri kuin se oli ennen sen ensimmäistä vaihetta. Mutta siinä välivaiheessa se ei ollut.
Voiko liikemäärän säilymislaki siis tosiaan rikkoutua, mutta vain tilapäisesti? Seuraako tällainen mahdollisuus jollakin tavalla Heisenbergin epätarkkuusperiaatteesta, jota ilmeisesti sovelletaan mikrotasolla mitä erilaisimpiin yhteyksiin? Vai olenko edellä päätellyt kaiken täysin väärin, kenties jopa yhtä pahasti väärin kuin Savorinen?
Mitä hän vastaa, voin jotakuinkin arvatakin. Mutta mitä joku parempi asiantuntija tähän vastaa?

Lue lisää

Hyviä kysymyksiä. Jatka samalla linjalla.

Kysy ns. asiantuntijoilta asioita ja huomaat etteivät he osaa selittää asioita oikeastaan ollenkaan loogisesti!

Kysy seuraavaksi vaikkapa sitä miten fotoni heijjastuu aineesta.

Kimpoaako se kuin biljardipallo aineesta vai miten se menee?

OSP mallin mukaan fotoni kohtaa atomin ytimestä pois päin työntyviä fotoneja pienempiä tihentymiä joista se saa yhdistymään uuden fotonin jossa olevan asian vauhti on kiihtynyt pois päin laajenevan atomin ytimestä jo ennen kuin siitä yhdistyi uusi fotoni.

Itse atomin ydintä kohti työntynyt fotoni jatkaa matkaansa kohti atomin ydintä ja mitä tiheämpää asiaa se kohtaa, sitä nopeammin se palaa "loppuun" siirtäen liike-energiiansa kohtaamaansa asiaan.

Fotonissa oleva asia ei tietysti häviä, vaan sitä absorboituu vastaan tulevaan asiaan ja näin fotoni lisää omassa itsessään olevalla asialla atomin ytimessä olevan asian määrää, niin että syrjäyttäessään vaikkapa kvarkin keskustassa olevaa asiaa pois päin kvarkin keskustasta, se on mukana omalta osaltansa ikuisen asian kierrätyksessä.

Kummanko mallin mukaisest hiukkaset / tihentymät ovat loogisempia ja ymmärrettävämpiä?

Nykyisen fysiikan mukaiset ns. alkeishiukkaset joilla ei ole muka sisäistä rakennetta ollenkaan vai OSP mallin mukaiset tihentymät jotka kierrättävät ikuista asiaa hyvin yksinkertaisella tavalla?

.

Mr. Ikuinen Rakkaus kirjoitti:

Hyviä kysymyksiä. Jatka samalla linjalla.

Kysy ns. asiantuntijoilta asioita ja huomaat etteivät he osaa selittää asioita oikeastaan ollenkaan loogisesti!

Kysy seuraavaksi vaikkapa sitä miten fotoni heijjastuu aineesta.

Kimpoaako se kuin biljardipallo aineesta vai miten se menee?

OSP mallin mukaan fotoni kohtaa atomin ytimestä pois päin työntyviä fotoneja pienempiä tihentymiä joista se saa yhdistymään uuden fotonin jossa olevan asian vauhti on kiihtynyt pois päin laajenevan atomin ytimestä jo ennen kuin siitä yhdistyi uusi fotoni.

Itse atomin ydintä kohti työntynyt fotoni jatkaa matkaansa kohti atomin ydintä ja mitä tiheämpää asiaa se kohtaa, sitä nopeammin se palaa "loppuun" siirtäen liike-energiiansa kohtaamaansa asiaan.

Fotonissa oleva asia ei tietysti häviä, vaan sitä absorboituu vastaan tulevaan asiaan ja näin fotoni lisää omassa itsessään olevalla asialla atomin ytimessä olevan asian määrää, niin että syrjäyttäessään vaikkapa kvarkin keskustassa olevaa asiaa pois päin kvarkin keskustasta, se on mukana omalta osaltansa ikuisen asian kierrätyksessä.

Kummanko mallin mukaisest hiukkaset / tihentymät ovat loogisempia ja ymmärrettävämpiä?

Nykyisen fysiikan mukaiset ns. alkeishiukkaset joilla ei ole muka sisäistä rakennetta ollenkaan vai OSP mallin mukaiset tihentymät jotka kierrättävät ikuista asiaa hyvin yksinkertaisella tavalla?

.

Lue lisää

Mr. Visakallo voisi vaihtaa palstaa ihan suosiolla. Olet tyhmä kuin vasemman takajalan saapas. Juttusi on aivan idioottimaista pas..kaa.

Selitä, mikä hiukkanen on nollamassaista fotonia pienempi ja mietn se on pienenmpi.