Mitä sinä näet

Hymyä huuleen, talla pohjaan täältä mä tuun.

Surun ja kaipauksen syliin.

Pettyneen ja väsyneen ihmisen.

Kauniin naisen. Jolla sopivasti muotoja. Tykkään erityisesti rinnoistani ja pepusta. Sääret myös kauniit ja sirot.

Aikuisen naisen

Väsymystä ja vitutusta

Ihmisen, jolla ei ole vaihtoehtoja, mutta joka ei anna sen lannistaa, vaan opettelee nauttimaan pienistä hyvistä hetkistä.

En katsele peiliin. Katselen mieluummin muualle.

Surulliset siniset silmät. Vaaleat pitkät hiukset. Ihan nätti nenä ja suu. Kaulakuoppa ja erottuvat solisluut. Kovuutta ja pehmeyttä. Nainen, joka on sirpaloitunut. Ihmettelen, minne palat hukkasin.

Jorman.

Persoonallisen kauniin, vahvan, älykkään ja lahjakkaan naisen. Naisen, joka seisoo omilla jaloillaan ja nousee tästäkin. Naisen, joka huolehtii siitä, että kaikki järjestyy.

En tykkää katsella itseäni peilistä.

😎
🦺🤚

apinan

Elämän kuluttaman ihmisen

No en paljasta p…..tä

Itseni

Sairauden runnellut kasvot.
Sisällä on se sama ihminen mikä on ollut kokoajan.Katsoa omaa temppeliään mikä rapistuu on jotain hirveää.

Henkisen tilan heijastuksen.

Pörröinen panda

Väsyneen ja rupsahtaneen naisen. Ollut hieman väsyttävät viikot.

Väsyneen ja vanhenevan ihmisrukan.

äiskän

Näen tasapainoisen onnellisen 70 v virkeän ja vielä hyväkuntoisen , metsätyöt ,hiihto ,kuntoilu ja kitaransoitto pitää mielen vireänä.

Ihmisen, tällähetkellä melko sotkuisen ja väsyneen näköisen neidin. Pitäisi harjata hiukset ja mennä suihkuun.

Aikansa eläneen äijän.

I am just a human after all so don’t put your blame on me?

Peilin!!! Olipas tyhmä kysymys!!

mies aina kun ollaan yhdessä, näen että kuolemme nuorina, rakastuneina ja poistumme yhdessä. Mutta meidän molempien on tarkoitus vielä elää. Siksi jätin sinut, silloin yhtenä Jouluna olisi ollut vielä mahdollisuus, ei enää. Joku on jotain meille tehnyt, että menee niin. Tunnen jonkun naisen, joka on kironnut meidät. Kuulostaa hullulta, tai jos jäisimme henkiin menettäisin työni, terveyteni tai lapseni, tai olisimme pian huumerikollisia. En ole valmis mihinkään, enkä halua sinulle että luovut työstäsi, terveydestäsi, hyvänä olosta tai lapsihaaveista. Hyvästi siis.

🐵🙈🙉🙊🐷🐸

En ehkä muuuten uskoisi mutta kun kaikkea on tapahtunut. Ja nyt asiat on muuten menossa kuntoon. Rakastut varmasti johonkin toiseen. Älä vihaa. Tunnen sitä vieläkin, eikä pääni jaksa 😥

minä lähden pian pois sieltä, näen sinut erään katseessa, hän on yhtä kiusaantunut kuin minäkin.

sisukkaan vahvan naisen joka on kokenut elämässään paljon vastatuulta mutta selvinnyt ja selviää jatkossakin mitä eteen tuleekaan, valoa on näkyvissä ❤️🤗🌄

En hirveästi katsele itseäni, lähinnä vilkaisen ettei ole rähmää silmäkulmissa ja hiukset kiinni edes suht siististi. En juurikaan meikkaile ja tykkään itsestäni enemmän ilman meikkiä, mielestäni meikki vanhentaa itseäni.

Pidän kyllä omasta ulkonäöstäni, mutta aika tottunut omaan naamaan, niin ei hirveästi tule tuijoteltua. Useimmiten katson lähinnä vaatekokonaisuutta, se jaksaa kiinnostaa.

Viimeksi kuitenkin piristyin, kun nypin kulmakarvat ja leikkasin hiukset. Totesin tarvitsevani suurentavan peilin😅

Johtajan.

Yleensä ne hammastahnaroiskeet ja sormenjäljet. Saatan vasta ulkona muistaa että aijaa, siitähän piti tarkistaa myös miltä itse näytän. 🤦‍♀️

Näen nuken joka on aikansa lopussa. Se ei pelkää kuolemaa se pelkää uusia aamuja.

Gubbehan se siellä.

Kundin

Kokonaisilmeettömyyttä, mistä en pidä. Suun, mikä ei ole hymyillyt aidosti enää pitkään aikaan. Kuitenkin pidän silmistäni. Niissä erottuu tutkivaisuutta, tarvittaessa kiinteää katsetta, pystyvät vielä reagoimaan auringonvaloon siristymällä ja eivät pysy ilmeettömänä, kun näkevät jotain (jonkun), mistä pitävät. Ovat myös suosikkiväriäni.

Ihan itseni näköinen tavallinen nainen siellä peilissä.

Kaivattuni kiusaamaan,erittäin raakaa kiusaamista ja yksityisyyteen kajoamista.

Tunnistan isoja vaihteluita. Päivä kohtasta varmaan. Se mikä säilyy on etäisyys siihen omaan syvinpään itseensä. Tuskasuuden tunnistan ja muurit jokka alkaa olemaankin jo hyvänlaiset. Tuttavana sitä pysytään roolissa tiukasta auta armias kun tajuisivat sisäsen maailman. Esitän hyvin. No onhan tässä ollukkin aikaa oppia. Aina puhutaan sisäisestä myrskystä minkä joku toinen aiheuttaa. Kyllä mulle pahimman myrskyn on aina aiheuttanu vaan oma sairastunu kuuppa. Se etten edes osaa vetää rajoja se etten ymmärrä mikä on hyväksi ja mikä huonoksi. Luovutin sisäsen rauhan suhteen ehkä kymmenisen vuotta sitten kun tajusin ettei sitä ole näköpiirissä koskaan ikinä.Ajattelin pistää spurtaten ja kattoa mihin se johtaa. Johti siihen että kadotin syvimmän olemukseni. Kupla elämää on eletty jo vuosia. En ole vaaraksi muille enhän ole täällä. Aina hoidan asiani kun pysyttelen roolissa ja osaan tuoda muille jopa iloa olen viimeiseen saakka supliikki miellyttäjä kun haluan. Ehkä eräät jossakin on tajunneet viimeistään ja ei nyt sitten järkyttävästi ylläty kun tämä peilikuva särkyy lopullisesti. En minä ketään syyttele irl enkä syytä. Omat ajatukset joistakin ja heidän kyseenalasista teoista on varmasti johtuneet vain itsestä

Sitä ylösnousee ja katsoo peilistä tuttua naamiotaan jonka vetänyt kasvoilleen kuin näyttääkseen elävänsä. Jumissa noidankehässä. Peläten kuollakseen murtautua siitä, putoamista äärettömään pimeyden kuoppaan. Sitä kohtelee armottomasti sieluansa joka yhä pyristelee. Menee ulos maailmaan tuskaa täynnä vain palatakseen takaisin kotiin, joka ei ole tuntunut enää kodilta aikoihin. Riisuu taas naamionsa peilin edessä, tuijottaa tyhjiin silmiin ja laskeutuu lepoon peläten hiljaa heräävänsä taas kerran ilman mitään juhlittavaa sydämessään.

Ihmisen joka on voinut huonosti liian pitkään.
🐰