Hei! Täällä olisi yksi ahmimishäiriöinen nuori tyttö. Oma tarinani on alkanut laihduttamisella viime kesällä. Päädyin lähes 40 kiloon ja BMI:ni oli 17. Nyt syksyn edetessä ja kevään tullessa elämääni on tullut vanhempien avioero, mutta muuta traagista en ole kokenut. Ehkä liian tiukka laihduttaminen vain laukaisi ahmimishäiriön. Ahmimiskohtausten aikana ahmin hirvittävät määrät kaikkea epäterveelliseestä ruisleipään, kunhan on ruokaa. Tällä hetkellä painoni huitelee 49-50 kg, BMI on 21 ja pituutta 153 cm. Olen vielä normaalipainoinen, mutta lyhyessä ajassa (5 kk) painoni on noussut lähes 8 kg ja tällä menolla se vain jatkaa nousuaan. Ongelmani on jatkunut noin puoli vuotta, mikä on liian paljon elämästäni! Käyn terapiassa puhumassa, mutta ainakaan vielä siitä ei ole ollut suurta apua minulle. Jos täällä on muita BED-potilaita tai ahmimishäiriön voittaneita, niin haluaisin mielelläni kuulla lisää teistä ja saada hieman tukea. Kirjoitan myös blogia ahmimisesta ja siitä eroon pääsemisestä, ja jos teiltäki löytyy blogeja niin linkatkaa vaan!
http://stopahmimishairio.blogspot.com/
Tukea muilta ahmimishäiriöisiltä
9
602
Vastaukset
- mker
Olet selvästikin hyvin fiksu ja analyyttinen nuori nainen. Luulen, ja toivon koko sydämestäni että pääset BEDistä yli. Ensimmäinen askel on sairauden ymmärtäminen, ja toinen on avun hakeminen. Äärimmäisen tärkeää on myös sairastumisen syiden pohtiminen, sekä yrittää syödä terveellisestä - ei vain haaveilla laihtumisesta. Ensin pitää saada ruokavalio normaaliksi, sitten vasta voi miettiä niiden kilojen pudotusta, mitkä tämä tauti toi tullessaan. Ja sekin kannattaa tehdä jonkun asiantuntijan valvovan silmän alla, ettei taas ajaudu samaan ahmimis-laihdutuskierteeseen.
Sinulla nämä asiat tuntuvat olevan kaikki reilassa, joten ei muuta kuin jatka samaa rataa. Itseäni auttaa myös säännöllinen päiväkirjan pitäminen, jotka jatka myös blogin kirjoittamista. Itse taidan olen 12 vuoden taistelun jälkeen vihdoin parantumassa (tai voiko tästä ikinä kokonaan parantua? No, ainakin olen oppinut elämään normaalia elämää BEDistä huolimatta) ja saanut vihdoin karistettua ne 25 kiloa jotka tulivat BEDin mukana. Olo on hyvä ja normaali. Mutta silti useasti käyn tällä palstalla lukemassa muiden tarinoita, sekä kirjoitan yhä päiväkirjaani. En halua unohtaa hetkeksikään tätä vuosien taistoa, koska sitten se saattaisi jossain vaiheessa salakavalasti tulla takaisin ja huomaisin sen vasta kun on liian myöhäistä. Oikein paljon tsemppiä sulle, ja jos sulle tulee jotain kysymyksiä matkan varrella niin täällä ollaan.- Disarder
Oikein paljon kiitoksia rohkaisevista sanoistasi! Tiedän, että olen ihan alussa ja takapakkeja tulee, mutta olen pikku hiljaa pääsemässä eroon laihduttamisajatuksesta ja siitä, että ahmimisen jälkeen pitäisi muka pitää "kevyt päivä" ja tarkkailla syömisiään. Se kostautuu jälkeen päin. Ja tällä hetkellä kovasti työn alla on tuo normaali, luonnollinen syöminen, joka on nyt se pääasia tässä projektissa!
- Ippa-Milla
Höyhenessä on oma alue BED-henkilöille.
Olkaa hyvä: http://hoyhen.annylene.net/viewforum.php?f=38 - YstävällinenLääkäri
Ehkä ja lopettaa se berliininmunkkien suuhun ahtaminen senkin itsekeskeinen pikku porsas. Aika juureskuurille, saatanan huomionkipeä ihrainen emakko.
- I&I
OOT VÄÄRÄSSÄÄÄÄÄÄ!!!!!! EI SITÄ VOI NOIN VAAN LOPETTAA KUN ON KYSE BERLIININMUNKISTA. MAISTA ITE! IHMISET KUULKAA TÄMÄ VIESTI: SYÖKÄÄ NIITÄ BERLIININMUNKKEJA!!!!!!!!!!!!!!!!
(se on hyvää) jos tykkäätte berliininmunkeista niin katsokaa tämä video:http://www.youtube.com/watch?v=GrdMrvSnD0U
ketjun aloittaja on aivan kuin minä ! Laihduin anoreksian (aluksi bulimiaakin) seurauksena 40kg kokoiseksi koosta 60kg. sairaalareissujen seurauksena aloitin terapiakäynnit ja masennukseen sain lääkityksen. Nyt "parantumisen" aikana onkin ystäväkseni tullut ahmiminen ja tolkuton syöminen, tuntuu kuin kaikki ne kielletyt halut ja mieliteot purkautuvat kerralla ja kunnolla. Kiloja on tullut lyhyessä ajassa melkein yhdeksän, olen turvonnut ja täynnä ruoasta nykyisin melkein koko ajan. Olisiko mahdollista vaihtaa vaikka s.posteja, jos joskus tuntuu siltä että haluaisi juttuseuraa ?
- syöppö-
Täällä on myös yksi ahmimishäiriöinen opiskelija. Koko ikäni olen ollut "vankkarakenteinen" (lapsena sanottiin nin kun ei kehdattu sanoa olevani lihava). Syöminen ei ole hallinnassa ollenkaan ja ahmimista esiintyy monta kertaa viikossa. Tämän seurauksen minulle on kehittynyt myös jonkinlainen sosiaalisten tilanteiden pelko kun mietin kokoajan miten muut ihmiset minut näkevät ja mitä he ajattelevat.
Käyn yksilöterapiassa ja nyt helmikuussa aloitan ahmimishäiriöisten ryhmässä. Mielelläni juttelisin jonkun samasta asiasta kärsivien ihmisten kanssa. - paukkuuuuu
Onkohan mullakin ahmimishäiriö? mulla on paljo vapaa-aikaa niin sitte tekis mieli syyä vaan koko ajan. :(
mahan kohalla hirveesti kiloja. painan tällä hetkellä 80 kiloa. ja olen 163 cm. vyötärönympärys on aivan liikaa.. ja mua ahistaa se ihan hulluna. pidän löysiä vaatteita. kaikki ihmiset kattoo ensin mun mahaa ja sitte vasta mun kasvoja. hävettää.
onneksi nyt tämän vuoden puolella oon vähä saanu rauhotettua syömistä. toivottavasti jatkuu. eikä paino lähe nousemaan.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 732785
- 632684
- 681792
- 241637
- 201560
Tykkään susta
Elämäni loppuun asti. Olet niin suuresti siihen vaikuttanut. Tykkäsit tai et siitä101515- 151402
- 481257
- 381243
Onko meillä
Molemmilla nyt hyvät fiilikset😢ei ainakaan mulla mutta eteenpäin on mentävä😏ikävä on, kait se helpottaa ajan myötä. Ko91219