Olen lähes joutunut kiistelemään puhekielen asemasta, kun jotkut pitävät kirjakielen käyttöä tärkeänä myös puheessa.
Olen suuri murteiden ystävä ja katson, että lähes ainoastaan puhekielessä kieli kehittyy.
Kirjakielen merkitys piilee vaikkapa lakitekstissä kun täsmälliseen ja ymmärrettävåån tulokseen pyritään.
Tuo savon murre lienee ylivertainen tällaisissa kieliviennöissä, niin kuin on nähty.
Varmaan saatte jotain hyvää ja hauskaakin aikaan, ainakin näin toivon.
Puhe- ja kirjakieli
61
1034
Vastaukset
Mielestäni parasta on käytellä kieltään tapauskohtaisesti.Murteita en väheksy, vaikka lähes kuudessa vuosikymmenessä paljon olen kadottanut sujuvuudesta "oikeeseen immeisten puheeseen." Kun menen nuoruusaikojeni paikkakunnalle, yritän ainakin mukautua parhaani mukaan.
Enpä täydellisesti hallitse kirjakieltäkään, enkä edes pyri siihen. Kieleni on vuosikymmenien kuluessa mukautunut myös näihin ympyröihin," omaperäiseksi kirjakieleksi."
Ruuneperi kirjoittaa: "Kirjakielen merkitys piilee vaikkapa lakitekstissä...." Tottahan siihen tarvitaan käytössä oleva yleiskieli, mutta juuri lakiteksteissä kiemurrellaan niin , että asiantuntijatkin ovat hyvin usein erimieltä tulkinnoista. Kuinka sitten maallikko pärjää? Ehkä monet lakitekstit tarvitsisi kansanomaisemman "suomennoksen."
Ymmärrän kyllä, että lakitekstit ovat hyvin usein kompromissien tulosta päätösten teossa. Monen pitäisi saada mukaan oma sormenjälkensä, jopa niin että asian selkeys hämärtyy.
Sama ongelma on myös te- sopimusten teossa. Yötä myöten neuvotellaan ja haetaan kompromisseja. Kun tullaan ulos neuvotteluhuoneista, alkaa heti ensimmäiset tulkintaerimielisyydet.
Siinäpä niitä sitten pitäisi työkohteissa hoidella parhaansa mukaan. Ei tietenkään enää minun, eläkkeeni on kunnossa.Lakiteksti, vai voisiko puhua lakikielestä, onkin ihan omanlaisensa kielen muoto.
Lakia opiskellaan pitkään ja päämääränä lienee laillisuuden turvaaminen. Asioita seuratessa tuntuu, että tulos on juuri päinvastainen.
Vaikka murhaaja seisoo uhrinsa vieressä on häntä nimitettävä syylliseksi epäillyksi, kunnes toisin osoitetan kai pitäisi vielä jatkaa.
Entäs kalliiksi tulevat puolustusasianajajat? Syytettynä oleva murhaaja todistetaan puhtaaksi pulmuseksi, joka ei ole ketään edes naarmuttanut. Vaikea ja aikaa ottava tehtävä', mutta ovat korvauksetkin suuret.
Vieläkin jankutan, että puhuttua kieltä ainoastaan puhutaan. Kirjakielen puhuminen edellyttää kieliopin ja sanakirjan käyttöä ja se on jo liian epämukavaa.
Puheet voivat olla kirjakieltä, jos kirjoittaja on osannut suomea, eikä lukija tee virhettä
Hyvin harva suomalainen sanoo minä tai sinä. Mä ja sä on kehityksen tulos kun n on jätetty pois. Mää ja sää tai mie ja sie jne ovat samaa kielen kehitystä kirjakielestä, tuosta paljon köyhemmästä ja hankalammasta.
Ihmettelen kun huomaan puhekielen huonon arvoituksen vaikka se on ainoa kieli jota puhutaan, loppu on vain yritystä.Ruuneperi kirjoitti:
Lakiteksti, vai voisiko puhua lakikielestä, onkin ihan omanlaisensa kielen muoto.
Lakia opiskellaan pitkään ja päämääränä lienee laillisuuden turvaaminen. Asioita seuratessa tuntuu, että tulos on juuri päinvastainen.
Vaikka murhaaja seisoo uhrinsa vieressä on häntä nimitettävä syylliseksi epäillyksi, kunnes toisin osoitetan kai pitäisi vielä jatkaa.
Entäs kalliiksi tulevat puolustusasianajajat? Syytettynä oleva murhaaja todistetaan puhtaaksi pulmuseksi, joka ei ole ketään edes naarmuttanut. Vaikea ja aikaa ottava tehtävä', mutta ovat korvauksetkin suuret.
Vieläkin jankutan, että puhuttua kieltä ainoastaan puhutaan. Kirjakielen puhuminen edellyttää kieliopin ja sanakirjan käyttöä ja se on jo liian epämukavaa.
Puheet voivat olla kirjakieltä, jos kirjoittaja on osannut suomea, eikä lukija tee virhettä
Hyvin harva suomalainen sanoo minä tai sinä. Mä ja sä on kehityksen tulos kun n on jätetty pois. Mää ja sää tai mie ja sie jne ovat samaa kielen kehitystä kirjakielestä, tuosta paljon köyhemmästä ja hankalammasta.
Ihmettelen kun huomaan puhekielen huonon arvoituksen vaikka se on ainoa kieli jota puhutaan, loppu on vain yritystä.En usko kirjakielestä kehittyneen mie & sie muodot, niinkuin teksistäsi voi ymmärtää. Sä ja mä lyhenteet kylläkin.
Onhan toki Suomen eri kielialueet olleet kauan olemassa ennen kirjakielen selkeyttämistä/yhtenäistämistä
Kielen suojeleminen taitaa olla tärkeää äideille.
Monissa kaksikielisissä perheissä juuri äiti valvoo oman kielensä perintöä, vaikka se ei olisi tärkeä lapsen tulevaisuuden kannalta.
Tuolla kerroin aikaisemmin, että äitini oli hämäläinen ja isä karjalainen ja kun perheemme ajautui Sydän-Savoon, niin äitimme koetti pitää huolen, että me lapset emme vain alkaisi savon murretta käyttämään.
Taisi onnistua, koska tunnustan olevani vain osoittain taitava savonmurteen vääntäjä. Tosin niin näyttää olevan moni muukin, koska luulevat, että se on savonmurretta, kun sanoo sanan hassusti vääntäen.- Ramoona*
Sinähän sovit hyvin Suomensuojelijoihin, joiden aseet menestyvän kielen puolesta ovat :
1. Leiki kielellä
2. Luota puheeseesi
3. Arvosta kirjakieltä
4. Tunnusta väriä
5. Käytä suomea
6. Älä pelkää muita kieliä
7. Pidä meteliä
Voi miten sainkaan kiitollisen tehtävän selittää hiljattain maahanmuuttajalle, mitä eroa on sillä, kun mennään metsään tai metsälle. Amerikkalainen voi kehua maanmiehensä käyneen kuussa, mutta suomalainen turistipa voi maata auringossa viikkokausia. Entinen mies sai taas maata Saimaalta, jossa sai maata ja poltella Saimaata.
Vakavasti puhuen, puhuttu lopulta päättää, miten kieli kehittyy, Kielitoimisto antaa vain suosituksia ja onneksi kielipoliiseja ei ole missään mielessä varaa palkata.- puolikielisyys
onkin vaarana kun muutetaan toiseen maahan, oma kieli rapistuu eikä uutta opita kunnolla. Kestää toisenkin sukupolven ennen kuin kieli ihan hallussa , varsinkin jos kotona puhutaan entistä äidinkieltä. Huumoria ja sanaleikkejä varsinkin vaikea tajuata, en minäkään aina ymmärrä mitä ne britti sarjoissa nauraa.
- mummuvaan
Nämä sinun neuvot ovat juuri sitä, mitä itsekin ylläpidän ja suosittelen muille. Mun lapsenlapset ovat syntyjään kaksikielisiä, äidinkieli on tietysti suomi ja isänkieli on arabia. Lapset osaavat molempia puhua hyvin, tosin pari heistä on vielä sen verran pieniä, että sanavarastot eivät vielä ole kaiken kattavia. Mutta koska he asuvat isänsä kotimaassa, jää suomen kirjakielen oppiminen valitettavasti jäämään toiselle sijalle. Äitinsä tietysti opettaa sen minkä pystyy. Koska he asuivat aiemmni Saksassa, isompi lapsi oppi päiväkodissa, koulussa ja kavereiltaan saksan kielen, ja hän puhuu sekä kirjoittaa ja lukee sitä täydellisesti; hän on jo murrosikäinen joten ei unohda enää tätä kieltä.
- mummuvaan
mummuvaan kirjoitti:
Nämä sinun neuvot ovat juuri sitä, mitä itsekin ylläpidän ja suosittelen muille. Mun lapsenlapset ovat syntyjään kaksikielisiä, äidinkieli on tietysti suomi ja isänkieli on arabia. Lapset osaavat molempia puhua hyvin, tosin pari heistä on vielä sen verran pieniä, että sanavarastot eivät vielä ole kaiken kattavia. Mutta koska he asuvat isänsä kotimaassa, jää suomen kirjakielen oppiminen valitettavasti jäämään toiselle sijalle. Äitinsä tietysti opettaa sen minkä pystyy. Koska he asuivat aiemmni Saksassa, isompi lapsi oppi päiväkodissa, koulussa ja kavereiltaan saksan kielen, ja hän puhuu sekä kirjoittaa ja lukee sitä täydellisesti; hän on jo murrosikäinen joten ei unohda enää tätä kieltä.
Tässä vastasin Ramoonan viestiin!
- susmorsian ek.
mummuvaan kirjoitti:
Nämä sinun neuvot ovat juuri sitä, mitä itsekin ylläpidän ja suosittelen muille. Mun lapsenlapset ovat syntyjään kaksikielisiä, äidinkieli on tietysti suomi ja isänkieli on arabia. Lapset osaavat molempia puhua hyvin, tosin pari heistä on vielä sen verran pieniä, että sanavarastot eivät vielä ole kaiken kattavia. Mutta koska he asuvat isänsä kotimaassa, jää suomen kirjakielen oppiminen valitettavasti jäämään toiselle sijalle. Äitinsä tietysti opettaa sen minkä pystyy. Koska he asuivat aiemmni Saksassa, isompi lapsi oppi päiväkodissa, koulussa ja kavereiltaan saksan kielen, ja hän puhuu sekä kirjoittaa ja lukee sitä täydellisesti; hän on jo murrosikäinen joten ei unohda enää tätä kieltä.
Maahanmuuttajamme tämän oman äidinkielen säilyttämisen vaistomaisesti ymmärtävät, oman identiteetin säilyttämisen tärkeyden. Suomessa syntyneet lapset toki puhuvat erinomaista suomea, mutta myös omaa vanhempiensa kieltä. Siinä voi kyllä paremminkin sanoa...äidinkieltään....koska monilapsisen perheen äidin työpaikka onkin koti, eivät paljonkaan ole tekemisissä ympäröivän maailman kanssa. Siksipä ehkä huonoimmin sopeutuvatkin nykyiseen suomalaisuuteensa.
Opiskelevat ja työssä käyvät ovatkin eri juttu.
- Lorena*
Eri murteiden käyttö puhekielessä vaatii melkoista asennoitumista asuinpaikan murteeseen. Synnyinpaikan murre on jo aikoja sitten jäänyt kaus taakse, samoin eri asuinpaikkojen murteet. Yritys käyttää kirjakieltä sekoittuu ns. ammattikieleen jonka omaksuu työn antamien haasteiden mukana.
Toden sanoaksen, en oikein ole sinut Rauman, Porin, Turun seudun ja savon murteen kanssa ovat ne niin omaleimaisia murteita.
Kuinka moni tajuaa mitä asiakas oikein tarkoittaa sanoessaan savoksi, minulla on sitä "ohimovikaa" kun vikaa kartottaessa selviää, on nivustyrän pullistuma, siis Hernia inq. l. dx. Sitä miettii mitä yhtäläisyyttä on pään ohimolla ja nivusen alueella - en ymmärrä.
Varovaisuutta puhuessa vieraita kieliä, joiden käyttö usein arveluttaa, ymmärtääkö kuulija mitä sanon. Kun ei päivittäin käytä niitä on pakko päivittää puhuttavaa kieltä ennen kohtaamista.
Näinhän sitä on opissa kaiken aikaa, eipähän pääse muisti ruostumaan. Vieraan kielen sanat on opeteltava - kerrattava - muistin tueksi. Samalla tavalla eri murteiden kuuleminen vaatii tarkaavaisuutta ymmärtämään asian sisältö oikein. Kielet sekoittuu ja niin myös murteet.
Puhdasta karjalaa, savoa, hämettä jne. on vaikea enää löytää.
Sekaisasta englannin kielestäkin on jo alettu käyttää glopalis nimeä.
Ja olihan se skandinaaviskakin jokin kieli, kait vieläkin.
Mikähän olisi tämän seka suomen kielen nimi?
Finskako?
Siis puhutko finskaa?Kirjakieli on kirjojen kieli, puhekieli kuuluu elävään puheeseen.
Murteet ovat kielemme kukkia, joita kannattaa vaalia, kun niin paljon on uhkaa muualta.
Vaikkapa englannin kielen hurmio, on osittain turmio omalle kielellemme.
Minulle on kauhu, vaikkapa TV:n mainokset, joissa puhutaan pelkkää englantia.
Ei silti, etten sitä ymmärtäisi, mutta miksi Suomessa ei vaivauduta puhumaan suomea?
Toki tajuan, että nuorison kuvitellaan täysin tajuavan englantia, mitä ei todellakaan pidä paikkaansa.
Kunpa kukin ymmärtäisi edes puhutun suomen kielen, saati kirjallisen.
Kirjakieli suussa on teennäistä, sielutonta.
.- Jopelkuneiviittiny
Kiireessä tulee väärinymmärryksiä.
Pienen sanan unohdus ja täys katasrofi.
Vaimo oli laittanut pyykinpesukoneen pyörimään ja minä kysäisi. Mitä pesuainetta sinä nykyään käytät kun se haisee minusta niin pahalle?
Mitä minäkö haisen pahalle............-
Olisi tietysti pitänyt kysyä mistä pyykin pesuainetta.......?
Sattuuhan noita- Onko hyvät välit
teillä kahdella muuten?
- Jopelkuneiviittiny
Onko hyvät välit kirjoitti:
teillä kahdella muuten?
Kaulinta ei ole käytetty.
- Katleija
Pakkoha tähä on panna se millaisen kaulimen ostin Savonlinnan torilta joku aika sitten. Kyllä onki kätevä vehe, peittoaa vanhanmallisen kaulime kyllä. Tosin tässä uudessa ei saa samaa voimaa taikinan eikä ukon pään kaulimiseen.
Tämä savolainen kaulin on melkein kun maalarin tela, sillä saa piirakan kuoresta helposti haluamansa mallisen. Tyytyväinen oon ostokseeni. Minäkin laitan tähän oman jutusteluni murteen muutosta.
Kun lähdin karjalasta yhdeksän vuotiaana, puhuin täysin karjalan murretta (mie, sie, hää , työ)
Kun sitten täällä evakkona kiertelin niin häpesin kovin omaa murrettani ja aloin koulussa ja muussa seurassa vääntämään sitä murretta mitä kukin käytti.
Kotona haastoin täysin karjalaista , mmutta pitäjän toisten puhujien kanssa heidän kieltään.
Se kävikin vaikeaksi, kun satuin olemaan kotona ja kaverit tuli kylään niin äidin ja isän kuullen en oikein tiennyt mitä ja miten oikein olisin solkannut.
Heh.... muuttui murteeni tosi sekasotkuksi jota se on edelleenkin.- Hauskasti kirjoitit
Fiuliin, samoin kävi minulle,kun jouduin kaupunkiin kouluun.
Murteeni jota olin puhunut, muuttui osin huomaamattanikin, mutta lomalla kotona taas oma murre oli kotoisasti käytössä.
Sen myös muistan, miten vaikeata oli kirjoittaa kirje koulukaupungista äidille. Kirjoittamisessa olisi ollut luonnollista käyttää kirjakieltä, kuten ainekirjoituksessa koulussa tai koepapereissa, mutta äidille piti silti yrittää saada tuttua murretta paperille, ja se oli vaikeata. :)
Kaikenlaisia kasvukipuja oli matkan varrella.
.
- Kat! Kat kara puuhu.
Kirjakieli on kirjoittamista varten, kuten jo sanastakin voi päätellä. Standardisuomen käyttö puheessa on varattu muodollisiin tilaisuuksiin, esimerkiksi televisiouutisiin, eduskunnan istuntosaliin ja juhlapuheisiin. Standardisuomi on kutakuinkin keksitty, puhekieli eli murteet ovat alkuperäistä ja aitoa suomea. Kun eri murrealueilta peräisin olevat henkilöt kohtaavat, helpottaa ymmärtämistä, jos kaikki puhuvat yleiskieltä. Murteissa on usein omaperäisiä sanoja, joita ei ole muualla. Kotiseutua koskevista asioista on luonnollista puhua murteella. Yhteiskuntaa koskevista asioista voi olla helpompi puhua yleiskielellä.
- mummuvaan
Itse käytän enemmän kirjakieltä kuin puhekieltä. Tämä johtuu siitä, että luen ja kirjoitan enemmän kuin puhun. Mutta on olemassa tiettyjä sanoja, jotka kuuluvat itämurteisiin tai länsimurteisiin, ja näitä sanoja sanon kuten aikoinaan kotona opin. Kuuluisin tällainen sana on varmaan vasta/vihta. Olen kotoisin Oulun läänistä ja isän suku on alunperin Kainuusta kotoisin, joten meillä saunaan vietiin vasta, ei vihta. Joitakin muitakin paikallisia sanoja toki on, mutta harvemmin enää puhun sitä kotoista murretta, kun en asu enää siellä. Äiti oli hämäläinen ja käytti omaa murrettaan ja tunnen myös sitä murretta, mutta kyllä minä puhun lähinnä kirjakieltä, silloin kun yleensä puhun. Jopa puhelimella tekstiviestitkin kirjoitan kirjakielellä, pitkiäkin sanoja, harvemmin lyhentelen niitä. Ymmärrän hyvin nykyisen asuinpaikkani murretta, mutta en käytä sitä puheessani. Olen asunut monessa paikassa eri puolilla Suomea ja kuullut erilaisia murteita, enkä voi alkaa käyttämään niitä kaikkia, siksi olen päätynyt tähän ratkaisuun.
- 27
Tiesittekö, että pohjanmaaksi ruoka on törkyä ja itikka on lehmä?
- Älä ny sekoile,
kyllä tuo ensimmäinen on oman ruokasi nimi varmaankin!
- Eräässä runossa joku
Älä ny sekoile, kirjoitti:
kyllä tuo ensimmäinen on oman ruokasi nimi varmaankin!
vanha harakkavaari sanoo: "Hoi, muori, pötyä pöytään!"
Kuka muistaa kenen kirjoittama runo?
Tässä Kotus vastaa:
" Repliikki on Lauri Pohjanpään runosta Harakanpesä, jossa harakka mahtailevasti esittelee vierailleen pesänrakennussuunnitelmiaan. Runon lopussa harakan mahtailut osoittautuvat pelkäksi pötypuheeksi. Suunnitelmista ei tule mitään.
Pöty on siinä mielessä erikoinen sana, että se siis voi tarkoittaa paitsi perätöntä puhetta myös pöydän antimia, ruokaa. Kun pöytään pannaan pötyä, sinne pannaan kaikenlaista pientä purtavaa, naposteltavaa.
Sekä perätöntä puhetta että syötävää, pureskeltavaa tarkoittavia sanoja on muitakin, esimerkiksi puppu ja palturi. Tosin nykyihminen tuntee ne pelkästään puheeseen liittyvinä: puhua puppua, puhua palturia."
Lauri Pohjanpää syntyi Helsingissä heinäkuun 16. pnä 1889.
"Lauri Pohjanpää muistetaan parhaiten mestarillisena faabelien kirjoittajana. Monet sukupolvet osaavat ulkoa hänen eläinrunojaan, kuten Kurki ja joutsen ja Viisi jyvää. Runot ovat humoristisia ja ovat jääneet mieleen tarttuvan rytmin ja nasevan opetuksen takia. Lyriikka on vain pieni osa hänen elämäntyöstään. Kirjailijana hän julkaisi myös romaaneja, novelleja, näytelmiä, tutkimuksia ja lastenkirjoja." - 18 + 4
Älä ny sekoile, kirjoitti:
kyllä tuo ensimmäinen on oman ruokasi nimi varmaankin!
Samaa mieltä. Sieltä olen kotoisin, vaan törky oli likaista jätettä.
- omaminä
Kaikki kieli toimii jos selvää saa.
- yrthbytfr
Eihän kukaan suomessa puhu kirjakieltä. Opettajat luennoidessaan ehkä menevät lehimmäs, muttei se kirjakieltä ole. Koetapa lukea ääneen tämäkin lause ja sitten kuvitella sanovasi se jossakin.
Kieltämättä joillakin puhekielen muodoilla on prestiisi, ja vaikka kuinka murteista pidänkin savo joskus tuntuu juntilta.
Mutta eteenpäin vaan, murteiden puolesta. - Vanha isäntä K.L.
Tuo ettei ymmärrä pohjalaisHUUMORIA, on kyllä vakava puute. Leikkipuhetta voi isäntä vakavalla naamalla esittää, silloin auto on kärry, lehmät ovat itikoita
ja lapsetkin ovat mukuloita. Perunan mukuloitahan tulee useita yhden vanhan perunan viereen.
Mutta ymmärtämistä ei tietenkään voi vaatia, huumorin ymmärtäminen on vapaaehtoista.
Ja jos joku ei tajua jotain, niin selittää ei pidä. Siksi lopetan. - Ymmärrä nyt tätä
Saatko sattumaan kuppiin?
Ei kuppiin kyllä satu? voiko kuppi tuntea kipua? Aivan hullua. - Markku. K
Sisareni on asunut ruotsissa vuodesta 1970 lähtien, ja hän puhuu siellä koko ajan ruotsia työnsä puolesta. Kun hän tulee lomalla suomeen tai menen hänen luokse käymään, silloin hän puhuu minun kanssa sujuvaa eteläpohjanmaan murretta. niinkuin hän olisi asunut täälä aina.Tuskin kukaan eteläpohjalainen ei voisi päätellä että hän on puhunut 1970 vuodesta lähtien pääsääntöisesti ruotsia. kun hän puhuu. Kysyin häneltä kuinka sinulla on säilynyt nuon hyvin eteläpohjanmaan murre puheessasi. Hän vastasi että vaikka hän asuu ruotsissa, silti hän on aina eteläpohjalainen, ja hän on siitä ylpeä, ja haluan ihmisten kuulevan sen myös murteessani.
- Markku.K
Lisään vielä esimerkillä kuinka hänellä on murre säilynyt. Kun hain hänet viimetalavena seinäjoen lentokentältä. Heti kun kohdattin hän sanoi tervehdyksien jälkeen. Kyllä kristus tääläon kova pakkaanen, ei vantaan kentällä ollu hetikää näin kylymä. Tuo tääläon eteläpohjanmaan murteessa juuri tääläon eikä täällä on.
- susmorsian ek.
Täälläkö nyt tällasta haastetaan. Huomasin, että useimmat puhuvat kirjakieltä, oikeestaan yleiskieltä, muttei niin "hiotusti" kuin kirjojen kieltä. Ei tainnut kukaan puhua puhekielellä. Ja varmaan harva arkipuhuessaan puhuu täysin kirjakieltä.
Minusta täällä kirjoittaminen on puhumista. Puhekielihän sisältää myös murteellisiakin sanoja. Ihan eri juttu onkin sitten täysin murteella puhuminen, jota tosi harva enää hallitsee. Ittelläni murteet ovat sekaisin niin eri puolilla Suomea asuneena. Puhekieli on elävää kieltä.
Ainakin minulle täällä palstallakin puhuminen tulee miettimättä, vaistomaisesti, aiheen mukaan, sellaisenaan kuin on tullakseen. Puhuminen on luontevinta, kun se tulee luontevasti. Tässäkin nyt huomaan aika yleiskieltä käyttäväni, on siis aika asiallinen aihe. Useimmiten puhun sekakieltä, kuten arkielessä puhutaan.
Ja turhaan aristelemme vieraitten kielten puhumista, vaikka olemme sen ajan koululaisia, jolloin opettajat yrittivät iskostaa päähämme "täydellisesti oikein " puhumista. Kyllä tulemme ymmärretyiksi, vaikkemme niin täydellistä kieltä puhuisikaan.
No olishan niistä vieraitten kielten helppoudesta tai vaikeudesta kaikenlaista, mutta aiheenahan on oma kielemme, joten yritän tällä kertaa pysyä aiheessa minäkin.
Kyllähän myös ihmisen persoona tulee näkyville siinäkin, millaista kieltä hän täällä palstallakin puhuu.- lukijana.
Mukavinta on lukea kirjakieltä, onhan tämä kuitenkin kirjoituspalsta .ei ehkä kaikki ymmärtäisi kaikkien puhekieltä
.Ainakin jonkinlainen yleiskieli tarvitaan, jos ei ihan virheetön kirjakielikaikilta edes onnistu. lukijana. kirjoitti:
Mukavinta on lukea kirjakieltä, onhan tämä kuitenkin kirjoituspalsta .ei ehkä kaikki ymmärtäisi kaikkien puhekieltä
.Ainakin jonkinlainen yleiskieli tarvitaan, jos ei ihan virheetön kirjakielikaikilta edes onnistu.Yleiskieli tai käyttökieli ovat sopivia kuvaamaan puhekieltä.
Murteet kuuluvat myös puhutun kielen perusteisiin ja nämähän ovat tärkeimpiä puhutussa kielessä.
- viännös
Viännä savvoo, haasta karjalan, tai muuta murretta. Kirjoita kirjakielellä. Ei onnistu nuoremmilta sukupolvilta.
- *Kukkahame*
Ahaa! vai että kirjakieltä on helpompi ymmärtää, sitähän täällä pelkästään on, mutta ei ole fiksua rajata jonkun mielen mukaan koko palstaa.
Kirjakieli, puhekieli, murre samaa ja kaikkea yhdessä ja erikseen, tuskin kukaan virallisella kirjakielellä edes osaa tulkita, arkisia asioita kertoessaan.
Tulee mieleen joku virallinen lomake joita ennen täytettiin milloin mihinkin tarkoitukseen, tausta oli kirpunkokoisilla kirjaimilla kirjoitettua 'kirjakieltä' lakipykäliä ja seuraamuksia jollei toimi näin ja näin.
Ymmärrettävästi sanottua kapulakieltä oli vaikea lukea, siihen oli keskityttävä oikeasti, tai luettava kaksi kertaa.
Ga mie bagisen karjalua istoizen da ottshuan rybistän moisil suakkunoil!- mistä moinen
Ajatus että jonkun mielen mukaan rajattAisi. Yleiskieli ja kirjakielihän täällä vallitsee se on kohteliAstakin muille muille.
mistä moinen kirjoitti:
Ajatus että jonkun mielen mukaan rajattAisi. Yleiskieli ja kirjakielihän täällä vallitsee se on kohteliAstakin muille muille.
Eihän täällä kirjakieltä näy, ainakaan palstalaiten kirjoittamana. Yleiskieltä, jossa aina jokin murrevivahde on erinomainen asia.
On erinomainen asia, että on tällaiset palstat ja niiden kieli. Kieli kehittyy ja samoin kirjoittajat.
Otsaasi rypistät? Suakkunoil =sanojako? Bagisen =puhut :D
Ihana Karjalan vanha kieli!
Vaan minä kun luin jjoutavoisen fiiliksestä, pouvaantuu sopivasti maalle mennessä,...luulin polvistuu maalle mennessä:D Aattelin jo, että onhan harrasta!
Sitten hokasin poutaantuu sopivasti ;DDD tällaista tämä Savon kielen ymmärtäminen äkkiseltään!
On niissä eroja murteissakin, niin Suomen kuin Ruotsinkin paikallisissa murteissa,..jotkin Pornaisten ruotsit on uskomattoman sekamelskeisiä jäänteitä, ei meinaa aueta kuin viivellä,..Närpiön ja Vaasan vielä ymmärtää oikein hyvin, mutta mielenkiintoisia ovat,...ja kertovat paljon- *Kukkahame*
Suakkuna = tarina se on, niitä harrastettiin siellä 'kieli-illoissa' ja saatiin monesti uusia sanoja toisilta.
Kyllä Porvoon ympäristössäkin on sellaista suomi/ruotsia että tuntuu mukavalta kuunnella, sekoittuu kielet sopuisasti ja ymmärretyksi tulee.
Toivotan rattoisaa kielellistä päivää jok'ikiselle! - suomee vai savvoo?
Nykyisin harvoin tapaa ihmisen, joka käyttää kirjakieltä. Sellainen ihminen vaikuttaa vähän oudolta?
Lakiteksti ja normaali suomalainen yleiskieli ovat mielestäni kaksi täysin eri asiaa. Kuin myös useimpien virastojen käyttämä suomi, jota ymmärtääkseen suomalainenkin tarvitsisi sanakirjaa, maahanmuuttajista puhumattakaan...
Murteista pidän ja opin niitä (sekarotuisena suomalaisena) helposti vähän aikaa paikkakunnalla oleskeltuani.Kyllähän noista, murteista jonkinlaisen tolukun saa, tuo Rauman murre taitaa olla pahin.
Onhan näillä palstoilla monia hyviä murteella kirjoittajia, aina niistä selvän saa, voihan joku sana jäädä arvailuksi, ei siitä suurta haittaa ole.
Mutta olettehan kuulleet uutisia selkokielellä, liekö se sitä kirjakieltä.
Minä Melkeen Savolainen Late Vaan
- Käytän.
Selkokieltä, sitä ymmärretään parhaiten.
- Katleija
Mahdotonta tuntuu osata kirjoittaa niin selkeästi ettei tule väärin ymmärretyksi. Se aina harmittaa jos näin käy.
En minä ainakaan takaa kirjoittavani kieliopillisesti oikein, enkä taida täysin pilkun käyttöä. Pilkun puute tai sen väärään paikkaan sijoittaminen voi muuttaa asian.
Esimerkki:
"No, kun on mustalaiset ilotytöt ja kerjäläiset kaduilla, ...."
toinen vastaa sitten tähän:
"kröh, Ei mustalaisista ole ilotytöiksi ..."
Asia muuttuu toiseksi kun lisätään pilkku mustalaiset sanan jälkeen.
Voihan viestin kyllä tarkoituksellisesti "ymmärtää" väärin, jos vinoilla haluaa. - Katleija
Aina ei ole helppoa ottaa käyttöön uusia sanoja. Minua nyppii tuo tunnettavuus sanan muuttuminen tunnettuuks.
Onko ne synonyymejä vai onko niillä jokin vivahde-ero.
Ramoona apuun.- sama se
po
...muuttuminen tnnettuuksi. - Ramoona*
Tunnettavuus pohjautuu sanaan tunnettava, tunnettavissa oleva. Tunnettuus pohjautuu sanaan tunnettu, esim. henkilö voi olla tunnettu, ja Kielitoimisto pitää sitä jopa paremmin tarkoitusta vastaavana. Tunnettuus ei kuitenkaan ole oikein vakiintunut kielenkäyttöön. Saman periaatteen mukaan olisi rakastettu ja rakastettuus, rakastettava ja rakastettavuus...miltäs kuulostaisi ?
Yleinen trendi on nasevoittaa ja lyhentää , kuten riippuvaisuus > riippuvuus, teknillinen > tekninen. Henkilöllisyys on lyhennetty muotoon henkilöys, sekin monia tökkii kapulakielisen oloisena. Aika näyttää, mitkä muutokset jäävät elämään, kannettu vesi ei kielikaivossakaan pysy.
Mutta alkuperäiseen kysymykseen, molemmat hyväksytään käsittääkseni virallisestikin, eli Kielitoimiston siunaamana. Mutta mehän ei olla täällä palstalla virallisia asiakirjoja väsäämässä, persoonallinen kynän jälki on paikallaan. Harvoin täällä ymmärrettävyys ( vai sanottaiskos ihan radikaalisti ymmärrettyys ) kielivirheiden takia kärsii, enemmänkin nurjasti asennoituva mieli synnyttää väärinkäsityksiä. Eri asia on tällä tavalla keskustella kieliasioista kieliasioina , joista jokainen kiinnostunut löytää linkkejä esim. Kotuksen sivuilta, kuin nälviä toisten kirjoitusasua.
Ruuneperi puhuu tuolla lakitekstistä, jonka pitää olla aukotonta, siksi se on paitsi sanastoltaan, myös lauserakenteiltaan raskasta . Se luetaan erityiskieliin , joita on eri ammatti- ja harrastustyhmillä, slangitkin voi tähän luokkaan lukea. Erityiskielten tarkoitus on korostaa myös ryhmän yhteenkuuluvuutta, ja ne sisältävät paljon alan erityissanastoa. Kun toisaalla golfin peluu on nostettu silmätikuksi, otan esimerkin sieltä : sanristikoissa haetaan usein termiä tii. Minä eilen pesin harjalla täkiltä pääskysenpaskoja, linnut kun tykkäävät istuksia mantookeilla ja sprayhoodin katolla. Ramoona* kirjoitti:
Tunnettavuus pohjautuu sanaan tunnettava, tunnettavissa oleva. Tunnettuus pohjautuu sanaan tunnettu, esim. henkilö voi olla tunnettu, ja Kielitoimisto pitää sitä jopa paremmin tarkoitusta vastaavana. Tunnettuus ei kuitenkaan ole oikein vakiintunut kielenkäyttöön. Saman periaatteen mukaan olisi rakastettu ja rakastettuus, rakastettava ja rakastettavuus...miltäs kuulostaisi ?
Yleinen trendi on nasevoittaa ja lyhentää , kuten riippuvaisuus > riippuvuus, teknillinen > tekninen. Henkilöllisyys on lyhennetty muotoon henkilöys, sekin monia tökkii kapulakielisen oloisena. Aika näyttää, mitkä muutokset jäävät elämään, kannettu vesi ei kielikaivossakaan pysy.
Mutta alkuperäiseen kysymykseen, molemmat hyväksytään käsittääkseni virallisestikin, eli Kielitoimiston siunaamana. Mutta mehän ei olla täällä palstalla virallisia asiakirjoja väsäämässä, persoonallinen kynän jälki on paikallaan. Harvoin täällä ymmärrettävyys ( vai sanottaiskos ihan radikaalisti ymmärrettyys ) kielivirheiden takia kärsii, enemmänkin nurjasti asennoituva mieli synnyttää väärinkäsityksiä. Eri asia on tällä tavalla keskustella kieliasioista kieliasioina , joista jokainen kiinnostunut löytää linkkejä esim. Kotuksen sivuilta, kuin nälviä toisten kirjoitusasua.
Ruuneperi puhuu tuolla lakitekstistä, jonka pitää olla aukotonta, siksi se on paitsi sanastoltaan, myös lauserakenteiltaan raskasta . Se luetaan erityiskieliin , joita on eri ammatti- ja harrastustyhmillä, slangitkin voi tähän luokkaan lukea. Erityiskielten tarkoitus on korostaa myös ryhmän yhteenkuuluvuutta, ja ne sisältävät paljon alan erityissanastoa. Kun toisaalla golfin peluu on nostettu silmätikuksi, otan esimerkin sieltä : sanristikoissa haetaan usein termiä tii. Minä eilen pesin harjalla täkiltä pääskysenpaskoja, linnut kun tykkäävät istuksia mantookeilla ja sprayhoodin katolla.Kummastaan alan termeista *mantookit & sprayhoodit* en ole tietoinen :D , mutta sanauudiste *retkue* retkikunnan sijaan, tökkii korvaani kyllä!
Retkikunnan sijasta näen retkueessa lauman retkuja marssivan jossakin sataman sivukujalla, :D enkä voi sille mitään, korvani ei suostu sitä hyväksymään.
Mieheni soitti aikanaan kielitoimistoon, kun hieman kinastelimme siitä. No,..vastauksessa myönnettiin sen olevan hyväksytty sanamuoto, mutta ei suositella esim. sanomalehtien otsikoksi!
Olin tyytyväinen pistevoittoon:D
- *Kukkahame*
Näistä kirjoitusvirheistä ei päästä eroon turhaa on vaahdota.
Ajatelkaa mitä on ollut henkilöihin kohdistuvaa pilkkaa parjausta ja jos mitä, siinä ei pilkut asiaa paranna.
Myönnän että Kljn esimerkki on kirjoittamani, eikä siinä ollut mitään hyvää jos nyt ei niin pahaakaan.
Pääasia että saamme kirjoitella janratoksi ja saamme kutakuinkin selvää.
Tunnettavuus / tunnettuus /- Katleija
Ei ollut tarkoitus vaahdota ja tarkoititkin varmasti yleisesti. Pilkun viilaamiseen en ole tykästynyt. Tuo esimerkki, sama mistä se oli. Silloin ärsytti se kun sinun pe..kärpäsesi käytti heti tilaisuutta hyväkseen lytätäkseen viestisi.
Olet monet kolhut kestänyt ja pannut ne Ö-mappiin. Hyvä jatketaan.
- fiiuliin*
Ei kait aloittaja sitä viestillään tarkoittanutkaan että täällä pitäisi kirjakieltä tai puhekieltäkään käyttää.
Minä ymmärsin niin että olipahan vain yksi aihe toisten aiheitten lisäksi.
En kyllä ole kaikkein ymmärtäväisin, mutta omanipahan on taito ymmärtää vaikka kehnonlaisestikin.- 15+1
Otsikkohan on vanha kauttu luu. Muutapa täällä ei olekaan.
- Vastaaja123
15+1 kirjoitti:
Otsikkohan on vanha kauttu luu. Muutapa täällä ei olekaan.
Kuinka vanha?
Oletko koskaan kirjoittanut palstalle mitään asiallista viestiä? - vanha ja moneen ker
Vastaaja123 kirjoitti:
Kuinka vanha?
Oletko koskaan kirjoittanut palstalle mitään asiallista viestiä?taan kaluttu luu on heitetty otsikkoon.
Se on totuus tästä otsikosta.
- sepäs onkin
niin iso aihepiiri että riittää juttua, kyllä tuo Ruuneperi saa aina paljon kirjoittajia liikkeelle.
Minusta tämä on ihan looginen jatko, murteiden hauskoille esittelyille!
Jos itse ei halua/kykene analysoimaan kirjakielen/puhekielen aihetta, ei sitten osallistu.
Yksinkertaisen ihanaa minusta,...jos sittenkään ei löydä mieleistään aloitetta, tekee aloitteen,--- jos on sillä tuulella, muuten saa läppärin kannet kiinni -- Sinä Texanelli
kirjoitit monia epäasiallisia vestejä eilen illalla haukkuen ilkeästi ja mollaten pahasti kirjoittajia jotka ovat lähtemässä pois tältä palstalta tuolla toisessa ketjussa
mutta ylläpito poisti kaikki kolme sinun kauheaa viestiäsi. Olet raakalainen joka näyttelee muuta.
Miksi ihmeessä näytellä koko ajan eri tyyppiä? Kun oikeat kasvosi paljastit niissä kolmessa viestissäsi, niin tämä tuli mieleen sanoa sinulle, että ole koko ajan oma itsesi äläkä matki muita enää. Se on viisainta. - V.I.
Sinä Texanelli kirjoitti:
kirjoitit monia epäasiallisia vestejä eilen illalla haukkuen ilkeästi ja mollaten pahasti kirjoittajia jotka ovat lähtemässä pois tältä palstalta tuolla toisessa ketjussa
mutta ylläpito poisti kaikki kolme sinun kauheaa viestiäsi. Olet raakalainen joka näyttelee muuta.
Miksi ihmeessä näytellä koko ajan eri tyyppiä? Kun oikeat kasvosi paljastit niissä kolmessa viestissäsi, niin tämä tuli mieleen sanoa sinulle, että ole koko ajan oma itsesi äläkä matki muita enää. Se on viisainta.Näin ne myöskin, ja olen kyllä iloinen että ne poistettiin, kiitos YLLÄPITO!
Sinä Texanelli kirjoitti:
kirjoitit monia epäasiallisia vestejä eilen illalla haukkuen ilkeästi ja mollaten pahasti kirjoittajia jotka ovat lähtemässä pois tältä palstalta tuolla toisessa ketjussa
mutta ylläpito poisti kaikki kolme sinun kauheaa viestiäsi. Olet raakalainen joka näyttelee muuta.
Miksi ihmeessä näytellä koko ajan eri tyyppiä? Kun oikeat kasvosi paljastit niissä kolmessa viestissäsi, niin tämä tuli mieleen sanoa sinulle, että ole koko ajan oma itsesi äläkä matki muita enää. Se on viisainta.Voi harmi, tallensin kirjoittamani vastineen kirjautuakseni, mutta se häipyi jonnekin.
Niin, pakko on nyt nauraa ilmaisullesi *raakalainen* ja kauhea viestisi! Niin,...olin aidon HARMISTUNUT kommentoidessani, ja seison kyllä sanojeni takana edelleen!
Tuo nimettömänä kirjoittaminen osoittaa minusta pelkuruutta, vaan helpottaahan se liioittelun halua!
Joskus on paikallaan sanoa rehellinen mielipiteensä tyhjänpäiväisyyksistä, miten se vastaanotetaan, onkin eri asia:D
Yleensä me ihmiset opimmekin kritiikistä, mikä sitten kenestäkin on niin kauheaa !
PS. Ketä ihmettä minun pitäisiä matkia? Ikinä ei ole ollut senkaltaista tarvetta minulla! Hyvin olen pärjännyt ihan näin:D
- Katleijalta
Texanellille lämmöllä:
Texanell on
moninainen
erilainen
omanlainen.
Taiteilija
läpeensä
sit’ et muuttaa
voi sä.
Toinen tykkää
toinen lyttää.
Pysyy tässä
kuin nenä päässä.
Moniväripilkku
ei pure ilkku.
Rohkea nainen
niin moninainen. Kiitos Katleija,- olihan upea runo, ihan hämmästyin ja ilahduin! Hyvä kun tilanteen tasallakin olevia naisia on olemassa:D
Käväisin laskuja tässä maksamassa, kun nuo FI alkuiset laskujen tunnukset aiheuttivat hämminkiä koneelleni, mutta selvisi jo puhelun avulla.
Hyvä kun palsta-asiatkin selvis samalla! heippa
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Zelenskyi ei suostunut nöyrtymään Trumpin ja Vancen edessä, siksi meni pieleen
Trumppia täytyy imarrella, silloin homma toimii aina. Tähän Zelenskyi ei suostunut.6734259Harmi että
Pidät niin vastenmielisenä. Olen minäkin välissä ollut ihan kamala sinulle ja ihmetellyt miten voit minusta tykätä. Se o192135- 921213
- 701086
Nainen, olet jotenkin lumoava
Katselen kauneuttasi kuin kuuta, sen loistoa pimeässä. Sen kaunis valo on kaunista sekä herkkää ja lumoavaa. Olet naisel66908Trump näytti slipoveri-ukolle kaapin paikan!
Slipoveri-ukko Ukrainan presidentti Volodimir Selenskyi meni tapaamaan valkoiseen taloon Trumppia ilman kunnon tuliaisia113852Jos saan sinut elämääni
niin minun täytyy nukkua ihan ensimmäiseksi 2vk putkeen. Sopiiko se sinulle? Väsynyt olen ollut ja niin levollinen olo73837- 65816
Kun Zele jenkeissä kävi
Enää ei Zele saanutkaan miljardeja ilmaista rahaa niin helposti. Läksyttivät oikein kunnolla pientä miestä ja joutui poi245779- 37773