Minulla on 11kk vanha dobermantyttö, joka tuli luokseni maanantaina ns. koeajalle. Hyvin on mennyt paitsi muutamian kerran päivässä on tullut hätäpissa, eikä edes selllaisissa tilanteissa että olisi uhattu tmv, Esimerkiksi äsken sillä ei ollut pantaa kaulassa ja kutsui sitä luokseni, (sisällä luoksetulo on todella vaikeaa koska en tiedä miten sitä on koulutettu ja kutsuttu luuokse aiemmissa paikoissa tai miten sitä on käsitelty?,jotain outoahan tässä on?) kun neiti tuli mutkien jälkeen hyvin varovasti ja epävarmana(epäluuloisena) luokseni laitoin pannan sen kaulaan ja samaan aikaan se pissasi lattialle. Tätä tapahtuu päivittä, vaikka olen itse hyvin kannustava ja palkitsen hyvää käytöstä joskus kehuin joskus rapsutuksella tai leikillä,ja yleisesti olen rauhallinen.
Koira on kyllä edeistynyt luolani hurjasti se oli todella arka ja murisi ja omistaja jolta olen ostamassa neitiä sanoi että siinä on vuodeksi koulutusta ja ettei voi päästää irti edes koira puistossa. Minulla se on irti tuolla metsässä ja kentällä jossa koulutan ja heitän keppiä yms toisen koirani kanssa. Koirista on tullut lyhyessä ajassa todella hyvät ystävät; leikkivät ja nukkuvat yhdessä.
Haluaisin vain tietäät eenkö jotain väärin vai johtuuko siitä että
edellinen omistaja ei ole saanut sitä kiinni ja kun se on lopulta tullut luokse se sitä ei ilmeisesti ole kehuttu vaan ehkä "jotain" päinvastaista, vai? Onko nii että luokse pyytäminen sisällä merkitsee sille jotain pahaa? Ulkona tätä ongelmaa ei ole tulee heti kutsusta luokse.
Neidillä tulee hätä pissa myös silloin kun jos annat komennon ja se ei tiedeä mitä tehdä ja on epävärma.
Menisikö tämä ohi kun olen vain kärsivällinen? Pitäisikö käydä eläinlääkärillä?
Mikä avuksi, olen miettinyt päänipuhki ja lukenut ja kysellyt neuvoja eikä mikään ole auttanut?
Mikä siis neuvoksi?? Mahtaako neidistä saada luottavaa koiraa enää?
Monet ovat sanoneet, ettei siitä enää koiraa tule ja minä en siihen usko! En aijo antaa periksi!!
Olisi mahtavaa jos teillä olisi neuvoja tai kokemuksia, joilla voisin helpottaa Neidin elämää.
Kiitos!
Dobermannilla hätä pissaa,APUA!
5
320
Vastaukset
Olisiko ''uudelleenkoulutus'' yksi vaihtoehto? Työläs ja pitkä prosessi nämä mitä nyt ehdotan, mutta on se sen arvoista (itselläni myös samanlainen koira jonka kanssa ollaan päästy tästä vaiheesta):
-Voisit tehdä niin, että aina kun se tulee sisällä omatoimisesti (ilman kutsumista) luoksesi, kehut ja palkitset (mutta rauhallisesti ja ehkä ääni vähän kovempi kuin kuiskaus). Näin sille tulee mielikuva, että luoksesi tulo on hyvä asia.
-Kun olet em. tehnyt jonkin aikaan, voit alkaa ottaa pantaa siihen mukaan. Kun tulee luoksesi, pidät pantaa kädessäsi mutta et laita kaulaan. Annat haistella ja tutkia sitä ja palkitset aina ja kehut. Kun tämä alkaa sujua, voit pikkuhiljaa alkaa laittamaan kaulaan ja otat sen pois ja kehut ja palkitset taas. Sitten siitä voit alkaa pidentämään aikaa miten nopeasti otat pannan pois.
-Koirapuistoiluun totuttamisen voit aloittaa, että katselette sopivan matkan päästä muita koiria jotka siellä puistossa on (sellainen matka missä koirasi on vielä levollinen) ja kehut hienosta käytöksestä. Joka kerta menette lähemmäksi (riippuen tieten miten nopeasti koirasi edistyy) ja kehut ja palkitset aina kun osaa olla levollinen ja nätisti. Sitten kun olette päässeet ihan aitauksen viereen (olette siinä jotkin kerrat tuijotellut muita koiria) voitte koettaa alkaa siirtymään aitaukseen pitäen tietenkin koirasi kiinni - palkitset ja kehut taas jos se osaa olla levollinen ja nätisti (jos alkaa olemaan liian levoton, siirtykää pois aitauksesta sopivan matkan päähän missä koirasi rentoutuu taas).
Sitten kun olette päässeet turvallisesti aitaus vaiheeseen (koirasi kiinni ja levollinen), voit alkaa päästämään koiraasi irti (voit pyytää muita, että olisi vain yksi tai kaksi koiraa alussa siellä ja olisivat mukana tutustuttamassa).
-Myös käskytykset voit alkaa aloittaa alusta, eli siis jos kyseessä on istu tms, niin aloitat ihan niinkuin pennun kanssa opetellaan nämä käskyt - eli ilman sanoja ja herkun avulla houkuttelut. Tai sitten olet vain sen herkun kanssa, et sano tai tee mitään, vaan annat koiran itse pähkäillä että mitähän pitää tehdä. Se luultavasti itse tarjoaa sitä istumista sitten pähkäilyn jälkeen.
-Ja muista vielä, mikä tärkeämpää, jos jossain asiassa tulee takapakkia edistymisessä, palatkaa aina takaisin siihen, missä tämä asia vielä onnistui ja jatkatte sillä vielä sen aikaan. Jos tulee takapakkia, olet joko edennyt liian nopeaan ja koirasi ei ole valmis vielä ottamaan seuraavaa askelta - tai sitten jotenkin omalla käytökselläsi säikäytät koiran.
-11kk on vielä pentu, sinulla on vielä mahdollisuus korjata tilanne ja uudelleen kouluttaa neitokainen. Paljon onnea ja toivottavasti onnistutte ja saat koirastasi luottavaisen yksilön!
P.S. Jos et vielä ole, niin rekisteröidy http://www.kriegerhof-dobermanns.com/forum/index.php foorumille. Sieltä saat aina apua jos tulee jokin ongelma dobberisi kanssa ja hyvällä tuurilla (riippuen missä asut) tulevat paikan päälle katsomaan koirasi ja neuvomaan miten on hyvä edetä, jotta saat tasapainoisen dobberineidin :)- realisti vai ei
Itselläni on todella herkkä dobberi. Kaikilla näillä ei vain ole palikat kunnossa. Pitää vain käyttää hirmuisesti positiivista palautetta ja namipalkkaa. Vältän kaikkea nurkkaan ahdistamista yms.
Kun kutsut koiraa sisällä niin mene ensin kyykkyyn ja käytä tosi kilttiä ääntä. Sitten palkataan.
Toisaalta itse varmaan noin arkaa koiraa koittaisin "kesyttää" ihan heittelemällä herkkuja vaikka koira on vielä etäällä. Siitä sitten ajan kanssa rennosti lähemmäksi jne.
Jos olet kärsivällinen niin voit saada siitä kivan koiran. Mieti kuitenkin tarkkaan, sillä on mahdollista, ettei se tuosta kuntoudu. Sitten sinulla on tosi herkkä koira, joka ei kestä sitä ja tätä ja pissaa tulee ja kakkaa tulee ja koira hilsehtii ja olo on huono.- realisti vai ei
Mihinkään koirapuistoon ei sitten mennä tuollaisen koiran kanssa. Jos puisto on tyhjä niin sinne voi mennä tutun koiran kanssa, josta tiedetään, ettei se ole dominoiva tai riitapukari.
Suurin osa dobbereista ei ole koirapuistokoiria. Miksi siis ottaa riski? Omani ei kestä muiden koirien aiheuttamaa painetta, vaikka se kadulla ohikulkien kestääkin tilanteet. Olen selvä johtaja ja suojelen omia koiria muiden hyökkäyksiltä, tämä on tärkeää. Tuttuja koiria meillä käy kylässä ja me käydään heillä. Alussa vain lyhyen aikaa, koska koirani paineistui liikaa ja ahdistui lisää. - jokainen erillainen
realisti vai ei kirjoitti:
Mihinkään koirapuistoon ei sitten mennä tuollaisen koiran kanssa. Jos puisto on tyhjä niin sinne voi mennä tutun koiran kanssa, josta tiedetään, ettei se ole dominoiva tai riitapukari.
Suurin osa dobbereista ei ole koirapuistokoiria. Miksi siis ottaa riski? Omani ei kestä muiden koirien aiheuttamaa painetta, vaikka se kadulla ohikulkien kestääkin tilanteet. Olen selvä johtaja ja suojelen omia koiria muiden hyökkäyksiltä, tämä on tärkeää. Tuttuja koiria meillä käy kylässä ja me käydään heillä. Alussa vain lyhyen aikaa, koska koirani paineistui liikaa ja ahdistui lisää.Omani taas ei lenkillä voi sietää muita koiria - on rähinä heti päällä ja keesi niskasta hännän tyveen ja pomppii takajaloilla kun koettaa vetää sen toisen koiran luokse, mutta koirapuistot/luonnossa irti on toinen juttu - siellä tulee toimeen jokaisen kanssa oli vieras koira tai ei, sukupuoleen ja kokoon katsomatta.
- ..Moikka..
Missä päin asut? Paras olisi jos saat apua ja neuvontaa ihan kasvotusten. Osaavia dobberi ihmisiä löytyy ympäri suomen jotka varmasti voivat auttaa.
Täälä voi kysyä ihan suoraan kuka voisi paikkakunnallasi teidät treffata:
http://www.kriegerhof-dobermanns.com/forum/index.php
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 692693
- 632634
- 681782
- 241607
- 201540
Tykkään susta
Elämäni loppuun asti. Olet niin suuresti siihen vaikuttanut. Tykkäsit tai et siitä91470- 151382
- 381233
Onko meillä
Molemmilla nyt hyvät fiilikset😢ei ainakaan mulla mutta eteenpäin on mentävä😏ikävä on, kait se helpottaa ajan myötä. Ko81197- 251106