Oletko eronnut kirkosta? Miksi erosit?

ei kuulu tälle palstalle. pois pahansuopuus.

Lueskelin pääsiäsikertomusta ja totesin, ettei tuollaista voi tapahtua. Siinä ei oikeastaan kauan mennyt, kun olin kirkosta eronnut. Tästä on jo aikaa vuosikausia.

En usko jumalaan, minut liitettiin kirkkoon vastoin tahtoani ja vasta täysi-ikäisenä pääsin siitä eroon. Kelpaako vastaus?

Olen eronnut 2008. Erosin koska luin kirjan Kristukseen kastetut, ja silmäni aukesivat että kirkon lapsikaste ei ole raamatullinen. odotin tuolloin keskimmäistä lastamme ja en halunnut että häntä kastetaan kirkon jäseneksi. Uskoon tulin kuitenkin vasta helmikuussa 2011 ja kävin huhtikuulla 2011 raamatullisella upotuskasteella.

Milloin erosit? - Jonkin verran yli kolmekymppisenä

Miksi erosit? - Minkäänlaista uskonnollista uskoa minulla ei ollut ollut lapsuuden jälkeen, siinä vaiheessa lakkasin uskomasta, että kirkko olisi jonkinlainen yleishyödyllinen järjestö, jota kannattaa pikkasen tukea, vaikkei uskoisikaan.

Erosimme vaimoni kanssa [kirkosta] pian häiden jälkeen, koska molemmista tuntui pöhköltä olla jäsenenä kerhossa, jonka toiminta perustuu meiltä puutuviin uskomuksiin, emmekä edes halunneet mahdollisten lastemme seuraavan jälkiämme kulttuurikristittyinä.

>>>Oletko eronnut kirkosta?>Miksi erosit?>Milloin erosit?>Katsoisin vain onko samaa ajatusta jo eronneilla kuin itse perustelen Herralle omaa eroani ja sen syytä.

Erosin vähän ennen ensimmäisen lapseni syntymää. Ajattelin, että koska en usko Jumalaan, annan lapselleni vapaan valinnan, tahtooko joskus liittyä kirkkoon jne.
Kirkosta eroaminen ei tullut siis ajankohtaiseksi oman uskonnottomuuteni vuoksi, vaan lapseni statuksen vuoksi.

Kyseinen lapsi on nykyään aikuinen ja ollut teini-iästä asti tavalla tai toisella uskossa. Viime aikoina hän on päätynyt kristinuskon kannattajaksi. Ei ole vielä kirkkoon liittynt.
Toinen lapseni, aikuinen hänkin, on ateisti - ainakin tällä hetkellä :-)

Erosin parikymmentä vuotta sitten, elin melko köyhiä aikoja ja kirkollisvero tuntui paljolta, kun en millään tavoin osallistunut kirkon toimintaan. En suostuisi maksamaan sellaista summaa minkään muunkaan yhteisön jäsenyydestä. Kirkollisveron hyväksyn vain sen sosiaalisen aspektin vuoksi. Eroamisen jälkeen olen, varojen antaessa myöten, tukenut esim. kehitysyhteistyötä Unicefin ym. järjestöjen kautta.

Sain tarpeeksi etäisyyttä lapsuuden uskontopropagandaan ja tajusin kirkon jäsenyyden olevan monella tavalla paha asia.

Erosin noin 30 vuotta sitten. Erosin koska tajusin jo silloin, että kirkko opettaa vain muinaisten paimentolaisten ahdasmielistä taikauskoa, jolla ei ole mitään yhtymäkohtia minun omaan elämääni, tai mihinkään todelliseen noin ylipäänsä. Vuohipaimenten satuja sivistymättömille pölvästeille, eipä paljoa kiinnosta.

Monia nuorena tekemiäni päätöksiä ja valintoja olen myöhemmin joutunut puntaroimaan ja katumaan, mutta tätä en koskaan sekuntiakaan. Mitään en ole menettänyt, enkä ole jäänyt paitsi yhtään mistään. Olen menettänyt ja jäänyt paitsi vain naurettavan typerästä ahdasmielisestä suvaitsemattomuudesta, josta minä jään paitsi erittäin mielelläni koko loppuelämäni ajaksi. Kaikki mitä olen tässä viimeisten 30 vuoden aikan kokenut, nähnyt ja lukenut on aina vain vahvistanut mielipidettäni siitä, että päätökseni oli täsmälleen oikea.

1970-luvulla, koska en usko jumalaan, enkä halua maksaa jäsenmaksua firmalle, jonka opit ovat suoranaista kusetusta. Siksi.

En ole eronnut enkä aiokkaan,mietinpä sellaista kysymystä että...Siis olen kuullut että jotkut uskovat ovat eronneet kirkosta sen takia että "kirkko on maallistunut" tai "opetus on muuttunut". Mitä se oikein tarkoittaa? Ja miten on muuttunut? Naispappeus on hyväksytty -86 eikös? Ite olen syntynyt -88 elikkäs, on aina ollut normaalia minulle. Miksi ei kirkko saisi mennä ajan mukana ja pysyä ihmisten elämässä? Ja en halua mitään paavali vastauksia pliis :)

Erosin kirkosta heti täysi-ikäisyyden saavutettuani 70 luvulla. Oli menettänyt uskoni jo aiemmin. Kirkon opit olivat niin kovia ja armottomia, etten halunnut enää uskoa sellaiseen Jumalaan, mikä vain vaanii ja rankaisee.

Lapseni saivat valita, mitä tekevät. Yksi heistä kävi rippikoulun ja kastettiin siellä. Yksi on ateisti ja yksi agnostikko.

Uskon löysin omia teitäni kulkien.

Liityin takaisin kirkkoon pari vuotta sitten. Sitä ennen hain paikkaani, samalla tutustuin kirkkoon uudestaan. Ilokseni havaitsin, että luterilaiseen kirkkoonkin oli tullut jo enemmän sitä, mitä Jeesus opetti. Armon ja rakkauden sanomaa. Harkitsin pitkään ortodoksisen kirkkoon liittymistä, mutta sen vanhakantaisuus tietyissä asioissa ei vastannut omia käsityksiäni.

" Oletko eronnut kirkosta? "

- olen -

" Miksi erosit? "

- Raamatun ja kirkon sisältövertailun erojen aikaansaama kirkkopiponi kiristävyyden tuntemus uskonkasvussa Raamattupääni ympärillä. Paljon merkitsi sekin kuinka paljon kirkossa loukataan Jeesusta tällä hetkellä. Hän ymmärtää meitä paremmin asiat, joihin otamme kantaa. Jumala on kaikkivaltias, ei Hänen sanaansa ole ihmisen lupa muuttaa millään perustelemalla. Mikään syy ei siihen kelpaa. Ei aika, ei yhteiskunta, ei minkään muutos. -

" Milloin erosit? "

- n. viikko kulunut. tulipa nyt erottua pitkän ajatusväännön takia. enpä ole mitään tainnut näin kauan elämässäni pähkäillä, mielessäni soutaa ja huovata, hieman huvittaakin -

3 vuotta sitten.

Kirkollisveron ja sen takia etten usko.

Oliko tarpeeksi lyhyt?

Erosin vuonna 1969 siksi, että en ole itse kirkkoon koskaan edes liittynyt!

Rakkauden symboli sanoi :
Miksi erosit kohtaan voisit vastata mahdollisimman lyhyesti.
_______
1)Erosin 4-5 vuotta sitten.
2)Kirkko on luopunut asiastaan.

Luin kirjan Jumalharha ja valaistuin. Sen jälkeen luin raamatun ja valaistuin vielä enemmän. Lueskelin tätä palstaa ja katselin Atheist Experienceä netistä. Sen jälkeen erosin.

Noin 6 vuotta sitten. Lueskelin Suomi 24:n uskonnollisuuspalstoja, ja muistin, että hetkonen. Minähän olen yhä kirkon jäsen. Yritin tosissani keksiä syytä, miksi pysyisin jäsenenä, mutta en keksinyt yhtä ainoaa. Menin samoin tein Eroa Kirkosta - nettipalveluun, josta olin lukenut paljon aikaisemmin, ja täytin lomakkeen.

Erosin kirkosta 22-vuotiaana 2011.

Kieltäydyin kuulumasta instituutioon joka sotii omia arvojani vastaan. Tästä esimerkkinä homoseksuaalisuus, naispappeus ja monet muut. (Hyväksyn siis tämän, kirkko ei)

Pidän kirkkoa rikollisjärjestönä.

http://www.tv7.fi/vod/player/?program=25451

On alkanut 3 osainen sarja, joka koostuu hieman alle 30 min eri näkökantojen esiintuonnista. Puheet on aikavievästi ja vaivaanähden valteltu.

HUOM! Jos olet masentunut tai psyykkisesti heikkouden hengen vaivaama tai alle 21 vuotias niin älä katso. Vain tasapainon ja rohkeuden hengen tilassa oleville, sillä muuten voi kunto huonontua. Jatkakaa rukousta ja antakaa Herran hoitaa terveeksi kaikista vaivoistanne.

Tuossa ohjelmassa tulee eroni syitä esiin. Ero 1986. Jeesus on Herra!

no oisko tässä vaikka hyvä syy erota kirkosta:

http://www.youtube.com/watch?v=w7VPONJGwxw

Oletko eronnut HIFK:sta. Jos olet, niin miksi?

homoseksuaalisen avioliiton synnin salittavaksi ajavien pappien takia.

marraskuu 2009

Hei rakkauden symboli,

Mietit eroamista kirkostamme kysellen muiden mielipiteitä oman eroamisensa syystä. Olen harmissani puolestasi ja mietinkin, voisitko kysellä samalla palstalaisilta, miksi pysyä kirkon jäsenenä, mitä se antaa heille.

Toivon sinulle vastausten löytämistä ja tarkkaa harkitsemista omasta elämäntilanteestasi käsin. Älä anna vaikuttaa tällä palstalla aktiivisesti kirkosta eroamista ajavien mielipiteiden. Etsi rohkeasti paikkaasi kirkossa. Toivon, että voisit löytää sieltä turvapaikkasi.

t. Maarit-pappi

Maailmassa on nyt liikkeellä monia eksyttäjiä, niitä jotka eivät tunnusta Jeesusta Kristusta ihmiseksi, lihaan tulleeksi. Siinä teillä on Antikristus, eksyttäjä. 2. Joh. 1: 7

En usko kirkon uskontunnusta. Ei siinä muuta tarvita. Miksi kuulua lafkaan, jonka oppia/sääntöjä ei hyväksy. Ei se tarkoita, että joku kohta kirkon toiminnassa ei olisi hyvääkin (joku ei-uskonnollinen osuus). Mutta en kuulu moneen muuhunkaan yhdistykseen tai puolueeseen, vaikka niiden toiminnassa on hyviä kohtia.

Toinen asia on, että kirkon suosiminen valtion taholta tuntuu epikseltä. Kumartaminen on samalla pyllistämistä toisia kohtaan. Eroamalla osoitan solidaarisuuttta niitä kohaan, joita valtio pitää toisarvoisina, ja vaadin valtiota ja kuntaa tasapainottamaan toimintaansa.

Erosin mieheni kanssa kirkosta vuoden 2012 lopussa, koska seurakunnat poistivat ainaishoidon sukuhaudaltamme, josta on maksettu todella paljon ja se on mielestäni sekä halventavaa että kavallus ja pysyn mielipiteeni takana.
Toinen syy on eläkeläisellä raha.
Kolmas syy on se, kun vanhempani kuolivat 5 kuukauden sisällä ja minua ei mitenkään lohdutettu tai tultu tukemaan kotiin, vaan sanottiin, että ei sitä joka puolelle mennä.
Mieheni on maksanut kirkollisveroja n.50 vuotta.
Lisäksi juutri luin, että jos on kirkosta eronnut, niin on uskonnoton.
Minä uskon Jumalaan ja Jeesukseen täydestä sydämestäni, mutta en tarvitse mitään liperikauluksisia henkilöitä välittäjäksi, vaan minulla on suora yhteys Jumalaan ja hänen Poikaansa, ainakin enemmän kuin leipäpapeilla.

100 syytä erota kirkosta.

http://meteli.net/foorumit/10001/19666

Rakkauden symboli

Olen harkinnut eroa. En saanut lupaa siihen. Eroan vasta, jos saan luvan.

Ajankohtaisen kakkosen homoillassa pastori Irja Askola puolusti homoja niin voimakkaasti, että päätin erota kirkosta.

eunukki marja-sisko aalto oli viimeinen pisara, ja erosin kirkosta.

Onnettomia ihmisiä nuo, jotka vaparien pillin mukaan lähtevät tanssimaan. Ne kun haluavat hukuttaa muita, mutta luulevat itse voivansa viime tingassa hypätä laivastaan, mikä ei onnistu. Itse itseään ei kukaan voi pelastaa, vain Jumala voi.

Koska en usko Jahven olevan totta, vaan osa juutalaista mytologiaa.

Erosin kirkosta 22v sitten heti täytettyäni 18v. Syy: en usko jumaliin.

Erosin kirkosta, koska tulin uskoon :) Jeesus Kristus on Herrani.

Kirkko kyllä olisi tarvinnut sinua uskovaa

Eniten ärsyttävät nämä kaksisuuntaiset, erotaan-liitytään. Kun erotaan niin sit erotaan, se olkoon kypsä lopullinen ratkaisu.

Tiedämme, että ensimmäisenä jouluna Jumala tuli ihmiseksi, jonka kaikki saattoivat nähdä ja todeta. Kukaan ei ole voinut tätä tosiasiaa kumota.
Muu on itsensä pettämistä.
Kaiken tarpeellisen minkä Jeesus sanoi ja teki on kirjoitettu Raamatun sivuille. Raamattu on kallein aarre, mitä meillä on. Ja juuri siksi vastustajat pilkkaavat sitä vieläpä yliopistotasolla. Onneton se, joka nämä syötit koukkuineen nielaisee.

1) Rahalle on parempaakin käyttöä kuin kirkko
2) Kristittyjen toiminta hävetti/hävettää välillä, en halunnut/halua kuulua heihin
3) Uskontoja on monta, miksi juuri kristinusko?
4) En vain usko

ggwp

Vilppu H. papin seurakuntapappi ei osannut sanoa, kuka Raamatun noin 20:stä Jeesuksesta on oikea Jeesus. Sitten vain käytin Eroakirkosta.fi palvelua.

Raamatun tekstit on päin helk-ka-ria.

Minä erosin koska usko Jumalaan loppui.

erosin 36 vuotiaana koska kirkko ei noudata omia oppejaan (raamattua) homojen transujen yms puolustaminen ja ao sairauksien normalisoinnit kuvottavaa yleisen mielipiteenpalvontaa eikä perustu Jumalan sanaan millään muotoa. Olen varma, että suuri kirkostaeroamisen aalto pari vuotta sitten ei johtunut sympatioista homoja kohtaan vaan juuri samasta syystä kuin itsellänikin. Hävetkää että menette kaikkien puhaltavien tuulten mukaan pois ikuisesta totuudesta

Erosin 19 vuotiaana.

Sain kirkolta naimisiinmennessäni vihkiraamatun.
Katselin tuota raamattua muutaman kuukauden kirjahyllyssä, kunnes ajattelin että lukasempa tuon. Parin sivun jälkeen mietin että vitsi mitä shaissea - ihan sekopäistä - ei ole nyky fysiikan kanssa yhteen sovitettavissa.
Samalla viikolla kävin eroamassa kirkosta.

Hyvä päätös.

Saat Tepi liidellä rauhassa. Tuskin sinua tutkimukset oikeasti kiinnostavat.

Pari kuukautta sen jälkeen kun täytin 19.

En jakanut samaa ajatusmaailmaa, enkä myöskään halunnut että sen myötä he ottaisivat minulta rahaa.

En ole vielä eronnut, mutta tulen eroamaan. Olen kirkon työntekijä, pian entinen. Anoin virkavapautta, syy: lähiomaiseni tarvitsee omaishoitajan. Virkavapaus evätty 14.1.2013. Olen parhaillaan vuorotteluvapaalla, joka loppuu huhtikuussa. Tänä aikana olen ollut läheiseni tukena ja turvana, mutta hän tarvitsee jatkossa kokopäiväisen omaishoitajan. Esimieheni vetoaa m.m. siihen, että minun pitäisi tulla takaisin töihin ja olla töissä 2-3 vuotta ennen kuin voin anoa uudelleen virkavapautta. Kuulemma erittäin painavista syistä johtuen virkavapaata voi saada kuitenkin ilman tuota "karenssia". Huonokuntoisen ja vanhan omaisen hoitaminen ei sitten painava syy työnantajan mielestä.
Näin ollen en voi muuta kuin irtisanoutua virasta.
Se, että eroan Suomen ev.lut. kirkon jäsenyydestä, ei tarkoita ettenkö uskoisi Jumalaan. On niitä muitakin uskonnollisia yhdyskuntia johon liittyä halutessaan.

"Oletko eronnut kirkosta?"


2005


"Miksi erosit?"


Pettymysten ja huonojen huonojen kokemusten takia. Sekä loputtoman kaksinaamaisuuden takia.

Himouskovilla ja himoateisteilla on jotain yhteistä: Kirkosta eroaminen.

En ole eronnut, mutta harkinnassa on hautunut aika kauan. Homoavioliitto on sellainen asia, että silloin se on viimeistään tehtävä. Varmaan tää naispappeus ja se kun naispapit ovat saaneet kautta maailman monessa maassa homot naimisiin keskenään jo riittäisi syyksi, ilman naispappeja tuskin olisi homoavioliittoja kirkoissa. Jumalisuuden ulkokuori kirkossa on, mutta sisus on homoaviolliittoa haluava.

Intin jälkeen jotenkin kiinnostuin siitä, että miksi ihmiset jumaliin uskovat. Aloinkin tutustua jumalargumentteihin ja logiikkaan, jonka tuloksena pääsin eroon siitä ideasta että kristinuskossa olisi mitään ihmeellistä muihin uskontoihin verrattuna. Kun vertasin kristinuskoa tasavertaisesti monien muiden uskontojen kanssa, ei minulla ollut mitään syytä valita kristinuskoa tai mitään muutakaan uskontoa elämääni.

Tämän valaistumisen lopputuloksena oli tietenkin kirkosta eroaminen.

Minäkin erosin kirkosta, vaikka surenkin sitä. Piti liittyä sitten katoliseen, mutten sitten liittynytkään. En välitä vapaista suunnistakaan. Täytynee odotella ja katsoa, mitä tapahtuu, mutta jotenkin tilanne saa niin surulliseksi, etten saa oikein liityttyäkään sinne. Ja sitten ei ole paljon rahaa, ei ole oikein varaa sellaiseen kaikille jotain -kirkkoon. En ole mitenkään fundamentalisti, mutta kun se on jotenkin hullua kun kirkossa on niin kirjavaa, ettei siitä saa enää mitään selvää.

Jotenkin tuntuu, että ihmiset luulevat, että kirkosta voi ruveta toimittamaan ihan mitä vaan, papitkin tulevat lähinnä toteuttamaan itseään ja kehoittavat kaikkia uskomaan kuka mihinkin haluaa. En ole siis mitenkään fundamentalisti, mutta joku pääjuoni tässä mielestäni pitäisi olla. Ei siis liikaa voi miellyttää, vaikka nyt ihmiset haluaisivat Jumalan olevan vaikka mitä. Lisäksi näytti alkavan joidenkin kristittyjen vainot. En nyt oikeastaan sellaiseenkaan halua syyllistyä, koska vaikken olekaan ihan konservatiivi, en tällaistakaan voi katsoa ihan hyvällä omallatunnolla, kun kuitenkin samaan aikaan on ääriliberaalia papistoa paikalla, joilta näyttää olevan pallo täysin hukassa. Tämä on nyt valitettavasti tämän kirkon menoa, luulenpa pahasti. Mutta kuten sanottu, mitään paikkaa en ole löytänyt, enkä tiedä onko sillä mitään väliä, koskapa Kristukseen kumminkin uskon. Tässä on kuitenkin lähinnä se, että asun Helsingissä. Jos täällä voisi valita seurakunnan johon kuuluu, varmaan menisin johonkin keskiseurakuntaan, mutta ääriliberaalit ovat sillä tavalla alkaneet määräillä kaikkia, että keskiseurakuntienkin täytyy ottaa osaa vainoihin, jos niitä joitakin löytyy Helsingistä. Sitä on vaikea sanoa, koska kaikki tietysti yrittävät miellyttää, etteivät menetä työtään, ääriliberaaleja, jotka tietysti saavat tukea ateisteilta, agnostikoilta ja muilta vastaavilta. Tämä on siis niin aggressiivista pakottamista, että kirkko ei tavallaan ole enää vapaa, vaikka puhutaan muka suvaitsevaisuudesta. En siis voi ottaa osaa vainoihin, vaikken olekaan esim. samoilla linjoilla kaikista asioista vainottujen kanssa.

Rohkea päätös, onnitteluni. Toivottavasti löydät paikkasi. Jos vähän banaalisti ateistina sanoisi, että toivottavasti Jeesus näyttää sinulle tietä, kun olet uskovainen.

Ei käy kateeksi oikeasti uskovaisia jotka yrittävät jotenkin pysyä tässä kirkon menossa perässä. Kaikille jotakin syö samalla kaiken merkityksen pois.

Ei viellä eronnut,vasta harkinnassa. Mitä eroa on muuten kirkolla ja liikenteellä. Liikenteessä on säännöt joita poliisin toimesta pyritään tiukasti valvomaan sangtioiden uhalla. Kirkossa sääntöjä ei tarvitse noudattaa,niitä voi jokainen rikkoa omilla mielivaltaisilla tulkinnoillaan ilman rangaistuksen pelkoa,eli kukaan ei suorita valvontaa.

Olen ateisti.

Erosin kirkosta heti kun se iän puolesta oli mahdollista, eli vuonna 1974.

Erosin vuonna 2011 parikymppisenä koska en usko jumaliin. Olin miettinyt eroamista jo aiemminkin lukiossa mutta olin miettinyt vanhempieni reaktiota. Kun puhuin äidin kanssa homoillan eroista sain sellaisen käsitykse,n ettei häntä haittaisi jos eroaisin. Joten erosin sitten.

Äitini oli muistaakseni ollut huolissaan siitä etten saisi kirkkohäitä. Minä taas en sellaisia halunnut joten ajattelin, ettei sen takia kannattanut pysyä kirkon jäsenenä.