Miksi vanhemmasta ei saa tykätä?

Vaatii? OKei, siis tarkoitin lähinnä, kun muut tuomitsee, enkä siis kenenkään vaatimuksia. Eihän parisuhdetta voi itselleen "vaatia" muutenkaan. Se olisikin outoa, ja se olisi minun mielestäni outoa iästä riippumatta.
Että en puhunut myöskään siitä, että jonkun pitäisi olla kenenkään kanssa vasten tahtoaan vaan siitä, kun ihmiset ovat ihan vapaaehtoisesti yhdessä. Taisin sen tuolla mainitakin, mutta mainitsen nyt kuitenkin varmuuden vuoksi.
Että ei siis juuri sinun (tai kenenkään toisen) pidä pitää vanhemmista, vaan miksi joku toinen ei saisi tykätä tms.
En ole ihan varma mitä tarkoitat "noissa kommenteissa" jutulla, joten selvennän, että itse tarkoitin yleisesti ja enemmistä tuntuu olevan naisten kirjoittamia "voiko suhde toimia" juttuja. Joitain miesten ihastuksia olen myös lukenut "saanko olla ihastunut 40-vuotiaaseen?" tyyppisesti. Ja niihin tulleita kommentteja. En tiedä, mitä sinä tarkoitit.

En myöskään oikeastaan tarkoittanut että se ikä olisi halun kriteeri, vaan että se vaan ei olisi este. Sehän on eri asia nimenomaan haluta vanhempi tai, se, että rakastuu vanhempaan.
Eli eihän ikä ole itsetarkoitus muutenkaan. Siis että katsoisi aina ihmisiä "tuo olisi mukava ihminen, mutta onpas se vanha/nuori", ilman suhdetta, vaan kyllä ihmisiin voi tutustua ja heistä pitää, eikä ikää yleensä ajattele. Suhde on tietty hieman eri asia, mutta periaate on sama. Että ei niin että ikä olisi määre, vaan se vain olisi. Sitä tarkoitin enemmän kuin itsetarkoitusta.

Mutta tämä siis on mielenkiintoista. Säälit siis jotain aikuista, joka tekee itse omat valintansa? Eli sinun mielestäsi 25-vuotias ei osaa tehdä itse omia valintojaan ja on kuin lapsi esimerkiksi 45-vuotiaan armoilla, manipuloitavissa? Tämä on sinänsä mielenkiintoinen ajatus, että itse ajattelen, että kyllä sen 25-vuotiaankin pitää jo olla aikuinen, ja ihan itse osata pitää puolensa, kantaa vastuunsa, päättää, olla omaa mieltään ja kasvaa aikuiseksi. Ja luotan, että hän osaa tuntea omat tunteensa. Sillä auervaarat, ammattimanipuloijat, huijaavat iästä riippumatta, ja aikuisen taas pitää osata olla esimerkiksi työkavereiden, sukulaisten, ja muidenkin ihmisten kanssa ilman että hyppää joka mielipiteen perässä. Eikä hekään kaikki ole samanikäisiä: miten maailmassa voi edes tulla toimeen, jos on aina vanhempien manipuloitavissa?
Miten siis aikuinen olisi manipuloitavissa sen enempää kuin itse sallii, jos terveistä puhutaan? Eli, itselläni on se käsitys että 20-25-vuotias osaa jo ajatella ihan itse. (Ja haluan korostaa muillekin, että nimenomaan kyse oli nyt aikuisista, eli mielellään yli 20-vuotiaista, ihan juurikin syystä että!)

Miksi siis säälit vierasta ihmistä, ja miksi säälit ihmistä, joka tekee itse omat valintansa? Tarkoitan, että miksi hänen valintansa ovat säälittäviä, koska eivät ole samanlaisia kuin sinun? Vai koetko niin, että periaatteesi ovat aina oikeita ja toisin valitsevat ovat säälittäviä?

Miksi ei voi henkisesti kuulua yhteen eri ikäisten kanssa? Itselläni on ystäviä 10 vuotta nuoremmissa, ja noin 50 vuotta vanhemmissa. Olenko henkisesti jäljessä kehitystä vai edellä?
Onko sinulla vain oman ikäisiä ystäviä/kavereita/ihmisiä joista pidät?
Entäs työt? Tai jatko-opinnot, kun niissä kuitenkin tulee eri ikäisiä?

Jos siis puhut henkisyydestä, puhut ystävyydestä, elämän jakamisesta jne. ja sitä mietin, että pitääkö siis olla jälkeen jäänyt, jos ei väheksy aina ja poikkeuksetta nuorempiaan, ettei voi synkata siis heidän kanssaan, ei voi kuulua mitenkään yhteen (koska henkisyyttä siis on myös kaveruuksissa, ystävyydessä jne. se on sama pohja, kuin suhteessa), ei voi jakaa asioita...?
Mä olen kyllä kokenut yhteenkuuluvuutta, joskaan en siis parisuhdemielessä, mutta muuten, huomattavasti vanhempien kanssa, joskin nuorempienkin, ja siksi mietin, miksi se ei ole mahdollista. Toki huomaan nuoremmista että kokemus ei paljon puhu, tai että olemme eri vuosikymmeniltä, mutta hmm... että miksi se estäisi henkisen yhteenkuuluvuuden? Mistä se syntyy? Täytyykö aina olla samanlaisia että voi synkata?

Puhut vain miehistä, mutta olet kai samaan mieltä myös naisista?
Vielä yksi mielenkiintoinen jatko, "edellytyksiä" tarkoittaa mitä? Mitkä ovat suhteen edellytykset, kun niitä ei ole? Ja miten ne voi määritellä jonkun toisen kohdalla?
Ulkonäkökin kun on suhteellista.
Hyvä kommentti kuitenkin. Ihan mielenkiintoista ja erilaista näkemystä.

Ja omakohtainen kokemuksesi oli?????????kerro ihmeessä?jos ei ole niin älä jauha tuota mutu-paskaas!

Varmaanvihreääglö kirjoitti:

Ja omakohtainen kokemuksesi oli?????????kerro ihmeessä?jos ei ole niin älä jauha tuota mutu-paskaas!

Missäs sun tieteelliset tutkimukset asiasta ovat, jos "mutu-paska" ei kelpaa? Se omakohtainen kokemus kun ei ole yleispätevä, vaan mutua.

Mut kerron silti mutuni: olen ollut naimisissa 14-vuotta vanhemman miehen kanssa. Ei tod. olisi kannattanut. Alussakin oli vaikeaa sulattaa kurttuista ja kulahtanutta ulkonäköä. Mies toki kuvitteli hyvinkin olevansa nuorekas. Ei kukaan noin paljon vanhempi ole, ei kukaan. Perse oli vanhan ukon. Oli aika karmeaa katsoa takaapäin, kun mies näytti eläkeläiseltä takaapäin (oli siis 50 v. mies).

Vanhakantaiset näkemykset ja hyvin kaavoihinsa kangistunut mies. Ei sopinut kovin hyvin ystäväpiiriin, kun välissä oli sukupolvien kuilu. Toki siis selvisi hyväkäytöksisen ihmisen tavoin, mutta eipä ollut oikein yhteistä.

Vanha kurppa on vanha kurppa.

Edellisen sanottuani, lähdenpä tänään treffeille itseäni kuusi vuotta nuoremman miehen kanssa, kun niin sitkeästi on piirittänyt. :P

hih hah haa kirjoitti:

Missäs sun tieteelliset tutkimukset asiasta ovat, jos "mutu-paska" ei kelpaa? Se omakohtainen kokemus kun ei ole yleispätevä, vaan mutua.

Mut kerron silti mutuni: olen ollut naimisissa 14-vuotta vanhemman miehen kanssa. Ei tod. olisi kannattanut. Alussakin oli vaikeaa sulattaa kurttuista ja kulahtanutta ulkonäköä. Mies toki kuvitteli hyvinkin olevansa nuorekas. Ei kukaan noin paljon vanhempi ole, ei kukaan. Perse oli vanhan ukon. Oli aika karmeaa katsoa takaapäin, kun mies näytti eläkeläiseltä takaapäin (oli siis 50 v. mies).

Vanhakantaiset näkemykset ja hyvin kaavoihinsa kangistunut mies. Ei sopinut kovin hyvin ystäväpiiriin, kun välissä oli sukupolvien kuilu. Toki siis selvisi hyväkäytöksisen ihmisen tavoin, mutta eipä ollut oikein yhteistä.

Vanha kurppa on vanha kurppa.

Edellisen sanottuani, lähdenpä tänään treffeille itseäni kuusi vuotta nuoremman miehen kanssa, kun niin sitkeästi on piirittänyt. :P

Lue lisää

Olipa aika mielenkiintoinen näkemys. "alussakin oli vaikea sulatta kulahtanutta ulkonäköä", itse kuitenkin valitsit, itse miehen otit: miksi? Rakkaudesta?
Siltä tosiaan kuulostaa... Juuh...
Ja sitten muuta, mistä lie puhut, ja sitten sä väität että ero tuli ikäeron takia? En mä tiedä mikä teidän todellinen ongelma oli, mutta tosta kirjoituksesta jää niin hirveä kuva (sinusta), että en ihmettele yhtään ettei liitto kestänyt.
Nyt olet itse vanhempi, kurttuinen ja rupsahtanut ja kuitenkin oletat sen nuoremman katselevan sinua, kun suhteesi perustuu vain ulkonäköön? No, jos hänellä ei perustu, sinulla on toivoa, mutta missä on sisältö? Minkä perusteella se nuorempi sinua katselee, kun sinä kurtahdat ja sisältösi on tuota?

Exästäsi en tiedä, ehkä hän tosiaan on joku kamala, mutta eipä sinusta sen ruusuisempi kuva tuolla kyllä maalaudu. En osaa kuvitella sinua kauniiksi ja mukavaksi, uudenaikaiseksi, positiiviseksi ja hurmaavaksi ihmiseksi, joka arvostaa puolisoaan ja ihmistä ihmisenä, miestä miehenä.
Noilla eväillä... No joo. Kiva että sulla on treffit.

Tuota,tuota,niin paljon sanottavaa mutta lähdetään siitä jos mies 45v ja nainen 22v alkaa olemaan yhdessä niin itselläni käy ensimäisenä sympatiat tuon naisen puolesta.Ihan sitä varten näitä setiä jotka tykkäävät nuoresta lihasta on todella paljon.Ja anteeksi vain,mutta 22v voi olla naiivi,ihan iästä johtuen.

Ja okeii,eivät kaikki ole naiiveja eikä kaikki käytä vain hyväkseen.Sitten alan miettimään että mitä se mies näkee siinä naisessa.Se on kuitenkin puolet nuorempi ja eikö tuossa vaiheessa odottaisi vastapuolelta "aikuisempaa" rakkautta.Parisuhteen ja rakkauden kuitenkin näkee varmaan eri tavalla 22v:nä sekä 45:na.Faktahan on kuitenkin että elämä muokkaa meitä auttamatta,ja jos homma on mennyt oikein niin 45 vuotiaana pitäisi olla jo syvä käsitys elämästä ja parisuhteesta.
Näin ollen,tuo jää aina miettyttämään.

Sitten,elämän tilanteet ja mitä siltä odotetaan.22v:nä on juuri päätynyt aikuiseksi,kenties on opinnot alkaneet tai päässyt juuri työelämän makuun.Elämä voi tuntua omalla tavallaan hyvältä juuri tuosta syystä,saa tehdä mitä haluaa mutta kaikki on vielä edessä.Omalla tavallaan on jo olemassa näkemystä asioihin,mutta,ne ovat vielä kehityksen kohteena.

Sitten,45v:na,on jo tehty toista kymmentä vuotta töitä pitkälti,kenties kolmatta kymmentä,on parisuhteista takana,kenties avioliitto/ja,niistä tulleita lapsi/a,elämässä on nähnyt realiteetteja kantapään kautta.Elämä on ns.kasvattanut siihen pisteeseen missä on.Näkemystä elämästä ja ihmisistä pitäisi olla aika rutkasti.


Nytten jos vedetään yhteen nuo 2 ylläolevaa elämän tilannetta,en itse tajua mitenkä saadaan tuosta aitoa,kestävää rakkautta aikaiseksi.Itselleni valitettavasti tulee vain mieleen että 22v voi olla ahdistunut kaikesta uudesta tai on sitten muuten vain tunteiden vietävissä ja 45v:nä,mikäs sen kivempaa mäkättävän,vanhan vaimon jälkeen on kuin nuori,pirteä,kaunis nainen vierelle joka ei painosta niitä aitapuskia istuttamaan tai hakemaan lapsia tarhasta.
Joten,olisiko kenties näidenkin kohdalla kyse vain turvallisuuden ja mukavuuden hakuisuudesta?.Ja en sitten sano että aina on nääin,mutta tämä kuitenkin aina epäilyttää.

Tuohon kaikkeen pohjaa nytten sitten epäilykseni tähän aidon kemian löytämiseen.Elämä ja sen tilanteet sekä odotukset,on niiiin erillaiset joka saralla,että jos molemmat ovat kasvaneet oikeaa reittiä,että laitaa mietyttämään.

Mutta,vastoin minun sanomisiani ja mielipitetiä,on olemassa parisuhteista jotka ovat kestäneet ja hyvä niin.

Mun täytyy sanoa, että mä en hyväksy pedofiili-sanan väärin käyttöä ja mun mielestä on sairasta "vitsailla" niin vakavalla asialla. Jokaikinen aivot omaava tajuaa, että pedofilia kohdistuu lapsiin ja on sairasta. Aikuisten suhteita ei voi verrata asiaan ja nyt keskustellaan vain ja ainoastaan aikuisten suhteista. Onkin eri asia teini-ikäiset ja etenkin joku sairas lapsiin kohdistuva perversio. Jokaisen selväjärkisen pitäisi erottaa asia ja tajuta, miten sitä sanaa käyttää. Se on todella surkea vitsi.

Hyväksyi muiden asioita tai oli mitä mieltä toisten seurustelusuhteista hyvänsä, pedofiili- sanan käyttö EI kuulu koskaan aikuisten suhteista puhuttaessa asiaan ja on typerää, lapsellista ja erittäin huonoa asioiden sekoittamista.
Seksuaalisesti täysin kehittynyt 20-vuotias ja yli sen menevä aikuinen ei ole mitenkään eikä millään tasolla enää koko asiaan liittyvä, toimii suhde tai ei. Muilta joku pedofiili vertaus ei ole pelkästään huonoa makua vaan idioottimaisuutta ihan suoraan sanottuna. Mieltään saa olla, esim. "tuo ei voi toimia varmaankaan" mutta se on eri asia kun leimata ihmisiä vakavilla asioilla.

Sellainen typeryys on erittäin vakavan rikoksen ja sairauden väheksymistä, uhrien pilkkaamista ja sopisi sellaisten hävetä.
On ihan eri asia 13-vuotias pikkutyttö tai -poika uhrina kun 20-vuotias aikuinen seurustelujaan valitsemassa vapaaehtoisesti.
Lisäksi jossain vaiheessa aikuinen on aikuinen enkä itse ainakaan kovin hyvällä suhtautuisi, jos minua 20-vuotiaana verrattaisiin seksuaalisesti kehittymättömään lapseen, jota hyväksikäytetään, valitsin suhteekseni mitä vaan. Puhumattakaan jos olisin vanhempi ja kuitenkin seurustelisin selkeästi aikuisen kanssa.

Tähän sinun kommenttiisi muuten täytyy sanoa, että mikäli oikein tulkitsin, "teini-ikäinen" ei ole ehkä sinänsä ihan oikein, vaikka onkin, että onhan se eri asia sekin, että se kyseinen teini oli 19-vuotias. Hän oli siis yli täysi-iän (!), ja aikuinen noin suunnilleen (seuraavaksi täyttää 20 vuotta siis), eikä mikä tahansa "teini-ikäinen" mikä taas kattaisi iät 13-19 ja alkupäässä olisikin varsin toinen asia. Asia olisi eri, jos "teini-ikä" tarkoittaisi 14-16 vuotta, koska silloin jo 4 vuoden ikäero on "yhtä paljon" kun 25-vuotiaalla 15 vuoden ikäero. Ja lapset on lapsia, suojaikä tarpeellinen ja täysikäisyyskin koittaa vasta 18-vuotiaana.

Siksi en mielellään käyttäisi teinisuhteisiin suvaitsevaa kirjoitusta, vaan aina tarkentaisin sen täysi-ikäisyyden. Se ON ratkaisevaa. (eikä tietenkään kukan selväjärkinen aikuinen nyt katselekaan mitään alaikäisiä.)

Ja edelleen, korostan itse puhuvani aikuisten suhteesta, missä minimi on molempien 18 vuoden ylitys ja mielellään yli 20 vuoden ylitys.
En tosiaankaan puhu suvaitsevaisuuden puolesta toisen osapuolen ollessa alaikäinen.

34-35-vuotias nyt osaa jo varmasti valita ihan itse ja sen mitä haluaa, en ymmärrä sen ikäisten suhteisiin puuttumista, siis vaikka olisivat 70-vuotiaan kanssa. Nooooh, en ehkä ymmärtäisi sitä enää, mutta itselleenpä ottaa.

Mutta vika kappale on etenkin osuva... Niinpä. Eri ihmisillä tuntuu olevan eri oikeudet...

Niin on totta että ikä on vain numeroita, mutta jos pahansuopa junttiporukka pääsee ruotimaan parisuhdetta saattaa tuloksena olla ihan mitä tahansa idioottien juoruja.

Se on totta, että väkisin naittamisia ikävä kyllä on, mutta kaikkein ikävintä siinä on, että ne on kyllä oikeasti lapsia. Ei ne tytöt saa kasvaa edes aikuisiksi, ennen väkisi naittamista... No, onko se väkisin naittaminen niissä maissa sen onnellisempaa, missä ne on täysi-ikäisiä naisia ne naiset... Niinpä. Mutta noissai joissain maissa ihan hirveetä...Nehän on jotain 12-16-vuotiaita. Se on tosi surullista, sen ikäiseen kun ei saisi seota edes vaikka se viehätysvoimaansa testaisikin, ei saa vaikka toinen olisi vapaaehtoinen: pitäisi tajuta antaa nuorten ja lasten kasvaa rauhassa täälläkin. Itsestään selvästi... Olen miettinyt sitä kyllä, että miten ne ihmiset ei nää siinä mitään väärää? Mutta näin paljon meihin vaikuttaa kulttuuri ja kasvatus.

Toisaalta, järjestetyistä liitoista olen kuullut hyvääkin (missä siis ei ihan alaikäisiä naiteta). Muutamaa ihmistä on tullut luettua ja kuunneltua, ja heille liitto on liitto. Rakkaus tulee ajan kanssa. Liiton perustana on enemmän järkisyyt ja perhe rakennetaan pysyväksi, puoliso on valittu yleensä huolella ja niin... Perheessä kiintymys kuitenkin on se kantava voima. Ei missään liitossa, eikä minkään ikäisinä ihan kai se huuma riitä suhdetta kantamaan. Rakastua ja rakastaa kyllä voi aina vaan. Niissä liitoissa suhde kestää ja sitä rakennetaan, ei seksin eikä huuman varaan vaan eläen yhdessä. Arjen kautta.

Niin, asioissa on puolensa. Mietin tuota 30 vuottakin, että niin. Mautonta, mutta kuka sen suhteessa määrittelee? Miten niin mautonta? Jos ne ihmiset rakastaa toisiaan, tai ovat saaneet kumpaakin tyydyttävän liiton, niin mitä mautonta siinä on loppujen lopuksi? Muoti voi olla mautonta, mutta sekin on jonkun toisen mielipide, tyyliään kukin kantaa itse. Voiko rakkaus olla mautonta, kun tosiaan, puhutaan itse valitsevista aikuisista...
Onhan se paljon. Toki. Niin paljon, että ei se nyt ihan tavallistakaan ole enää. Mutta tarviiko kaiken olla tavallista..?
Parisuhde on edustushenkilöistä tavalliseen tainaan ja taunoon kuitenkin sen parin yksityisasia ja -elämää.

Sen verran vielä, että seksi muodostuu suurimmassa osassa parisuhteita ongelmaksi iästä riippumatta. Seksi ja raha ovat samanikäistenkin keskuudessa suurimpia riidan aiheuttajia ja yhä useampi ottaa helpommin eron seksin takia. Tietty iän takia, nyt varmaan jossain vaiheessa asiat muuttuu. Mutta ihmiset ovat usein seksuaalisesti jopa aktiivisia ihan vanhuuteen tai siis, vanhukseksi tulemiseen (ei sama asia) saakka.

Mutta... Niinpä. Voiko 35-vuotiaalla olla niin paljon yhteistä 60-vuotiaan kanssa, että voi jakaa loppuelämänsä hänen kanssaan? Aika hurjalta kuulostaa. Noin äkkiseltään.

Vanhempien naisten ja nuorempien miesten suhteita nostetaan mediassa esille naisten yleiseksi "voimaannuttamiseksi", sillä tokihan vanhempi ja kokeneempi on normaalisti suhteessa se hallitseva osapuoli. Vrt. "puuma".

Monilla on myös se, että kun itse olin silloin 20-vuotiaana niin lapsellinen ja tyhmä, niin miten joku muu sen ikäinen voisi olla muuta kuin lapsellinen ja tyhmä. No niin...yksilölliset erot ja erilaiset elämänkokemukset taas siellä vaikuttaa. :) Luonteet jne.

voopotin kirjoitti:

Monilla on myös se, että kun itse olin silloin 20-vuotiaana niin lapsellinen ja tyhmä, niin miten joku muu sen ikäinen voisi olla muuta kuin lapsellinen ja tyhmä. No niin...yksilölliset erot ja erilaiset elämänkokemukset taas siellä vaikuttaa. :) Luonteet jne.

Lue lisää

Niinpä. Samahan se on juuri, että jotkut ajattelee, että kun eivät itse tykkää, niin kukaan muukaan ei saisi. Se on vaan jotenkin hassua. Ja vaikka jollain olisikin aina 15-25 vuotta vanhempi kumppani, niin mitä sitten? Jos se aina tapaa sen ikäisen mukavan tyypin, niin pitäisikö sen elää yksin vain siksi, että muille ei kelpaa... kelpaa asia mikä ei ole heidän asiansa..?
Tai sitten just tuo, että sanotaan jostain iän perusteella että on lapsellinen. Kaikilla meillä on omat lapsellisuutemme kuitenkin. Varmaan ikäero tuo haasteita. En sitä sinänsä epäile, mutta haasteita tuntuu olevan ihmissuhteet muutenkin. Ja tosiaankin, omat kokemukset voi olla ihan erilaiset kun jollain toisella ja se mitä yksi on 20-25-vuotiaana, ei sano mitään siitä, mitä joku toinen on samanikäisenä.

Jotenkin tuntuu että ikä olisi jonkinlainen tabu suorastaan. Sitä pitää peitellä, hävetä, kaunistella, perustella... Miksi? Tai sen perusteella arvioidaan, tuomitaan, luotetaan tai jotain. Perusteettomasti. Ikä on jotenkin arvoitu rajoilla, joihin sitten liittyy kuitenkin enemmän ulkoisia asioita kun sisäisiä. Enemmän sitä, että siinä ja siinä iässä pitäisi tyyliltään olla jotain, henkisiä arvoja ei välttämättä muista kukaan. Ja kuitenkin aikuisuuskin on aina kasvamista, oppimista jne. toivottavasti elämän loppuun saakka.

voopotin kirjoitti:

Monilla on myös se, että kun itse olin silloin 20-vuotiaana niin lapsellinen ja tyhmä, niin miten joku muu sen ikäinen voisi olla muuta kuin lapsellinen ja tyhmä. No niin...yksilölliset erot ja erilaiset elämänkokemukset taas siellä vaikuttaa. :) Luonteet jne.

Lue lisää

Tämä varmaan osui :)

"Olen verrannut nykytilannetta historiasta tunnettuihin noitavainoihin. Niissäkinhän oli usein kyse siitä, että lasten tai kylänmuijien pahojen ja ymmärtämättömien puheiden perusteella poltettiin tuhansia syyttömiä ihmisiä roviolla. Näyttö näissä jutuissa kun on monta kertaa aivan samalla tasolla, arvostelee kihlakunnansyyttäjä Marja Vanamo Itä-Suomen syyttäjänviraston Joensuun toimistosta."

Meinasin kysyä, että miltähän vuodelta uutinen ja lainaus on? Kun tämä noitavaino (yksi lukuisista) oli villeimmillään joitain vuosia sitten. Mutta nyt laantunut jo aika lailla sekä Suomessa, että briteissä.

Mutta sehän oli elokuulta 2012! Ihan hyvä toki, että naissyyttäjä sanoo totuuden, mutta aika monta vuotta myöhässä on. Halosen poistuminen palatsistaan ainakin Suomessa helpotti paljon myös tässä suhteessa.

*Äänestäkää kuntavaaleissa! Monia asioita pelissä.*

Sinä olet helppo saalis tyydyttämään naisten rajatonta ihailluksi ja halutuksi tulemisen tarvetta. Näet nuoret naiset ihanampina kuin monet nuoret miehet, eikä sinulla ole heidän suhteensa tiukkoja kriteereitä, kaikki he ovat suloisia ja kauniita silmissäsi, nuoruutensa tähden. He voivat olla varmoja hottiudestaan läsnäollessasi. Se on herkkua naisen mielelle, ja samaa hei eivät kenties saa kokea ikäistensä parissa. Se ei kuitenkaan tarkoita, että he olisivat sinusta muuten kiinnostuneita.

Eivät he uskaltaisi flirttailla sellaiselle niin avoimesti kenestä olisivat aidosti kiinnostuneita, yleensä nuori menee ujoksi sellaisen läsnäollessa.

No, onko jatkoja tullut? Enpä usko. Siitä voit ehkä päätellä jotakin.

Siis kiinnostaa iän takia vai? Eikös se olisi ihan sama asia toisinpäin, olla kiinnostunut jostain iän perusteella tai torjua joku vain iän takia. Ikä siis vaikuttaa. Se olisi ihan oikeastaan yhtä outoa, koska eikös pitäisi olla kiinnostunut ihmisestä ja ihmisistä? Siitä tuossa aloituksessa oli hieman kyse.
Flirtatahan voi, sehän on viatonta hauskan pitoa ja huumorin tajua eikä tarkoita välttämättä yhtään mitään.

Onko ikäsi sinulle siis ongelma, kompensoitko jotain nuoremmilla naisilla? Silmänruokaahan nyt aikuiset miehet ja naiset voivat olla, laajallakin ikähaarukalla, eikö totta, ainakin, jos ajattelet että itsekin voit olla sitä ainakin silmäpelin verran vai?
Se on totta, 35-50-vuotiaat varmasti ovat realistisempia, mutta eikös rehellisyys ole parempi kuin peli? Eikös se pitäisi olla jo mennyt jakeluun yli 50-vuotiaalle? Tapailla, tutustua ja seurustella voi rehellisestikin... Oikeastaan tästä heräsi hieman ajatus siitä, että onko juuri sinulle sitten syvällisempää ajattelua nuo ikävuodet tuoneet? Jos siis olet sammakko, minkä jonkun pitäisi uskoa muuttuva joksikin muuksi ja pelistä puhut? Miten itse asian koet siis...

Ihailu nyt on kaikkien mielestä kivaa, kivaahan se on jos joku tykkää. Kunhan ei ole joku egoistinen ja itsestään liikoja luuleva, jonka ihailu onkin lähinnä peiteltyä itseihailua.

No, enivei. Että mitä haet tuolla, tai niillä jutuilla itse? Miksi iällä on väliä tai ei ole väliä? Mitä sinä saisit suhteesta yli 50-vuotiaana johonkin 20-vuotiaaseen? Tai mitä annettavaa sinulla olisi siihen? Olisi mukava tietää sinun näkemyksiäsi.

ap komment kirjoitti:

Siis kiinnostaa iän takia vai? Eikös se olisi ihan sama asia toisinpäin, olla kiinnostunut jostain iän perusteella tai torjua joku vain iän takia. Ikä siis vaikuttaa. Se olisi ihan oikeastaan yhtä outoa, koska eikös pitäisi olla kiinnostunut ihmisestä ja ihmisistä? Siitä tuossa aloituksessa oli hieman kyse.
Flirtatahan voi, sehän on viatonta hauskan pitoa ja huumorin tajua eikä tarkoita välttämättä yhtään mitään.

Onko ikäsi sinulle siis ongelma, kompensoitko jotain nuoremmilla naisilla? Silmänruokaahan nyt aikuiset miehet ja naiset voivat olla, laajallakin ikähaarukalla, eikö totta, ainakin, jos ajattelet että itsekin voit olla sitä ainakin silmäpelin verran vai?
Se on totta, 35-50-vuotiaat varmasti ovat realistisempia, mutta eikös rehellisyys ole parempi kuin peli? Eikös se pitäisi olla jo mennyt jakeluun yli 50-vuotiaalle? Tapailla, tutustua ja seurustella voi rehellisestikin... Oikeastaan tästä heräsi hieman ajatus siitä, että onko juuri sinulle sitten syvällisempää ajattelua nuo ikävuodet tuoneet? Jos siis olet sammakko, minkä jonkun pitäisi uskoa muuttuva joksikin muuksi ja pelistä puhut? Miten itse asian koet siis...

Ihailu nyt on kaikkien mielestä kivaa, kivaahan se on jos joku tykkää. Kunhan ei ole joku egoistinen ja itsestään liikoja luuleva, jonka ihailu onkin lähinnä peiteltyä itseihailua.

No, enivei. Että mitä haet tuolla, tai niillä jutuilla itse? Miksi iällä on väliä tai ei ole väliä? Mitä sinä saisit suhteesta yli 50-vuotiaana johonkin 20-vuotiaaseen? Tai mitä annettavaa sinulla olisi siihen? Olisi mukava tietää sinun näkemyksiäsi.

Lue lisää

Hmmm... Ihan hyviä ajatuksia. Yleensähä ihmistä vie tunteet, järki ja itsehillintä. Tunteet ovat pitkälti kemiaa eikä niille paljon voi tehdä ilman aivojen kemiallista käsittelyä. Järki on taas ajattelua ja kokemuksen tuomaa viisautta tai tyhmyyttä. Itsehillintä on taasen sitä kun tunteet ja järki kampittavat toisiaan eli itsehillintä toimii erotuomarina, joskus ratkaisut ovat epäreiluja. Mitä taas tulee nuoriin naisiin 20-30v, niin siihen porukkaan mahtuu huithapelista täysin kylmäpäiseen laskukoneeseen. Mitä sitten itse haluan, luulen, että suurimman nautinnon saan, kun pääsen toisen pään sisään huomioonottaen alussa mainitsemani kolma asiaa eli tunteet, järki ja itsehillintä. Joskus huvittelukin on mukavaa ja jopa tarpeellista.

Suurin osa 40 vee ja yli naisista alkaa huolehtia itsestään vasta kun erotaan, samoin miehistä. Kaikki aina itkee miten ei ole seksiä, niin ne miehetkin. Kaikilla tuntuu olevan sama ongelma. Mutta mistä sitä seksiä tulee kun mitään ei tehdä? Ensin tosiaan lapset menee ohi ja arki on astunut kuvioihin. Ok, sitä menee muutama vuosi. Sitten lihotaan ja vyötärö katoaa. Pelivara häipyy. Viimeistään 4kympin tienoilla vaatekoko on XL, ja naisillakin ei enää mitään uutteruutta laittaa itseään, no, paitsi sillä ihanalla kaupan punaisella värjäillä hiuksiaan, ja ehkä musta raita sinne tänne. Sitten tanttana vyörytään eteenpäin, eikä nuoruudesta ole jäljellä enää edes iästä riippumattomia asioita. Ei kiinnostusta eikä intoa. Vain valitusta, mäkätystä ja kansanopiston pitsikerho, missä voi sitten miestään haukkua. Jos mitää pitäisi tehdä, on jo 3kymppisestä hoettu mantrana "ei tässä iässä enää..."

Miehet taas?? Niin, se kaljan joka iltainen kittaaminen herättää naiset halut ihan takuulla. Keski-ikäinen mies, hampaat alkaa tippua kun ei viitsi hoitaa, kaljamaha on, ja potenssiongelmat johtuu huonosta syömisestä ja juomisesta, kun verisuonet on niin tukossa. Tv on kiinnostavampi kun oma vaimo.
Molempien ajatukset ovat tyllsistyneitä ja lähinnä arvostellaan niitä, jotka jaksavat elää, tehdä, laittautua... "On sekin naurettava... Mitä sekin luulee olevansa... Yrittää olla nuorempi..." eikä tajuta, että itse voisi kyllä yrittää edes jotain! Moni haukkuu kauniimpaa ja komeampaa ikätoveriaan vain, koska itse on laiska, ja kateellinen.

Liitto taas on niin arkinen että se vastaa 15 vuotta vanhoja kulahtaneita kalsareita.
Ketä siinä seksi kiinnostaa???? "Minun ei ainakaan tartte mitään tehdä, eihän tuokaan tee!" ajattelee molemmat ja niin... Se siitä sitten. Kun molempien pitäisi tehdä. Ei toimi toispuoleisestikaan. Liitto menee kilpailuksi siitä, kumpi tekee vähemmän sen eteen.

Mutta annas olla, kun mies ihastuu nuorempaan naiseen. Se jaksaa taas käyttää hyvää tuoksua, pestä ne hampaat, lähtee lenkille ja jopas ne kulahtaneet ajatuksetkin saa taas avoimemmiksi, kun elämästä voikin olla kiinnostunut, ilman että valittaa koko ajan "vaimo yrittää muuttaa muaaaa!"
Tai nainen tapaa nuoren miehen: johan alkaa jumppa kiinnostaa ja taapuolta saakin kiinteytettyä, sen lattanan oravan päässään saa laitettua ja uudet seksikkäät alusvaatteetkin alkaa olla kiva juttu.

Ei kyse ole iästä, siis sen nuoremman iästä. Vaan teidän keski-ikäisten omasta kyllästymisestä, mistää te haluatte syyttää puolisoanne. Voin lohduttaa, että olette aivan takuulla yhtä syyllisiä molemmat.
Nuoremman puolison saa toki ottaa, tai olla ottamatta, mutta ihminen säilyy vetreänä, kohtuu hyvännäköisenä melko vanhaksi saakka, ja seksikin maistuu pitkään, JOS viitsii asialle tehdä muuta kun antaa sen kuolla ensin lasten kakkavaippoihin, sitten reikäverkkareihin ja lopulta sohvan rakoon sipsin murujen kanssa.

Omaa vikaanne kirjoitti:

Suurin osa 40 vee ja yli naisista alkaa huolehtia itsestään vasta kun erotaan, samoin miehistä. Kaikki aina itkee miten ei ole seksiä, niin ne miehetkin. Kaikilla tuntuu olevan sama ongelma. Mutta mistä sitä seksiä tulee kun mitään ei tehdä? Ensin tosiaan lapset menee ohi ja arki on astunut kuvioihin. Ok, sitä menee muutama vuosi. Sitten lihotaan ja vyötärö katoaa. Pelivara häipyy. Viimeistään 4kympin tienoilla vaatekoko on XL, ja naisillakin ei enää mitään uutteruutta laittaa itseään, no, paitsi sillä ihanalla kaupan punaisella värjäillä hiuksiaan, ja ehkä musta raita sinne tänne. Sitten tanttana vyörytään eteenpäin, eikä nuoruudesta ole jäljellä enää edes iästä riippumattomia asioita. Ei kiinnostusta eikä intoa. Vain valitusta, mäkätystä ja kansanopiston pitsikerho, missä voi sitten miestään haukkua. Jos mitää pitäisi tehdä, on jo 3kymppisestä hoettu mantrana "ei tässä iässä enää..."

Miehet taas?? Niin, se kaljan joka iltainen kittaaminen herättää naiset halut ihan takuulla. Keski-ikäinen mies, hampaat alkaa tippua kun ei viitsi hoitaa, kaljamaha on, ja potenssiongelmat johtuu huonosta syömisestä ja juomisesta, kun verisuonet on niin tukossa. Tv on kiinnostavampi kun oma vaimo.
Molempien ajatukset ovat tyllsistyneitä ja lähinnä arvostellaan niitä, jotka jaksavat elää, tehdä, laittautua... "On sekin naurettava... Mitä sekin luulee olevansa... Yrittää olla nuorempi..." eikä tajuta, että itse voisi kyllä yrittää edes jotain! Moni haukkuu kauniimpaa ja komeampaa ikätoveriaan vain, koska itse on laiska, ja kateellinen.

Liitto taas on niin arkinen että se vastaa 15 vuotta vanhoja kulahtaneita kalsareita.
Ketä siinä seksi kiinnostaa???? "Minun ei ainakaan tartte mitään tehdä, eihän tuokaan tee!" ajattelee molemmat ja niin... Se siitä sitten. Kun molempien pitäisi tehdä. Ei toimi toispuoleisestikaan. Liitto menee kilpailuksi siitä, kumpi tekee vähemmän sen eteen.

Mutta annas olla, kun mies ihastuu nuorempaan naiseen. Se jaksaa taas käyttää hyvää tuoksua, pestä ne hampaat, lähtee lenkille ja jopas ne kulahtaneet ajatuksetkin saa taas avoimemmiksi, kun elämästä voikin olla kiinnostunut, ilman että valittaa koko ajan "vaimo yrittää muuttaa muaaaa!"
Tai nainen tapaa nuoren miehen: johan alkaa jumppa kiinnostaa ja taapuolta saakin kiinteytettyä, sen lattanan oravan päässään saa laitettua ja uudet seksikkäät alusvaatteetkin alkaa olla kiva juttu.

Ei kyse ole iästä, siis sen nuoremman iästä. Vaan teidän keski-ikäisten omasta kyllästymisestä, mistää te haluatte syyttää puolisoanne. Voin lohduttaa, että olette aivan takuulla yhtä syyllisiä molemmat.
Nuoremman puolison saa toki ottaa, tai olla ottamatta, mutta ihminen säilyy vetreänä, kohtuu hyvännäköisenä melko vanhaksi saakka, ja seksikin maistuu pitkään, JOS viitsii asialle tehdä muuta kun antaa sen kuolla ensin lasten kakkavaippoihin, sitten reikäverkkareihin ja lopulta sohvan rakoon sipsin murujen kanssa.

Lue lisää

@ Omaa vikaanne: Oikein inhorealistinen kirjoitus. Hahaa! Kyllä, vaatii motivaatiota pitää itseään kunnossa - etenkään jos esim. työ ei sinällään siinä auta. Ja sitten toisenkin vielä pitäis jaksaa sama, että itseä kiinnostaisi. Kyl on kurjaa tämä elämä ;-)

Itse aloitukseen: en ole koskaan ymmärtänyt väitteitä, ettei "saisi" olla ikäeroa. Mitä kettua se kellekään kuuluu? Jos toisten puheista stressaantuu, niin ehkä paras katsoa peiliin (tällä kertaa kuvaannollisesti). Vaikka toisaalta ymmärrän potentiaaliset ongelmat, jos suhde jatkuu kauan.

Omaa vikaanne kirjoitti:

Suurin osa 40 vee ja yli naisista alkaa huolehtia itsestään vasta kun erotaan, samoin miehistä. Kaikki aina itkee miten ei ole seksiä, niin ne miehetkin. Kaikilla tuntuu olevan sama ongelma. Mutta mistä sitä seksiä tulee kun mitään ei tehdä? Ensin tosiaan lapset menee ohi ja arki on astunut kuvioihin. Ok, sitä menee muutama vuosi. Sitten lihotaan ja vyötärö katoaa. Pelivara häipyy. Viimeistään 4kympin tienoilla vaatekoko on XL, ja naisillakin ei enää mitään uutteruutta laittaa itseään, no, paitsi sillä ihanalla kaupan punaisella värjäillä hiuksiaan, ja ehkä musta raita sinne tänne. Sitten tanttana vyörytään eteenpäin, eikä nuoruudesta ole jäljellä enää edes iästä riippumattomia asioita. Ei kiinnostusta eikä intoa. Vain valitusta, mäkätystä ja kansanopiston pitsikerho, missä voi sitten miestään haukkua. Jos mitää pitäisi tehdä, on jo 3kymppisestä hoettu mantrana "ei tässä iässä enää..."

Miehet taas?? Niin, se kaljan joka iltainen kittaaminen herättää naiset halut ihan takuulla. Keski-ikäinen mies, hampaat alkaa tippua kun ei viitsi hoitaa, kaljamaha on, ja potenssiongelmat johtuu huonosta syömisestä ja juomisesta, kun verisuonet on niin tukossa. Tv on kiinnostavampi kun oma vaimo.
Molempien ajatukset ovat tyllsistyneitä ja lähinnä arvostellaan niitä, jotka jaksavat elää, tehdä, laittautua... "On sekin naurettava... Mitä sekin luulee olevansa... Yrittää olla nuorempi..." eikä tajuta, että itse voisi kyllä yrittää edes jotain! Moni haukkuu kauniimpaa ja komeampaa ikätoveriaan vain, koska itse on laiska, ja kateellinen.

Liitto taas on niin arkinen että se vastaa 15 vuotta vanhoja kulahtaneita kalsareita.
Ketä siinä seksi kiinnostaa???? "Minun ei ainakaan tartte mitään tehdä, eihän tuokaan tee!" ajattelee molemmat ja niin... Se siitä sitten. Kun molempien pitäisi tehdä. Ei toimi toispuoleisestikaan. Liitto menee kilpailuksi siitä, kumpi tekee vähemmän sen eteen.

Mutta annas olla, kun mies ihastuu nuorempaan naiseen. Se jaksaa taas käyttää hyvää tuoksua, pestä ne hampaat, lähtee lenkille ja jopas ne kulahtaneet ajatuksetkin saa taas avoimemmiksi, kun elämästä voikin olla kiinnostunut, ilman että valittaa koko ajan "vaimo yrittää muuttaa muaaaa!"
Tai nainen tapaa nuoren miehen: johan alkaa jumppa kiinnostaa ja taapuolta saakin kiinteytettyä, sen lattanan oravan päässään saa laitettua ja uudet seksikkäät alusvaatteetkin alkaa olla kiva juttu.

Ei kyse ole iästä, siis sen nuoremman iästä. Vaan teidän keski-ikäisten omasta kyllästymisestä, mistää te haluatte syyttää puolisoanne. Voin lohduttaa, että olette aivan takuulla yhtä syyllisiä molemmat.
Nuoremman puolison saa toki ottaa, tai olla ottamatta, mutta ihminen säilyy vetreänä, kohtuu hyvännäköisenä melko vanhaksi saakka, ja seksikin maistuu pitkään, JOS viitsii asialle tehdä muuta kun antaa sen kuolla ensin lasten kakkavaippoihin, sitten reikäverkkareihin ja lopulta sohvan rakoon sipsin murujen kanssa.

Lue lisää

Siinäpä varsinaista ydinfysiikkaa. Kaikki tuon tietää, itsestään selvää!!! Kaikkia ei waan kiinnosta pelkkä ulkonäkökeskeisyys!!! Ikinuori ei tartte olla ikuisesti. Aineenvaihdunta hidastuu ja pyöräilyreissut vähenee nuoruuden jälkeen. Mielestäni on hienoa, että jotkut vielä USKALTAA VANHENTUA ARVOKKAASTI! JA KYLLÄ, se on naurettavaa jos joku ei hyväksy vanhentumista ja yrittää leikkiä nuorta, pahimmassa tapauksessa kiristää naamaansa ja kulkee minihamosissa vaikka reidetkin iän jo paljastaa!

Se mistä kannattaa pitää huolta, on terveys ja siitä syystä kannattaa pitää paino normaalin rajoissa. Kuka nyt loputtomiin jaksaa seksikkäitä, ylihintaisia alusvaatteita ostaa??????? Jos oikeasti pitää kumppanistaan, niin syttyy kyllä ihan itse ihmisestä eikä kalsareista!!!!!!!!!!!!!! Sivuun ne kuitenkin heitetään!

Jokaista suhdetta vaivannee arkistuminen ja kyllästyminen. Pääasia on, että suhteessa on alusta alkaen ollut muutakin kuin seksi ja taloudellinen etu. Ihmisten mielialat kulkee sykleissä. Välillä voi taas tulla kukoistuskausi myös sänkykammarin puolelle. Jos ero tuntuu oikealta, parasta on erota ja lähteä uusille vesille. Elämässä ei voi olla ennustajaeukko eikä -ukko.

No, joo, totta tuokin, tietty, mutta... Exäni on noin ikäiseni. Hän ei koskaan halunnut lähteä mihinkään ja jos minä halusin, hänenkin oli pakko. Juoda hän ei osannut, mutta juoda vaan piti. Hän oli mustasukkainen ja alkoi kyllästyttää se kokemattomuus, kun joka asiasta piti mankua (olin siis huomattavasti enemmän elänyt, enkä nyt puhu nykymaailman "kokemuksesta", vaan oikeasta elämän kokemuksesta, eli olin itsenäistynyt aikaisemmin, käynyt enemmän töissä, kiertänyt, nähnyt ja kokenut koviakin), ja alkoi pikku hiljaa sen 3 vuoden aikana tuntua että seurustelen äitiä etsivät pikkupojan kanssa. Arvomaailmoissamme oli todella suuria eroja, minun mielestäni aikuisten pitäisi jo pärjätä ihan itse... Noin muun muassa.

Seksissä hän kyllä kykeni, mutta oli suorittaja. Seksissä kaiken mielenkiintoisen, uuden ja vaihtelun toin minä, hän tykkäsi, mutta kun kysyin joskus, voisiko hänenkin puoleltaan olla jotain muuta aloitetta kun rutiinisively ja kourinta hän otti marisevan ja loukkaantuneen äänen "en mä osaa" ja seksiongelmia alkoi muodostua: minulta meni mielenkiinto. En halua harrastaa seksiä miehen kanssa joka holhoaa, ja minulle tulee tunne että hän yrittää olla isäni, mutta en totisesti tunne seksuaalista vetoa inisevään pikkupoikaankaan, vaikka hän olisi miten saman ikäinen.
Lopulta minua ei kiinnostanut enää pätkääkään. Kun kodin vastuut ja muut olivat harteillani.

Luojan kiitos, ettei hankittu lapsia, vaikka siinähän niitä ois sitten ollut kerralla kaksi. Oma-aloitteisuutta tai mielikuvitusta kaverilla ei ollut lopulta.
Alussa hänestä sai tosi reippaan ja urheilullisen kuvan, miehestä joka on ikäistään ehkä jopa hieman vanhempi jne. jne. jep, jep, jep...

En siis tarkoita että vanhemmissa olisi muuta, vaan ettei nuo ongelmat kyllä johdu välttämättä iästä. Vaan miehestä.

Meillä tosiaan sama ikä ja suhteen aikana 25-28 vuotta. 25-vuotiaalta odotan kyllä että hän on jo aikuinen eikä mariseva kakara. Mutta, kun kyse ei olekaan iästä.
Eli kaikki nuokin ongelmat voi olla olemassa 20-40-vuotiaanakin, ja sitäpaitsi, jotkut naisethan ei laukea millään muulla tavoin koskaan.
Toi on ehkä todennäköistä kyllä, että jos toinen on jo yli 40 vee, se ei välttämättä lapsia enää halua.

Joo, mutta onhan se totta, että varmaan omat suden kuoppansa siinäkin on, toihan on jo tosi isokin ikäero 24 vuotta. 15 vuoden ikäerolla tiedän pariskuntia vaikka kuinka paljon.

Niin no en tiedä. Ikäero ja ikäero, onhan Hefnerinkin kanssa puputytöt,- ja vaikka rahalla saa ja hevosella pääsee, niin onhan 85-vuotias silti 85-vuotias... Mummoseksi on ehkä vähän eri kategoriaa kun pelkkä "ikäero"... Tai ainakin tulee mieleen. Että on se nyt eri asia onko 30-vuotias naimisissa 50-vuotiaan kanssa tai onko 25-vuotias jatkuvasti kiinnostunut 80-vuotiaista. Tai mun mielestä. Mutta toisaalta, ihan hyvä pointti, että ihmisiä ne mummotkin on ja jos olisikin jollain komealla nuorukaisella tuommoinen fetissi, niin, ketä mummoa se lopulta haittaisi, jos homma toimisi?

Ikäero muuten kuitenkin olisi ehkä eri asia kun fetissi vanhuksiin tai, kukas sen rajan sitten vetää? Kerran luin naimisissa olevasta pariskunnasta jossa mies oli yli 70 vee ja nainen noin 40-vuotias. Onhan se yli 70-vuotias pappa, mutta he sanoivat että ihminen on ihminen ja se ihminen heille merkitsee. Ja suhde kuulemma toimii hyvin kaikilla tasoilla.

En kyllä linkkejä katsonut. Mä voisin kyllä rakastua suurellakin ikäerolla enkä aikuisia käy tuomitsemaan, jokainen valitkoon itselleen, mutta kyllä se 20 vuotta ois ehkä maksimi. Toisaalta, Mäntylähän on julkisuudessa kertonut rakastavansa mitä, yli 30 vuotta vanhempaa kihlattuaan.
En voisi kuvitella semmoista eroa itse enää kyllä, enkä mitään mummoseksiä/vaariseksiä ehkä enää ymmärrä, mutta kukas mä olen aikuisia, selväpäisiä ja vapaaehtoisia tuomitsemaan. Pahempiakin fetissejä on. (?)