Kateellisena olen seurannut ystävieni tarinoita heidän lämpimistä väleistään sukulaisten kesken.
Ikävä kyllä täytyy tunnustaa, että olen todellakin kateellinen teille kaikille, joilla on lämpimät välit sukulaisten kesken - niin kuin ennen muinoin - sukujouluineen jne.
Yksin ole joutunut tieni raivaamaan, ei siinä mitään, hyvin olen pärjännyt.
Mutta aina on sielussa se tietty tyhjä kohta - olisipa minullakin lämpimät sukulaisuusuhteet ja turvaverkot.
Kaikesta huolimatta - pitäkää hyvää huolta läheisistänne:)
Olisikin sukua
3
611
Vastaukset
- Me selviämme
Hieno kirjoitus.
Et ole ainoa, joka näin tuntee, ikävä kyllä.
Onnea elämääsi, kaikesta huolimatta:)- fakk
Meillä sama juttu. Kotona oli kauheeta, isä hakkasi ja äiti oli kylmä ja luotaantyöntävä. E me lapsetkaan opittu toisista välittämistä, siksipä ei nyt aiukisinakaan paljoa tapailla. Sisarukset ei vastaa viesteihin, ei olla tavattu kymmeneen vuoteen. Yksi veli vastaa viesteihin kerran vuodessa ja toinen vastaa kuin normaali ihminen, vaikka en ole häntäkään tavannut miesmuistiin. Joskus ottavat yhteyttä kun tarvitsevat jotain. Onhan se ikävää, mutta mitäs teet kun eivät osaa normaalia kanssakäymistä.
- Orpous
Menimme aikoinaan naimisiin,kaksi yksinäistä.Kummallakaan ei sisaruksia.Meillä on kaksi lasta,joilla ei ole tätejä,ei setiä,ei enoja eikä serkkuja.Viimeinen isovanhempikin kuoli 26-vuotta sitten.Itse menetin isän 13-vuotiaana ja äitini 19-vuotiaana.Jäin orvoksi.
Eniten suren lapsiani,joilta puuttuvat läheiset sukulaissuhteet.
Elämä ei ole tasa-arvoista.Siihen tyytyminen.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 692673
- 632614
- 681772
- 241607
- 201530
Tykkään susta
Elämäni loppuun asti. Olet niin suuresti siihen vaikuttanut. Tykkäsit tai et siitä91460- 151372
- 381223
Onko meillä
Molemmilla nyt hyvät fiilikset😢ei ainakaan mulla mutta eteenpäin on mentävä😏ikävä on, kait se helpottaa ajan myötä. Ko81187- 251106