Koulupäivisin häpeän syödä mitään herkkuja muiden nähden...
Joka kerta matkalla kotiin mietin että pitäisikö käydä kaupassa ostamassa suklaalevy. Yleensä jos jotain todella ärsyttävää tapahtuu, esimerkiksi veljen hakeminen, saa mut menemään kauppaan ja ostamaan sen suklaalevyn. Suklaan aukaisen heti ja saan niistä ensimmäisistä palasista niin onnellisen tunteen, että en voi sanoin kuvailla? loput suklaalevystä menee siihen, että yritän saada sen tunteen takaisin, eli hotkin sen kerralla. Sekin salassa perheeltä.
Mua on alkanu älyttömästi mietityttämään tämä, että pidän kaiken salassa. suklaalevyjen roskia voi löytää joka puolelta mun huonetta, piilotettuna. Mulla hävettää ihan hillittömästi, jos esimerkiksi äiti sattuu löytämään yhenkään karkkiroskan mun huoneesta. Kerran sisko etsimällä etsi piilotettuja karkkipapereita, ja mulla olis tehny mieli vajota maan alle...
Tätä on siis jatkunut yhdeksänneltä luokalta lähtien ja nyt olen abiturientti. Olen n.164cm pitkä ja puntarille en ole uskaltautunut pitkään aikaan, mutta viimeksi paino oli n.57kg.
olenko luulotautinen?
eihän tää oo sitä mitä pelkään sen olevan
apua6
2
182
Vastaukset
- läskiiiiiiiiiiiiiiii
tuosta se minullakin lähti....ja olen muuten täysin saman pituinen kanssasi mutta viimeksi kun kävin vaa'alla se näytti 88kg ja voi luoja että se on muuten paljon!
- apua6
mulla alko pelottaa oma kohtalo... en tiedä mitä sanoa
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 682650
- 622582
- 681772
- 241597
- 201520
Tykkään susta
Elämäni loppuun asti. Olet niin suuresti siihen vaikuttanut. Tykkäsit tai et siitä91460- 151372
- 381223
Onko meillä
Molemmilla nyt hyvät fiilikset😢ei ainakaan mulla mutta eteenpäin on mentävä😏ikävä on, kait se helpottaa ajan myötä. Ko81177- 251096