miten kertoa oksentelusta?

epätoivoinen

minulla olisi siis hyvä tilaisuus hakea apua, mutta en vain saa sanottua hoitajalleni tästä. käyn siis paniikkihäiriön takia hoidossa, ja viime kerralla hoitajani sai vihiä, että salaan jotain muutakin. lupasin yrittää ensi kerralla kertoa, mutta en vain tiedä miten saan sen sanottua. olen yrittänyt kertoa siitä jo pari kuukautta, mutta en vain pysty kertomaan. AUTTAKAA!

16

328

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Tarkoitatko siis syömishäiriöön liittyvää oksentelua..? :)

      • epätoivoinen

        kyllä! anteeksi kun pointti ei tullut selväksi. :D


      • epätoivoinen kirjoitti:

        kyllä! anteeksi kun pointti ei tullut selväksi. :D

        Itsekkin olen syömishäiriön kokeneena paininut saman asian kanssa. Ei se ole koskaan helppoa kertoa sellaisesta; minua se ainakin hävetti. Jostakin syystä oli helpompaa kertoa syömättömyydestä kuin oksentamisesta...

        Itse henkilökohtaisesti pelkäsin sitä miten siihen reagoidaan ja purskahdanko itkuun. Mutta, en antanut sen lopulta estää minua vaan kerroin hoitajalle. Itkin ja vastasin hänen kysymyksiin. Hoitaja ei tuominnut minua, vaan oli vain huolissaan; halusi auttaa. Lopuksi hän antoi minulle neuvoja sekä tuki antamalla numeron mihin voin soittaa jos olo taas pahenee sekä uuden tapaamis ajan hänen kanssaan.

        Eivät he halua sinulle pahaa taikka ilmoita sinusta mihinkään. He ovat siellä auttamassa ja tukemassa sinua. Täytyy vaan uskaltaa :)

        Loppujen lopuksi on erittäin hyvä, jos pystyt asiasta kertomaan. Pakotat vain itsesi sanomaan sen ja sitten asia rullaakin jo omalla painollaan.


      • epätoivoinen
        charmbreaker kirjoitti:

        Itsekkin olen syömishäiriön kokeneena paininut saman asian kanssa. Ei se ole koskaan helppoa kertoa sellaisesta; minua se ainakin hävetti. Jostakin syystä oli helpompaa kertoa syömättömyydestä kuin oksentamisesta...

        Itse henkilökohtaisesti pelkäsin sitä miten siihen reagoidaan ja purskahdanko itkuun. Mutta, en antanut sen lopulta estää minua vaan kerroin hoitajalle. Itkin ja vastasin hänen kysymyksiin. Hoitaja ei tuominnut minua, vaan oli vain huolissaan; halusi auttaa. Lopuksi hän antoi minulle neuvoja sekä tuki antamalla numeron mihin voin soittaa jos olo taas pahenee sekä uuden tapaamis ajan hänen kanssaan.

        Eivät he halua sinulle pahaa taikka ilmoita sinusta mihinkään. He ovat siellä auttamassa ja tukemassa sinua. Täytyy vaan uskaltaa :)

        Loppujen lopuksi on erittäin hyvä, jos pystyt asiasta kertomaan. Pakotat vain itsesi sanomaan sen ja sitten asia rullaakin jo omalla painollaan.

        Eniten tässä varmaankin pelkään, että vahnemmilleni ilmoitetaan, koska olen alaikäinen. He eivät ikinä ymmärtäisi. Olen jo nyt epäonnistunut heidän silmissään.

        Kiitos tuesta! (: tulen tänne iloittelemaan miten meni!


      • epätoivoinen
        charmbreaker kirjoitti:

        Itsekkin olen syömishäiriön kokeneena paininut saman asian kanssa. Ei se ole koskaan helppoa kertoa sellaisesta; minua se ainakin hävetti. Jostakin syystä oli helpompaa kertoa syömättömyydestä kuin oksentamisesta...

        Itse henkilökohtaisesti pelkäsin sitä miten siihen reagoidaan ja purskahdanko itkuun. Mutta, en antanut sen lopulta estää minua vaan kerroin hoitajalle. Itkin ja vastasin hänen kysymyksiin. Hoitaja ei tuominnut minua, vaan oli vain huolissaan; halusi auttaa. Lopuksi hän antoi minulle neuvoja sekä tuki antamalla numeron mihin voin soittaa jos olo taas pahenee sekä uuden tapaamis ajan hänen kanssaan.

        Eivät he halua sinulle pahaa taikka ilmoita sinusta mihinkään. He ovat siellä auttamassa ja tukemassa sinua. Täytyy vaan uskaltaa :)

        Loppujen lopuksi on erittäin hyvä, jos pystyt asiasta kertomaan. Pakotat vain itsesi sanomaan sen ja sitten asia rullaakin jo omalla painollaan.

        olitko silloin alaikäinen? en missään tapauksessa halua että vanhemmilleni kerrotaan.


      • epätoivoinen kirjoitti:

        olitko silloin alaikäinen? en missään tapauksessa halua että vanhemmilleni kerrotaan.

        En ollut silloin alaikäinen, mutta eivät he saisi sinun asioistasi kenellekkään imoittaa ellei ole kauhea hengenhätä (tyyliin itsemurha ajatukset)... Minulta kysyttiin haluanko, että hoitaja kertoisi vanhemmilleni.

        Voithan vielä varmistaa asian hoitajalta ensin?

        Tsemppiä ja toivottavasti pystyt puhumaan lopulta siitä hoitajallesi :)


      • epätoivoinen
        charmbreaker kirjoitti:

        En ollut silloin alaikäinen, mutta eivät he saisi sinun asioistasi kenellekkään imoittaa ellei ole kauhea hengenhätä (tyyliin itsemurha ajatukset)... Minulta kysyttiin haluanko, että hoitaja kertoisi vanhemmilleni.

        Voithan vielä varmistaa asian hoitajalta ensin?

        Tsemppiä ja toivottavasti pystyt puhumaan lopulta siitä hoitajallesi :)

        kiitos tsempistä (:

        tänään ainakaan en pystynyt kertomaan.
        Asia olisi paljon helpompi, jos hän osaisi kysyä minulta juuri, että 'oksennutatko itseäsi?'
        Siihen ei tarvitsisi muuta kuin nyökätä.
        Miten suun avaaminen voikin olla niin hankalaa.


    • tellu.

      Jos et vain pysty suoraan sanomaan oksentelusta niin ihan rohkeasti sanot, että syömisen kanssa on ongelmia. Sitten hoitaja varmasti osaa kysellä tarkemmin ja oksentamiskysymykseen vain nyökkäät. Sen jälkeen asiat rullaa omalla painollaan ja olosi helpottuu tuhatkertaisesti.

    • epätoivoinen ap

      en saa kerrottua, enkä tehtyy mitää D: menee hermot.

      • Tuo oli Tellu hyvä neuvo :)

        Jos et millään pysty sanomaan sitä niin voisitko sitten kirjoittaa siitä hänelle? Nyt alkaa jo neuvot hiipumaan, kun tuo asia on aikalailla sinun omasta rohkeudesta kiinni... Toivottavasti vielä pystyisit sen kertomaan :)


      • epätoivoinenap
        charmbreaker kirjoitti:

        Tuo oli Tellu hyvä neuvo :)

        Jos et millään pysty sanomaan sitä niin voisitko sitten kirjoittaa siitä hänelle? Nyt alkaa jo neuvot hiipumaan, kun tuo asia on aikalailla sinun omasta rohkeudesta kiinni... Toivottavasti vielä pystyisit sen kertomaan :)

        kiitos ku oot yrittäny auttaa (:
        miten voiki olla vaa nii vaikeeta..


    • emmä vaa tajuu miks

      öö tota miks siit pitäs jollekin kertoa vittuako omat harrastukset muille kuuluu?

      • epätoivoinenap

        ois kiva elää pidempääki ku siihe kahteekymmenee ikävuotee


      • vastaaja3
        epätoivoinenap kirjoitti:

        ois kiva elää pidempääki ku siihe kahteekymmenee ikävuotee

        Miksi ?

        "Life is lonely, boring and dumb"


      • epätoivoinenap
        vastaaja3 kirjoitti:

        Miksi ?

        "Life is lonely, boring and dumb"

        koska en haluu kuolla ennenaikasesti oman tyhmyyteno takia


    • alottaja1

      Alottaja olen.
      Edelleen olen samassa tilanteessa ja mitään en oo saanu sanottua. Hyvin pääsen eteenpäin mun elämässä.

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Miksi et irrota otettasi

      Suhteeni?
      Ikävä
      74
      2902
    2. Koko ajan olet

      Senkin suhteen kiusannut. Halut on ihan mielettömät olleet jo pitkään
      Ikävä
      64
      2763
    3. Muutama syy

      Sille miksi IRL kohtaaminen on hänelle vaikeaa
      Ikävä
      68
      1812
    4. Tykkään susta

      Elämäni loppuun asti. Olet niin suuresti siihen vaikuttanut. Tykkäsit tai et siitä
      Ikävä
      17
      1649
    5. Onko kaivatullasi

      Hyvä vai huono huumorintaju?
      Ikävä
      24
      1647
    6. Estitkö sä minut

      Oikeasti. Haluatko, että jätän sun ajattelemisen? :3
      Ikävä
      20
      1590
    7. Onko kaikki hyvin, iso huoli sinusta

      Miten jakselet? Onko sattunut jotain ikävää. Naiselta
      Ikävä
      19
      1488
    8. Tiedätkö tykkääkö

      Kaivatustasi siinä mielessä joku muukin kuin sinä itse
      Ikävä
      48
      1287
    9. Millainen meno

      Viikonloppuna? Mulla hirvee vitutus päällänsä. Onko muilla sama tunne??
      Ikävä
      38
      1263
    10. Onko meillä

      Molemmilla nyt hyvät fiilikset😢ei ainakaan mulla mutta eteenpäin on mentävä😏ikävä on, kait se helpottaa ajan myötä. Ko
      Ikävä
      9
      1249
    Aihe