Sattuipa käsille pitkästä aikaa kirja nimeltä "Suomalainen ydinvoimalaitos", Edita, Helsinki 2005, ISBN 951-37-4530-9. Siisti, kaunis kirja ja kalliille paperille painettu.
Ihan vähän selasin ja lukaisin pätkä laitoksen tilaamisen tiimoilta.
Ei se kyllä tuolla tavalla mennyt kuin kirja kuvaa, jos silloiset lehti- ym uutiset vähänkään paikkaansa pitivät. Sattuneesta syystä seurasin asiaa silloin melkoisen tarkkaan. Aivan väärä kuva asiasta annetaan ainakin jättämällä muutama ratkaisevan tärkeä asia kertomatta. Mutta tämähän onkin yksi tavallisimpia valehtelun muotoja.
Muuta en sitten viitsinyt lukeakaan.
Kuvat katselin pikaisesti. Sivulla 250 on kovin tuttu kuva. Ne joilla kirja on, voisivat avata sen ja katsoa kuvaa ja tekstiä.
Kuvateksti kuuluu:
"Loviisan voimalaitoksen sydän. Uudemmat polttoaine-elementtien yläpäät erottuvat kirkkaampina reaktorin keskellä olevista vuoden vanhoista polttoaine-elementeistä."
Asiahan ei ole sinne päinkään!
Kuva on otettu reaktorin ensimmäisestä latauksesta, josta osa tehtiin aluksi kuivalatauksena venäläisten ajettua latauskoneen maston altaan seinään ja vinoksi. Kuvassa polttoaine-elementtejä nostellan tavallisella polaarinosturilla reaktoriin ja ohjataan käsin paikalleen. Ne "vuoden vanhat polttoaine-elementit" ovat tyhjiä polttoaine-elementtien paikkoja. Eli niitä, mihin myöhemmin pannaan polttoaine-elementit. Toisekseen jos reaktorissa olisi vuodenkin käytössä ollutta polttoainetta, ei sinne olisi mitään asiaa. Jälkiteho sulattaisi elementit kun jäähdytystä ei ole ja muutenkin säteily tappaisi heti.
Itse tätä tehneenä tiedän.
Toinen viba kuvatekstissä on sivulla 335. Siinä kirjoitetaan paineastian hehkuttamisesta. Käytetyssä lämpötilassa 475 astetta (muistankohan oikein?) ei mikään hehku. Samaa hehkutustermiä käytetään virheellisesti tekstissäkin. Oikeampi sana olisi lämpökäsittely tai arkikielen löijäys.
On se silti edustavan ja hyvän näköinen kirja hyllyssäni! Yksi monien joukossa.
Kirjastahan se totuus löytyy?
24
243
Vastaukset
- Paineastia gate
Joo mutta mielenkiintoista on se että koko astia on saatettu tähän legendaariseen pelastavaan lämpötilaan XD se on vähän iso kasa rauraa... Entäs primääriputkien liitoksen, kuinka nämä liitokset tässä käsiteltiin ? Entä putkisto... Entä venttiilit jotka ovat kosketusetäisyydellä reaktorista ??? Kuinka voidaan olla varmoja joka ikisien neliösentin lämpökäsittelystä, toisaalta myös se että tämä on onnistunut joka ikisellä neliösentillä, läpi koko astian?
Kukaan ei edelleenkään voi vakuuttaa sen astian kestävän, ihmisen vakuutus ei tee raudasta vahvempaa.- Heidi Harmaatalous
Kas kas, "sitikkako" siinä vastailee itselleen.Hyuvä tietää.
- Myöstö
sitroen,
" Toinen viba kuvatekstissä on sivulla 335. Siinä kirjoitetaan paineastian hehkuttamisesta. Käytetyssä lämpötilassa 475 astetta (muistankohan oikein?) ei mikään hehku. Samaa hehkutustermiä käytetään virheellisesti tekstissäkin. Oikeampi sana olisi lämpökäsittely tai arkikielen löijäys. "
On sinulla sitikka erikoiset murheet.
Kyseessä on ydinreaktorin paineastian lämpökäsittely nimeltään myöstöhehkutus.
Myöstöhehkutuksella poistetaan jäännösjännityksiä ja parannetaan paineastian sitkeysominaisuuksia.
Mainitsemasi lämpötila 475 astetta on oikaa suuruusluokkaa oleva lämpötila myöstöhehkutukselle.
Teräs ei tietenkään hehku punaisena tuollaisessa lämpötilassa.- sitroen.
Siksipä juuri se hehkutus onkin väärä sana.
Myöstökin on oikea sana. Teräs ei ehkä hehku punaisena, mutta infrapunaisena se hehkuu. Onko sillä värin sävyllä niin hirveästi väliä?
- sitroen.
The_Rat kirjoitti:
Teräs ei ehkä hehku punaisena, mutta infrapunaisena se hehkuu. Onko sillä värin sävyllä niin hirveästi väliä?
On. Jos ei hehku niin ei se silloin hehku.
Miten tämä voi olla jollekin ylivoimaisen vaikeaa ymmärtää? sitroen. kirjoitti:
On. Jos ei hehku niin ei se silloin hehku.
Miten tämä voi olla jollekin ylivoimaisen vaikeaa ymmärtää?Hehkuu se. Kaikki hehkuu, mustia aukkoja lukuunottamatta.
Taatusti teräs hehkuu jossain 300 kelvinissä huomattavasti vähemmän kuin 750 Kelvinissä.
Se, ettet *sinä* tuota hehkua näe, ei suinkaan tarkoita etteikö sitä olisi.
- 6+13
Se lämpökäsittely kohdistui lähinnä paineastiassa reaktorisydämen kohdalla olevaan hitsisaumaan, jossa oli epäpuhtauksia ja oli haurastunut ennakoitua nopeammin. Kaikkiaan lämpökäsitelty alue oli reilun metrin korkuinen.
- sitroen.
Materiaaliviisaat kyllä kertoivat toista.
Heidän mukaansa pytyn kylmähaurauslämpötila nousi hiljalleen neutronisäteilytyksen takia, erityisesti hitsisauman kohdalla. Lämpökäsittelyllä saatiin kylmähaurauslämpötila-alueen rajaa alemmas. Lisäksi reaktorin ulommaiset polttoaineniput korvattiin "dummyillä" eli teräsnipuilla jotka vähentävät itse paineastian saamaa neutronisäteilytystä ja hidastavat kylmähaurauslämpötilan nousua jatkossa. - 17+11=28
sitroen. kirjoitti:
Materiaaliviisaat kyllä kertoivat toista.
Heidän mukaansa pytyn kylmähaurauslämpötila nousi hiljalleen neutronisäteilytyksen takia, erityisesti hitsisauman kohdalla. Lämpökäsittelyllä saatiin kylmähaurauslämpötila-alueen rajaa alemmas. Lisäksi reaktorin ulommaiset polttoaineniput korvattiin "dummyillä" eli teräsnipuilla jotka vähentävät itse paineastian saamaa neutronisäteilytystä ja hidastavat kylmähaurauslämpötilan nousua jatkossa.Lisätiin sitä ja tehtiin tätä ja tuota.
Selityksiä ihan täyttä sitä itseään.
- 15+12=27
Niin kuunnelkaa nyt, hehkuttamalla metri, koko astian materiaali on tasalaatuinen.
XD nyt kestää, pytty ei väsy, eikä säteily haurastuta.
Yksi pieni temppu 80 luvulla ja uuuh kestää 100 vuotta ydinkiimaa.- 4+2
Paineastiassa säilytetään jatkuvasti näytteitä, joita säännöllisesti tutkimalla voidaan seurata haurastumiusta. Tutkimusten mukaan oikeastaan vain tuon hitsisauman lämpökäsittely on ollut tarpeen. Homma on hanskassa, turha tuota on tietämättömien irvistellä.
- Tosikko2
> Homma on hanskassa, turha tuota on tietämättömien irvistellä.
NIINPÄ NIIN. Kuvateksti on väärin ihan vaan VARMUUDEN VUOKSI. - 2+13=15
Näytteet eivät ole samaa takoa kuin itse astia.
Koostumus ei ole identtinen, eikä tästä syystä vertailtavissa.
Myös materiaalin väsyminen on reaktio jota ei voi seurata.
Voidaan vain todeta että on ehjä, tai rikki.
Kun tämä paineastia lukuisten korjaushitsausten jälkeen, päättää väsyä, ja rikkoitua, ei sitä voi teoriassa tietää, vaikka testi tehtäisiin tänään, ja huomenna tehoajolla hajoaisi.
300 asteisessa vedessä oleva energia työntää kaiken edestään, kun paine laskee syystä ta toisesta alle n 90 bar, höyrystyminen on tässä vaiheessa kiihtyvä.
Mikään rakenne tuolla ei kestä primääripiirin höyrystymisnopeutta laitoksen ollessa tehoajolla.
Muista tämä yksinkertainen ohje, seisova laitos on stabiili, tutkimustulokset ovat sillä hetkellä.
Käyvä laitos on tutkimaton, rakenteen lämpölaajeneman aiheuttamat vauriot jäävät vuotohöyryjen taakse piiloon, vesiä löröttää aina vähän.
Kuka sanoo käynnin aikana, onko se vika, vai normaalia vuotoa tiivisteistä tai läpivienneistä.- sitroen.
Miten määrittelet normaalin vuodon?
Minun havaintojeni mukaan muuta vuotoa ei ole kuin pääkiertopumppujen tiivisteissä ja niissäkin tarkoituksella. Ja sekin vesi otetaan talteen ja muutokset siinä näkyvät selvästi monessakin eri mittauksessa.
Kyllä jokaisesta pienestäkin vuodosta huomataan sen vaikutukset. En nyt ala koko laitoksen toimintaa ja sen valvontaa runoilemaan.
Mene itse sinne laitokselle ajamaan jos luulet pääseväsi. Ehkä ne harhaluulot vuosien mittaan sinullakin karisevat asiasta jos toisestakin. - 2+20=22
sitroen. kirjoitti:
Miten määrittelet normaalin vuodon?
Minun havaintojeni mukaan muuta vuotoa ei ole kuin pääkiertopumppujen tiivisteissä ja niissäkin tarkoituksella. Ja sekin vesi otetaan talteen ja muutokset siinä näkyvät selvästi monessakin eri mittauksessa.
Kyllä jokaisesta pienestäkin vuodosta huomataan sen vaikutukset. En nyt ala koko laitoksen toimintaa ja sen valvontaa runoilemaan.
Mene itse sinne laitokselle ajamaan jos luulet pääseväsi. Ehkä ne harhaluulot vuosien mittaan sinullakin karisevat asiasta jos toisestakin.Vuotovesiä.
- venttiileiden kondensaatti.
- muut kondensoituvat höyryt.
- kalvovarot.
- bubler.
Ei pumput vuoda, vesi joka johdetaan paineen alentavan, monijaksoisen tiivisterakenteen läpi YD lämmönvaihtineen, pysyy järjestelmässä. - sitroen.
2+20=22 kirjoitti:
Vuotovesiä.
- venttiileiden kondensaatti.
- muut kondensoituvat höyryt.
- kalvovarot.
- bubler.
Ei pumput vuoda, vesi joka johdetaan paineen alentavan, monijaksoisen tiivisterakenteen läpi YD lämmönvaihtineen, pysyy järjestelmässä.Riippuu ihan siitä, miten vuodon määrittelet.
Noinhan se menee kuin kerroit.
Poistuu kuitenkin yhdestä järjestelmästä toiseen. - 17+9=26
sitroen. kirjoitti:
Riippuu ihan siitä, miten vuodon määrittelet.
Noinhan se menee kuin kerroit.
Poistuu kuitenkin yhdestä järjestelmästä toiseen.Niin määritin normaalin vuodon reitit, en määrää.
Nuija. - 2+20=22
sitroen. kirjoitti:
Riippuu ihan siitä, miten vuodon määrittelet.
Noinhan se menee kuin kerroit.
Poistuu kuitenkin yhdestä järjestelmästä toiseen.Oikea pahvi! Piipität että mistä muka vuotaa, kun vuotaa joka paikasta.
Luet laskelmia joissa kerrotaan kuin todennäköistä ydinonnettomuus on, sitten viisaana hmm se ei ole kovin todennäköistä mutta ...väistämätöntä.
Suurin typeryys on ylimielisyys, mikäli tällä sekunnilla ei käy kansakunnan tuhoon johtavaa onnettomuutta, on se jo seuraavalla sekunnilla mahdollista.
- 15+3=18
On yks asia hankkia tietoa virheettömästä kimpaleesta, kuin rakenteesta, johon on liitetty useita komponentteja.
Capish. - Olinhan siellä minäk
Ei se ihan noin mennyt. Alkulatausta tehtiin nosturilla sen takia, että latuskoneen mastossa oli toimintaongelmia, joiden seurauksena siitä poistettiin "lukot", jotka varmistivat että putket purkautuvat oikeassa järjestyksessä.
Mastoja ajettiin käyräksi 80-luvun alussa reaktorissa virheellisten operaatiolistojen takia, mutta se on toinen juttu..- sitroen.
Yhtiö kyllä kertoi toista aikanaan. Ehkä neukkutovereitten mokista ei saa vieläkään kertoa julkisesti?
80-luvulla olleista virheellisistä listoista en muista kuulleeni koskaan vaikka silloin itsekin lienen ajanut latauskonetta. Saattoi silti olla virheitä. Koneen lukitukset kyllä estävät törmäilyn, mutta ainahan jotakin voi mennä vikaan, useampikin asia kerrallaan... - Olinhan siellä minäk
sitroen. kirjoitti:
Yhtiö kyllä kertoi toista aikanaan. Ehkä neukkutovereitten mokista ei saa vieläkään kertoa julkisesti?
80-luvulla olleista virheellisistä listoista en muista kuulleeni koskaan vaikka silloin itsekin lienen ajanut latauskonetta. Saattoi silti olla virheitä. Koneen lukitukset kyllä estävät törmäilyn, mutta ainahan jotakin voi mennä vikaan, useampikin asia kerrallaan...Ei reaktorin alemmalla kuljetustasolla mitään suojauksia ole. Nykyisin erillinen valvontajärjestelmä hälyttelee, jos ollaan seinään törmäämässä.
Kyllähän sinun kanssasi latauskonetta ajeltiin, mutta muistisi tekee tepposet. Kaksi mastoa ajettiin 80--luvulla käyräksi samassa latauksessa, silloisen reaktori-insinöörin kokemattomuuden takia.
Siinä touhussa meinasivat mastot loppua kesken. Kakkosen latauskoneen varamasto oli vielä silloin venäläisillä, ja he tietysti pyysivät siitä hirmuisen hinnan. Homma hoidettiin niin, että masto otettiin ykkösen latauskoneesta, ja kun latausongelmat poistuivat, myivät venäläiset varamaston pikkurahalla. Se masto laitettiin ykkösen koneeseen
Nuo Valmetilla oikaistut varamastot ovat seisseet 30 vuotta käyttämättöminä. Niiden kunto on arvoitus, mutta ei enää monta vuotta minun ongelmani.. - Olinha siellä minäki
sitroen. kirjoitti:
Yhtiö kyllä kertoi toista aikanaan. Ehkä neukkutovereitten mokista ei saa vieläkään kertoa julkisesti?
80-luvulla olleista virheellisistä listoista en muista kuulleeni koskaan vaikka silloin itsekin lienen ajanut latauskonetta. Saattoi silti olla virheitä. Koneen lukitukset kyllä estävät törmäilyn, mutta ainahan jotakin voi mennä vikaan, useampikin asia kerrallaan...Tuli vielä mieleeni venäläisistä. Käytiin taannoin venäläisellä "latauskonetehtaalla", ja siellä tuli puheeksi että polttoainenippu ei aina mene paikalleen ilman pientä sivuttaissiirtoa. Sanoivat venäläiset, että heillä sellaiseen siirtoon pitää saada korkean päällikön lupa. Olihan meilläkin hauskaa soittaa yöllä jollekin päällikölle, että saadaanko siirtää konetta TH-akkuihin päin, jotta nippu mene paikalleen!
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 722756
- 632674
- 681792
- 241627
- 201550
Tykkään susta
Elämäni loppuun asti. Olet niin suuresti siihen vaikuttanut. Tykkäsit tai et siitä91490- 151392
- 481257
- 381233
Onko meillä
Molemmilla nyt hyvät fiilikset😢ei ainakaan mulla mutta eteenpäin on mentävä😏ikävä on, kait se helpottaa ajan myötä. Ko91209