Aurinko-sanan etymologia

auringon arvelen

Google haku vain kertoo että sanan etymologia tuntematon. Telkkarissa satuin kuulemaan islanninkielisen sanan 'vuosi' eli

ári (lausutaan auri), ja muissa germaanisissa kielissä sanahan on melko samanlainen.

ja sitten kun suomessa on rinki, rinkula, eli jotain ympyränmuotoista.

Eli vuosi ja jotain ympyränmuotoista?

13

2763

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Päivä paistaa tupaan

      Germaaninen "aur ring" eli vuosikehä.

      • 1-101010101011

        Hieno että vastaus löytyi: Islannin ári (lausutaan auri) = vuosi.
        Sana rinki on onneksi vieläkin suomenkielessä käytössä..

        Vuosikehä on paljon loogisempi kuin kultarinkula.
        Suomesta löytyy myös neoliittisen kivikauden "jätinkirkko" aurinkokalentereita.


    • Hypotheses non fingo

      Kaikenlaisia Wettenhovi-Aspa-tasoisia entymologioita voi tietysti sepitellä. Otetaan mikä tahansa sana, halkaistaan kahtia ja keksitään jostain kielestä sanoja, jotka muistuttavat sen osia. Veijo Meri on kirjoittanut sellaisista kirjankin, ”Sanojen synty”, joskin hän sekoitti siihen hämäyksen vuoksi myös kansantajuistettuja versioita tieteellisistä etymologioista.

      Suomen kielessä olisi tuskin keksitty liimata yhteen kahta germaanista sanaa, eikä esitetylle yhdistelmälle löydy vastineita germaanisista kielistä. Lisäksi olisi erittäin epäuskottavaa, että vanhan aurinkoa tarkoittavan sanan ”päivä” rinnalle olisi otettu uusi sana abstraktin merkityksen ’vuodenkierto’ tms. pohjalta. Asiassahan kävi todellisuudessa niin, että sanan ”aurinko” merkitys muodostui vain taivaankappaletta tarkoittava, kun taas vanha ”päivä” sai pääasiassa abstraktimman merkityksen ’vuorokausi’ tai ’vuorokauden valoisa osa’.

      Oma suosikkiselitykseni on, että ”aurinko” perustuisi jotain kautta latinan sanaan ”aurum” ’kulta’ ja viittaisi siis alun perin auringon kullankeltaiseksi tulkittuun väriin. Loppuosa voisi kyllä olla paitsi suomalainen johdin myös sukua germaaniselle sanalle ”ring”, mutta merkitys olisi silloin hyvin konkreettinen ja viittaisi auringon ympyränmuotoisuuteen.

      • auringon arvelen

        Miksi suomalaiset olisivat lainanneet latinan sanan 'aurum', kun oli jo käytössä germ. lainasana 'kulta'?

        'Äyri' sana kyllä johtuu tuosta latinan sanasta 'aurum', äyri on siis tarkoittanut kultarahaa alunpitäen.


      • Laina höyhenissä
        auringon arvelen kirjoitti:

        Miksi suomalaiset olisivat lainanneet latinan sanan 'aurum', kun oli jo käytössä germ. lainasana 'kulta'?

        'Äyri' sana kyllä johtuu tuosta latinan sanasta 'aurum', äyri on siis tarkoittanut kultarahaa alunpitäen.

        Esi-isämme kautta aikojen ovat lainailleen nimityksiä asioille, joille jo oli sana heidän kielessään. Eikä kukaan ole sanonut, että olisi lainattu ”aurum”, vaan heitetty, että siihen jotain kautta perustuva sana voisi olla aurinko-sanan pohjana – ainakin se olisi uskottavampaa kuin vuosirengasteoriat. Loppuosa voisi olla jossain germaanisessa kielessä liitettyä, sillä -ing on tavallinen johdin germaanisissa kielissä.

        Asia jäänee kuitenkin selvittämättä, koska ei ole säilynyt tietoa aurinko-sanan esikuvista. Jossain germaanisessa kielimuodossa on ehkä ollut kultaista, kullanväristä tarkoittava sana ”auring” tai ”auringa”, mutta jos se on hävinnyt jälkiä jättämättä, asia jää auki.


    • akris sirkka akros s

      Aurinko on siitä omituinen sana, että sitä ei ole lähisukukielissä. Virossa on päike(ne), karjalassa päiväne, vepsän päiväine, etelävirolaisten (võrun) päiv. Suomeksi aurinko oli päivä.

      Miksi se on muuttunut auringoksi. Germaaninen etymologia on sikäli ajatuksena houkutteleva, että suomen kielen äänteellisen yksinkertaistumisen on katsottu johtuneen statukseltaan korkeampien germaanien vaikutuksesta. On tyypillistä, että sanoja vaihdetaan samasta syystä, joskus tapahtuu kokonaista kielenvaihtoa. Mutta aurinko-sanaa vastaavaa ei taida olla missään germaanikielessä. Entä jos Suomessa vaikuttaneet germaanit, joiden jäljiltä meillä on mm. Hauho ja Harjavalta, käyttivät tällaista omaperäistä ilmausta.

      • Ei germaani

        Nykyisen tieteellisen käsityksen mukaanhan suomen kieli on syntynyt, kun nykyisen Suomen alueella asuneet ihmiset omaksuivat etelästä ja kaakosta tulleiden, korkeampaa kulttuuritasoa edustaneiden ihmisten kielen (lähinnä ehkä kauppiaiden ja uudisasukkaiden kielestä). Jossain määrin tämä on ehkä merkinnyt yksinkertaistumista, ja jos ”suomalaiset” puhuivat alun perin germaanista kieltä, niin siinä voidaan nähdä germaaninen substraatti.

        On mahdollista, että monet ”germaaniset lainasanat” ovatkin vain jäänteitä ”suomalaisten” alkuperäisestä kielestä. Esimerkiksi sellaisen sanan kuin ”äiti” lainautuminen ei ole kovin tavallista, mutta se ei olisi kovin ihmeellistä, että kielensä vaihtaneen yhteisön kieleen jää tuollainen jäänne vanhasta kielestä.


    • Suomi ei ole saari

      Tuhatkunta vuotta sitten saati sitäkin ennen puhuttu germaaninen kieli oli aivan muuta kuin nykysaksa ja -ruotsi, joten helppoja johtopäätöksiä ei voi tehdä. Germaaninen lähtökohta sanalle aurinko on paljon loogisempi ja todennäköisempi kuin latinaan pohjautuva.

      Itse asiassa kielessämme on hyvin paljon todistetusti germaanisia, lähinnä melko myöhäisiä ruotsalaisia lainoja. Lisäksi yllättävän moni sana pohjautuu slaavilaiseen termistöön, lähinnä venäjään.

      On luonnollista, että suomenkielen omapohjaisuutta ja ainutlaatuisuutta on korostettu 1800-luvun lopulta lähtien. Realistisesti ajatellen melkoinen osa sanojemme synnystä ei voi selittyä ilman ulkopuolista vaikutusta.

      • auringon arvelen

        Niin juuri, ja islanti mahtaa olla se vanhakantaisin olemassaolevista germaanikielistä.


    • Attenhof-Wespen

      Latinassa aurum taitaa olla kulta ja germaaninen rinki tuottavat yhdessä kultakehrän.

    • Ei löydy latviasta/liettuasta apua, siellä aurinko on 'saule'.

    • Anonyymi

      Arqa on aurinko sanskriitiksi

    • Anonyymi

      Aurinko sanana juontaa jostain hyvin kaukaa. Monen ikivanhan suomalaisen sanan alkuperä juontaa aasiaan.

      Punjabi, bengali, nepali, tamili. Aurinko on siellä "surya" tai "suriyan". Lausutaan 'suriza' tai 'surizan' tai 'surijan' tai 'suria'. Riippuen kielestä.

      Sanasta löytyy "uri". S kun muuttuu a kirjaimeksi, niin sana on "auri" jotain, aurizan aurijan, auria, jne. Onko siis jossain aikoja sitten s muuttunut a:ksi, ja siitä sana sopinut ja muotoutunut paremmin muinaissuomalaisen suuhun.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mies vinkkinä sulle

      Jos pyytäisit kahville tai ihan mihin vaan, niin lähtisin varmasti välittämättä muista
      Ikävä
      85
      7445
    2. Oletko katkera kun

      Et saanut kaivattuasi
      Ikävä
      96
      5384
    3. Mitä haluat sanoa tällä hetkellä

      Hänelle 🫶 ⬇️
      Ikävä
      257
      4585
    4. Haluun sua niin paljon

      ❤️🥰🥹 Miehelle
      Ikävä
      44
      4485
    5. Vietetään yö yhdessä

      Rakastellaan koko yö
      Ikävä
      62
      3247
    6. Mitä palveluita mies..

      Haluaisit tilata minulta? -N
      Ikävä
      49
      2675
    7. Olet oikeasti ollut

      Niin tärkeä mulle ja kaikki meidän väliltä on pilattu ei yksistään sinun toiminnalla vaan minun myös.
      Ikävä
      22
      2348
    8. Kuuluu raksutus tänne asti kun mietit

      Pelkäätkö että särjen sydämesi vai mikä on? En mä niin tekisi mies koskaan 😘
      Ikävä
      29
      2322
    9. Oletko tyytyväinen viime tapaamiseemme?

      Vai toivoitko sen menevän toisella tavalla? Miten?
      Ikävä
      49
      2303
    10. Nyt se sit loppuu

      Et ei enää nähdä ja yhteyttä pidetä.
      Ikävä
      41
      2174
    Aihe