Mielestäni on helppo nähdä uskonnollisessa Jumalauskossa suuria haittoja ihmiskunnalle. Erittelemättä mitään uskontoja voidaan uskontojen haittoina pitää ainakin sitä, että ne eivät yhdistä ihmisiä vaan erottavat ihmisiä toisistaan. Ne tuottavat lukumääränsä takia uskoville päänvaivaa koska jotta uskosta uskontoon saisi niitä hyötyjä mitä niiltä kaivataan, on lähtökohtaisesti muita uskontoja pidettävä väärinä. Tämä on saanut aikaan maailmanhistoriassa paljon sotaa ja yhteenottoja.
Koska useimmat uskonnot ovat vanhoja ja epärationaalisia, tuottaa uskonnot myös ongelmia uskovalle järjen ja tunteen taisteluna usein sillä seurauksella, että tunne voittaa järjen ja logiikan. Yksi mielestäni suurimpia uskonnollisen uskon haittoja yksilölle on se, että ne antavat helppoja vastauksia ja valmiin moraalin ja tappavat näin yksilön luovuutta ja pohdintaa. Jos ajatellaan esimerkiksi tuhatta muslimia tai kristittyä palvomassa Jumalaansa yhdessä jotain mantraa hokien ja yhtenäisyyteen pyrkien, on se usein poissa persoonallisuudesta jossain muodossa. Jos nämä samat tuhat palvojaa tuottaisivat jotain oman näköistään tai edes ajatelmia elämästä ja ihmisyydestä sen ajan mitä palvovat, olisi maailmassa enemmän väriä ja yksilöllisyyttä.
Uskovaisuuden yksi perusongelma on se, että uskossa "tiedetään" aivan liikaa ja liian varmasti asioita. Kun kaikki yleensä suhtautuvat uskontoihinsa samalla varmuudella, on elämä yhtä toistemme käännyttämistä. Se sana mitä liian harvoin kuulee on ehkä liian pelottava sana. Se tai ne sanat ovat " en tiedä".
Ainoita varmoja asioita mitä tiedämme, lienee se ettemme tiedä totuutta varmasti. Uskonnottomassa Jumalauskossa näin voisi kokea. Uskonnottomassa uskossa meidän pitäisi etsiä kirjan sijasta vastauksia "tuulesta" eli vaikka sisimmästämme. Moraalikysymykset ei löytyisi kirjasta vaan omatunto tekisi enemmän töitä selvittääkseen asiaa. Asiat eivät tulisi kuin annettuina kirjasta vaan niiden eteen joutuisi työskentelemään ja hyväksymään alituista epävarmuutta. Epävarmuuden sietäminen tekisi meistä vahvempia. Samalla uskonnoton Jumalausko tekisi kunniaa oletetulle Jumalalle siten, ettei meidän tarvisi pitää Jumala sellaisena monien uskontojen kuvaamana narsistisena väkivaltajumalana mitä usein tapahtuu.
Uskonnottomassa Jumalauskossa kukaan ei voisi sanoa toista harhaoppseksi eikä olisi tarvetta erotella ihmisiä kuten uskonnot tekevät. Tälläinen usko antaisi sijaa filosofialle ja erilaisuudelle sekä henkiselle kehitykselle aivan toisessa määrin mitä uskonnot. Mille tälläinen muista kuulostaa?
Uskonnottoman Jumalauskon hyödyt
31
98
Vastaukset
Se on kyllä kumma että aina kun kirjoittaa jotain, tulee heti mieleen jotain mikä unohtui. Tulee kai kirjoiteltua liian hätäiseen. Niin...eli uskonnottomassa uskossa ei olisi tarvetta pelätä ei-uskovien tai toisinuskovien läheisten puolesta että he joutuvat jonnekin kadotukseen tai vastaavaan. Se olisi iso taakka pois uskovan sydämeltä sekin.
- *Faith*
Ei uskossa ole kysymys ihmisen suhteesta omaan itseensä tai toisiin ihmisiin, vaan hänen suhteestaan Jumalaan. (Kuinka monta kertaa tämäkin pitää sanoa?)
"(Kuinka monta kertaa tämäkin pitää sanoa?)"
Niin, tästäkin mainitsin avauksessa. Tiedät ihan liikaa "totuudesta" ja olet siten ylimielinen toisinajattelevia kohtaan.- *Faith*
Koala_puussa kirjoitti:
"(Kuinka monta kertaa tämäkin pitää sanoa?)"
Niin, tästäkin mainitsin avauksessa. Tiedät ihan liikaa "totuudesta" ja olet siten ylimielinen toisinajattelevia kohtaan.Mistä ihmeen "totuudesta"?
Minähän puhuin ihmisen perussuhteista!
Sinä tunnut (aloituksesi perusteella) kuvittelevan, että uskossa on kyse lähinnä suhteesta muihin ihmisiin. *Faith* kirjoitti:
Mistä ihmeen "totuudesta"?
Minähän puhuin ihmisen perussuhteista!
Sinä tunnut (aloituksesi perusteella) kuvittelevan, että uskossa on kyse lähinnä suhteesta muihin ihmisiin.Mistäköhän totuudesta? No ***** siitä totuudesta varmaan mitä te kristiyt niin hehkutatte.
- Joku roti
Minä luin mielelläni Koalan aloituksen. Kerrankin uutta ja mielikuvitusta ruokkivaa. Jäin vaan miettimään miten tälläinen voisi olla mahdollista että se saisi laajan ja järjestyneen muodon vai voisiko se vaikuttaa pelkästään vain yksilötasolla jonkinlaisena "sisäisenä vallankumouksena."
Ideana tuo toimii....Se on kuitenkin varmaa, että uskonnollinen liike imee narsisteja puoleensa kuin paska kärpäsiä. Ei menisi kauan, kun joku olisi tehnyt liikkeen "itsenäisesti ajatteleville ihmisille". On olemassa paljon ideologeja ja uskontoja, jotka voisivat teoriassa toimia. Ne kaikki pilaantuu siinä vaiheessa, kun ihmisen itsekkyys ja omanedun tavoittelu astuu kuvioon....
Hyvä kysymys. Kauanko se toimisi ennekuin siinä alettaisiin järjestäytyä. Toisaalta koska ei olisi pyhiä kirjoituksia eikä dogmeja, ei kukaan voisi alkaa opettamaankaan mitään. Yksilöt tuollaisessa uskonnottomassa uskossa olisi todennäköisesti vahvempia persoonia ja kyseenalaistaisi ihmisen puheet useammin.
Ehkä jos järjestätymistä tapahtuisi, muistuttaisi se enempi filosofista kerhoa. Joku kysyisi toiselta että millaisena näet Jumalan, ja toinen vastaisi " en mää vaan varmaksi tiiä". Siinä olisi sitten sijaa erilaisille näkemyksille paljon.- *Faith*
Koala_puussa kirjoitti:
Hyvä kysymys. Kauanko se toimisi ennekuin siinä alettaisiin järjestäytyä. Toisaalta koska ei olisi pyhiä kirjoituksia eikä dogmeja, ei kukaan voisi alkaa opettamaankaan mitään. Yksilöt tuollaisessa uskonnottomassa uskossa olisi todennäköisesti vahvempia persoonia ja kyseenalaistaisi ihmisen puheet useammin.
Ehkä jos järjestätymistä tapahtuisi, muistuttaisi se enempi filosofista kerhoa. Joku kysyisi toiselta että millaisena näet Jumalan, ja toinen vastaisi " en mää vaan varmaksi tiiä". Siinä olisi sitten sijaa erilaisille näkemyksille paljon.Sosiologian perusteita: Ihminen elää aina ryhmissä, ja ne ryhmät perustetaan mitä moninaisimmilla syillä. Mitään ryhmää tyyliin "me" ei voi olla, jos ei määritellä myös ryhmää "he".
Kommunistivaltiossa koko kansa on yritetty pakottaa yhteen ryhmään. Tuhoisin seurauksin. Mutta tällä palstallahan ei ole puutetta ateistikommareista. - *Faith*
*Faith* kirjoitti:
Sosiologian perusteita: Ihminen elää aina ryhmissä, ja ne ryhmät perustetaan mitä moninaisimmilla syillä. Mitään ryhmää tyyliin "me" ei voi olla, jos ei määritellä myös ryhmää "he".
Kommunistivaltiossa koko kansa on yritetty pakottaa yhteen ryhmään. Tuhoisin seurauksin. Mutta tällä palstallahan ei ole puutetta ateistikommareista.Tai sanotaan kauniimmin: Tällä palstalla kommunismin ihanne elää.
*Faith* kirjoitti:
Sosiologian perusteita: Ihminen elää aina ryhmissä, ja ne ryhmät perustetaan mitä moninaisimmilla syillä. Mitään ryhmää tyyliin "me" ei voi olla, jos ei määritellä myös ryhmää "he".
Kommunistivaltiossa koko kansa on yritetty pakottaa yhteen ryhmään. Tuhoisin seurauksin. Mutta tällä palstallahan ei ole puutetta ateistikommareista.Ihminen elää ryhmissä mutta ryhmän ei tarvitse olla uskonnollinen. Eikä ryhmien tarvi perustua toisiensa vastakkaiasetteluun. Esimerkiksi urheiluseurat voi jopa kilpailla keskenään mutta kunnioittaa toisiaan. Tässä ei uskonnot useinkaan onnistu. Sinun on kristittynä vaikea suhtautua islamiin kunnioittaen koska pidät kyseistä uskontoa kristittynä vääränä.
" Mutta tällä palstallahan ei ole puutetta ateistikommareista."
En ole vielä nähnyt yhtään ateistikommaria täällä. Kommunismi ja ateismi ei linkity toisiinsa mitenkään.- joku roti
Koala_puussa kirjoitti:
Hyvä kysymys. Kauanko se toimisi ennekuin siinä alettaisiin järjestäytyä. Toisaalta koska ei olisi pyhiä kirjoituksia eikä dogmeja, ei kukaan voisi alkaa opettamaankaan mitään. Yksilöt tuollaisessa uskonnottomassa uskossa olisi todennäköisesti vahvempia persoonia ja kyseenalaistaisi ihmisen puheet useammin.
Ehkä jos järjestätymistä tapahtuisi, muistuttaisi se enempi filosofista kerhoa. Joku kysyisi toiselta että millaisena näet Jumalan, ja toinen vastaisi " en mää vaan varmaksi tiiä". Siinä olisi sitten sijaa erilaisille näkemyksille paljon.Tuo filosofinen "kerho" olisi varmaan toimivin juttu mitä nyt näin äkkipäätä minunkin mieleen tulee . Ei muuta kun ideaa eteenpäin.
- *Faith*
Koala_puussa kirjoitti:
Ihminen elää ryhmissä mutta ryhmän ei tarvitse olla uskonnollinen. Eikä ryhmien tarvi perustua toisiensa vastakkaiasetteluun. Esimerkiksi urheiluseurat voi jopa kilpailla keskenään mutta kunnioittaa toisiaan. Tässä ei uskonnot useinkaan onnistu. Sinun on kristittynä vaikea suhtautua islamiin kunnioittaen koska pidät kyseistä uskontoa kristittynä vääränä.
" Mutta tällä palstallahan ei ole puutetta ateistikommareista."
En ole vielä nähnyt yhtään ateistikommaria täällä. Kommunismi ja ateismi ei linkity toisiinsa mitenkään."Eikä ryhmien tarvi perustua toisiensa vastakkaiasetteluun."
Vai ei? Ovatko suunnilleen kaikki maailman sosiologit siis väärässä?
"En ole vielä nähnyt yhtään ateistikommaria täällä. Kommunismi ja ateismi ei linkity toisiinsa mitenkään."
Markkinoit kommunistista ihannetta, etkä ole muka nähnyt yhtään kommaria täällä? :D *Faith* kirjoitti:
"Eikä ryhmien tarvi perustua toisiensa vastakkaiasetteluun."
Vai ei? Ovatko suunnilleen kaikki maailman sosiologit siis väärässä?
"En ole vielä nähnyt yhtään ateistikommaria täällä. Kommunismi ja ateismi ei linkity toisiinsa mitenkään."
Markkinoit kommunistista ihannetta, etkä ole muka nähnyt yhtään kommaria täällä? :D"Vai ei? Ovatko suunnilleen kaikki maailman sosiologit siis väärässä? "
Ei minun käsityksen mukaan. Miksi ihmeessä pitäisi vastakkainastella? Onhan erilaisia yhteisöjä jotka tekee yhteistyötäkin keskenään. Vähän sama kuin se, että voi taivaassa olla iloa ilman hellvetin olemassaoloa.
"Markkinoit kommunistista ihannetta, etkä ole muka nähnyt yhtään kommaria täällä? :D"
Taidat provota nyt aika lailla? En pidä kommunismista missään muodossa.- Joku roti
joku roti kirjoitti:
Tuo filosofinen "kerho" olisi varmaan toimivin juttu mitä nyt näin äkkipäätä minunkin mieleen tulee . Ei muuta kun ideaa eteenpäin.
Tämä oli Koalalle. Tuo kommarikeskustelu vei nyt asian jälleen kerran sivuraiteille.
- Kokeiltu jo
joku roti kirjoitti:
Tuo filosofinen "kerho" olisi varmaan toimivin juttu mitä nyt näin äkkipäätä minunkin mieleen tulee . Ei muuta kun ideaa eteenpäin.
"Filosofisia kerhoja" maailmassa riittää. Jumalaan ja Raamatun Jumalaankin uskovia. Jumala muotoiltu omiin näkemyksiin sopivaksi. Suhteellisen pieniä porukoita tietääkseni. Johtuu siitä, ettei samanmielisiä riitä kovin paljon. Tulevat nääs ne näkemyserot, ja sitten ei olla enää samaa sakkia. Ihminen kun on ihminen vaikka voissa paistais, se ei voi hyväksyä noita "vääräoppisia".
Jotta jokin joukko pysyisi kasassa, sillä täytyy olla yhteinen usko, oli se usko sitten vaikka ihan maalliseen asiaan kohdistuva. Muuten ei ole mitään, mikä yhdistäisi, ja joukko hajoaa.
Ihan alussa voi riittää se, että jokainen uskoo vain jonkinlaiseen Jumalaan, kuka minkäkinlaiseen kuvitelmaansa, ja kerrotaan noista omista näkemyksistä ja filosofoidaan eettisistä kysymyksistä, ynnä muuta sellaista ympäripyöreää, mutta pian ollaan jo kiistelemässä näkemyksistä ja julistamassa toisiaan vääräoppisiksi. Sellainen on ihmisten maailma. Koala_puussa kirjoitti:
Hyvä kysymys. Kauanko se toimisi ennekuin siinä alettaisiin järjestäytyä. Toisaalta koska ei olisi pyhiä kirjoituksia eikä dogmeja, ei kukaan voisi alkaa opettamaankaan mitään. Yksilöt tuollaisessa uskonnottomassa uskossa olisi todennäköisesti vahvempia persoonia ja kyseenalaistaisi ihmisen puheet useammin.
Ehkä jos järjestätymistä tapahtuisi, muistuttaisi se enempi filosofista kerhoa. Joku kysyisi toiselta että millaisena näet Jumalan, ja toinen vastaisi " en mää vaan varmaksi tiiä". Siinä olisi sitten sijaa erilaisille näkemyksille paljon.Onhan ateismillakin etujärjestöjä. Siellä ei ole jumalia ja silti he saa aikaan tappeluja keskenään. Ei siinä tarvita dogmeja, eikä sääntöjä kun aletaan tappelemaan. Ihmisen luonne estää "vapaat" ajattelut, jos se on jotenkin järjestäytynyttä.
Ideanahan tuo olisi ainoa, josssa voisi tapahtua uskonvapaus puhtaimillaan. Yksilö määrittelisi itse mihin uskoo. Haastettu kirkko-tutkimuksen mukaan ihmiset ei usko kuin kirkko opettaa. He eivät edes halua uskoa samalla tavalla. Jäseninä he kuitenkin antavat tahtomattaan painoarvoa kirkon mielipiteille, vaikka he eivät itse kannattaisikkaan niitä arvoja. Homot, naispappeus, abortti, lapsikaste jne....
Ei kirkkoa kiinnosta ihmisten pelastaminen. Kirkkoa kiinnostaa jäsenmäärä. Mitä enemmän jäseniä, niin sitä enemmän valtionjohto kuuntelee heitä. Kirkko on nykyisin suuri työllistäjä ja pelkästään se työntekijämäärä antaa kirkkolle suuren painoarvon. Yli 20 000 työntekijää työllistäviä yrityksiä kun ei ole paljoa Suomessa.
- -17-
"Uskonnottoman Jumalauskon hyödyt
Koala_puussa
4.10.2013 18:01"
Mielestäsi "uskonnoton Jumalausko" antaisi sijaa filosofialle ja erilaisuudelle sekä henkiselle kehitykselle aivan toisessa määrin mitä uskonnot.
Erilaisia filosofisia suuntauksia sitten antiikin ajoista lähtien, on kuin Vilkkilässä kissoja. Minkänimisten filosofien opetuksista olet itse poiminut eväitä oman ja läheistesi ns. hyvän elämän rakennuspalikoiksi ja mitä ne palikat ovat?
Mitä tulee erilaisuuden sietokykymittareihin, niin huonolta näyttää.
Yksi ei siedä esim. liian lihavia, toinen liian laihoja, kolmas rumia, neljäs tyhmiä, viides yhteiskunnan vapaamatkustajia jne., porukalla ei siedetä esim. toista poliittista mielipidettä olevia, ei lähistölle rakennettavaa/peruskorjattavaa vammais-/alkoholistiasuntolaa jne.
Kertoisitko millä sinä mittareilla mittaat yksilön/kansakuntien henkistä kehitystä esim ajanlaskusta 4000 vuotta eaa nykypäivään ja minkälaista kehitystä siinä näet?
Mietiskelet myös uskovaisten "päänvaivoja" toteamalla mm., että uskoville tuottaa päänvaivaa uskontojen lukumäärä.
Kaikkien uskontojen sisältönä on aineellisen ulottuvaisuuden lisäksi olemassa oleva henkinen ulottuvaisuus, ikäänkin tuntemamme ulottuvaisuus olisi vain mielemme luoma illuusio, eli harha, ja tuosta harhasta poispääsyä opettavat kaikki uskonnot.
"Niin...eli uskonnottomassa uskossa ei olisi tarvetta pelätä ei-uskovien tai toisinuskovien läheisten puolesta että he joutuvat jonnekin kadotukseen tai vastaavaan. Se olisi iso taakka pois uskovan sydämeltä sekin."
Ilmastotieteentekijöiden äskettäisen informaation seurauksena ihmiskuntaa vaivaa pelko luonnonlakiin kuuluvan sään tasapainon järkkymisestä, syynä muutaman vuosikymmenen ajan länsivaltioiden tuottamat hiilidiosidipäästöt ilmakehään, jota tuottamista ns. kehitysvaltiot jatkavat innolla saavuttaakseen länsimaisen elintason.
Myös raha on loppunut länsimaista kaataen valtioita, pankkeja, vakuutuslaitoksia jne. nähtävästi päätyen koko finanssimaailman romahtamiseen.
Eli kun rahaa ei enää tule kuin palkkatyöläisille, niin palaamme takasin aikakauteen, joka oli vallalla Suomessakin 1940-luvulla, eli aikaan, jossa jokainen on oman onnensa seppä.
Tilaa innovaatioille ym. tilanteen estämiseksi löytyy kirjoituksistasi päätellen vain teiltä "uskonnottomillta Jumalauskovilta", koska mielestäsi uskontofilosofisten opetusten noudattaminen elämässä tappaa niin yksilön "luovuuden kuin pohdinnankin".
Jään odottelemaan innovaatioitanne, josko ne nousisivat pinnalle lukemattomien muiden innovaatioiden seasta."Erilaisia filosofisia suuntauksia sitten antiikin ajoista lähtien, on kuin Vilkkilässä kissoja. Minkänimisten filosofien opetuksista olet itse poiminut eväitä oman ja läheistesi ns. hyvän elämän rakennuspalikoiksi ja mitä ne palikat ovat?"
Uskonnottomalla uskolla Jumalaan en sinänsä tarkoita mitään filosofista aatetta. Pelkästään sen näen hyödyllisenä jos yksilö uskoo ilman uskontoa Jumalaan vaikka hän ei omaisi mitään ideologiaa. Itse en ole yrittänyt omaksua mistään filosofioista rakennuspalikoita mihinkään vaan pyrin ajatuksen tasolla näkemään sellaisia. Hyvän elämän rakennuspalikat on kaiketi verrattain yksinkertaisia eivätkä vaadi edes uskoa Jumaliin.
"Mitä tulee erilaisuuden sietokykymittareihin, niin huonolta näyttää.
Yksi ei siedä esim. liian lihavia, toinen liian laihoja, kolmas rumia, neljäs tyhmiä, viides yhteiskunnan vapaamatkustajia jne., porukalla ei siedetä esim. toista poliittista mielipidettä olevia, ei lähistölle rakennettavaa/peruskorjattavaa vammais-/alkoholistiasuntolaa jne"
Tämä on totta mutta ehkä juuri siksi että "luonnostaan" ihmiset eivät tahdo sietää aina erilaisuutta, olisi uskontojen vaikutuksen vähentyminen positiivista koska ne tuottavat tarpeetonta kapea-alaisuutta näkökenttiimme.
"Kertoisitko millä sinä mittareilla mittaat yksilön/kansakuntien henkistä kehitystä esim ajanlaskusta 4000 vuotta eaa nykypäivään ja minkälaista kehitystä siinä näet?"
En mittaa sitä lainkaan. Päättelen että henkinen kehitys on sitä helpompaa mitä vähemmän ihminen täyttää itseään ns. varmoilla totuuksilla ja valmiilla moraaleilla yms mitä uskonnot tuottavat. Koska silloin yksilö joutuu näkemään vaivaa itsensä kanssa enemmän eikä ole heti tarjolla keinotekoista näennäisturvaakaan.
"Tilaa innovaatioille ym. tilanteen estämiseksi löytyy kirjoituksistasi päätellen vain teiltä "uskonnottomillta Jumalauskovilta", koska mielestäsi uskontofilosofisten opetusten noudattaminen elämässä tappaa niin yksilön "luovuuden kuin pohdinnankin""
Itse en ole uskonnoton Jumalauskova vaan ateisti. Uskovakin voi olla luova ja innovatiivinen ja vaikka mitä. Pointtini on vain että uskonnoista on keskimäärin valtavasti haittaa. Tämän voi todentaa jo tutustumalla ihmisen historiaan ja uskontojen historiaan.- gerff
Koala_puussa kirjoitti:
"Erilaisia filosofisia suuntauksia sitten antiikin ajoista lähtien, on kuin Vilkkilässä kissoja. Minkänimisten filosofien opetuksista olet itse poiminut eväitä oman ja läheistesi ns. hyvän elämän rakennuspalikoiksi ja mitä ne palikat ovat?"
Uskonnottomalla uskolla Jumalaan en sinänsä tarkoita mitään filosofista aatetta. Pelkästään sen näen hyödyllisenä jos yksilö uskoo ilman uskontoa Jumalaan vaikka hän ei omaisi mitään ideologiaa. Itse en ole yrittänyt omaksua mistään filosofioista rakennuspalikoita mihinkään vaan pyrin ajatuksen tasolla näkemään sellaisia. Hyvän elämän rakennuspalikat on kaiketi verrattain yksinkertaisia eivätkä vaadi edes uskoa Jumaliin.
"Mitä tulee erilaisuuden sietokykymittareihin, niin huonolta näyttää.
Yksi ei siedä esim. liian lihavia, toinen liian laihoja, kolmas rumia, neljäs tyhmiä, viides yhteiskunnan vapaamatkustajia jne., porukalla ei siedetä esim. toista poliittista mielipidettä olevia, ei lähistölle rakennettavaa/peruskorjattavaa vammais-/alkoholistiasuntolaa jne"
Tämä on totta mutta ehkä juuri siksi että "luonnostaan" ihmiset eivät tahdo sietää aina erilaisuutta, olisi uskontojen vaikutuksen vähentyminen positiivista koska ne tuottavat tarpeetonta kapea-alaisuutta näkökenttiimme.
"Kertoisitko millä sinä mittareilla mittaat yksilön/kansakuntien henkistä kehitystä esim ajanlaskusta 4000 vuotta eaa nykypäivään ja minkälaista kehitystä siinä näet?"
En mittaa sitä lainkaan. Päättelen että henkinen kehitys on sitä helpompaa mitä vähemmän ihminen täyttää itseään ns. varmoilla totuuksilla ja valmiilla moraaleilla yms mitä uskonnot tuottavat. Koska silloin yksilö joutuu näkemään vaivaa itsensä kanssa enemmän eikä ole heti tarjolla keinotekoista näennäisturvaakaan.
"Tilaa innovaatioille ym. tilanteen estämiseksi löytyy kirjoituksistasi päätellen vain teiltä "uskonnottomillta Jumalauskovilta", koska mielestäsi uskontofilosofisten opetusten noudattaminen elämässä tappaa niin yksilön "luovuuden kuin pohdinnankin""
Itse en ole uskonnoton Jumalauskova vaan ateisti. Uskovakin voi olla luova ja innovatiivinen ja vaikka mitä. Pointtini on vain että uskonnoista on keskimäärin valtavasti haittaa. Tämän voi todentaa jo tutustumalla ihmisen historiaan ja uskontojen historiaan.Uskonnoista on keskimäärin valtavasti hyötyä. Niiden voimalla ihmiskunta on kehittynyt näinkin pitkälle kuin se on. Varsinkin kristinuskosta on ollut kehitykselle suurta hyötyä, se näkyy, kun vertaa kristittyä maailmaa muuhun maailmaan.
- Eurooppalaisuus
gerff kirjoitti:
Uskonnoista on keskimäärin valtavasti hyötyä. Niiden voimalla ihmiskunta on kehittynyt näinkin pitkälle kuin se on. Varsinkin kristinuskosta on ollut kehitykselle suurta hyötyä, se näkyy, kun vertaa kristittyä maailmaa muuhun maailmaan.
Kyllä Euroopan voimavara on ollut antiikin Kreikan perintö. Kristinusko on ollut enimmäkseen jarruttava voima. Lisäksi sillä on perusteltu orjakauppaa ja muuta riistoa. Mikä on siis ollut länsimaiden kehityksen hinta?
- gerff
Eurooppalaisuus kirjoitti:
Kyllä Euroopan voimavara on ollut antiikin Kreikan perintö. Kristinusko on ollut enimmäkseen jarruttava voima. Lisäksi sillä on perusteltu orjakauppaa ja muuta riistoa. Mikä on siis ollut länsimaiden kehityksen hinta?
Hankipas hieman yleissivistystä. Sen puute näyttää olevan ateisteilla huutava.
gerff kirjoitti:
Uskonnoista on keskimäärin valtavasti hyötyä. Niiden voimalla ihmiskunta on kehittynyt näinkin pitkälle kuin se on. Varsinkin kristinuskosta on ollut kehitykselle suurta hyötyä, se näkyy, kun vertaa kristittyä maailmaa muuhun maailmaan.
Tyäväenliikkeen ansioita on nykyinen hyvinvointivaltio. Kristityillä oli satoja vuosia aikaa muokata malliyhteiskuntaa, eivätkä he siihen pystynyt. Vasta kun työväenliikkeet yleistyi länsimaissa, niin alkoi hyvinvointi köyhillekkin. Yhdysvalloissa ei ollut niin voimakasta työväenliikettä ja se näkyykin heidän yhteiskunnassa. Siellä on köyhiä ja huono-osaisia vaikka kuinka paljon.
- hmmm4
gerff kirjoitti:
Hankipas hieman yleissivistystä. Sen puute näyttää olevan ateisteilla huutava.
Ns kristittyjen länsimaiden edistyneisyyden perusta liittyy siihen kamppailuun mitä länsi- euroopassa käytiin katolista yhtenäiskultturia ja sen tukemaa sääty-yhteiskuntaa ja itsevaltiutta vastaan.
Kirkon vastavoimaksi kehittyi pakanallisesta antiikista vaikutteita imenyt renessanssi joka kaikkeen yhteiskunnalliseen toimintaan vaikuttaen, uskonpuhdistus ml. , muodosti perustan kokeelliselle tieteelliselle ajattelulle, humanismille ja valistukselle.
Kehitys alkoi ensin pohjois italian kaupunkivaltioissa ja sitten muuallekin länsi ja keski- eurooppaan leviten, tuotti lopulta sellaisen sekulaarimman, moniarvoisen länsimaisen yhteiskuntamallin joka kykeni sekä tieteen että yhteiskunnan alueella tuottamaan muihin kulttuureihin nähden ylivoimaisia ratkaisuja. - gerff
hmmm4 kirjoitti:
Ns kristittyjen länsimaiden edistyneisyyden perusta liittyy siihen kamppailuun mitä länsi- euroopassa käytiin katolista yhtenäiskultturia ja sen tukemaa sääty-yhteiskuntaa ja itsevaltiutta vastaan.
Kirkon vastavoimaksi kehittyi pakanallisesta antiikista vaikutteita imenyt renessanssi joka kaikkeen yhteiskunnalliseen toimintaan vaikuttaen, uskonpuhdistus ml. , muodosti perustan kokeelliselle tieteelliselle ajattelulle, humanismille ja valistukselle.
Kehitys alkoi ensin pohjois italian kaupunkivaltioissa ja sitten muuallekin länsi ja keski- eurooppaan leviten, tuotti lopulta sellaisen sekulaarimman, moniarvoisen länsimaisen yhteiskuntamallin joka kykeni sekä tieteen että yhteiskunnan alueella tuottamaan muihin kulttuureihin nähden ylivoimaisia ratkaisuja.Antiikin Kreikassa ja kristinuskossa ovat eurooppalaisuuden juuret. Eurooppalaisuus on niiden yhteiskeitos, aika onnistunut soppa, vaikka huonot puolensa siinä on niinkuin kaikessa.
Pelkän antiikin Kreikan perinnön pohjalle rakentunut kulttuuri olisi ollut liian lapsellinen. Sen ihmiskäsitys oli pinnallinen. Huomio kiinnitettiin ulkonaiseen, ja ihmissielun syvyys jäi tajuamatta.
Pelkän kristinuskon pohjalle rakentunut kulttuuri olisi ollut, miten sen nyt sanoisi, liian ihmissielukeskeinen. Elämän ja maailman materialistinen puoli (enkä nyt tarkoita mammonaa) olisi jäänyt liian syrjään ja tiedot siitä heikoiksi.
Yhdessä nuo kaksi synnyttivät sekarotuisen jälkeläisen, eurooppalaisuuden. Puhdasrotuinen on hieno, mutta sekarotuinen usein perimältään terveempi.
Keskiajalla kristinuskon yksipuolisuus ja sen synnyttämät epäkohdat näkyivät selvästi. Siihen kaivettiin kellarista avuksi antiikin perintö. Sitten ruvettiin sulattamaan niitä yhteen. Kitkaa oli, ja vastustusta kummallakin suunnalla, ennemmin tai myöhemmin. Ne sulattajat olivat muuten paljolti kirkon oppineita, munkkeja ja pappeja. Ilman kirkon tukea ja myötämieltä luonnontieteellinen vallankumouskaan ei olisi ollut mahdollinen, niin suuri valta kirkolla oli. Joissakin kohdin se tunsi valtansa uhatuksi ja nousi vastustamaan. (Tämä viimeinen asia on se ainoa, minkä ateistit haluavat nähdä;) ).
Koko keskiajankin läpi oli tietääkseni tutkittu ainakin Aristotelesta, mutta se oli oppineitten kammioitten puuhaa. Pohjaa se kuitenkin antoi tulevalle.
Yhdessä asiassa antiikin ja kristinuskon yhteissiitos epäonnistui pahasti. Sen suhde luontoon on alistava, ja siitä maailma joutuu vielä maksamaan kovan hinnan. - gerff
gerff kirjoitti:
Antiikin Kreikassa ja kristinuskossa ovat eurooppalaisuuden juuret. Eurooppalaisuus on niiden yhteiskeitos, aika onnistunut soppa, vaikka huonot puolensa siinä on niinkuin kaikessa.
Pelkän antiikin Kreikan perinnön pohjalle rakentunut kulttuuri olisi ollut liian lapsellinen. Sen ihmiskäsitys oli pinnallinen. Huomio kiinnitettiin ulkonaiseen, ja ihmissielun syvyys jäi tajuamatta.
Pelkän kristinuskon pohjalle rakentunut kulttuuri olisi ollut, miten sen nyt sanoisi, liian ihmissielukeskeinen. Elämän ja maailman materialistinen puoli (enkä nyt tarkoita mammonaa) olisi jäänyt liian syrjään ja tiedot siitä heikoiksi.
Yhdessä nuo kaksi synnyttivät sekarotuisen jälkeläisen, eurooppalaisuuden. Puhdasrotuinen on hieno, mutta sekarotuinen usein perimältään terveempi.
Keskiajalla kristinuskon yksipuolisuus ja sen synnyttämät epäkohdat näkyivät selvästi. Siihen kaivettiin kellarista avuksi antiikin perintö. Sitten ruvettiin sulattamaan niitä yhteen. Kitkaa oli, ja vastustusta kummallakin suunnalla, ennemmin tai myöhemmin. Ne sulattajat olivat muuten paljolti kirkon oppineita, munkkeja ja pappeja. Ilman kirkon tukea ja myötämieltä luonnontieteellinen vallankumouskaan ei olisi ollut mahdollinen, niin suuri valta kirkolla oli. Joissakin kohdin se tunsi valtansa uhatuksi ja nousi vastustamaan. (Tämä viimeinen asia on se ainoa, minkä ateistit haluavat nähdä;) ).
Koko keskiajankin läpi oli tietääkseni tutkittu ainakin Aristotelesta, mutta se oli oppineitten kammioitten puuhaa. Pohjaa se kuitenkin antoi tulevalle.
Yhdessä asiassa antiikin ja kristinuskon yhteissiitos epäonnistui pahasti. Sen suhde luontoon on alistava, ja siitä maailma joutuu vielä maksamaan kovan hinnan.Ai niin, unohdin skolastiikan, pannaanpa se tähän vielä. Skolastiikka pyrki jo keskiajalla yhdistämään antiikin ja kristinuskon ajatukset, mutta teki sen omalla pöhköllä tavallaan. Tavoitteli niiden avulla kuitenkin jotain kaikenkattavaa totuutta.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Skolastiikka - -18-
Koala_puussa kirjoitti:
"Erilaisia filosofisia suuntauksia sitten antiikin ajoista lähtien, on kuin Vilkkilässä kissoja. Minkänimisten filosofien opetuksista olet itse poiminut eväitä oman ja läheistesi ns. hyvän elämän rakennuspalikoiksi ja mitä ne palikat ovat?"
Uskonnottomalla uskolla Jumalaan en sinänsä tarkoita mitään filosofista aatetta. Pelkästään sen näen hyödyllisenä jos yksilö uskoo ilman uskontoa Jumalaan vaikka hän ei omaisi mitään ideologiaa. Itse en ole yrittänyt omaksua mistään filosofioista rakennuspalikoita mihinkään vaan pyrin ajatuksen tasolla näkemään sellaisia. Hyvän elämän rakennuspalikat on kaiketi verrattain yksinkertaisia eivätkä vaadi edes uskoa Jumaliin.
"Mitä tulee erilaisuuden sietokykymittareihin, niin huonolta näyttää.
Yksi ei siedä esim. liian lihavia, toinen liian laihoja, kolmas rumia, neljäs tyhmiä, viides yhteiskunnan vapaamatkustajia jne., porukalla ei siedetä esim. toista poliittista mielipidettä olevia, ei lähistölle rakennettavaa/peruskorjattavaa vammais-/alkoholistiasuntolaa jne"
Tämä on totta mutta ehkä juuri siksi että "luonnostaan" ihmiset eivät tahdo sietää aina erilaisuutta, olisi uskontojen vaikutuksen vähentyminen positiivista koska ne tuottavat tarpeetonta kapea-alaisuutta näkökenttiimme.
"Kertoisitko millä sinä mittareilla mittaat yksilön/kansakuntien henkistä kehitystä esim ajanlaskusta 4000 vuotta eaa nykypäivään ja minkälaista kehitystä siinä näet?"
En mittaa sitä lainkaan. Päättelen että henkinen kehitys on sitä helpompaa mitä vähemmän ihminen täyttää itseään ns. varmoilla totuuksilla ja valmiilla moraaleilla yms mitä uskonnot tuottavat. Koska silloin yksilö joutuu näkemään vaivaa itsensä kanssa enemmän eikä ole heti tarjolla keinotekoista näennäisturvaakaan.
"Tilaa innovaatioille ym. tilanteen estämiseksi löytyy kirjoituksistasi päätellen vain teiltä "uskonnottomillta Jumalauskovilta", koska mielestäsi uskontofilosofisten opetusten noudattaminen elämässä tappaa niin yksilön "luovuuden kuin pohdinnankin""
Itse en ole uskonnoton Jumalauskova vaan ateisti. Uskovakin voi olla luova ja innovatiivinen ja vaikka mitä. Pointtini on vain että uskonnoista on keskimäärin valtavasti haittaa. Tämän voi todentaa jo tutustumalla ihmisen historiaan ja uskontojen historiaan."Koala_puussa
5.10.2013 18:59
Uskonnottomalla uskolla Jumalaan en sinänsä tarkoita mitään filosofista aatetta. Pelkästään sen näen hyödyllisenä jos yksilö uskoo ilman uskontoa Jumalaan vaikka hän ei omaisi mitään ideologiaa."
Ihmismielen rakennuspalikoihin näyttää kinteästi kuuluneen kokemusperäisesti usko tuonpuoloiseen, eli aineettomilla tasoilla elävien tietoisuuksien eri nimisiin olomuotoihin, myös taivaan ja maan luojaan, eli Jumalaan (jolla on monta eri nimeä), aina ihmiskunnan alkuajoista lähtien, josta kehityksestä aikojen kuluessa syntyi tuntemamme pääuskontolinjat.
Kun tiedonvälityksen kehittymisen ansiosta, erilaiset uskontofilosofiat ovat olleet jo muutaman vuosikymmenen ajan länsimaissa kaikkien saatavilla, niin olet varmaan huomannut, että suomalaisetkin saattavat valita uskonnokseen esim. hindulaisuuden, budhalaisuuden, zeniläisyyden, taolaisuuden, juutalaisuuden, kristinuskon, islamin, tai jonkin luonnonuskonnon.
Kun valitseminen tarkoittaa oppisisällön omaksumista, niin ei voi olla "uskonnotonta Jumalauskovaista".
Perustelet myös "uskonnotonta Jumalalusko"-näkemystäsi toteamalla, että "uskonnoista on keskimäärin valtavasti haittaa. Tämän voi todentaa jo tutustumalla ihmisen historiaan ja uskontojen historiaan".
Tarkoitatko, että ihmiskunnan varhaishistoriassa heimopäälliköt määräsivät uskonnollisista syistä soturinsa hyökkäämään toisen heimon kimppuun ja syömään heidän ruumiinsa heimojuhlissa? Vai tarkoitatko, että muinaiset kuninkaat ja keisarit hyökkäsivät sotilaineen uskonnollisista syistä toisten kansojen kimppuun valloittamalla maa-alueet itselleen ja alistamalla asukkaat orjikseen? Aikoinaan laki lähti kuninkaiden ja keisarien suusta, ja vastustajat surmattiin armotta.
Mitä länsimaiseen historiaan tulee, niin 1500-luvun loppupuolelta lähtien, todella monen siirtomaissa asuneen afrikkalaisen, kiinalaisen, intialaisen, ja intiaanien veri lankeaa päällemme toimeenpanijana silloiset vallanhimoiset kuninkaat, joiden motiivina näyttää olleen rikastuminen kaupankäynillä.
Mitä henkiseen kehitykseen tulee, niin mielestäsi "henkinen kehitys on sitä helpompaa mitä vähemmän ihminen täyttää itseään ns. varmoilla totuuksilla ja valmiilla moraaleilla yms mitä uskonnot tuottavat. Koska silloin yksilö joutuu näkemään vaivaa itsensä kanssa enemmän eikä ole heti tarjolla keinotekoista näennäisturvaakaan".
Varmoja totuuksia tieteentekijät iskostavat päihimme kaiken aikaa.
Tieteentekijöiden mukaan jos emme askella 10 000 askelta päivässä sairastumme, jos emme hallitse stressiä, sairastumme, jos emme huolehdi terveellisestä ruokavaliosta, lihomme ja sairastumme, jos poltamme tupakkaa, sairastumme, jos juomme alkoholia, sairastumme, jos emme huolehdi seksiturvallisuudesta sairastumme, EU.laiset, jotka ájavat autoilla ja polttavat puuklapeja uuneissaan tappavat pienhiukkaspäästöjen takia vuosittain noin 400 000 EU:laista, jos puhdistamme kotejamme antibakteerisilla aineilla sairastutamme lapsemme allergioihin, jne., jne..
Hallitus iskostaa päihimme koulutuksen merkitystä, jotta pystyisimme elättämään itsemme, iskostaa myös monia muita asioita, joiden mukaan kansalaisten tulee toimia ollakseen hyödyksi yhteiskunnalle.
Yksilö joutuu, iskostamalla päähänsä niin tieteellisä kuin yhteiskunnallisiakin totuuksia. näkemään oman itsensä eteen vaivaa läpi elämänsä.
Uskontofilosofisesti Karman laki, eli mitä kylvät sitä niität näyttää toimivan tieteentekijöiden mittatikkujenkin mukaan kaiken aikaa.
Mitä ihmiskunnan "henkiseen kehitykseen tulee, niin tieteentekijöiden selvitysten mukaan ennen sodittiin lingoilla,nuijilla ja keihäillä. Nykyään kansakunnilla on isommat "lingot", "nuijat" ja "keihäät", myös biologinen sodankäyntivälineistö, joilla voidaan pyyhkäistä koko ihmissivilisaatio kartalta milloin tahansa. Sisällissotiakin käydään kaiken aikaa. Eli se siitä kansakuntien henkisestä kehityksestä.
Uskonnottomia jumalaan uskovia lienee joukossamme paljonkin. Heistä ei vain ole tietoa, koskapa eivät ole perustaneet mitään uskontoa.
Kaikillahan meillä on toki jonkunlainen suhde aikamme filosofioihin, kristinuskoon, sosialismiin, materialismiin jne. Ja kaikki me joudumme jossain määrin käyttämään näitä ajatuksia omien ajatustemme rakennusaineina.
Uskonnoton jumaluskoinen saattaa toimia kristinuskon kontekstissa - koska se konteksti on olemassa. Mutta hänen tapansa uskoa ei noudata kristinuskon oppeja enempää kuin yleisen rakenteen kannalta on tarpeellista, vaan hän on muodostanut uskon- ja jumalkäsityksensä pitkälti ehdottamillasi tavoilla: "tuulesta" eli vaikka sisimmästään.
Toki uskonnoton jumaluskoinen saattaa toimia muissakin viitekehyksissä, tai kokonaan uskontojen ulkopuolella.- gerff
Mitä oikeastaan tarkoittaa uskonnoton? Ihminen on voinut luoda oman hengellisen elämänkatsomuksensa, ja se on silloin hänen yksityinen uskontonsa, jos siinä "oppeja".
gerff kirjoitti:
Mitä oikeastaan tarkoittaa uskonnoton? Ihminen on voinut luoda oman hengellisen elämänkatsomuksensa, ja se on silloin hänen yksityinen uskontonsa, jos siinä "oppeja".
Sanoja on helppo käyttää arkikielessä vähän löysästi. Sitten kun joku tivaa sille määritelmää, alkavat vaikeudet :-)
Itse koen, että uskonto on kuitenkin organisaatio: se on yhteisöllinen, siinä on ihmisten keskenään jakamia yhteisiä oppeja ja joitakin vakiintuneita tapoja.
Jos mulla on päässä ikiomat jumalat, en sanoisi sitä uskonnoksi, koska se ei täytä noita yhteisöllisiä ehtoja. Selvyyden vuoksi on minusta helpompi pitää uskonto yhteisöllisenä käsitteenä ja henkilökohtaiset uskot ihan vaan uskona.- gerff
kaarne kirjoitti:
Sanoja on helppo käyttää arkikielessä vähän löysästi. Sitten kun joku tivaa sille määritelmää, alkavat vaikeudet :-)
Itse koen, että uskonto on kuitenkin organisaatio: se on yhteisöllinen, siinä on ihmisten keskenään jakamia yhteisiä oppeja ja joitakin vakiintuneita tapoja.
Jos mulla on päässä ikiomat jumalat, en sanoisi sitä uskonnoksi, koska se ei täytä noita yhteisöllisiä ehtoja. Selvyyden vuoksi on minusta helpompi pitää uskonto yhteisöllisenä käsitteenä ja henkilökohtaiset uskot ihan vaan uskona.En mä tivannut, vaan mietin vain ääneen. :-)
Minulla taas uskon ja uskonnon raja menee siinä, että usko on jotenkin hahmoton, pelkkä luottamus, ja heti kun se saa tietoisen kohteen ja monenlaista krumeluuria ympärilleen, kuten symboleja, selityksiä, "oppeja" ynnä muuta, ollaan jo uskonnon alueella.
Toisin sanoen uskonto antaa uskolle hahmon, selittää mistä siinä on kysymys, mihin ihminen uskoo ja miksi.
Nämä on näitä määrittelykysymyksiä. Virallisesti uskonto kai määritellään juuri sosiaaliseksi ilmiöksi uskoineen johonkin yliluonnolliseen, dogmeineen, rituaaleineen ja traditioineen. Niin että "uskonnoton" on ihan virallinen nimitys sille, joka ei tunnusta mitään tuollaista uskontoa.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Zelenskyi ei suostunut nöyrtymään Trumpin ja Vancen edessä, siksi meni pieleen
Trumppia täytyy imarrella, silloin homma toimii aina. Tähän Zelenskyi ei suostunut.6565490Harmi että
Pidät niin vastenmielisenä. Olen minäkin välissä ollut ihan kamala sinulle ja ihmetellyt miten voit minusta tykätä. Se o212407Trump näytti slipoveri-ukolle kaapin paikan!
Slipoveri-ukko Ukrainan presidentti Volodimir Selenskyi meni tapaamaan valkoiseen taloon Trumppia ilman kunnon tuliaisia2551675- 1141657
- 931497
En rehellisesti usko et oisit
Sekuntiakaan oikeasti mua kaivannut. Tai edes miettinyt miten mulla menee. Jotenkin todennäköisesti hyödyt tästäkin jos231426Nainen, olet jotenkin lumoava
Katselen kauneuttasi kuin kuuta, sen loistoa pimeässä. Sen kaunis valo on kaunista sekä herkkää ja lumoavaa. Olet naisel681195Suomennettua: professori Jeffrey Sachs avaa Ukrainan sodan taustat luennollaan EU parlamentissa
Jeffrey Sachs on yhdysvaltalainen ekonomisti. Sachs toimii Columbian yliopiston The Earth Instituten johtajana. Aiemmin3271195Kun Zele jenkeissä kävi
Enää ei Zele saanutkaan miljardeja ilmaista rahaa niin helposti. Läksyttivät oikein kunnolla pientä miestä ja joutui poi3341190Näin sinusta taas unta!
Unessa olin pakahtuneesti rakastunut sinuun. Olimme vanhassa talossa jossa oli yläkerran huoneissa pyöreät ikkunat. Pöly101187