Eli käytännössä mikä on avaruuden raja?
Kuinka korkealle pitää mennä, ettei enää putoa maahan?
63
6771
Vastaukset
- ---
Ei se korkeus mitään ratkaise. Putoat ihan yhtälailla 1000 km ja 1 km korkeudesta, jos olet siellä paikallasi. Kiertoradalla pysyminen edellyttää sitä, että kierrät maapalloa riittävän suurella nopeudella ilmakehän ulkopuolella, korkeudesta riippuen alkaen noin 27 000 km / h.
Ilmakehän ja avaruuden rajana pidetään yleisesti noin 100 km korkeutta, mutta kuten ehkä jo ensimmäisestä kappaleesta ymmärsit, jos menet 101 km korkeuteen, et jää sinne mitenkään mystisesti painottomana leijumaan vaan putoat alas.- mietipä vielä
Toistetaanpa kysymys: Kuinka korkealle pitää mennä, ettei enää putoa maahan?
Riittäisikö 100 000 kilometriä? Epäilemättä se on lähempänä totuutta, kuin 0,5 metriä. - iyfotdo
mietipä vielä kirjoitti:
Toistetaanpa kysymys: Kuinka korkealle pitää mennä, ettei enää putoa maahan?
Riittäisikö 100 000 kilometriä? Epäilemättä se on lähempänä totuutta, kuin 0,5 metriä.Lähin Langrange, joskin nekään eivät ole täysin vakaita muiden planeettojen pienen vaikutuksen takia..
- kfgkf
myös 100 000km korkeudesta tippuu maahan mikäli on paikallaan suhteessa maapalloon. Lagrangen pisteessä kierretään maapalloa samalla nopeudella kun maapallo kiertää akselinsa ympäri. eli sielläkin keskipakois voima vaan kumoaa maan vetovoiman vaikutuksen.
- Anonyymi
Väärää tietoa, Ilmakehää on korkeammalle.
700-800km ei enään kovin äkkiä tipu maahan, mutta vielä todennäköiseti joskus.
Mutta 2 x kuun etäisyys,, ei tipu enään.
- jah jah brown
Lähin vaihtoehto on mennä niin "korkealle" että Kuun vetovoima voittaa Maan vetovoiman etkä enään putoa Maahan vaan putoat Kuuhun.
- 13+10
Kahden taivaankappaleen systeemeissä on ns. Lagrangen pisteitä http://fi.wikipedia.org/wiki/Lagrangen_piste joissa voimat kumoavat toisensa.
- ei aivan
13+10 kirjoitti:
Kahden taivaankappaleen systeemeissä on ns. Lagrangen pisteitä http://fi.wikipedia.org/wiki/Lagrangen_piste joissa voimat kumoavat toisensa.
Jos voimat kumoaisivat toisensa kappale ei pysyisi pisteessä.
- kiinnostunut amatöör
Tyhmä kysymys, mutta onhan se "raja" jokin kohta, jolloin ei enää konkreettisesti putoa maahan vaan jää ns. leijumaan ylös, koska kuun tms. vetovoima (:D) pitää siellä?
- Gravitaatio on
Kaikkialla avaruudessa on gravitaatiota joten aina lähdet putomaan johonkin suuntaan.
- näin on näreet
No ei sitä rajaa ole. Jos maa olisi yksinään niin 13miljardin valovuoden matkan päästäkin alkaisit liikkumaan maata kohtia.. Mutta menisi aikaa.
Käytännössä se raja mistä et maahan putoa on että olet lähempänä toista kappaletta jonka vetovoima voittaa maan sillä kohtaa avaruutta. .
Esim siellä 13miljardin valovuoden päässä vieressäsi oleva ruma ukko vetää sinua enemmän puoleensa kuin maa hiton kaukana. Jos olette vain kaksin ja maa siellä kaukana ajaudutte yhteen ja sitten alatte liikkumaan maata kohti. - Niin_ovat_näreet
näin on näreet kirjoitti:
No ei sitä rajaa ole. Jos maa olisi yksinään niin 13miljardin valovuoden matkan päästäkin alkaisit liikkumaan maata kohtia.. Mutta menisi aikaa.
Käytännössä se raja mistä et maahan putoa on että olet lähempänä toista kappaletta jonka vetovoima voittaa maan sillä kohtaa avaruutta. .
Esim siellä 13miljardin valovuoden päässä vieressäsi oleva ruma ukko vetää sinua enemmän puoleensa kuin maa hiton kaukana. Jos olette vain kaksin ja maa siellä kaukana ajaudutte yhteen ja sitten alatte liikkumaan maata kohti.Asia tuli selväksi, niinhän se on.
- Palaako.,
Perskarvat kun tulee takaisin ilmakehään?
- Marumarsu
Ei ole rajaa, on vaan ikuisesti jatkuva desimaali luku. Olettaen että maa on ainoa gravitaation lähde systeemissä niin mitä kauemmaksi menet niin sitä hitaammin vetäydyt maahan päin, siinä ei ole rajaa. se on vähän niinkun toisin päin oleva kiihtyvyys mustassa aukossa ilman tapahtuma horisontti
- jos vielä kuitenkin
No periaatteessa on kohta, josta ei "putoa" mihinkään. Se o paikka, jossa nuo gravitaatio-voimat ovat massaasi nähden tasapainossa. Ja muissakin kohdissa "putoaminen" on alkuun niin hidasta, että menee useampi ihmisikä loppuun.
Nytkin on maan ilmakehän yläkerroksissa tietotekniikkasatelliitteja, jotka on "ankkuroitu" paikalleen, eivätkä putoa kymmeniin vuosiin maahan.
Jos kappaleella on liikkumisnopeutta johonkiin suuntaan, se kumoaa nuo heikosti vaikuttavat gravitaatiot. Jos liikut avaruudessa "suoraan ja nopeasti johonkin suuntaa, tulee aina " mutka matkaan" kun ohitat joinkin muun kappaleen.- 3+19
Niissäkin paikoissa pudotaan koko ajan, pudotaan vaan ohi kiertämällä lähes loputonta kehää. Johtuu siitä liikenopeudesta.
Jos olisi avaruushissi jolla ihminen voitaisiin nostaa hitaasti maata kiertävän ISS -avaruusaseman korkeudelle niin kuinka suuren putoamisnopeuden hyppääjä ehtisi saavuttaa ilmattomuudessa ja kuinka suuri kitka kuumentaisi hyppääjää ilmakehässä?
- vähän rajaa
Ihan höpöjuttuja. Jos maa olisi ainoa kappale maailmankaikkeudessa, niin taatusti sen vetovoima ei ulottuisi 13,83 miljardin vuoden päähän. Esim. maa ei vedä kuuta puoleensa, vaikka on ihan vieressä. Päinvastoin kuu pakenee.
- Vähän älliä
Taidat olla normaalia vajaampi tapaus? Oletko kuullut vuorovesivoimista?
- "kuu pakenee"
miksi kuu sitten paetessaan pysyy maan kiertoradalla? : D
- shhhhhhh
"kuu pakenee" kirjoitti:
miksi kuu sitten paetessaan pysyy maan kiertoradalla? : D
Vajakit hiljaa kun ette mistään mitään ymmärrä.
http://tieku.fi/kysy-meilta/kuu-loittonee-maapallosta - "kuu pakenee"
shhhhhhh kirjoitti:
Vajakit hiljaa kun ette mistään mitään ymmärrä.
http://tieku.fi/kysy-meilta/kuu-loittonee-maapallosta>>> Esim. maa ei vedä kuuta puoleensa, vaikka on ihan vieressä. Päinvastoin kuu pakenee
- 18+8
Tässä ketjussa on taas sotkettu eri tapauksia; hieman selvennystä. Millä tahansa ympyränmuotoisella kiertoradalla maan ympäri ei putoa siinä mielessä että etäisyys maan pintaan pysyy vakiona, ja tällaisella radalla voi kiertää ilman rakettimoottoreita. Erikoistapaus on geostationäärinen rata noin 36000 km korkeudessa, jossa maan pinta näyttää pysyvän paikallaan, eli kiertoaika on 24 tuntia.
Maa-Kuu-systeemin lähiavaruudessa on ns. Lagrangen pisteitä, joissa pysyy vakioetäisyydellä sekä Maasta että Kuusta ilman rakettimoottoreita. Yksi niistä on Maan ja Kuun välissä, huomattavasti lähempänä Kuuta. Kuun hyvin hidas etääntyminen maasta johtuu vuorovesivoimista. - ratahäiriö
K: Voiko kilometrin kokoiselta avaruuskiven reunalta kävellessään pudota?
- kävely?
Kilometrin kokoisen kiven gravitaatio taitaa olla melko olematon koska sen massa on pieni. Painaisitko hyttysen vertaa, pysyisitkö kiven pinnassa?
- 6+18
Ennemminkin kuin putoamisesta on kyse avaruuteen sinkoutumisesta kiven pinnalta. Siihen riittäisi jo alle 10 cm/s alkunopeus eli normaali kävely ei onnistuisi.
- Koululainen2
Pitää olla vauhtia 11 km/s, jotta pääsee pois maan vetovoimasta. Miksi? Älkää esittäkö kaavaa keskipakovoiman ja maan vetovoiman suuruudesta.
Jos lähdetään raketilla kohti kuuta 100 km/h ja pidetään nokka koko ajan kuuta kohti, miksi ei pääse kuuhun, kun maan vetovoima koko ajan pienenee?Toki Kuuhun pääsisi noinkin epätaloudellisella kyydillä ja vauhdilla, jos vain moottorin energiatekniikka saataisiin ratkaistuksi.
Pointti onkin se, että 100 km/h Maan vetovoiman piirissä ollessaan on edelleen ja jatkuvasti Maan vetovoiman alaisena. Tämän vetovoiman otteesta päästäkseen pitää ottaa nopeus, jonka suuruus pienenee etäisyyden Maasta kasvaessa.- Koululainen2
Hyvä juttu! Kollimaattori vahvistaa oman käsitykseni, mistä olen väitellyt monesti.
Siis Kuuhun pääsee raketilla, jonka nopeus on koko ajan 100 km/h Maahan nähden. Matka kestää n. 4000 h eli n. 167 vrk. (oletuksena on, että polttoaine riittää ja raketti ei ole järjettömän painava). Kuussa ollaan edelleen Maan vetovoimakentässä ja myös Kuun.
Onko joku eri mieltä? Koululainen2 kirjoitti:
Hyvä juttu! Kollimaattori vahvistaa oman käsitykseni, mistä olen väitellyt monesti.
Siis Kuuhun pääsee raketilla, jonka nopeus on koko ajan 100 km/h Maahan nähden. Matka kestää n. 4000 h eli n. 167 vrk. (oletuksena on, että polttoaine riittää ja raketti ei ole järjettömän painava). Kuussa ollaan edelleen Maan vetovoimakentässä ja myös Kuun.
Onko joku eri mieltä?Tällainen raketti vaihtaa liiketilansa Maan vetovoiman alaisuudesta Kuun vetovoiman alisuuteen ollessaan jo melko lähellä Kuuta. Tällöin pitää raketin ruveta käyttämään moottoreitaan toiseen suuntaan, jotta tasaiseksi aiottu 100 km/h matkavauhti ei ylittyisi. Ruvetaan siis jarruttamaan, ettei syöksyttäisi Kuuhun holtittomasti.
Eipä tuo tietenkään estä sitä, etteikö kyseinen matkavauhti teoriassa olisi mahdollista. Tämä matkavauhti 100 km/h on varmaankin viisainta ottaa laskettuna Maan ja Kuun yhteinen painopiste koordinaatiston nollapisteenä.
On muuten sitten myös moottoreilla kompensoitava sivuttaisliikkeen ero Maan lähtökohdan ja Kuuhun saapumiskohdan välille. Otetaan esimerkkinä useiden sci-fi -seikkailujen maihinlaskualukset, jotka käytännön ratalaskuista piittaamattomina lähes aina näyttävät laskeutuvan äärimmäisen suuren, vapaasti tuhlattavissa olevan energiamäärän voimin aivan niin nopeasti tai hitaasti kuin haluavat. ;)- eionnistuisi
Tuollainen hidas raketti olisi mahdollisimman epäkäytännöllinen. Se tarvitsisi niin valtavan painavan kuorman polttoainetta että vastaavasti myös moottoritehoa eli suuria moottoreita nostamaan polttoainekuormaa että olisiko tuo edes mahdollista?
- Koululainen2
eionnistuisi kirjoitti:
Tuollainen hidas raketti olisi mahdollisimman epäkäytännöllinen. Se tarvitsisi niin valtavan painavan kuorman polttoainetta että vastaavasti myös moottoritehoa eli suuria moottoreita nostamaan polttoainekuormaa että olisiko tuo edes mahdollista?
Kysymys olikin teoreettinen.
Minulle oli jäänyt kouluajoilta sellainen käsitys, ettei kuuhun pääsy olisi teoreettisestikaan mahdollista ns. pakonopeutta pienemmällä vauhdilla.
On selvää, ettei ole (vielä?) sellaista moottoria ja polttoainetta, jolla hidas matkustus onnistuisi. - Anonyymi
Koululainen2 kirjoitti:
Kysymys olikin teoreettinen.
Minulle oli jäänyt kouluajoilta sellainen käsitys, ettei kuuhun pääsy olisi teoreettisestikaan mahdollista ns. pakonopeutta pienemmällä vauhdilla.
On selvää, ettei ole (vielä?) sellaista moottoria ja polttoainetta, jolla hidas matkustus onnistuisi.Avaruushissillä pääsee pienelläkin nopeudella avaruuteen. On vain ratkaistava tukilujuudet hissin rakenteille. Energiaakin kuluu jatkuvasti vähenevä määrä, mitä korkeammalle hissi pääsee.
- ytäko
Jos kaikkialta avaruudesta putoaa niin mihin putoaa?
- hipsuhiiriHeräsi
Koko helvetin avaruusmatkailu on sarja suuria kusetuksia.
Niitä ei ole ollut eikä edes tule.- Kaikilla_ei_onnistu
Etkö keksinyt uutta trollin aihetta, kun pitää yrittää vanhoja lämmittää?
- kickinIdiots
"Koko helvetin avaruusmatkailu on sarja suuria kusetuksia."
Housuissas sulla on suuria kusetuksia. Heräät liian myöhään ja vielä väärällä jalalla. Kirjoittaisit eläinpalstalle, hipsuhiiri.
- Tähtitiätäjä
Mitäs tyhmiä pohditte.
Mitään painovoimaa ei ole koska Maa on lätty.
On naurettavaa ajatella että Aussit seisoisivat päällään.
Järjetöntä.- hhgjghjghjghj
"On naurettavaa ajatella että Aussit seisoisivat päällään."
No niin on. Kyllä ne pääsääntöisesti ihan jaloillaan seisovat kuten kaikki muutkin ihmiset. Gravitaatio on vaikuttaa 90 asteen kulmassa maanpintaan nähden.
Typeryytesi on häkellyttävää.
Kannattaa potkia kiviä. Jos se lentää kuusi kertaa pitemmälle, niin se on kadonnut kuukivi(!)ok
- LättyRumppi
MR Rumppikin sanoi että Maa on lätty.
- SMART-1
> On selvää, ettei ole (vielä?) sellaista moottoria ja polttoainetta, jolla hidas
> matkustus onnistuisi.
Ionimoottorilla varustettu SMART-1 tekokuu ammuttiin ensin maan kiertoradalle, josta se nosti itsensä omin voimin pitkän ajan kuluessa kuuhun.
http://www.esa.int/Our_Activities/Space_Science/SMART-1/The_magic_of_ion_engines - Aleksi8319
36000 km korkeuteen. sieltä ei putoa maahan. jos olisi 36000 km korkea torni sen huopulta ei voisi pudota maahan. Avaruushissistähän on teoriassa spekuloitu. hiilinanoputkista voisi saada riittävän lujan rakenteen mitä voisi käyttää hissinä tavaroiden viemiseen kiertoradalle ilman rakettia😀
- cobe
Minuakin kiinnostaa. Ei tainnut tulla missää mainituksi avaruuden laajeneminen? 70km/s/parsek. Jossain kohtaa voisi kuvitella, että laajenemisnopeus menee gravitaation edelle. Eli 13.8 miljardin valovuoden päässä olevan kappaleen painovoiman laajeneminen on jo kumonnut. Jossain välissä on piste, jonka tällä puolella gravitaatio vetäisee vielä takaisin. Vai olenko väärässä?
- Anonyymi
Hyvä! Ja vaikka avaruus ei denialistin mielestä laajenisikaan: Jossakin kohtaa tulee vastaan raja, että vetovoima kvantittumisen takia putoaa vaikutusrajan alapuolelle ja ote kirpoaa viimeisestäkin alkeishiukkasesta. Jatkuva gravitaatiokenttä on toiveajattelua. Raja tosin tulee vastaan vasta paljon myöhemmin, kun muiden taivaankappaleiden vetovoimat alkaa vaikuttamaan..
- SininenKuumies
Kuusta sen verran, että sekin tavallaan "putoaa" koko ajan kohti maapalloa, mutta maapallo menee sitä mukaa pois alta, ettei se koskaan maata saavuta. Tämän takia kuusta näkyy maata kohti koko ajan se sama puoli. Tätä kutsutaan myös kiertoratagravitaatioksi. Mutta maalainen sen ymmärtää paremmin putoamisteorialla.
Avaruuden raja on taas se, missä ilmakehä loppuu, sekin on häilyvä raja. Kuitenkaan maan vetovoiman kanssa tällä asialla ei ole mitään tekemistä, ne on kaksi täysin eri asiaa.
Sanotaanko nyt näin, että aika kauas kuun toiselle puolelle saa raketilla huristella, ennen kuin poistutaan maan vetovoiman vaikutusalueelta. - laskee
Toisaalta ei tarvite mennä edes kuuhun asti. jo 60 000 km päässä siitä kuun vetovoima on vahvempi.
- heehheh
Ai se on nyt gravitaatioaallot jotka pudottavat ihmisen johonkin. heheh. Maassa sitten erilainen painovoima. heheh.
- putoaa
Maapallolla on sama gravitaatio kuin kaikkialla muuallakin.
Maapallokin on putoamassa jatkuvasti Aurinkoon, mutta kiertoratanopeutensa vuoksi putoaa jatkuvasti ohi siitä.
- siinä-sitä-pysyy
Jos menee tv satelliittien korkeudelle ja pysyy paikallaan maahan nähden, esim Afrikan yläpuolella, ei putoo maahan eikä kuuhun.
- defdefefef
Ri voimpudota..vidsdtu...ei voi vcriuudess pdota
- avaruuden.laajeneminen
Alussa esitettyä kysymystä voi lähestyä myös laajenevan avaruuden kannalta katsottuna:
https://keskustelu.suomi24.fi/t/15026020/kosmonautti-lahtisen-etaantyminen-koydesta#comment-91560634
Tuolla samalla tavalla voi halutessaan laskea, kuinka kaukana Maapallosta tai vaikkapa koko Linnunradan galaksista sen gravitaatiosta aiheutuva pakonopeus on pienempi kuin avaruuden laajenemisesta aiheutuva etääntymisnopeus. Kun laajenemisesta aiheutuva nopeus on suurempi kuin mainittu pakonopeus niin kappale ei koskaan ehdi pudota takaisin Maapallolle (tai Linnunrataan) avaruuden laajenemisen repiessä sitä kauemmas. Teoriassa voisit olla kiertoradalla vain muutama metri maan pinnan päällä, kuten todistin tässä ketjussa: https://keskustelu.suomi24.fi/t/15204150/juna-kiertoradalla-vakuumiputkessa
Mutta käytännössä joudut menemään sinne korkeudelle missä satelliitit on.- Anonyymi
Jos kuussa pissaa niin pissa menee nenän ohi ylöspäin.
- Anonyymi
Lagrangen pistessä L2 missä tällä hetkellä on James Webb teleskooppi.
1,5milj. km etäisyydellä maasta.- Anonyymi
Oikeastaan Webb teleskooppi kiertää rinkiä Lagrangen pisteen ympärillä ja välttää näin Maan ja Kuun varjot.
- Anonyymi
Tämä ei ole vastaus kysymykseesi, mutta voi olla millä korkeudella tahansa, kunhan nopeus on riittävä.
Kun taas on tarpeeisi korkealla saattaa lähteä tahtomataan voopottamaan vaikka kuuhun, tai johonkin tuntemattomaan suubtaan.
Mikään kun ei ole avaruudessa paikoillaan. täällä kommentoidaan ihan sekavia. Miksi ette vastaa kysymykseen. Missä korkeudessa ei ole enää tosiasiallista ilmakehän vastusta, että jäpä säilyy avaruudessa. Vastuksesta joku välkky varmaan hoksaa, että pitää olla joku nopeus että säilyy siellä kiertoradalla, mutta sitähän ei kysytä.
- Anonyymi
Kysymys oli paikallaan olevasta kappaleesta. Ilmakehä ei vaikuta siihen millään tavalla.
- Anonyymi
Alin kiertorata jolla satelliitti voi pysyä suuruusluokkaa yhden kierroksen verran Maapallon ympäri on noin 150 km.
https://en.wikipedia.org/wiki/Orbital_spaceflight
Alle 200 km korkeudella satelliitin rata on epävakaa. Jos pitäisi pysyä radalla pidempään kuin muutaman kuukauden ajan pitäisi olla jossakin 350 km korkeudessa.
Auringon vaikutus Maapallon ionosfääriin voi nopeuttaa satelliittien putoamista maahan.
- Anonyymi
Jos asettuu maahan makuulleen niin ei putoa yhtään mihinkään eli vastaus on 0 m. Täytyy olla todella vankka naula päässä jos tuntee putoavansa tuossa korkeudessa.
- Anonyymi
Joskus lämpiminä kesäaikoina maattiin, joskus koko yökin Yyterin hiekalla pitkällään. Jos sulki silmät tunsi putoavansa loputtomasti, odotti vain koska tömähtää. Kesken putoamisen vatsa kääntyi joskus ylösalaisin ja oksennus ryöppyi hiekalla. Sen jälkeen ei heti pudonnut uudestaan. Yleensä se tapahtui puolen tunnin välein. Ja vain kesälauantaisin tanssi-iltoina
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Joskus lämpiminä kesäaikoina maattiin, joskus koko yökin Yyterin hiekalla pitkällään. Jos sulki silmät tunsi putoavansa loputtomasti, odotti vain koska tömähtää. Kesken putoamisen vatsa kääntyi joskus ylösalaisin ja oksennus ryöppyi hiekalla. Sen jälkeen ei heti pudonnut uudestaan. Yleensä se tapahtui puolen tunnin välein. Ja vain kesälauantaisin tanssi-iltoina
Jos oksennus putoaa 0 metrin korkeudesta niin silloin tietää että siinä on avaruuden raja.
- Anonyymi
Täysin tyhjässä universumissa putoat takaisin maahan äärettömän kaukaa.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
En voi jutella kanssasi
tietenkään, mutta täällä voin sanoa sinulle, että se sinun hiljaisuutesi ja herkkyytesi eivät ole heikkoutta. Ne ovat ih465307Trump ja Vance murskasivat ja nolasivat Zelenskyn tiedotusvälineiden edessä Valkoisessa talossa.
Jopa oli uskomaton tilaisuus Valkoisessa talossa. Zelensky jäi täydelliseksi lehdellä soittelijaksi suhteessa Trumpiin j5421848Kokoomus haluaa hoitaa flussat yksityisellä, jotta säästettäisiin rahaa ja aikaa
Mies hakeutui Terveystalo Kamppiin flunssaoireiden takia helmikuisena sunnuntai-iltana. Diagnoosiksi kirjattiin influens771110Rakkaus ei iloitse vääryydestä vaan iloitsee yhdessä TOTUUDEN kanssa.
Tajuatteko, että jotkut ihmiset pitävät siitä, kun toiset kaatuvat? He nauttivat siitä, kun toiset mokaavat tai käyttävä3591018- 77963
Anteeksi Pekka -vedätys
Apuna Ry:n somessa levinnyt Anteeksi Pakka -kampanja saa aina vaan kummallisempia piirteitä. ”Mä pyydän anteeksi. Mä53941- 59870
- 228824
Mikä on kaivattusi ärsyttävin piirre?
Mun kaivattu on erittäin vastahakoinen puhumaan itsestä. Kääntää puheenaiheen aina muuhun kun hänestä tulee puhetta.50813Päivi Ollila on tehnyt kunnallisvalituksen saadakseen pidettyä Tarja Pirkkalaisen virassa
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Päivi Ollila on tehnyt kunnallisvalituksen kaupungin johtamisjärjestelyiden muutokses58748