Tarvetta olisi täysin toimivalle Linux versiolle, saa olla maksullinenkin, mutta kaikki laitteeni täytyy toimia moitteetta, sekä tarvitsemani ohjelmat. Olen kokeillut Ubuntua, Kubuntua, Mint ja paria muuta juttua, mutta ei ne pelaa mun laitteiden ja ohjelmien kanssa. Löytyykä paremmin toimivia ?
Löytyykö toimiva Linux versio.
etsivä löytää
86
561
Vastaukset
Se selviää vain itse testaamalla.
Ubuntu V11.04 siinä on gnome-UI vaihdettavissa, vaikka tuleekin surkealla UNITY-käyttöliittymällä. Itselläni käytössä v.2008, ei ongelmia läppäreissä (win7) eikä itsekasatussa pöytäkoneessakaan. Lataa tuolta iso-filu ja polta cdrom niin pääset kokeilemaan. TallEtin tuon omani tuonne kun kyselyitä tulee kokoajan.
Ei sitten kannata turhaan päivitellä uusimpiin versioihin, joudut tyytymään UNITYYN tai vaihtamaan jakelua, minulle on riittänyt tuo, miksi päivittää kun kaikki toimii?
https://db.tt/7syS7rXY- Yksinkertaista!
wunderwaffe kirjoitti:
Ubuntu V11.04 siinä on gnome-UI vaihdettavissa, vaikka tuleekin surkealla UNITY-käyttöliittymällä. Itselläni käytössä v.2008, ei ongelmia läppäreissä (win7) eikä itsekasatussa pöytäkoneessakaan. Lataa tuolta iso-filu ja polta cdrom niin pääset kokeilemaan. TallEtin tuon omani tuonne kun kyselyitä tulee kokoajan.
Ei sitten kannata turhaan päivitellä uusimpiin versioihin, joudut tyytymään UNITYYN tai vaihtamaan jakelua, minulle on riittänyt tuo, miksi päivittää kun kaikki toimii?
https://db.tt/7syS7rXYUbuntu on toimiva ja helppo asentaa!
Yksinkertaista! kirjoitti:
Ubuntu on toimiva ja helppo asentaa!
Toivottavasti sai etua siitä.
Kävin monta Linux jakelua lävitse ja päädyin tuohon versioon.
Makumieltymyksiä on toki monia, mutta hiiri-pc käytössä tuo toimii hyvin.
Unity-tyyppinen karsittu ja sivuribbonilla varustettu UI toimii tabletissa tai puhelimessa paremmin. Kirjoittelen tätä tabletilla jossa on Unity-tyylinen UI.
Kosketusnäytöllä ja 10.1" ruudulla toimii hyvin.
Tableteilla ja työ pc:llä tehdään eri asioita siksi ne vaativat myös erilaiset UI:t.wunderwaffe kirjoitti:
Ubuntu V11.04 siinä on gnome-UI vaihdettavissa, vaikka tuleekin surkealla UNITY-käyttöliittymällä. Itselläni käytössä v.2008, ei ongelmia läppäreissä (win7) eikä itsekasatussa pöytäkoneessakaan. Lataa tuolta iso-filu ja polta cdrom niin pääset kokeilemaan. TallEtin tuon omani tuonne kun kyselyitä tulee kokoajan.
Ei sitten kannata turhaan päivitellä uusimpiin versioihin, joudut tyytymään UNITYYN tai vaihtamaan jakelua, minulle on riittänyt tuo, miksi päivittää kun kaikki toimii?
https://db.tt/7syS7rXYUbuntu 11.04:n ei tule pakollisia tietoturvapäivityksiä, että se ei ole turvallinen käyttää.
Ubuntu 12.04 LTS:llä sen sijaan menee vielä kolme vuotta.- ohjelmoija
M-Kar kirjoitti:
Ubuntu 11.04:n ei tule pakollisia tietoturvapäivityksiä, että se ei ole turvallinen käyttää.
Ubuntu 12.04 LTS:llä sen sijaan menee vielä kolme vuotta.En ole tarvinnut tietoturvapäivityksiä win95, win98, XP, Win7-koneilla enkä nyt linux maailmassakaan v11.04 ubuntullakaan. Maalaisjärjen käyttö, spyware, palomuurit ja virusturva riittävät.
Kaikki koneet edelleen käytössä, mutta verkossa vain kun tarvitaan yleensä ei. ohjelmoija kirjoitti:
En ole tarvinnut tietoturvapäivityksiä win95, win98, XP, Win7-koneilla enkä nyt linux maailmassakaan v11.04 ubuntullakaan. Maalaisjärjen käyttö, spyware, palomuurit ja virusturva riittävät.
Kaikki koneet edelleen käytössä, mutta verkossa vain kun tarvitaan yleensä ei.Valitettavasti ei riitä ellei sitten laita palomuuria sen verran tiukalle että nettiin ei pääse kunnolla.
ohjelmoija kirjoitti:
En ole tarvinnut tietoturvapäivityksiä win95, win98, XP, Win7-koneilla enkä nyt linux maailmassakaan v11.04 ubuntullakaan. Maalaisjärjen käyttö, spyware, palomuurit ja virusturva riittävät.
Kaikki koneet edelleen käytössä, mutta verkossa vain kun tarvitaan yleensä ei.Ei vaan riitä, kun jää ne tietoturva-aukot tukkimatta. Palomuuri on pelkkä pakettisuodin ja virustorjuntaohjelma tunnistaa vain 20-30% levityksessä olevasta viruskoodista.
Tuollaisten valheiden levittäminen on asiatonta. Jos sinä väität niin, että ei tarvitse niin oletko myös valmis maksamaan kaikista vahingoista mitä siitä helposti tulee kun rikolliset vaikka tyhjentää pankkitilin?vapunen kirjoitti:
Valitettavasti ei riitä ellei sitten laita palomuuria sen verran tiukalle että nettiin ei pääse kunnolla.
Ei pidä päästä ollenkaan nettiin. Mikään palvelu ei saa vastata ulkoapäin tuleviin yhteyksiin eikä vierasta dataa saa päästä koneelle, kuten esim. suomi24 nettisivua.
Sisäverkossa voi toki liikennöidä.- utelias_
M-Kar kirjoitti:
Ei vaan riitä, kun jää ne tietoturva-aukot tukkimatta. Palomuuri on pelkkä pakettisuodin ja virustorjuntaohjelma tunnistaa vain 20-30% levityksessä olevasta viruskoodista.
Tuollaisten valheiden levittäminen on asiatonta. Jos sinä väität niin, että ei tarvitse niin oletko myös valmis maksamaan kaikista vahingoista mitä siitä helposti tulee kun rikolliset vaikka tyhjentää pankkitilin?Jep sopii kyllä, pankissa on 15e ja 1989 alkaneen windows urani aikana 1 virus on päässyt koneelle asti.
Kertokaapa nuoret miten se virus pääsee koneelle kun
-kone ei ole päällä lainkaan
-kone ei ole verkossa kiinni (langallinen ethernet)
-elisan bewan kaapelimodemi toimii max.5min kerrallaan ennenkuin kaatuu lämpöhalvaukseen kerran viikossa.
-surffailen netissä Android-tabletilla kuten nytkin 3G yhteydellä, ei yhteyttä kotiverkkoon.
- hmm...
Mitä laitteita sinulla on, mitkä eivät toimi? Kerro tarkat merkit ja mallit niin katsotaan löytyykö apua.
- ei pelitä tää
puputin-linkkuran nii tosi halpa live-cd ainakaa täsä mun netti-koneessa, mustaa linkkura-ruutuu vaa pukkaa se nii tosi halpa sekunda-tekele linkkuran-reuhka kun sitä yrittää iha suoraan siihe live-cd tilaa käynnistää, ja se britti-testihä kertoi että linkkura on turvallinen ainoostaan siinä live-cd tilassa käytettynä jota sitäkään nii tosi halpaa linkkura-väitettä en kyllä tosiaankaan vielä ihan oikeesti usko, myös secure-boot puuttuu siitä nii tosi halvasta sekunda-tekele linkkuran-reuhkasta iha kokonaan, niiettä tää xp sp3 sitte vielä pysyykii käytössä täsä netin selailussa mokkulalla, näissä ei nuita tommottii iha loputtomii linkkura-ongelmii oll harmina ollenkaa että sillee linkku-urpot ..
- ......
Vahvasti epäilen.....
- svastaus
>Tarvetta olisi täysin toimivalle Linux versiolle, saa olla maksullinenkin, mutta kaikki laitteeni täytyy toimia moitteetta, sekä tarvitsemani ohjelmat. Olen kokeillut Ubuntua, Kubuntua, Mint ja paria muuta juttua, mutta ei ne pelaa mun laitteiden ja ohjelmien kanssa. Löytyykä paremmin toimivia ? <
Olet kysynyt tätä jo aikaisemminkin. Varmaan olisi hyvä kertoa, mitkä laitteet olisi tarkoitus saada toimimaan, ja mitkä ohjelmat.
- 19+8
Näkee että on turha postaus. Pysyttele vaan siinä M$-tuotoksessa.
Sellaista käyttöjärjestelmää ei ole olemassa kuin Linux. Ubuntu ja Mint ovat käyttöjärjestelmiä eikä liity mitenkään Linuxiin. Kubuntu on sellainen rinnakkaisversio Ubuntusta mikä ei Canonicalia kiinnosta ja Mint on harrastelijaporukan tekemä juttu Ubuntusta.
Ubuntun valmis versio, eli Ubuntu 12.04 LTS on erittäin hyvin toimiva ja siinä toimii Ubuntu 12.04 LTS:lle tehdyt ohjelmat ja laitteet erinomaisesti, kuin myös web, Flash ja Java sovellukset ja LSB sovellukset, sekä kaikki laitteet mihin Canonical lupaa yhteensopivuuden.
Se että toimiiko sinun ohjelmat ja laitteet, ei liity mitenkään Linuxiin tai vaikka siihen Ubuntun toimivuuten. Ne toimii kyllä ihan hyvin. Uusittaessa käyttöjärjestelmää uusitaan tietysti ohjelmia ja laitteita tarpeen mukaan koska niiden ei kaikkien edes PIDÄ toimia kun alusta muuttuu alta. Tämä pätee ihan kaikilla käyttöjärjestelmillä poislukien IBM:n mainframet. Ihan normaalia tietotekniikkaa siis ja ohjelmia ja laitteita on helppo uusia.- Kaarnahattu
Mitä on ne Ubuntulle tehdyt laitteet?
Windowsissahan ei tarvi erikseen miettiä kun kaikki pelaa. - Yhteensopivuus!
"Uusittaessa käyttöjärjestelmää uusitaan tietysti ohjelmia ja laitteita tarpeen mukaan koska niiden ei kaikkien edes PIDÄ toimia kun alusta muuttuu alta. Tämä pätee ihan kaikilla käyttöjärjestelmillä poislukien IBM:n mainframet. Ihan normaalia tietotekniikkaa siis ja ohjelmia ja laitteita on helppo uusia. "
Tämä oli siis linux -fanaatikon näkemys tietotekniikasta, ja aivan järkyttävä sellainen!
Kun sovellusohjelman kehittämiseen saattaa mennä aikamoinen määrä työtunteja, niin kyllä käyttöjärjestelmä pitäisi tehdä niin, että käyttöjärjestelmämuutosten takia ei sovellusohjelmia tarvitse muokata tai vähintäänkin muokkaamisen tarve pitäisi tulla vastaan hyvin harvoin, ja silloinkin kyse pitäisi olla hyvin pienistä muutoksista.
Microsoft windows on em. kriteerin mukaan hyvin suunniteltu käyttöjärjestelmä.
1. Vanhat 16 -bittiset EXE -tiedostot (tehty alunperin Windows 3.1 ja 3.11 -versioille) toimivat kaikissa 16- ja 32 -bittisissä Windows -versioissa.
2. 32 -bittiset EXE -tiedostot toimivat kaikissa 32 ja 64 -bittisissä Windows -versioissa.
3. Olettaisin, että 64 -bittiset EXE -tiedostot toimivat kaikissa 64 ja 128 -bittisissä Windows -versioissa (Kunhan se ensimmäinen 128 -bittinen windows joskus saadaan aikaan).
Muita kuin käyttöjärjestelmän bittisyyden takia tehtäviä muutoksia ei sovellusohjelmiin juurikaan tarvita.
Poikkeuksena ehkä se, että jos Windows 98 -käyttöjärjestelmälle tehty sovellus käsitteli jotakin oheislaitetta suoraan, niin uudemmissa Windowseissa tarvitaankin sitten laiteajuri.
Mutta tuokin poikkeus on kyllä ollut tiedossa myös Windows 98 -koodaajilla, joskus vain on pitänyt saada nopeasti aikaiseksi toimiva ohjelma, ja silloin on hieman ohitettu sääntöjä.
Oheislaitteiden osalta: FTDI tekee muunnospiirejä USB - sarjaportti tai muut vastaavat mikrokontrollereissa käytetyt tietoliikenneratkaisut.
Näihin löytyy FTDI:n sivuilta ajurit moneen eri windows -versioon sekä myös linuxiin.
Mutta tuo linux -maailmassa yleinen "kirjoita sovellusohjelma uusiksi kun linux -versio vaihtuu" on aivan järkyttävä asenne!
Juuri tässä on syy, miksi linuxista tuskin koskaan tulee vakavastiotettavaa vaihtoehtoa windowsille, sääli sinänsä.
Ehkäpä jonkun pitäisi perustaa jonkunlainen kaupallinen linux -konsortio, joka ottaisi kopion koko linux -käyttöjärjestelmien avoimesta lähdekoodista, mutta jatkokehitys tapahtuisikin enemmän windows -tyyliin kuin siten, miten muut linux -toimijan nyt toimivat.
Näin saataisiin lopultakin kunnollinen versio linuxista, jossa pätisi samat säännöt kuin windows -maailmassa, eli kirjoita kerralla kunnollinen sovellus, ei sitä ainakaan käyttöjärjestelmämuutosten takia tarvitse uudelleenkirjoittaa, vaan vanhojen sovellusten yhteensopivuus otettaisiin kunnia-asiaksi käyttöjärjestelmän jatkokehityksessä.
JOS tietoturva niin edellyttää, voitaisiin näissä tapauksissa toimia näin:
Jos joku vanha toiminnallisuus joudutaan poistamaan tietoturvan takia, niin ko. vanha tominnallisuus jätetään edelleen käyttöön, mutta vain niille ohjelmille, jotka on mainittu poikkeuslistassa, ja tämän poikkeuslistan muokkaus vaatii root -oikeuksia.
Ja tietenkin niin, että ko. poikkeuslista sisältää myös vaikkapa SHA2 tai SHA3 -hash:in kaikista ko. poikkeuslistalla olevan ohjelman moduleista (pääohjelma sekä sen omat .so -tiedostot).
Eli jos ohjelmaa muokataan, poikkeuslista ei ole enää sen ohjelman osalta voimassa, jollei sitä päivitetä.
Eipä siis ole IBM:n mainframe tarpeen jos halutaan, että vanhat ohjelmat toimivat, vaan windows riittää.
Eksoottisten oheislaitteiden osalta tilanne on hankalampi, mutta jos valmistajat vaivautuisivat miettimään asioita kunnolla, tämäkin olisi helpompaa.
esim. em. FTDI -mikropiirien avulla homma voidaan tehdä näin:
Sovellusohjelma avaa virtuaalisarjaportin (esim. COM15) ja FTDI:n ajuri ja USB -liitin hoitavat fyysisen tietoliikenteen oheislaitteen kanssa.
Siis asian fyysinen puoli hoituu ilman laitekohtaista ohjelmistoa tai ajuria, vaan sama ajuri käy monelle eri laitteelle.
Ja loogisen puolen taas hoitaa sovellusohjelma, siihen ei ajuri tarvita.
Näin suunniteltuna yhteensopivuus tuleviin Windows -versioihin pysyy hyvänä.
Toivottavasti Microsoft ei poista mahdollisuutta virtuaalisarjaportin luomiseen tulevissakaan versioissa. Sillä USB on kyllä toimiva fyysinen liitinstandardi, mutta eipä taida olla hyvin määriteltyä API:a siihen, miten sovellusohjelma voisi suoraan keskustella USB -porttiin liitetyn laitteen kanssa ilman em. virtuaalisarjaporttia.
Jos koko virtuaalisarjaportti -ideasta haluttaisiin eroon, Microsoftin olisi pitänyt jo aikoja sitten määritellä hyvin suunniteltu API, jonka avulla sovellusohjelma voi keskustella USB -liitäntäisen laitteen kanssa. Kaarnahattu kirjoitti:
Mitä on ne Ubuntulle tehdyt laitteet?
Windowsissahan ei tarvi erikseen miettiä kun kaikki pelaa.Windowsin kanssa ei toimi kaikki laitteet, vaan kaikki pitää erikseen tarkistaa ja varmistaa yhteensopivuus. Muuten jää helposti toimimatta.
Yhteensopivuus! kirjoitti:
"Uusittaessa käyttöjärjestelmää uusitaan tietysti ohjelmia ja laitteita tarpeen mukaan koska niiden ei kaikkien edes PIDÄ toimia kun alusta muuttuu alta. Tämä pätee ihan kaikilla käyttöjärjestelmillä poislukien IBM:n mainframet. Ihan normaalia tietotekniikkaa siis ja ohjelmia ja laitteita on helppo uusia. "
Tämä oli siis linux -fanaatikon näkemys tietotekniikasta, ja aivan järkyttävä sellainen!
Kun sovellusohjelman kehittämiseen saattaa mennä aikamoinen määrä työtunteja, niin kyllä käyttöjärjestelmä pitäisi tehdä niin, että käyttöjärjestelmämuutosten takia ei sovellusohjelmia tarvitse muokata tai vähintäänkin muokkaamisen tarve pitäisi tulla vastaan hyvin harvoin, ja silloinkin kyse pitäisi olla hyvin pienistä muutoksista.
Microsoft windows on em. kriteerin mukaan hyvin suunniteltu käyttöjärjestelmä.
1. Vanhat 16 -bittiset EXE -tiedostot (tehty alunperin Windows 3.1 ja 3.11 -versioille) toimivat kaikissa 16- ja 32 -bittisissä Windows -versioissa.
2. 32 -bittiset EXE -tiedostot toimivat kaikissa 32 ja 64 -bittisissä Windows -versioissa.
3. Olettaisin, että 64 -bittiset EXE -tiedostot toimivat kaikissa 64 ja 128 -bittisissä Windows -versioissa (Kunhan se ensimmäinen 128 -bittinen windows joskus saadaan aikaan).
Muita kuin käyttöjärjestelmän bittisyyden takia tehtäviä muutoksia ei sovellusohjelmiin juurikaan tarvita.
Poikkeuksena ehkä se, että jos Windows 98 -käyttöjärjestelmälle tehty sovellus käsitteli jotakin oheislaitetta suoraan, niin uudemmissa Windowseissa tarvitaankin sitten laiteajuri.
Mutta tuokin poikkeus on kyllä ollut tiedossa myös Windows 98 -koodaajilla, joskus vain on pitänyt saada nopeasti aikaiseksi toimiva ohjelma, ja silloin on hieman ohitettu sääntöjä.
Oheislaitteiden osalta: FTDI tekee muunnospiirejä USB - sarjaportti tai muut vastaavat mikrokontrollereissa käytetyt tietoliikenneratkaisut.
Näihin löytyy FTDI:n sivuilta ajurit moneen eri windows -versioon sekä myös linuxiin.
Mutta tuo linux -maailmassa yleinen "kirjoita sovellusohjelma uusiksi kun linux -versio vaihtuu" on aivan järkyttävä asenne!
Juuri tässä on syy, miksi linuxista tuskin koskaan tulee vakavastiotettavaa vaihtoehtoa windowsille, sääli sinänsä.
Ehkäpä jonkun pitäisi perustaa jonkunlainen kaupallinen linux -konsortio, joka ottaisi kopion koko linux -käyttöjärjestelmien avoimesta lähdekoodista, mutta jatkokehitys tapahtuisikin enemmän windows -tyyliin kuin siten, miten muut linux -toimijan nyt toimivat.
Näin saataisiin lopultakin kunnollinen versio linuxista, jossa pätisi samat säännöt kuin windows -maailmassa, eli kirjoita kerralla kunnollinen sovellus, ei sitä ainakaan käyttöjärjestelmämuutosten takia tarvitse uudelleenkirjoittaa, vaan vanhojen sovellusten yhteensopivuus otettaisiin kunnia-asiaksi käyttöjärjestelmän jatkokehityksessä.
JOS tietoturva niin edellyttää, voitaisiin näissä tapauksissa toimia näin:
Jos joku vanha toiminnallisuus joudutaan poistamaan tietoturvan takia, niin ko. vanha tominnallisuus jätetään edelleen käyttöön, mutta vain niille ohjelmille, jotka on mainittu poikkeuslistassa, ja tämän poikkeuslistan muokkaus vaatii root -oikeuksia.
Ja tietenkin niin, että ko. poikkeuslista sisältää myös vaikkapa SHA2 tai SHA3 -hash:in kaikista ko. poikkeuslistalla olevan ohjelman moduleista (pääohjelma sekä sen omat .so -tiedostot).
Eli jos ohjelmaa muokataan, poikkeuslista ei ole enää sen ohjelman osalta voimassa, jollei sitä päivitetä.
Eipä siis ole IBM:n mainframe tarpeen jos halutaan, että vanhat ohjelmat toimivat, vaan windows riittää.
Eksoottisten oheislaitteiden osalta tilanne on hankalampi, mutta jos valmistajat vaivautuisivat miettimään asioita kunnolla, tämäkin olisi helpompaa.
esim. em. FTDI -mikropiirien avulla homma voidaan tehdä näin:
Sovellusohjelma avaa virtuaalisarjaportin (esim. COM15) ja FTDI:n ajuri ja USB -liitin hoitavat fyysisen tietoliikenteen oheislaitteen kanssa.
Siis asian fyysinen puoli hoituu ilman laitekohtaista ohjelmistoa tai ajuria, vaan sama ajuri käy monelle eri laitteelle.
Ja loogisen puolen taas hoitaa sovellusohjelma, siihen ei ajuri tarvita.
Näin suunniteltuna yhteensopivuus tuleviin Windows -versioihin pysyy hyvänä.
Toivottavasti Microsoft ei poista mahdollisuutta virtuaalisarjaportin luomiseen tulevissakaan versioissa. Sillä USB on kyllä toimiva fyysinen liitinstandardi, mutta eipä taida olla hyvin määriteltyä API:a siihen, miten sovellusohjelma voisi suoraan keskustella USB -porttiin liitetyn laitteen kanssa ilman em. virtuaalisarjaporttia.
Jos koko virtuaalisarjaportti -ideasta haluttaisiin eroon, Microsoftin olisi pitänyt jo aikoja sitten määritellä hyvin suunniteltu API, jonka avulla sovellusohjelma voi keskustella USB -liitäntäisen laitteen kanssa."Tämä oli siis linux -fanaatikon näkemys tietotekniikasta, ja aivan järkyttävä sellainen!"
Minä en ole linux-fanaatikko, sekoilet.
"Kun sovellusohjelman kehittämiseen saattaa mennä aikamoinen määrä työtunteja, niin kyllä käyttöjärjestelmä pitäisi tehdä niin, että käyttöjärjestelmämuutosten takia ei sovellusohjelmia tarvitse muokata tai vähintäänkin muokkaamisen tarve pitäisi tulla vastaan hyvin harvoin, ja silloinkin kyse pitäisi olla hyvin pienistä muutoksista."
Tuo edellyttää standardointia tai sitten jotain lupauksia taaksepäinyhteensopivuudelle. Oletusarvoisesti kun versio muuttuu uudemmaksi niin yhteensopivuus menee rikki, ellei erikseen ole luvattu taaksepäin yhteensopivuutta tai mikäli tekniikkaa ei ole standardoitu. Tämä on universaalia kaikessa tietotekniikassa.
"1. Vanhat 16 -bittiset EXE -tiedostot (tehty alunperin Windows 3.1 ja 3.11 -versioille) toimivat kaikissa 16- ja 32 -bittisissä Windows -versioissa."
Ei toimi. Etenkin Windows XP muutti yhteensopivuutta rajusti ja sen jälkeen onkin ollut pääsääntöisesti 64-bittiset Windowsit käytössä. Vanhemmissakin Windowseissa jotkut 16-bit ohjelmat menivät rikki.
"2. 32 -bittiset EXE -tiedostot toimivat kaikissa 32 ja 64 -bittisissä Windows -versioissa."
Ei toimi. Windows RT:ssä rikkoivat täysin legacy yhteensopivuuden, ja kaikki 32-bit Windows julkaisut ovat särkeneet yhteensopivuuksia. Esim. Windows 2000:lle tehty sovellus voi olla rikki Windows XP:llä. Jopa service packit rikkovat sovelluksia: http://support.microsoft.com/kb/884130
"Mutta tuo linux -maailmassa yleinen "kirjoita sovellusohjelma uusiksi kun linux -versio vaihtuu" on aivan järkyttävä asenne!"
Tämä universaalia kaikessa tietotekniikassa. Sovellusohjelma pitää kirjoittaa standardeja rajapintoja vasten jos sen haluaa toimivan, tai sitten pitää olla lupaukset taaksepäin yhteensopivuudelle.
Standardeja rajapintoja löytyy webbitekniikasta (HTML, CSS, Ecmascript jne.), sitten löytyy LSB joka on myös ISO standardoitu. Taaksepäinyhteensopivuudelle löytyy lupaukset Javasta sekä Red Hat Enterprisesta.
Microsoft ei lupaa mitään taaksepäinyhteensopivuuksia. Se lupaa, että jokainen .NET framework, on tuettuna vähintään 10v eteenpäin käyttöjärjestelmän oma elinkaari mikäli se on käyttöjärjestelmässä. Microsoft on kyllä tehnyt töitä taaksepäin yhteensopivuuden säilyttämiseksi joissakin tilanteissa mutta mitään ei luvata ja sille ei siis ole mitään takeita, ikinä. Ja välillä ne sovellukset hajoavat ja se on täysin normaalia. Se on vain oman mielikuvituksesi tuotetta jos kuvittelet, että kaikki 32-bit sovellukset muka toimivat joka Windows versiossa.
"Juuri tässä on syy, miksi linuxista tuskin koskaan tulee vakavastiotettavaa vaihtoehtoa windowsille, sääli sinänsä."
Linux ei ole käyttöjärjestelmä, se on kerneli. Linuxin muutokset käyttöjärjestelmät ovat vastaavia kuin Windowsin ajurirajapinnan muutokset.
Kannattaisi sinunkin tutustua oikeisiin käyttöjärjestelmiin, kuten vaikka Red Hat Enterpriseen joka on LSB standardin mukainen ja lisäksi on luvattu taaksepäin yhteensopivuus keskeisiltä rajapinnoilta jopa kaksi julkaisua taaksepäin. Tässä on syy miksi Windowsista ei tule ikinä Red Hatin veroista kun ei ole mitään prosessia ja ennakointia, että milloin pa5kovat jutut rikki. Noin esimerkkeinä vaikka se mitä tapahtui Visual Basicille tai Windows RT.
- pacman -Syu
Arch Linux, toimii 100% varmasti kunhan osaa laittaa toimimaan
- ea_69
Arch on aivan loistava käyttis jos/kun on valmis näkemään vähän vaivaa asioiden opetteluun. Jos kolmas kotimainen taipuu, niin Archin Wiki on parhaita näkemiäni, ja sen neuvoilla korjaa monia muidenkin distrojen ongelmia.
Erityisesti tykkään siitä että:
- järjestelmässäni on vain ne palikat, mitä itse tarvitsen, ja ne on konfiguroitu niin kuin itse haluan
- ohjelmista on uusimmat versiot
- käyttistä ei tarvitse ikinä asentaa uusiksi, sen kun päivittelee vain
Kaikesta huolimatta Arch epäilen kuitenkin vahvasti, että Arch ei ole ketjun aloittajalle se oikea valinta. Enkä olisi ihan varma tuosta 100% toimivuudestakaan, rolling releasit eivät sitä ole verrattuna joihinkin konservatiivisempiin toteutuksiin (joissa sitten on muita 'vikoja').
P.S, muista välillä komentaa myös pacman -Sc (mielummin ennen sitä -Syu:ta kuin heti jälkeen). ea_69 kirjoitti:
Arch on aivan loistava käyttis jos/kun on valmis näkemään vähän vaivaa asioiden opetteluun. Jos kolmas kotimainen taipuu, niin Archin Wiki on parhaita näkemiäni, ja sen neuvoilla korjaa monia muidenkin distrojen ongelmia.
Erityisesti tykkään siitä että:
- järjestelmässäni on vain ne palikat, mitä itse tarvitsen, ja ne on konfiguroitu niin kuin itse haluan
- ohjelmista on uusimmat versiot
- käyttistä ei tarvitse ikinä asentaa uusiksi, sen kun päivittelee vain
Kaikesta huolimatta Arch epäilen kuitenkin vahvasti, että Arch ei ole ketjun aloittajalle se oikea valinta. Enkä olisi ihan varma tuosta 100% toimivuudestakaan, rolling releasit eivät sitä ole verrattuna joihinkin konservatiivisempiin toteutuksiin (joissa sitten on muita 'vikoja').
P.S, muista välillä komentaa myös pacman -Sc (mielummin ennen sitä -Syu:ta kuin heti jälkeen).Archin ongelma on se, että se on rolling release. Päivitykset saattavat rikkoa yhteensopivuuksia hyvin helposti.
- ea_69
M-Kar kirjoitti:
Archin ongelma on se, että se on rolling release. Päivitykset saattavat rikkoa yhteensopivuuksia hyvin helposti.
Niinhän minä tuossa sanoinkin, että rolling releasea ei voi mitenkään pitää 100% toimivana vaihtoehtona. Muuttumaton alusta, kun se kerran toimii, toimii aina. Siinä on sitten tietenkin omat onglemansa.
Minun kotikäyttöni kannalta rolling release taas ei ole lainkaan onglema, päinvastoin. Ei tarvitse koskaan asentaa käyttistä uudestaan sen takia, että haluaa uusia ominaisuuksia tai vanhasta loppuu tuki. Eli se mitä sinä pidät Archin ongelmana, on minulle sen plussa. ea_69 kirjoitti:
Niinhän minä tuossa sanoinkin, että rolling releasea ei voi mitenkään pitää 100% toimivana vaihtoehtona. Muuttumaton alusta, kun se kerran toimii, toimii aina. Siinä on sitten tietenkin omat onglemansa.
Minun kotikäyttöni kannalta rolling release taas ei ole lainkaan onglema, päinvastoin. Ei tarvitse koskaan asentaa käyttistä uudestaan sen takia, että haluaa uusia ominaisuuksia tai vanhasta loppuu tuki. Eli se mitä sinä pidät Archin ongelmana, on minulle sen plussa.Rajoittaa se rollari niitä ominaisuuksiakin, kun kolmannen osapuolen softat ja ajurit testataan yhteensopivaksi jonkun käyttiksen kanssa mutta Archin kanssa sitten säädetään kun ei ole samalla tavalla vakaana pidettävää maalia mille softa tehdään. Poikkeuksena sitten joku Java tai LSB kirjastot mikäli Arch tukee LSB:tä millään tasolla.
Sitten tietysti laatukysymys, että kun pidetään vakaana niin päivitykset korjaavat bugeja mitä väistämättä löytyy ja toimintavarmuus paranee kaikenaikaa mitä pidempään huolletaan. Rollarilla on sitten uusin testaamaton tekniikka kaiken aikaa, bugeineen.
- _______
Ongelmana on se, että muutamat Linux-jakelut, jotka ovat Linux-maailmassakin marginaalissa, puffaavat omaa Linux-jakeluaan, jota käyttää äärimmäisen pieni harrastelijaporukka. Suosituimmat ja eniten puhutuimmat tavallisten käyttäjien keskuudessa ovat ehkä Mint ja Ubuntu. Vielä ovat toistaiseksi käytännössä identtisiä ulkokuoren alla eli teet päätöksen sen osalta, kumman ulkokuori miellyttää enemmän. Mint toki harrastelijoiden kehittämä järjestelmä, jota voidaan pitää Ubuntu-varianttina, mutta se on poikkeuksellisen suosittu kun taas Ubuntu on virallisempi ja Canonicalin tukema.
"Suosituimmat ja eniten puhutuimmat tavallisten käyttäjien keskuudessa ovat ehkä Mint ja Ubuntu."
Ehei. Ubuntua käytetään yli 100x enemmän kuin Minttiä.
Yleisimmät lkuluttajilla on Android ja Ubuntu, lopuista ei kannata edes mainita. Ovat joko hyvin marginaalisia harrastusvirityksiä tai tehty ammattikäyttöön.
No, ChromeOS taitaa kyllä olla kovassa nousussa ja suunnattu kuluttajille, että tämä varmaan kolmanneksi yleisin.- Ptjaa-a
M-Kar kirjoitti:
"Suosituimmat ja eniten puhutuimmat tavallisten käyttäjien keskuudessa ovat ehkä Mint ja Ubuntu."
Ehei. Ubuntua käytetään yli 100x enemmän kuin Minttiä.
Yleisimmät lkuluttajilla on Android ja Ubuntu, lopuista ei kannata edes mainita. Ovat joko hyvin marginaalisia harrastusvirityksiä tai tehty ammattikäyttöön.
No, ChromeOS taitaa kyllä olla kovassa nousussa ja suunnattu kuluttajille, että tämä varmaan kolmanneksi yleisin.Vaikea todentaa mutta ihmisten kielillä tuntuu olevan enemmän tuo Mint ja muutenkin:
http://royal.pingdom.com/2011/11/23/ubuntu-linux-losing-popularity-fast-new-unity-interface-to-blame/
http://www.zdnet.com/mint-15-todays-best-linux-desktop-review-7000015691/
http://www.zdnet.com/blog/open-source/2012s-best-linux-desktop-linux-mint-13/11110
Makuasioita ja mielipiteitä, mikä on paras, mutta sentään edes jotakin. ZDNet on puolueellinen, mutta linkataan nyt kuitenkin kun kyseessä on Linux-jakeluiden keskinäisistä asioista. Ptjaa-a kirjoitti:
Vaikea todentaa mutta ihmisten kielillä tuntuu olevan enemmän tuo Mint ja muutenkin:
http://royal.pingdom.com/2011/11/23/ubuntu-linux-losing-popularity-fast-new-unity-interface-to-blame/
http://www.zdnet.com/mint-15-todays-best-linux-desktop-review-7000015691/
http://www.zdnet.com/blog/open-source/2012s-best-linux-desktop-linux-mint-13/11110
Makuasioita ja mielipiteitä, mikä on paras, mutta sentään edes jotakin. ZDNet on puolueellinen, mutta linkataan nyt kuitenkin kun kyseessä on Linux-jakeluiden keskinäisistä asioista.Ei kerrota mitään siitä miten niitä käytetään. Katso vaikka Wikipedian kävijätilastoja niin siellä nyt oli viimeeksi Ubuntu vissiin 110x käytetympi kuin Mint.
- äläpuhupaskaa
M-Kar kirjoitti:
Ei kerrota mitään siitä miten niitä käytetään. Katso vaikka Wikipedian kävijätilastoja niin siellä nyt oli viimeeksi Ubuntu vissiin 110x käytetympi kuin Mint.
Ja pelkkiä geneerisiä LInuxeja, sellaisia mistä ei tiedetä mitä ne on, on tuplasti enemmän kuin Ubuntuja. Kysehän on vain ja ainoastaan siitä, mitä tietoa selain itsestään kertoo. Ubuntussa selaimet on näköjään säädetty kertomaan käyttöjärjestelmäksi Ubuntu, kun taas useimmissa muissa jakeluissa selaimet pääsääntöisesti vastaa vain Linux.
Nuo tilastot ei siis kerro mitään Ubuntun suosiosta suhteessa muihin jakeluihin. - ea_69
M-Kar kirjoitti:
Ei kerrota mitään siitä miten niitä käytetään. Katso vaikka Wikipedian kävijätilastoja niin siellä nyt oli viimeeksi Ubuntu vissiin 110x käytetympi kuin Mint.
Halusin testata asian, joten asensin VirtualBoxiin Ubuntu 12.04 LTS:n ja Mint 13 Cinnamon LTS:n. ja päivitin molemmat asennuksen jälkeen.
Sen jälkeen avasin kummassakin Firefoxin, ja näpyttelin osoitteen: www.mybrowserinfo.com
Ubuntu 12.04 LTS kertoo olevansa:
Mozilla/5.0 (X11; Ubuntu; Linux x86_64; rv:26.0) Gecko/20100101 Firefox/26.0
Mint 13 Cinnamon LTS kertoo olevansa, yllätys yllätys:
Mozilla/5.0 (X11; Ubuntu; Linux x86_64; rv:26.0) Gecko/20100101 Firefox/26.0
Mint siis näkyy oletusarvoisesti tilastoissasi Ubuntuna!
Vertailun vuoksi pääkäyttikseni, Arch, kertoo olevansa:
Mozilla/5.0 (X11; Linux x86_64; rv:27.0) Gecko/20100101 Firefox/27.0
Ei siis tietokaan siitä, että olisi Arch kyseessä. ea_69 kirjoitti:
Halusin testata asian, joten asensin VirtualBoxiin Ubuntu 12.04 LTS:n ja Mint 13 Cinnamon LTS:n. ja päivitin molemmat asennuksen jälkeen.
Sen jälkeen avasin kummassakin Firefoxin, ja näpyttelin osoitteen: www.mybrowserinfo.com
Ubuntu 12.04 LTS kertoo olevansa:
Mozilla/5.0 (X11; Ubuntu; Linux x86_64; rv:26.0) Gecko/20100101 Firefox/26.0
Mint 13 Cinnamon LTS kertoo olevansa, yllätys yllätys:
Mozilla/5.0 (X11; Ubuntu; Linux x86_64; rv:26.0) Gecko/20100101 Firefox/26.0
Mint siis näkyy oletusarvoisesti tilastoissasi Ubuntuna!
Vertailun vuoksi pääkäyttikseni, Arch, kertoo olevansa:
Mozilla/5.0 (X11; Linux x86_64; rv:27.0) Gecko/20100101 Firefox/27.0
Ei siis tietokaan siitä, että olisi Arch kyseessä.Mistä Mint tulee Wikipedian tilastoihin?
Kai muuten testasit eri IP osoitteista? Tuossahan voi tulla vastaus jostain cachesta siellä toisessa päässä..äläpuhupaskaa kirjoitti:
Ja pelkkiä geneerisiä LInuxeja, sellaisia mistä ei tiedetä mitä ne on, on tuplasti enemmän kuin Ubuntuja. Kysehän on vain ja ainoastaan siitä, mitä tietoa selain itsestään kertoo. Ubuntussa selaimet on näköjään säädetty kertomaan käyttöjärjestelmäksi Ubuntu, kun taas useimmissa muissa jakeluissa selaimet pääsääntöisesti vastaa vain Linux.
Nuo tilastot ei siis kerro mitään Ubuntun suosiosta suhteessa muihin jakeluihin.Wikimedia kyllä tilastoi Ubuntun sekä Mintin erikseen.
- ea_69
M-Kar kirjoitti:
Mistä Mint tulee Wikipedian tilastoihin?
Kai muuten testasit eri IP osoitteista? Tuossahan voi tulla vastaus jostain cachesta siellä toisessa päässä..Mint tulee Wikipedian tilastoihin varmaan siitä, että jotkut selaimet joissain Mintin versioissa kertovat olevans Linux Mintejä. Minä testasin ainoastaan Mintin tämänhetkisen pitkän tuen version oletusselainta.
Ei johdu mistään cachestä, koska noiden Ubuntu ja Mint kokeiluiden väissä (kokeiltuani Ubuntua, sillä välin kun Mint asentui virtualboxiin) sain Archilla eri vastauksen.
Nuo tilastot eivät siis kerro linux-distroista mitään kovin luotettavaa. Sen Ubuntun noin suuresta osuudesta voi tietenkin päätellä, että Ubuntu ja Ubuntu-pohjaiset jakelut ovat merkittävä osuus linux-kannasta. Mutta ei juuri muuta.
Testasin muuten noiden jälkeen vielä Xubuntunkin. Sekin väittää olevansa Ubuntu. Oikeastaan se, että Mintin ja Xubuntun selaimet sanovat olevansa Ubuntuja ei ole mitenkään ihmeellistä. Niissähän käytetään suoraan muuttamattomia Ubuntun Firefox paketteja. Muutenkin ne ovat varmaan 95 prosenttisesti Ubuntuja. Tai enemmän. - M-Kar fani
ea_69 kirjoitti:
Mint tulee Wikipedian tilastoihin varmaan siitä, että jotkut selaimet joissain Mintin versioissa kertovat olevans Linux Mintejä. Minä testasin ainoastaan Mintin tämänhetkisen pitkän tuen version oletusselainta.
Ei johdu mistään cachestä, koska noiden Ubuntu ja Mint kokeiluiden väissä (kokeiltuani Ubuntua, sillä välin kun Mint asentui virtualboxiin) sain Archilla eri vastauksen.
Nuo tilastot eivät siis kerro linux-distroista mitään kovin luotettavaa. Sen Ubuntun noin suuresta osuudesta voi tietenkin päätellä, että Ubuntu ja Ubuntu-pohjaiset jakelut ovat merkittävä osuus linux-kannasta. Mutta ei juuri muuta.
Testasin muuten noiden jälkeen vielä Xubuntunkin. Sekin väittää olevansa Ubuntu. Oikeastaan se, että Mintin ja Xubuntun selaimet sanovat olevansa Ubuntuja ei ole mitenkään ihmeellistä. Niissähän käytetään suoraan muuttamattomia Ubuntun Firefox paketteja. Muutenkin ne ovat varmaan 95 prosenttisesti Ubuntuja. Tai enemmän.Kiitos kun taas kerran paljastui M-Karin valheet.
ea_69 kirjoitti:
Mint tulee Wikipedian tilastoihin varmaan siitä, että jotkut selaimet joissain Mintin versioissa kertovat olevans Linux Mintejä. Minä testasin ainoastaan Mintin tämänhetkisen pitkän tuen version oletusselainta.
Ei johdu mistään cachestä, koska noiden Ubuntu ja Mint kokeiluiden väissä (kokeiltuani Ubuntua, sillä välin kun Mint asentui virtualboxiin) sain Archilla eri vastauksen.
Nuo tilastot eivät siis kerro linux-distroista mitään kovin luotettavaa. Sen Ubuntun noin suuresta osuudesta voi tietenkin päätellä, että Ubuntu ja Ubuntu-pohjaiset jakelut ovat merkittävä osuus linux-kannasta. Mutta ei juuri muuta.
Testasin muuten noiden jälkeen vielä Xubuntunkin. Sekin väittää olevansa Ubuntu. Oikeastaan se, että Mintin ja Xubuntun selaimet sanovat olevansa Ubuntuja ei ole mitenkään ihmeellistä. Niissähän käytetään suoraan muuttamattomia Ubuntun Firefox paketteja. Muutenkin ne ovat varmaan 95 prosenttisesti Ubuntuja. Tai enemmän.Xubuntu nyt on sama käyttis kuin Ubuntu. "Varmaan" ei kerro vielä mitään luotettavaa.
- ea_69
M-Kar kirjoitti:
Xubuntu nyt on sama käyttis kuin Ubuntu. "Varmaan" ei kerro vielä mitään luotettavaa.
"Varmaan" ei tietenkään kerro mitään luotettavaa.
Minä tiedän varmasti, että Mint Cinnamon 13 LTS:n oletusselain kertoo käyttöjärjestelmäksi Ubuntun, ja tilastoituu siis Ubuntuna tuonne Wikipedian kävijätilastoihin.
Tuo on fakta, jonka voit hyvin helposti itsekin tarkistaa. Mintin lataus, asennus Virtualboxiin ja päivitys vie yhteensä noin tunnin, minkä ajan voit koneellasi tehdä mitä tahansa muuta haluat.
Tiedän varmasti myös, että Wikipedian kävijätilastoissa on käyntejä luokiteltuna Linux Mintiksi.
Sitä, mitä nämä Mintit ovat, en tiedä varamsti. Siksi sanoin "varmaan":
Olemme varmaan yhtä mieltä siitä, että suurin osa niistä on oikeasti Mint:ejä. Minusta ainakin tuntuisi oudolta, että kovin moni säätäisi Archinsa selainta väittämään olevansa Mint, vaikka se toki mahdollista onkin.
Kyseessä on siis, mitä suurimmalla todennäköisyydellä, jokin tai jotkin tietyt selaimet, mahdollisesti joissain tietyissä Mintin versioissa. Sellainen selainpaketti, johon Mintin ylläpitäjät ovat jostain syystä tehneet muutoksia, eivätkä suoraan tarjoa ylempää tulevaa pakettia.
Jos asia vaivaa sinua, asentele eri Mintin versioita ja niihin selaimia ja kokeile, sillähän se selviää. Minua asia ei kiinnosta niin paljoa, että viitsisin. Itse aloittaisin kokeilun Mint Debian Editionista, joka ei ainakaan voi olla Ubuntu. ea_69 kirjoitti:
"Varmaan" ei tietenkään kerro mitään luotettavaa.
Minä tiedän varmasti, että Mint Cinnamon 13 LTS:n oletusselain kertoo käyttöjärjestelmäksi Ubuntun, ja tilastoituu siis Ubuntuna tuonne Wikipedian kävijätilastoihin.
Tuo on fakta, jonka voit hyvin helposti itsekin tarkistaa. Mintin lataus, asennus Virtualboxiin ja päivitys vie yhteensä noin tunnin, minkä ajan voit koneellasi tehdä mitä tahansa muuta haluat.
Tiedän varmasti myös, että Wikipedian kävijätilastoissa on käyntejä luokiteltuna Linux Mintiksi.
Sitä, mitä nämä Mintit ovat, en tiedä varamsti. Siksi sanoin "varmaan":
Olemme varmaan yhtä mieltä siitä, että suurin osa niistä on oikeasti Mint:ejä. Minusta ainakin tuntuisi oudolta, että kovin moni säätäisi Archinsa selainta väittämään olevansa Mint, vaikka se toki mahdollista onkin.
Kyseessä on siis, mitä suurimmalla todennäköisyydellä, jokin tai jotkin tietyt selaimet, mahdollisesti joissain tietyissä Mintin versioissa. Sellainen selainpaketti, johon Mintin ylläpitäjät ovat jostain syystä tehneet muutoksia, eivätkä suoraan tarjoa ylempää tulevaa pakettia.
Jos asia vaivaa sinua, asentele eri Mintin versioita ja niihin selaimia ja kokeile, sillähän se selviää. Minua asia ei kiinnosta niin paljoa, että viitsisin. Itse aloittaisin kokeilun Mint Debian Editionista, joka ei ainakaan voi olla Ubuntu.Kai olet tietoinen siitä, että selaimen user agent merkkijono ei ole ainoa tapa millä näitä tunnistetaan? Siitä en tiedä tekeekö Wikimedia näin.
- ea_69
M-Kar kirjoitti:
Kai olet tietoinen siitä, että selaimen user agent merkkijono ei ole ainoa tapa millä näitä tunnistetaan? Siitä en tiedä tekeekö Wikimedia näin.
Olen tietoinen. Voimme kuitenkin olla jokseenkin varmoja, ettei Wikipedia harrasta käyttäjiensä tcp/ip fingerprintingiä lähettämällä käyttäjien koneille (pääosin virheellisiä) icmp-paketteja ja tutkimalla niiden vastauksia. Etenkin kun nuo ei mene nateista läpi ja taitaa vastaukset noihin olla useimmissa palomuureissa oletusena estetty muutenkin.
Ei siinä olisi mitään järkeä eikä tulokset olisi yhtään sen parempia kuin webbiselaimen tietojen perusteella. Miksi Mintin tcp/ip fingerprint edes eroaisi Ubuntun vastaavasta, kun Mint käyttää Ubuntun tcp/ip paketteja sellaisenaan?
Kyllä asia on niin, että nuo käyttistilastot rakennetaan siitä tiedosta, mitä yhteyttä ottava selain muutenkin kertoo itsestään.
Mutta kun tämä tarkoittaa sitä, että sinä olet väärässä Mintin käyttöosuudesta, et sinä tätä suostu hyväksymään vaikka minä sanoisin mitä. ea_69 kirjoitti:
Olen tietoinen. Voimme kuitenkin olla jokseenkin varmoja, ettei Wikipedia harrasta käyttäjiensä tcp/ip fingerprintingiä lähettämällä käyttäjien koneille (pääosin virheellisiä) icmp-paketteja ja tutkimalla niiden vastauksia. Etenkin kun nuo ei mene nateista läpi ja taitaa vastaukset noihin olla useimmissa palomuureissa oletusena estetty muutenkin.
Ei siinä olisi mitään järkeä eikä tulokset olisi yhtään sen parempia kuin webbiselaimen tietojen perusteella. Miksi Mintin tcp/ip fingerprint edes eroaisi Ubuntun vastaavasta, kun Mint käyttää Ubuntun tcp/ip paketteja sellaisenaan?
Kyllä asia on niin, että nuo käyttistilastot rakennetaan siitä tiedosta, mitä yhteyttä ottava selain muutenkin kertoo itsestään.
Mutta kun tämä tarkoittaa sitä, että sinä olet väärässä Mintin käyttöosuudesta, et sinä tätä suostu hyväksymään vaikka minä sanoisin mitä.Minä tarkoitin kyllä sitä selaimen fingerprinttiä. Siihen joku yksinkertainen konsti nimittäin nähdä selainlisäosat ja Ubuntussa ainakin on se "Ubuntu Firefox Modifications".
Pitäisi tietää missä versioissa Mintin harrastelijaporukka unohti vaihtaa user agent stringin selaimesta, mutta jos tuo aikaisemmin oli vaihdettu ja silloinkin näkyi tilastoissa Ubuntu 50x käytetympänä (se oikeasti oli kun aiemmin katsoin Wikimedian tilastoja!) niin se ei silti muuta sitä faktaa, että Mint on hyvin marginaalinen Ubuntuun nähden vaikka siellä olisikin nyt tilastovirhe.- Niin...
M-Kar kirjoitti:
Minä tarkoitin kyllä sitä selaimen fingerprinttiä. Siihen joku yksinkertainen konsti nimittäin nähdä selainlisäosat ja Ubuntussa ainakin on se "Ubuntu Firefox Modifications".
Pitäisi tietää missä versioissa Mintin harrastelijaporukka unohti vaihtaa user agent stringin selaimesta, mutta jos tuo aikaisemmin oli vaihdettu ja silloinkin näkyi tilastoissa Ubuntu 50x käytetympänä (se oikeasti oli kun aiemmin katsoin Wikimedian tilastoja!) niin se ei silti muuta sitä faktaa, että Mint on hyvin marginaalinen Ubuntuun nähden vaikka siellä olisikin nyt tilastovirhe.Jos on täysin binääriyhteensopiva Ubuntun kanssa, niin en tiedä, onko syytä erikseen eritellä, että kyse on Mintistä. Miten tuo oikeasti eroaa muuten kuin sen käyttöliittymänsä suhteen Ubuntusta?
No Mir toki tulee Ubuntulle, mutta tuolloin Ubuntusta voi tulla display serverin suhteen yksinäinen susi. Saadaanko Mir millekään muulle jakelulle kuin Ubuntulle? Entä halutaanko sitä millekään muulle? [Ironiaa] Onhan jo mm. nähty, kuinka suosittu Unity on muiden jakeluiden käyttäjien keskuudessa [/ironiaa]. - ea_69
M-Kar kirjoitti:
Minä tarkoitin kyllä sitä selaimen fingerprinttiä. Siihen joku yksinkertainen konsti nimittäin nähdä selainlisäosat ja Ubuntussa ainakin on se "Ubuntu Firefox Modifications".
Pitäisi tietää missä versioissa Mintin harrastelijaporukka unohti vaihtaa user agent stringin selaimesta, mutta jos tuo aikaisemmin oli vaihdettu ja silloinkin näkyi tilastoissa Ubuntu 50x käytetympänä (se oikeasti oli kun aiemmin katsoin Wikimedian tilastoja!) niin se ei silti muuta sitä faktaa, että Mint on hyvin marginaalinen Ubuntuun nähden vaikka siellä olisikin nyt tilastovirhe.Tarkistin nuo selaimen täydelliset fingerprintit (https://panopticlick.eff.org/index.php?action=log&js=yes).
Ubuntun fingerprintissä ei ole listattuna yhtään selainlisäosaa, jonka nimessä esiintyisi ubuntu (tai Ubuntu). Sen sijaan Mintissä on, IcedTea-Web Plugin, versio 1.2.3-0ubuntu0.12.04.3. Molemmissa on samat Ubuntun fontit. Mintin fingerprintistä ei löydy sanaa "mint" (tai Mint) kertaakaan.
Melko lailla varmalta näyttää, että vaika noita täydellisiä fingerprintejä tutkittaisiin, Mint luokiteltaisiin Ubuntuksi.
Olen muuten kanssasi ihan samaa mieltä siitä, että Ubuntu on varmstikin suositumpi kuin Mint. Tämä johtuu ihan siitä, että koneita myydään valmiina Ubuntulla mutta Mintin joutuu erikseen asentamaan. Olisi todella yllättävää, jos Mint asennusten määrä vastaisi myytyjen (ja erikseen asennettujen) Ubuntujen määrää.
Kokoluokkaeron uskoisin kuitenkin olevan selvästi pienemmän kuin nämä sinun ehdottamasi luvut. Ilman mitään faktaa heittäisin mutuna ilmaan lukuvälin 5-15, ennemmin kuin 50-100. ea_69 kirjoitti:
Tarkistin nuo selaimen täydelliset fingerprintit (https://panopticlick.eff.org/index.php?action=log&js=yes).
Ubuntun fingerprintissä ei ole listattuna yhtään selainlisäosaa, jonka nimessä esiintyisi ubuntu (tai Ubuntu). Sen sijaan Mintissä on, IcedTea-Web Plugin, versio 1.2.3-0ubuntu0.12.04.3. Molemmissa on samat Ubuntun fontit. Mintin fingerprintistä ei löydy sanaa "mint" (tai Mint) kertaakaan.
Melko lailla varmalta näyttää, että vaika noita täydellisiä fingerprintejä tutkittaisiin, Mint luokiteltaisiin Ubuntuksi.
Olen muuten kanssasi ihan samaa mieltä siitä, että Ubuntu on varmstikin suositumpi kuin Mint. Tämä johtuu ihan siitä, että koneita myydään valmiina Ubuntulla mutta Mintin joutuu erikseen asentamaan. Olisi todella yllättävää, jos Mint asennusten määrä vastaisi myytyjen (ja erikseen asennettujen) Ubuntujen määrää.
Kokoluokkaeron uskoisin kuitenkin olevan selvästi pienemmän kuin nämä sinun ehdottamasi luvut. Ilman mitään faktaa heittäisin mutuna ilmaan lukuvälin 5-15, ennemmin kuin 50-100."Kokoluokkaeron uskoisin kuitenkin olevan selvästi pienemmän kuin nämä sinun ehdottamasi luvut."
Aikaisemmin se oli 50x siellä Wikimedian tilastoissa, kun user agent string oli vielä erilainen Mintissä.
Ja onhan se järkeenkäypää kun Mint on harrastelijoiden viritys ja Ubuntu on sentään vakavasti otettava käyttöjärjestelmä mihin saa tukeakin ihan eri tavalla.- ea_69
M-Kar kirjoitti:
"Kokoluokkaeron uskoisin kuitenkin olevan selvästi pienemmän kuin nämä sinun ehdottamasi luvut."
Aikaisemmin se oli 50x siellä Wikimedian tilastoissa, kun user agent string oli vielä erilainen Mintissä.
Ja onhan se järkeenkäypää kun Mint on harrastelijoiden viritys ja Ubuntu on sentään vakavasti otettava käyttöjärjestelmä mihin saa tukeakin ihan eri tavalla."kun Mint on harrastelijoiden viritys ja Ubuntu on sentään vakavasti otettava käyttöjärjestelmä mihin saa tukeakin ihan eri tavalla"
Windowsinsa linuxilla korvaavan normaalin kotikäyttäjän näkökulmasta tuo argumentti ei ole minkään arvoinen. Tämä kotikäyttäjä saa tukea jos/kun lähipiiristä löytyy joku linuxeja tunteva ja/tai ottamalla itse asiasta selvää.
Mint on sille Windowsista siirtyvälle kotikäyttäjälle Ubuntuun verrattuna aavistuksen valmiimpi ja käyttöliittymältään paljon tutumpi versio, johon kotikäyttäjän näkökulmasta on tukea tasan yhtä hyvin tai huonosti tarjolla kuin Ubuntuunkin. Kotikäyttäjän ei ole mitään järkeä asentaa Ubuntua ellei nimenomaan jostain syystä halua Unitya. Ja harva Windowsista Linuxiin siirtyvä haluaa.
Yritysmaailmassa tilanne on tietenkin eri, siellä tuki tarkoittaa jotain ihan muuta kuin sille kotikäyttäjälle, ja sen tuen merkitys valintapäätöksen kannalta on myös jotain ihan muuta. ea_69 kirjoitti:
"kun Mint on harrastelijoiden viritys ja Ubuntu on sentään vakavasti otettava käyttöjärjestelmä mihin saa tukeakin ihan eri tavalla"
Windowsinsa linuxilla korvaavan normaalin kotikäyttäjän näkökulmasta tuo argumentti ei ole minkään arvoinen. Tämä kotikäyttäjä saa tukea jos/kun lähipiiristä löytyy joku linuxeja tunteva ja/tai ottamalla itse asiasta selvää.
Mint on sille Windowsista siirtyvälle kotikäyttäjälle Ubuntuun verrattuna aavistuksen valmiimpi ja käyttöliittymältään paljon tutumpi versio, johon kotikäyttäjän näkökulmasta on tukea tasan yhtä hyvin tai huonosti tarjolla kuin Ubuntuunkin. Kotikäyttäjän ei ole mitään järkeä asentaa Ubuntua ellei nimenomaan jostain syystä halua Unitya. Ja harva Windowsista Linuxiin siirtyvä haluaa.
Yritysmaailmassa tilanne on tietenkin eri, siellä tuki tarkoittaa jotain ihan muuta kuin sille kotikäyttäjälle, ja sen tuen merkitys valintapäätöksen kannalta on myös jotain ihan muuta."Windowsinsa linuxilla korvaavan normaalin kotikäyttäjän näkökulmasta tuo argumentti ei ole minkään arvoinen."
Mitä nyt on aika suuri todennäköisyys, että harrastajat menevät oikeisiin töihin jossain vaiheessa ja homma jää siihen. Tulee vaan sitten tarpeetonta muutosta.- ea_69
M-Kar kirjoitti:
"Windowsinsa linuxilla korvaavan normaalin kotikäyttäjän näkökulmasta tuo argumentti ei ole minkään arvoinen."
Mitä nyt on aika suuri todennäköisyys, että harrastajat menevät oikeisiin töihin jossain vaiheessa ja homma jää siihen. Tulee vaan sitten tarpeetonta muutosta.Ahaa, eli oikeita käyttöjärjestelmiä kehittävät projektista vastaavan yrityksen tehtävään palkkaamat ammattilaiset, ja muut ovat harrastajavirityksiä?
Kummatkos sitä Ubuntun pohjana olevaa Debiania kehittivätkään, jonkun Debiania kehittävän yrityksen palkkaamat ammattilaiset, vai vapaaehtoiset harrastelijat?
Mitenkäs muuten Linux ytimen kehittäminen? Tai koko GNU maailma?
Älä nyt viitsi, kun ilmaisista käyttöjärjestelmistä puhutaan, tuollaista paskaa suoltaa.
Kotikäyttäjän kannalta suurin riski on se, että Canonicalilla on tarve tuottaa voittoa. Voittoa saa esimerkiksi myymällä mainostilaa, käyttäjien tietoja, ja vastaavilla käyttäjän kannalta perseestä olevilla tempuilla. Mint on paljon turvallisempi vaihtoehto. ea_69 kirjoitti:
Ahaa, eli oikeita käyttöjärjestelmiä kehittävät projektista vastaavan yrityksen tehtävään palkkaamat ammattilaiset, ja muut ovat harrastajavirityksiä?
Kummatkos sitä Ubuntun pohjana olevaa Debiania kehittivätkään, jonkun Debiania kehittävän yrityksen palkkaamat ammattilaiset, vai vapaaehtoiset harrastelijat?
Mitenkäs muuten Linux ytimen kehittäminen? Tai koko GNU maailma?
Älä nyt viitsi, kun ilmaisista käyttöjärjestelmistä puhutaan, tuollaista paskaa suoltaa.
Kotikäyttäjän kannalta suurin riski on se, että Canonicalilla on tarve tuottaa voittoa. Voittoa saa esimerkiksi myymällä mainostilaa, käyttäjien tietoja, ja vastaavilla käyttäjän kannalta perseestä olevilla tempuilla. Mint on paljon turvallisempi vaihtoehto."Ahaa, eli oikeita käyttöjärjestelmiä kehittävät projektista vastaavan yrityksen tehtävään palkkaamat ammattilaiset, ja muut ovat harrastajavirityksiä?"
Sanotaan näin että sen käyttöjärjestelmän kehitystyön takana pitää olla rahaa ja organisaatio ja sen pitää olla omavarainen eikä johdettu jokseenkin sellaisenaan jostain toisesta (eli kaikki työ tehdäänkin jossain muualla). Ei niin että muutama tyyppi kyhäilee ja vaihtaa taustakuvan ja jos yhdeltä lähtee pää pois tai loppuu kiinnostukset niin käyttis kuolee siihen.
Eli käytännössä oikeita käyttöjärjestelmiä tekee yritykset tai sitten on organisoitunut tarpeeksi laaja yhteisö jotka saavat rahaa työnantajiltaan ja organisaatio saa resursseja toiminnan pyörittämiseen.
Puhtaasti yhteisöllisistä käyttöjärjestelmistä vain Debian, FreeBSD, OpenBSD ja NetBSD ovat oikeita käyttöjärjestelmiä.
Mint on kaikkea muuta kuin turvallinen. Kaikki työ tehdään käytännössä Ubuntussa ja muutama harrastelija muokkailee sitä ja vaihtaa taustakuvan.- harrastelijaviritys
ea_69 kirjoitti:
Mint tulee Wikipedian tilastoihin varmaan siitä, että jotkut selaimet joissain Mintin versioissa kertovat olevans Linux Mintejä. Minä testasin ainoastaan Mintin tämänhetkisen pitkän tuen version oletusselainta.
Ei johdu mistään cachestä, koska noiden Ubuntu ja Mint kokeiluiden väissä (kokeiltuani Ubuntua, sillä välin kun Mint asentui virtualboxiin) sain Archilla eri vastauksen.
Nuo tilastot eivät siis kerro linux-distroista mitään kovin luotettavaa. Sen Ubuntun noin suuresta osuudesta voi tietenkin päätellä, että Ubuntu ja Ubuntu-pohjaiset jakelut ovat merkittävä osuus linux-kannasta. Mutta ei juuri muuta.
Testasin muuten noiden jälkeen vielä Xubuntunkin. Sekin väittää olevansa Ubuntu. Oikeastaan se, että Mintin ja Xubuntun selaimet sanovat olevansa Ubuntuja ei ole mitenkään ihmeellistä. Niissähän käytetään suoraan muuttamattomia Ubuntun Firefox paketteja. Muutenkin ne ovat varmaan 95 prosenttisesti Ubuntuja. Tai enemmän.Voi olla että Mintin käyttäjiä on niin vähän, että käyttävät siksi Ubuntun tunnisteita, jotta totuus ei paljastuisi.
Niin... kirjoitti:
Jos on täysin binääriyhteensopiva Ubuntun kanssa, niin en tiedä, onko syytä erikseen eritellä, että kyse on Mintistä. Miten tuo oikeasti eroaa muuten kuin sen käyttöliittymänsä suhteen Ubuntusta?
No Mir toki tulee Ubuntulle, mutta tuolloin Ubuntusta voi tulla display serverin suhteen yksinäinen susi. Saadaanko Mir millekään muulle jakelulle kuin Ubuntulle? Entä halutaanko sitä millekään muulle? [Ironiaa] Onhan jo mm. nähty, kuinka suosittu Unity on muiden jakeluiden käyttäjien keskuudessa [/ironiaa].Minua ei ainakaan kiinnosta mitä käyttävät, se ei liikuta minun elämääni.
- Paras tuki.
Ubuntu on toiminut ohjelmineen 9 vuotta tietokoneissani, en tätä edes muuten käyttäisi. Et varmasti löydä paremmin toimivaa "Linuxia", kun kaikki "Linux ohjelmat" ym. voidaan ajaa myös Ubuntussa.
- Näin
"kaikki laitteeni täytyy toimia moitteetta, sekä tarvitsemani ohjelmat"
Toimiiko Mac OS koneessa, jossa oli esiasennettuna Windows?
-Harvoin.
Toimiiko Ubuntu koneessa, jossa oli esiasennettuna Windows?
-Luultavasti tai ehkä, mutta ei ole todellakaan mitään takeita.
Miten voi varmistaa, että Ubuntu toimii koneessa, jossa oli esiasennettuna Windows?
-Joko a) ostamalla koneen, jossa on esiasennettuna Ubuntu tai b) varmistamalla yhteensopivuuden tältä sivustolta: http://www.ubuntu.com/certification/- Promillekerho
"http://www.ubuntu.com/certification/"
Hmmm... Onpas se pieni (lista), verrattuna parempiin (käyttiksiin). Promillekerho kirjoitti:
"http://www.ubuntu.com/certification/"
Hmmm... Onpas se pieni (lista), verrattuna parempiin (käyttiksiin).Ihan kärkeä tuo on laajuudessaan.
Se missä häviää on arkkitehtuurituki, eli kyllä se NetBSD, Debian tai OpenBSD on arkkitehtuurituessa sitten ihan eri luokassa.
- virittelykykyä
"Natiivisti" ei toiminut Flash eli netti-tv:t kun Lubuntun asensin.
Saihan sen lisätyksi mutta "täysin valmista" on etsittävä muualta
Joku väitti että LTS-versiot olisivat valmiimpia
Jos vähänkin on virittelykykyä, on Ubuntuihin laajimmin ohjeita - z i k e
Ei valmista ole, ei Windowsissa tai Linuxissa. Jokaisen käyttäjän tarpeet eroavat toisistaan, joten yhdelle toimivaksi tehty ei ole toimiva toiselle. Aina on käyttäjäkohtaista säätöä tehtävä ainakin ohjelmien osalta.
Windowsille tarvitsisin ladata kasan koodekkeja, ajureita ja apuohjelmia, ennekuin saisin siitä yhtä toimivan, kuin Ubuntu on puhtaan asennuksen jälkeen.
Ubuntu taas on työläämpi uusien laitteiden hankinnan kannalta, niiden toiminta kannattaa etukäteen selvittää.Samalla tavalla se pitää selvittää vaikka käyttäisi Windowsia. Eihän ne välttämättä ole yhteensopivia.
- Paitsi että
M-Kar kirjoitti:
Samalla tavalla se pitää selvittää vaikka käyttäisi Windowsia. Eihän ne välttämättä ole yhteensopivia.
Pari olennaista eroa:
1) Ne, jotka ostavat custom-pöytäkoneita ovat varmasti keskimäärin kokeneempia käyttäjiä, eikä tällainen yhteensopivuussoppa ole heille niin hankala asia selvitettäväksi.
2) Ns. tavalliset käyttäjät hankkivat useammin koneensa valmiina paketteina (esim. marketista). Tällöin kokoonpano on testattu ja koneessa on lähes aina OEM-Windows esi-installoituna. Näissä tapauksissa yhteensopivuusongelmat mukana tulleen Windowsin kanssa ovat lähes olemattomia. - äplkäpk
Paitsi että kirjoitti:
Pari olennaista eroa:
1) Ne, jotka ostavat custom-pöytäkoneita ovat varmasti keskimäärin kokeneempia käyttäjiä, eikä tällainen yhteensopivuussoppa ole heille niin hankala asia selvitettäväksi.
2) Ns. tavalliset käyttäjät hankkivat useammin koneensa valmiina paketteina (esim. marketista). Tällöin kokoonpano on testattu ja koneessa on lähes aina OEM-Windows esi-installoituna. Näissä tapauksissa yhteensopivuusongelmat mukana tulleen Windowsin kanssa ovat lähes olemattomia.Vähän vanhempia lisälaitteita jos omistaa niin voi olla hyvin hiljaista ajurien kanssa uusiin windowseihin, mutta eipä sitä yhteensopivuusongelmaksi voi sanoa jos se ei toimi ollenkaan...
Toisin kuin aloittaja, voin jopa mainita pari esimerkkiä omista laitteistani: RME:n äänikortti ja vanha HP:n skanneri. - Njoo
äplkäpk kirjoitti:
Vähän vanhempia lisälaitteita jos omistaa niin voi olla hyvin hiljaista ajurien kanssa uusiin windowseihin, mutta eipä sitä yhteensopivuusongelmaksi voi sanoa jos se ei toimi ollenkaan...
Toisin kuin aloittaja, voin jopa mainita pari esimerkkiä omista laitteistani: RME:n äänikortti ja vanha HP:n skanneri.Tietenkään ajureita ei kannata olettaa löytyvän jos mitään ei ole luvattu. Jos ostat koneen, jossa on esiasennettuna tietty Windows, sanotaan vaikka XP, niin silloin siinä kuuluu käyttää sitä XP:tä, eikä asentaa esim. Vistaa tai Seiskaa. Tavallisista käyttäjistä kaikki eivät tutki valmistajan sivuilta, onko ajureita esim. Seiskalle. Tässä XP:n tapauksessa uskoisin, että ajureita ei noille uudemmille ole varsinkaan jos kone on hankittu joskus ennen Vistan ja Seiskan julkaisua.
Tuo "tavallinen käyttäjä" on vähän pilke silmäkulmassa sanottu. Uskoisin, että 20-40v. miehistä jopa puolet voidaan luokitella "keskitason käyttäjiksi". Eivät ole "power usereita", mutta eivät "aloittelijoitakaan" t. täysin "tavallisia käyttäjiä". Ota huomioon muuten, että tietotekniikankin opiskelijoista ainakin omien kyselyjeni mukaan suurin osa on edelleen Windowsin käyttäjiä vaikka Linux-jakelut saattavat olla siellä enemmän edustettuina kuin "tavallisten käyttäjien" keskuudessa. - Markettikoneista
M-Kar kirjoitti:
Samalla tavalla se pitää selvittää vaikka käyttäisi Windowsia. Eihän ne välttämättä ole yhteensopivia.
Pitäisi saada marketteihinkin Ubuntu-koneita, ettei menisi vain postitilaushommaksi oikeanlaisen Ubuntu-koneen hankkiminen. Toki tässä nyt se, että markettikoneita moni pitää "leluina" ja jos sellainen käsitys vallitsee, että merkittävä osa Linux-distrojen käyttäjistä on kokeneempia koneen käyttäjiä, jotka usein tilaavat koneensa tarkempien selvitysten jälkeen, niin Ubuntu-koneiden lanseeraamista marketteihin toden teolla ei koeta tarpeelliseksi. Oman käsitykseni mukaan kuitenkin yhä suurempi ja suurempi osa Ubuntun käyttäjistä voidaan lukea aivan muiksi kuin IT-niiloiksi.
- Karva.
Markettikoneista kirjoitti:
Pitäisi saada marketteihinkin Ubuntu-koneita, ettei menisi vain postitilaushommaksi oikeanlaisen Ubuntu-koneen hankkiminen. Toki tässä nyt se, että markettikoneita moni pitää "leluina" ja jos sellainen käsitys vallitsee, että merkittävä osa Linux-distrojen käyttäjistä on kokeneempia koneen käyttäjiä, jotka usein tilaavat koneensa tarkempien selvitysten jälkeen, niin Ubuntu-koneiden lanseeraamista marketteihin toden teolla ei koeta tarpeelliseksi. Oman käsitykseni mukaan kuitenkin yhä suurempi ja suurempi osa Ubuntun käyttäjistä voidaan lukea aivan muiksi kuin IT-niiloiksi.
Jos kaksi identtistä konetta on myynnissä, toinen oikeassa tietokoneliikkeessä ja toinen sekatavarakaupassa, on erään palstalaisen puheiden mukaan sekatavarakaupan kone lelu, mutta toinen ei ole.
Jos siinä koneessa on Windows on se myös lelu, mutta kuin taikaiskusta ubuntulla se muuttuu hyväksi.
Eikö ole ihmeellistä. Karva. kirjoitti:
Jos kaksi identtistä konetta on myynnissä, toinen oikeassa tietokoneliikkeessä ja toinen sekatavarakaupassa, on erään palstalaisen puheiden mukaan sekatavarakaupan kone lelu, mutta toinen ei ole.
Jos siinä koneessa on Windows on se myös lelu, mutta kuin taikaiskusta ubuntulla se muuttuu hyväksi.
Eikö ole ihmeellistä."Jos kaksi identtistä konetta on myynnissä, toinen oikeassa tietokoneliikkeessä ja toinen sekatavarakaupassa, on erään palstalaisen puheiden mukaan sekatavarakaupan kone lelu, mutta toinen ei ole."
Väärin menee. Ei sekatavarakaupoissa myydä samoja koneita. Marketeissa on kaikenlaisia lelurimpuloita. Tietokoneliikkeistä saa sitten ihan oikeita tietokoneita.
"Jos siinä koneessa on Windows on se myös lelu, mutta kuin taikaiskusta ubuntulla se muuttuu hyväksi."
Käyttöjärjestelmä on merkittävin komponentti tietokonejärjestelmässä, että se kun vaihtuu niin voi saada huikeita parannuksia.- Karva.
M-Kar kirjoitti:
"Jos kaksi identtistä konetta on myynnissä, toinen oikeassa tietokoneliikkeessä ja toinen sekatavarakaupassa, on erään palstalaisen puheiden mukaan sekatavarakaupan kone lelu, mutta toinen ei ole."
Väärin menee. Ei sekatavarakaupoissa myydä samoja koneita. Marketeissa on kaikenlaisia lelurimpuloita. Tietokoneliikkeistä saa sitten ihan oikeita tietokoneita.
"Jos siinä koneessa on Windows on se myös lelu, mutta kuin taikaiskusta ubuntulla se muuttuu hyväksi."
Käyttöjärjestelmä on merkittävin komponentti tietokonejärjestelmässä, että se kun vaihtuu niin voi saada huikeita parannuksia.Myydään kyllä, samoja läppäreitä, ihan tasan kaikilta mallinumeroiltaan samoja.
Rauta ei muutu muilla vaikka käyttiksen vaihdat. Karva. kirjoitti:
Myydään kyllä, samoja läppäreitä, ihan tasan kaikilta mallinumeroiltaan samoja.
Rauta ei muutu muilla vaikka käyttiksen vaihdat.Valehtelet! Ei tosiaankaan myydä! Ei näy yhtään Panasonicin Toughbookkia, Dellin Latitudea tai mitään muutakaan oikeata läppäriä jossain marketissa. Täysin eri tason tuotteita kuin marketissa näkyvän Samsungit tai jotkut Taiwanilaiset nitinati muovirimpulat olemattomalla takuulla.
- M-Kar fani
M-Kar kirjoitti:
Valehtelet! Ei tosiaankaan myydä! Ei näy yhtään Panasonicin Toughbookkia, Dellin Latitudea tai mitään muutakaan oikeata läppäriä jossain marketissa. Täysin eri tason tuotteita kuin marketissa näkyvän Samsungit tai jotkut Taiwanilaiset nitinati muovirimpulat olemattomalla takuulla.
Ja noiden markkinaosuus on ........?
M-Kar fani kirjoitti:
Ja noiden markkinaosuus on ........?
Dell on kyllä aika merkittävä PC valmistaja, huomattavan suuri markkinaosuus.
- 9+4
M-Kar fani kirjoitti:
Ja noiden markkinaosuus on ........?
"Myydään kyllä, samoja läppäreitä, ihan tasan kaikilta mallinumeroiltaan samoja."
Eiks tosta ollu kyse, eikä markkinaosuuksista. Ja väittäisin, että Toughbookeilla on iso markkinaosuus viranomaismarkkinoilla kautta maapallon, Latitudeilla taas koulu- toimisto- ja yrityskäytössä.
Thinkpadejakaan ei joka Cittarin nurkilla pyöri ja niillä on kyllä markkinaosuutta kiitettävästi kun täälläkin joka toisella tuntuu olevan (minut mukaanlukien) Njoo kirjoitti:
Tietenkään ajureita ei kannata olettaa löytyvän jos mitään ei ole luvattu. Jos ostat koneen, jossa on esiasennettuna tietty Windows, sanotaan vaikka XP, niin silloin siinä kuuluu käyttää sitä XP:tä, eikä asentaa esim. Vistaa tai Seiskaa. Tavallisista käyttäjistä kaikki eivät tutki valmistajan sivuilta, onko ajureita esim. Seiskalle. Tässä XP:n tapauksessa uskoisin, että ajureita ei noille uudemmille ole varsinkaan jos kone on hankittu joskus ennen Vistan ja Seiskan julkaisua.
Tuo "tavallinen käyttäjä" on vähän pilke silmäkulmassa sanottu. Uskoisin, että 20-40v. miehistä jopa puolet voidaan luokitella "keskitason käyttäjiksi". Eivät ole "power usereita", mutta eivät "aloittelijoitakaan" t. täysin "tavallisia käyttäjiä". Ota huomioon muuten, että tietotekniikankin opiskelijoista ainakin omien kyselyjeni mukaan suurin osa on edelleen Windowsin käyttäjiä vaikka Linux-jakelut saattavat olla siellä enemmän edustettuina kuin "tavallisten käyttäjien" keskuudessa."Tietenkään ajureita ei kannata olettaa löytyvän jos mitään ei ole luvattu. Jos ostat koneen, jossa on esiasennettuna tietty Windows, sanotaan vaikka XP, niin silloin siinä kuuluu käyttää sitä XP:tä, eikä asentaa esim. Vistaa tai Seiskaa."
Niin, mutta kun urpot kuvittelee, että kaikki olisi tai pitäisi olla jotenkin maagisesti keskenään yhteensopivaa ja kuvittelevat jopa että Windows esimerkiksi olisi, ja sitten niitä softa ja laiteosia voisi sitten muka vaihdella miten huvittaa ja syyttää ongelmista jotain muuta kuin itseään.
Tässähän niitä standardeja on lueteltu: http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_computer_standards
Jos standardia ei ole, niin ollaan riippuvaisia komponenttien versioista, ellei erikseen luvata, että versio 2 on yhteensopiva version 3 kanssa mutta ei version 4 kanssa.
- Ei ole ei
100% toimivaa Linux versiota ei ole olemassakaan.
Joten voit lopettaa etsintäsi.Sellaista käyttöjärjestelmää ei ole olemassa kuin Linux.
Loistavasti toimivia käyttöjärjestelmiä kyllä löytyy ja monet niistä käyttävät Linuxia.- Monesko kerta
M-Kar kirjoitti:
Sellaista käyttöjärjestelmää ei ole olemassa kuin Linux.
Loistavasti toimivia käyttöjärjestelmiä kyllä löytyy ja monet niistä käyttävät Linuxia.tuon tiedon postasit jo tänne ?
Mut, saivartelia on aina saivartelia, ei siitä taudista pääse kun vasta viikatemies tulee.
- >Ubuntu13.10<
Vinkkiä:
Ubuntu on toiminut parhaiten jo 9 vuotta laitteineen. Älä osta rikkinäisiä toimimattomia laitteita, niin säästät aikaa ja rahaa. - Windows on paska!!
Heti siirrettiin tämä keskustelu aloittelija-vapusen palstalta tänne, kun moitin että miksi Linuxia saa siellä haukkua ja asialliset kirjoitukset häviää. Olisi suoraan siirretty sodat -palstalle.
- Windows on hyvä!
Ihan oikea osoite!
- juustohöylä
Hyvään kysymykseen omakohtainen vastaus: Rebellin Linux - maksaa hieman, mutta ainakin minulla toimii loistavasti. Kokeillut olen muitakin, mutta ton kanssa kävi askelet samaan tahtiin.
- Yksi yli muiden
Lataa SuSE ja se on siinä.
- Termistö kuntoon
Kaikki linux kernelin versiot ensimmäisestä julkaisusta nykyisimpään (3.12.9-1) ovat olleet ilmaisia. Itselläni uusimman version kanssa ei ole ollut mitään ongelmaa.
- kraffi1
Tarvetta olisi täysin toimivalle Linux versiolle, saa olla maksullinenkin, mutta kaikki laitteeni täytyy toimia moitteetta, sekä tarvitsemani ohjelmat.
Mitkä laitteet ja ohjelmat pitäs toimia ?
Aika tyhmä aloitus mutta saahan sitä kysyä.- uno
Unohda linux. Se on lottovoitto jos linuxiin löytyy tarvittavat softat ja lisälaitteita tuetaan.
- yepulisba
Kannattaa ehkä kokeilla suoraan debianiin perustuvaa jakelua, jota ei ole liikaa viritelty. Yksi hyvä vaihtoehto on Rebellin linux - toimii kuin junan vessa. Minulla ei jostain syystä perusubuntu jostain syystä toimi täysin tyydyttävällä tavalla, mutta debian toimii loistavasti.
- Linusks
Win xp kone, amd 64bit 2Gb muistia, pitäs myös hakea linux.
Mietin slax.64bit , mutta knoppixkin kävis, tai joku ubuntu.
Ihan normi käyttöön, netti leffaa musiikki lataus. - jotenkinnäin
"mutta kaikki laitteeni täytyy toimia moitteetta"
Sopivan uus kernel (jos käytät "ONLY" uusia laitteita ?
Jos haluut myös vanhojen (joidenkin) laitteiden toimivan astuu Pakosta kuvioon mukaan kernelin Kääntäminen (ja se on Y K S I N K E R T A S T A jos viihtii "opetelle" perustiedot) Linux KERNEL = "Ajurit" / laitteille. - Windows sittenkin...
Minä olen sitä mieltä, että oletan kysyn tarvitsevan käyttöjärjestelmän 32-bittiselle tietokoneelle. Linukshan ei edes ole sellainen.
Mutta Windows-7 32-bittisenä on edullinen ja toimiva ratkaisu vanhassa koneessa!
Siitä vaan asentamaan, ostopaikat löydät varmasti itsekin, mutta esim. CDON.com on yksi tällainen. Satasen hujakoilla pyörii!- On se
Minä juuri asensin Linuxin 32-bittiselle vuodelta 2006 olevalle tietokoneelleni. Linux on myös 32-bittinen, eikä asentaminen ollut vaikeata. Toimii todella ripeästi verrattuna vanhaan XP:hen ja kaikki siinä toimii sujuvasti.
- Tubutin tuhoo...
On se kirjoitti:
Minä juuri asensin Linuxin 32-bittiselle vuodelta 2006 olevalle tietokoneelleni. Linux on myös 32-bittinen, eikä asentaminen ollut vaikeata. Toimii todella ripeästi verrattuna vanhaan XP:hen ja kaikki siinä toimii sujuvasti.
Vertaa sitä linuksiasi tuoreeseen Windowsiin (32-bit), älä siihen ikivanhaan XP:hen!
Ketjusta on poistettu 5 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Toiselle puolikkaalleni
Sinulla ei taida olla kaikki nyt ihan hyvin? Minua itketti eilen kauheasti, sinunko itkuja itkin? Kyllä kaikki selviää j422214- 241740
Katu täyttyy askelista...
Hyvää sunnuntaita ja hyvää jatkoa jos näin...Vettä sataa, mutta hyvä vaan, ainakin kasveille.271425- 1081247
Näin susta unta
Teit siinä temppuja ja kurkit huomaanko. Niinkuin sun tarttis sitä epäillä. Öitä tuimalle!151219- 181035
Tiedätkö nainen sen tunteen
Kun toinen tulee jossain vastaan. Naama leviää hymyyn kuin hangonkeksi. Mulla on susta semmonen,tunne.71944Kauniit ihmiset ei ole sinkkuja, se on karu fakta
Ihmisessä on lähes poikkeuksetta aina jotain vikaa jos hän pysyy sinkkuna pitkään. Sori kun sanon tän näin suoraan, mut107864Kristinusko - epätoivoinen yritys pelastaa ihmiset jumalalta
Ei ole mitään sellaista, mitä pitää "pelastua". Lukuun ottamatta tietysti ”jumalan” (sen ei jumalan, joka väittää oleva333853Mikset päästä irti ja hae apua
Mt ongelmiisi. En vaan voi ikinä enää luottaa sinuun, pelkään sinua ja toivon löytäväni jonkun muun. Rahaa sulla on saad74846