Ollut omassa huoneessa jo 2 vuotta. Viimeiset 1.5 vuotta herännyt öisin 2 - 6 kertaa. Käyn töissä ja olen väsynyt. Aina. Yrittänyt kaikkea. Huudattamista 2 kk heräillyt silti sitten luovutin kun tuli pahaolo itselle. Nukkunut monena yönä pojan huoneessa ja silloin se on nukkunut mutta heräilee heti kun huoneessa ei olla. Käy hoidossa mutta ilta on aina pyhitetty pojalle ja yhdessä ololle. Ilta aina samanlainen ja unilelu käytössä. Iltasatu luetaan tai lauletaan unilaulu. Kokeiltu yövaloa ja ilman.. kumpaakin monta kuukautta. Pimennysverhot auki ja kiinni. Aina kannettu takaisin sänkyyn kun on sieltä lähtenyt.. ei nukahda yksin mielellään mutta osaa sen kyllä. Teenkö kovasti hallaa pojalle jos siirrän sen sängyn meidän makkariin niinkin itsekkäästä syystä että itse en jaksa enää juosta yötä myöden ja olla töissä sen jälkeen. Miehen teot ei auta koska herään siihen kun hän lähtee sängystä kertomaan pojalle että nyt on yö ja mahdollisesti joutuu jäämään tassuttelemaan tms. Ja nukahdan vasta kun tulee takaisin nukkumaan. Jos poika olisi vaikka 5 v asti samassa huoneessa omassa sängyssä? Teenkö väärin? Aiheutanko ongelmia myöhemmin vai Aiheutanko niitä nyt kun pakotan toisen nukkumaan yksin?
2 v ja 4 kk takaisin vanhempien makkariin
5
277
Vastaukset
- Huhhutihuu
Toiset lapset kaipaavat vanhemman läheisyyttä myös öisin. Läheisyydestä ei koskaan ole lapselle haittaa. Miten ihmeessä olet päätynyt toimimaan noin sen sijaan, että olisit jo aikaa sitten ottanut lapsen takaisin samaan huoneeseen nukkumaan? Mikä itseisarvo se omassa huoneessa nukkuminen on, jos se huonontaa kaikkien unia ja pelottaa lasta?
- epävarma äiti
Olen ajatellut ja jostain lukenut että tekee hallaa lapselle tehdä päätös ja perua se sitten. Ja koska lapsi oli jo siirretty omaan huoneeseen niin luin että on entistä vaikeampaa sitten saada se sinne takaisin ja että on turhaa työtä jne. Jne. Kiitos vastauksestasi. Olen epävarma ihan kaikessa aina.
- Edell.
epävarma äiti kirjoitti:
Olen ajatellut ja jostain lukenut että tekee hallaa lapselle tehdä päätös ja perua se sitten. Ja koska lapsi oli jo siirretty omaan huoneeseen niin luin että on entistä vaikeampaa sitten saada se sinne takaisin ja että on turhaa työtä jne. Jne. Kiitos vastauksestasi. Olen epävarma ihan kaikessa aina.
Vanhemmat tekevät joskus virheitä. :) Voi olla virhe siirtää läheisyyttä kaipaava lapsi omaan huoneeseen. Lapselle ei tee hallaa siirtyä takaisin nukkumaan vanhempien kanssa. On ihan eri asia esim. sanoa lapselle, että nyt tehdään näin ja sitten antaa periksi ja perua päätös heti jos lapsi protestoi. Jos kuitenkaan nukkuminen omassa huoneessa ei yrityksistä huolimatta lähde sujumaan, niin ei siinä ole kyse mistään lapselle periksi antamisesta, vaan lapsen tarpeiden kuuntelemisesta jos hänet siirretään nukkumaan takaisin vanhempien kanssa samaan huoneeseen. Kipin kapin sänky sinne takaisin, että saatte kaikki nukkua kunnolla! Hyvillä yöunilla itsevarmuuskin lisääntyy. :)
- huudattamatta!
epävarma äiti kirjoitti:
Olen ajatellut ja jostain lukenut että tekee hallaa lapselle tehdä päätös ja perua se sitten. Ja koska lapsi oli jo siirretty omaan huoneeseen niin luin että on entistä vaikeampaa sitten saada se sinne takaisin ja että on turhaa työtä jne. Jne. Kiitos vastauksestasi. Olen epävarma ihan kaikessa aina.
No jos et tiedä teetkö niin kuin mies sanoo vai niin kuin lapsi mankuu vai niin kuin kasvatusoppaassa sanotaan, niin mitenkähän pitäisi olla ja eleä?
Toivottavasti jossakin vaiheessa itsekin voimaannut ja päätät että olet ihan tarpeeksi iso ja aikuinen noudattamaan omaa harkintaasi. "Seuraa sydämesi ääntä" toisin sanoen. Lapsesi tarvitsee tässä elämänvaiheessa lämmintä ehdotonta äidinrakkautta ennemmin kuin mitään sänkysulkeisia. Vaikka nukkuisi parisängyssä keskellänne, en huomauttaisi.
Tuo epävarmuutesi saattaa heijastua lapseenkin levottomuutena ja myöhemmin kasvatusongelmina. Suosittelen että hakeudut neuvolapsykologille joskus aiheesta "miten olla turvallinen ja päättäväinen äiti". Voisitko saada tehdä lyhennettyä työpäivää alle kolmivuotiaan äitinä? On niin surullista kun ensin työnantaja ulosmittaa ihmisestä kaiken tarmon ja energian, ja sitten väsähtänyt ihmisraunio raahautuu kotiin eikä jaksa olla onnellinen pikkuihmisestään.
- 3354422
Mitä jos lopetat tuon setvimisen ja ajattelet järjellä! Suora lainaus "Käyn töissä ja olen väsynyt. Aina. Yrittänyt kaikkea." --> mitä ilmeisemmin tilanne on vaikea ja olet väsynyt! Ei sinulla riitä nyt voimia olla superäiti hyppimässä pitkin yötä lapsen vierellä. Vihellä peli poikki, ota lapsi teidän makkariin ja nukkukaa kaikki hyviä yöunia. Alatte nauttia elämästä sen sijaan, että kuljet siinä harmaassa väsymyksen sumussa. Kyllä se pieni kaveri ihan varmasti sieltä makkaristanne joskus muuttaa omaan yksiöönsä, älä sitä huoli! Yöuni on kuitenkin niin äärettömän tärkeää. Enemmän sinä hallaa teet sille lapselle, kun olet kokoajan ihan loppu, vihainen ja väsynyt. Kun kaikki lepäätte paremmin, jaksat lopen myös olla onnellinen ja parempi äitikin! Älä stressaa turhia!
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 682570
- 622532
- 681742
- 221536
- 201480
Tykkään susta
Elämäni loppuun asti. Olet niin suuresti siihen vaikuttanut. Tykkäsit tai et siitä91420- 151342
- 381203
Onko meillä
Molemmilla nyt hyvät fiilikset😢ei ainakaan mulla mutta eteenpäin on mentävä😏ikävä on, kait se helpottaa ajan myötä. Ko81147- 251076