Kiusaajaäiti

Minusta tuntuu samalta kuin koulukiusatulta; näin on ollut jo monta vuotta. Äitini on välillä outo ja mielestämme hän on dementoitunut, mutta lääkäri ei auta eikä lähetä tutkimuksiin, kun äiti ei halua.

Meillä on yhteinen perikunta, vanha maalaistalo, isäni kotitalo, jossa äiti edelleen haluaa asua eikä suostu muuttamaan minnekään. Hän on 83.vuotias.

Talo ja 100 vuotta vanha piha on meille lapsille ja lapsenlapsille rakas ja tärkeä; pihassa on kauniita vanhoja puita. Olemme sanoneet, että puita ei saa kaataa ilman lupaamme ja tämä lukee myöskin lakimiehen selvityksessä: perikunnan tulee tehdä päätökset piha-alueen ilmeen muuttamisesta yhdessä.

Nyt äiti kusaa meitä sillä, että kaadattaa salaa puita pihasta ja sitten, kun tulemme käymään olemme ällikällä lyötyjä, kun maisema on muuttunut. Kun itkemme kauniita puita hän ilkkuu ja raivoaa, että saa tehdä mitä lystää Hän myös syyttää varastamisesta.

Minulle tämä on hyvin raskasta, kun hän selvästi terrorisoi meitä ja haluaa tuhota kauniin lapsuuskotimme. Hänellä on sihen asumisoikeus. En enää kestä mennä sinne -sydämeni särkyy ja jo autosta katson mitä tuhoa hän on taas saanut aikaan. Eikö tälle voi mitään?