Raskauden jälkeinen masennus

Että silleen

En tiennytkään, että raskauden jälkeisen masennuksen voi diagnosoida vielä vuosienkin päästä. Eräällä tuttavalla on kaksi lasta (molemmat kouluikäisiä), jotka hän äitinä jätti isälle hoidettavaksi ja sai diagnoosin: hoitamatta jäänyt raskauden jälkeinen masennus. En tiennyt että tällainenkin on mahdollista. Uskomatonta! Itse en kyllä voi äitinä ymmärtää miten äiti voi jättää lapset ja perheensä ja lähteä toisen miehen matkaan ja kaiken kukkuraksi saa vielä tuollaisen diagnoosin, että terve!

9

190

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • jetsulleen jee

      Öö...no miten sä luulet että puhjennut masennus ihan yhtäkkiä puff vaan katoaa?? Ei se raskauden jälkeinen masennut sen erilaisempi ole kuin ns. tavallinen masennus.

      Kannattaisi ottaa asioista selvää ennen kuin käy morkkamaan toisia.

      Niin äitinä en voi ymmärtää,mutta et ilmeisesti ole masentunut? Ne on kaksi eriasiaa.

    • Että silleen

      Niin ja tämä äiti lähti siis ensin toisen miehen matkaan ja jätti lapset isälle hoidettavaksi ja sitten totesivat raskauden jälkeisen hoitamattoman masennuksen. Ja kuulemma tämä uusi mies haluaa rauhassa nukkua puolille päiville eli toisin sanoen nämä lapset häiritsisivät tätä uutta miestä ja hänen tapaansa elää. Ei millään pahalla, mutta joskus vaikuttaa että masennus=laiskuus. Miten ennen näitä masentuneita äitejä oli todella harvassa. Tiedän yhdenkin vanhan naisen joka aikoinaan jäi leskeksi ja hänelle jäi kuusi lasta hoidettavaksi. Vesi ei tullut eikä mennyt mökkiin, ei ollut sähköä ja hän hoiti lapset ja kodin. Ja hän on mitä lempein ihminen. Kysyinkin hänen yhdeltä lapseltaan, että onko hänen äitinsä koskaan huutanut tai suuttunut lapsille ja hän vastasi, että ei ole. Äitinsä sanoi ettei siihen ollut tarvetta. Siinä on kyllä itsellekin tavoitetta. Silloin kun tuntuu ettei itse joskus jaksa niin mietin tuota vanhaa naista ja ajattelen, että asiat voisivat olla TODELLAKIN huonommin ja se auttaa jaksamaan.

    • menkää ulos

      Milloin tämä vinkuminen jaksamisesta loppuu?

      Milloinkaan suomalaisilla ei ole ollut yhtä helppoa kuin nyt. Kuuden hengen perhe ei asu enää hellahuoneessa, vettä ei tarvitse kantaa ulkoa ja vessakin on sisällä. Ruokaa on tarjolla joka päivä.

      Silti ei jakseta - töissä, koulussa, kotona eikä oikein missään.

    • Että silleen

      Tarkoitin jaksamisella lähinnä sitä, että joskus kun lapset vain kiukuttelevat ja saavat uhmakohtauksia kotona, kaupassa tai leikkipuistossa niin joskus tuntuu et tätäkö tää on yhtä itkua ja kiukuttelua, mutta onneksi ilon ja onnenhetkiäkin lapset ovat myös paljon tuoneet elämääni. Sulle menkää ulos, meillä ulkoillaan joka päivä, paitsi ei paukkupakkasella tai kaatosateella ja onnittelut ja iso kädenpuristus jos et koskaan ole tuntenut väsyneesi kun lapsi saa uhmakohtauksen kaupassa ja kaikki tuijottavat kun lapsi vain karjuu ostoskärryissä. Vai oletkohan lapseton?

      • Napakalla äänellä

        Ei karju, kun sanot; nyt hiljaa, täällä on muitakin ihmisiä eikä ne halua kuulla sinun huutoasi.


      • Että silleen
        Napakalla äänellä kirjoitti:

        Ei karju, kun sanot; nyt hiljaa, täällä on muitakin ihmisiä eikä ne halua kuulla sinun huutoasi.

        Napakalla äänellä kokeiltu on tämäkin ja ei auttanut meillä. Ollaan tehty niin että jos joku lapsistamme kiukuttelee kaupassa ja ei sana tehoa niin toinen meistä vanhemmista lähtee lapsen kanssa autoon. Muutaman kerran tätä on vain tarvinnut tehdä ja kaupassa on oltu nätisti. Kaikista eniten ärsyttää ne ihmiset,jotka katsovat tuimasti jos lapsi alkaa kiukutella kaupassa. Tai saati niitä ilmeitä kun kannat huutavaa lasta rauhallisesti autoon. Tekisi niin mieli sanoa tuijottajille että vaihdetaanko osia.


    • 4+4

      Ruokavalio kuntoon ja ulos liikkumaan, niin masennus katoaa.

      Lääkkeet ei paranna mitään masennusta.

    • Vinkejäisälle

      En tiedä onko topikki vielä hengissä, mutta kokeillaan. Meille syntyi huhtikuussa lapsi, ja avovaimollani oli raskauden jälkeen pientä herkistymistä ja itkua. Luulin silloin että se on sitä "baby bluesia", mutta vaistot heräsi. Ensin se alkoi huutamisella ja keuhkoomisella ja jatkuvalla syyllistämisellä, mitään mitä tein en osannut tehdä oikein ja huuto oli kauhea. Välillä puhuttiin ja sovittiin asiat, no kesti sitä pari päivää ja taas sama rulianssi.... Eilen sattuin avaamaan suuni, koska itsellä on jo todella paha olla. Kerroin että hänet on saatava hoitoon vaikka väkisin "aikaisemmin kärsinyt masennuksesta ja lääkitys oli mutta lopetti ennen raskautta". Sanoi ettei todellakaan aio mennä ja pelkää nyt että menettää minut ja lapsen. Nyt se itkee kun lapsi ei enää hymyile hänelle ollenkaan, johtuisiko vaikka siitä ettei itsekkään hymyile lapselle... No anyway kertokaa joku miten voisin voittaa sen että hän hakisi hoitoa. Sanoi että saan yksin käydä lapsen kanssa neuvolassa, koska tietää nyt että otan siellä puheeksi tämän aiheen.

      • ohion

        Niin, menet kiireimmän kaupalla vaikka yksin neuvolaan. Ja kerrot kaiken. Tuo että lapsi ei hymyile on toisaalta huolestuttavaa mutta toisaalta jos äiti on aina tuimailmeinen niin tuskin se paljon lastakaan hymyilyttää. Kyllähän vauvaa pidetään yleisesti pitkään ja suht vakavasti masentuneidenkin äitien "terapialeluna" eli joskus olisikin juuri lapsen etu päästä normaaliin perheeseen pois masentuneen läheisyydestä. Kun teitä on kaksi jakamassa vastuuta, uskon että kaikki järjestyy, mutta vaimolla on kyllä paljon korjattavaa asenteessa. Hänen tulee ehdottomasti aktiivisesti itse hankkia tukea omaan jaksamiseensa äitinä, mitä se sitten hänen tapauksessaan onkin mikä tepsii. Vaikka reipas ulkoilulenkki päivittäin ilman vauvaa?
        Mutta yhteys neuvolaan, soitto heti maanantaina. Se on hienoa että pienten lasten perheistä ihan oikeasti pidetään hyvää huolta neuvolassa, olen sen ihan omakohtaisesti saanut kokea.

        Ja vaimosikin kohdalla saattaa olla lähinnä kysymys hormonivajeesta (estrogeeni) joka liittyy imetykseen ym. Olkaa luottavaisia älkääkä erotko.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Miksi et irrota otettasi

      Suhteeni?
      Ikävä
      74
      2932
    2. Koko ajan olet

      Senkin suhteen kiusannut. Halut on ihan mielettömät olleet jo pitkään
      Ikävä
      64
      2773
    3. Muutama syy

      Sille miksi IRL kohtaaminen on hänelle vaikeaa
      Ikävä
      68
      1822
    4. Tykkään susta

      Elämäni loppuun asti. Olet niin suuresti siihen vaikuttanut. Tykkäsit tai et siitä
      Ikävä
      17
      1659
    5. Onko kaivatullasi

      Hyvä vai huono huumorintaju?
      Ikävä
      24
      1657
    6. Estitkö sä minut

      Oikeasti. Haluatko, että jätän sun ajattelemisen? :3
      Ikävä
      20
      1600
    7. Onko kaikki hyvin, iso huoli sinusta

      Miten jakselet? Onko sattunut jotain ikävää. Naiselta
      Ikävä
      19
      1518
    8. Tiedätkö tykkääkö

      Kaivatustasi siinä mielessä joku muukin kuin sinä itse
      Ikävä
      48
      1297
    9. Millainen meno

      Viikonloppuna? Mulla hirvee vitutus päällänsä. Onko muilla sama tunne??
      Ikävä
      38
      1263
    10. Onko meillä

      Molemmilla nyt hyvät fiilikset😢ei ainakaan mulla mutta eteenpäin on mentävä😏ikävä on, kait se helpottaa ajan myötä. Ko
      Ikävä
      9
      1259
    Aihe