masennustako?
Noniin... epäilen masennusta itselläni... kaipaisin vertaistukea...
Vauva 2kk. Herkkyyttä oli alussa. Itku nousi pintaan. Meni ohi. Kyseessä toinen lapsi. Alku oli vähän takkuinen mutta nyt suht helppo vauva. Kaiken siis pitäisi olla hyvin. päivät menee mukavasti ja Olen äärettömän onnellinen ja rakastan lapsiani ylikaiken... mutta nyt olen alkanut kehittelee päässäni pelkotiloja. Kuolemanpelkoa niin minuun kuin läheisiini kohdistuvaan. Nämä pelot käynnistää ahdistuksen. Äitini on sairas eikä voi hyvin ja se varmaan vaikuttaa myös mieleeni. Olen myös todella, todella hajamielinen!! Unohtelen jatkuvasti jotain. Ulkoapäin kukaan ei varmasti osaa epäillä mitään. Lähinnä huvittuneita hajamielisyyteeni. Olen hymyilevä ja hakeudun ihmisten seuraan. Hakeudun siksi, kun en halua olla yksin. Silloin iskee ahdistus. Kehittelen koko ajan jotain tekemistä ettei tarvitse pysähtyä näiden ajatusten ja alakulon kanssa. Tietty se jatkuva tekeminen uuvuttaa fyysisesti. Jokainen päivä on tunteiden vuoristorataa. Lapsia kohtaan koen valtavaa rakkautta. Niin valtavaa että sekin itkettää.
Meneekö tämä baby bluessin piikkiin vai aletaanko puhua jo masennuksesta vai onko tämä ihan normaalia herkistymistä vai mitä? Neuvolassa en ole puhunut, ainakaan vielä. Pelkään hiukan puhua... Testissä sain 5p eli se masennustesti. Aina kun kysytään että miten menee niin vastaan automaattisesti ihan hyvin, siis onhan mulla kaikki käytännössä ihan hyvin.
Niin ja olen herkkä ollut aina. Nyt jotenkin erityisen!! Koin valtavaa ahdistusta tästä lento onnettomuudesta. Kaikki pahat uutiset ahdistaa. Miksi tein lapseni tällaiseen maailmaan? En kuitenkaan koe mitään oloa että haluaisin tehdä itselleni ja lapselleni mitään, lähinnä pelkään että meille tehdään jotain.
päivät on kyllä "hallinnassa". Mutta noi ajoittaiset ahdistus olot vetää mielen maahan!! Saatan iltaisin olla hyvin apaattinen. Peitän sen! Tekisi mieli itkeä mutta pidän itseni kurissa. Näen jo mielessä tilanteen, kun alan puhuu tuntemuksistani jollekin, niin en saa sanaa suusta vaan itken hysteerisenä. Helpompi sanoa että kaikki hyvin ja niellä kyyneleet. Ja siis edelleen onhan mulla paperilla kaikki hyvin. Lääkkeitä en halua alkaa syömään, mutta ehkä jonkun kenen kanssa vaihtaa ajatuksia, joka on kokenut samaa.
masennusta? vertaistukea!!
4
151
Vastaukset
- hyvää kesää
Olet ihan normaali.
Syö kunnolla ja liku ulkona.
Nauti kesästä.
Hormonisi kyllä palautuvat ajana kanssa ja niihinkin vaikuttaa ravinto.
http://personal.inet.fi/koti/remeli/aitoa_ruokaa.htm Hei.
Ei ole lainkaan ihme, että kahden pienen lapsen äiti unohtelee asioita, on alakuloinen ja väsynyt. Ole rauhassa. Hormonit, raskaus, synnytys, yöheräämiset, elämänmuutos ym ym. kaikki vaikuttaa. Mutta kuten tiedät, on olemassa synnytyksen jälkeinen masennus, joka on hivenen eri juttu. Vertaistuki, jota etsitkin, auttaa, molmepiin. Synnytyksenjälkeisen masennuksen "hoitoon" on olemassa silloin tällöin vertaistukiryhmiäkin. Kesätauon jälkeen monet toiminnat alkavat pian. Tutki netistä lähialuettasi, löytyykö sellaista ja kysy rohkeasti neuvolasta. Neuvola on turvallinen ja hyvä paikka ottaa puheeksi asioita; terveydenhoitaja on vaitiolovelvollinen ja hän nimenomaan tahtoo auttaa, se kuuluu myös hänen työhönsä, että hän tietää ja neuvoo.
Kaikkea hyvää,
Pirkko-pappi- ahdistaa
Vauva jo 3kk ja edelleen ahdistaa. Neuvolassa en ole vieläkään uskaltanut puhua. Kysymykseen: miten menee? Vastaan: ihan kivasti tai perus vauva arkea. Helpotusta olen löytänyt meditoimisesta, mutta kokonaan ahdistusta ei ole poistanut. Onko kellään samaa? Joku joka haluaa vaihtaa ajatuksia? Ulkoilen lasten kanssa ja aloittelemme harrastustoimintaa... mutta ei siellä puhuta näistä tunteista. Haluaisin siis käsitellä nämä vellovat, ahdistavat tunteeni. Hallita niitä. En peittää ja piilottaa. Pelkään jos en niitä ikinä käsittele niin ne iskee joskus rajuna :(
- saman kokenut
Mikset hae apua? Avaa suusi neuvolassa, siitä se lähtee. He ovat ammattilaisia siellä ja sinua varten! Mitään et voi hävitä, ainoastaan voittaa! Itse pääsin neuvolan kautta psykologille puhumaan ja näin asiat lähtivät avautumaan. Sain myös lääkityksen, josta sittemmin tilanteen helpottaessa luovuin. Voimia ja hae rohkeasti apua!
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 742892
- 642753
- 681812
- 241647
Tykkään susta
Elämäni loppuun asti. Olet niin suuresti siihen vaikuttanut. Tykkäsit tai et siitä171639- 201590
- 191478
- 481287
- 381263
Onko meillä
Molemmilla nyt hyvät fiilikset😢ei ainakaan mulla mutta eteenpäin on mentävä😏ikävä on, kait se helpottaa ajan myötä. Ko91249