Koulut alkaneet/alkamassa

Et sitten miettinyt asiaa laajemmin, etkä ilmeisimminkään lukenut linkittämääni kolumnia. Eli aloituksen aiheen viereen meni, sinällään ansiokas kommentti, vikka erityisesti koitin ilmasta, että olisin kiinnostunut saamaan koululaisia ja lpsia koskien laaja-alaisempaa keskustelua.

=DW=

... kirjoitti:

Et sitten miettinyt asiaa laajemmin, etkä ilmeisimminkään lukenut linkittämääni kolumnia. Eli aloituksen aiheen viereen meni, sinällään ansiokas kommentti, vikka erityisesti koitin ilmasta, että olisin kiinnostunut saamaan koululaisia ja lpsia koskien laaja-alaisempaa keskustelua.

=DW=

Lue lisää

Mietin juuri sen verran kuin sinun alustuksesi antoi aihetta ajatuksiin :). Oikeassa olit, kolumnia en ensin lukenut. Nyt kun luin, alustuksesi ja kolumni eri asiasta, alustuksesi viereen linkistä, siis alustus ei ohjannut linkin sisältöön, minun mielestäni.

Mutta mielenkiintoinen aihe sinällään muutoin.

lusiina60 kirjoitti:

Mietin juuri sen verran kuin sinun alustuksesi antoi aihetta ajatuksiin :). Oikeassa olit, kolumnia en ensin lukenut. Nyt kun luin, alustuksesi ja kolumni eri asiasta, alustuksesi viereen linkistä, siis alustus ei ohjannut linkin sisältöön, minun mielestäni.

Mutta mielenkiintoinen aihe sinällään muutoin.

Lue lisää

Höpöhöpö.

Kun koulut alkavat, keskitytään aina samoihin asioihin. Muitten ihmisten toimimiseen koululaisten osalta. Just johonkin teileiikenteeseen, tai koulukirjan kansien kestävyyteen. Siis täysin sivuseikkoja itse asiassa. Kyse lasten kasvattamisesta, koululaitoksesta, sen tavotteista jne. Mutta ei, aina vaan polemiikkia suojateistä, jotka eivät kuulu koko asiaan oikeastaan muuten, kuin että pitäähän lastenkin oppia liikennesäännöt ja liikenteessä käyttäytyminen. Mitä hittoa se asia kuuluu muuten muille tiellä liikkuville. Liikennesäännöt samat kaikille, myös koululaisille. Eikös se ole kodin asia opettaa lasille liikennesäännöt ja muitten liikenteessä olevien asia osata ne, sekä noudattaa niitä myös, miks aina sama jauhanta siitä, että ekaluokkalaisia ei ole opetettu käyttäytymään liikenteessä kotona?

Ja toi kansien päällystäminen. Ihan tarpeeton asia. Koulukirjoihin saa kyllä laminoidut kannet erittäin edullisesti, jos kirjat tehtäisiin sellaisiksi. Nyky aikana ei syödä pulpeteissa, ei maitolasit kaadu pulpetteihin ja kastele kirjoja. Kysehän on pelkästään kirjapainojen ja kontaktimuovia myyvien yritysten liiketoiminnasta. Jos kannet olisivat laadukkaasti tehtyjä, ei niitä tarvitsisi päällystää mitenkään. Mutta ei, tehdään pahvikantisia kirjoja, joitten kannet eivät kestä mitään. Sitten koko suomi innoissaan tapetoi niitä muovilla ja sitä opetetaan oikein suorissa telkkarilähetyksissä.

Yks periaatepäätös jostain opetushallituksesta. Oppikirjojen kansien oltava laminoidut ja kulutusta kestävät. Sen jälkeen suomessa ei päällystettäisi yhtään koulukirjaa kontaktimuovilla. Kirjapainoilla tulot kasvaisivat hivenen, kunnilla menot hivenen. Mutta turha uusiutamattomien luonnonvarojen käyttö kontaktimuovina vähenisi radikaalista ja kotitalouksissa tehtävä, täysin turha ja tarpeeton kirjojen päällystäminen loppuisi kokonaan. Lisäksi suoraa telkkarilähetys aikaakin riittäisi muihin asioihin, vaikkapa maatalouden ylituotanto-ongelmien käsittelemistä varten.

=DW=

... kirjoitti:

Höpöhöpö.

Kun koulut alkavat, keskitytään aina samoihin asioihin. Muitten ihmisten toimimiseen koululaisten osalta. Just johonkin teileiikenteeseen, tai koulukirjan kansien kestävyyteen. Siis täysin sivuseikkoja itse asiassa. Kyse lasten kasvattamisesta, koululaitoksesta, sen tavotteista jne. Mutta ei, aina vaan polemiikkia suojateistä, jotka eivät kuulu koko asiaan oikeastaan muuten, kuin että pitäähän lastenkin oppia liikennesäännöt ja liikenteessä käyttäytyminen. Mitä hittoa se asia kuuluu muuten muille tiellä liikkuville. Liikennesäännöt samat kaikille, myös koululaisille. Eikös se ole kodin asia opettaa lasille liikennesäännöt ja muitten liikenteessä olevien asia osata ne, sekä noudattaa niitä myös, miks aina sama jauhanta siitä, että ekaluokkalaisia ei ole opetettu käyttäytymään liikenteessä kotona?

Ja toi kansien päällystäminen. Ihan tarpeeton asia. Koulukirjoihin saa kyllä laminoidut kannet erittäin edullisesti, jos kirjat tehtäisiin sellaisiksi. Nyky aikana ei syödä pulpeteissa, ei maitolasit kaadu pulpetteihin ja kastele kirjoja. Kysehän on pelkästään kirjapainojen ja kontaktimuovia myyvien yritysten liiketoiminnasta. Jos kannet olisivat laadukkaasti tehtyjä, ei niitä tarvitsisi päällystää mitenkään. Mutta ei, tehdään pahvikantisia kirjoja, joitten kannet eivät kestä mitään. Sitten koko suomi innoissaan tapetoi niitä muovilla ja sitä opetetaan oikein suorissa telkkarilähetyksissä.

Yks periaatepäätös jostain opetushallituksesta. Oppikirjojen kansien oltava laminoidut ja kulutusta kestävät. Sen jälkeen suomessa ei päällystettäisi yhtään koulukirjaa kontaktimuovilla. Kirjapainoilla tulot kasvaisivat hivenen, kunnilla menot hivenen. Mutta turha uusiutamattomien luonnonvarojen käyttö kontaktimuovina vähenisi radikaalista ja kotitalouksissa tehtävä, täysin turha ja tarpeeton kirjojen päällystäminen loppuisi kokonaan. Lisäksi suoraa telkkarilähetys aikaakin riittäisi muihin asioihin, vaikkapa maatalouden ylituotanto-ongelmien käsittelemistä varten.

=DW=

Lue lisää

Minun mielestäni autoiloijoiden huomion kiinnittäminen lasten ilmaantumiseen enenvässä määrin teille ja suojateille on liikennevalistusta, eikä sitä että miksi kasvattajina olemme antaneet vallan "lapsille". Missä olemme menettäneet otteen lapseen.

Silloin kun minun lapseni olivat pieniä (voi kauhistus, stä on kymmeniä vuosia aikaa) lapset tosiaankin kulkivat perheen mukana. Elettiin tavallista arkea, käytiin töissä tehtiin kotitöitä ja siinä lapset kulkivat mukana. Eivät rynnineet ensimmäisenä kahvipöytiin kun oli vieraita eikä kolmivuotiaalta kyselty mitä haluat tänään hesestä.

Kontaktimuovien laittamisella oli laajakantoisempi tehtävä siis kuin pelkkien kirjoejn päällystäminen :):

Onko kyse siitä että nykypäivän vanhempia harvaa kiinnostaa laajempi polemiikki lasten kasvatuksesta ja koululaitoksesta, sitten vasta jotain liikahtaa kun asia osuu omaan lapseen juuri henkilökohtaisesti ja saa ottaa selfien omasta ilmeesta facebookiin siitä kun opettaja on ottanut kotiin yhteyttä oman kullannupun häiriökäyttäytymisestä tunneilla.

lusiina60 kirjoitti:

Minun mielestäni autoiloijoiden huomion kiinnittäminen lasten ilmaantumiseen enenvässä määrin teille ja suojateille on liikennevalistusta, eikä sitä että miksi kasvattajina olemme antaneet vallan "lapsille". Missä olemme menettäneet otteen lapseen.

Silloin kun minun lapseni olivat pieniä (voi kauhistus, stä on kymmeniä vuosia aikaa) lapset tosiaankin kulkivat perheen mukana. Elettiin tavallista arkea, käytiin töissä tehtiin kotitöitä ja siinä lapset kulkivat mukana. Eivät rynnineet ensimmäisenä kahvipöytiin kun oli vieraita eikä kolmivuotiaalta kyselty mitä haluat tänään hesestä.

Kontaktimuovien laittamisella oli laajakantoisempi tehtävä siis kuin pelkkien kirjoejn päällystäminen :):

Onko kyse siitä että nykypäivän vanhempia harvaa kiinnostaa laajempi polemiikki lasten kasvatuksesta ja koululaitoksesta, sitten vasta jotain liikahtaa kun asia osuu omaan lapseen juuri henkilökohtaisesti ja saa ottaa selfien omasta ilmeesta facebookiin siitä kun opettaja on ottanut kotiin yhteyttä oman kullannupun häiriökäyttäytymisestä tunneilla.

Lue lisää

Sis onko vanhemmilta viety oikeus/kyky/kansalaistaito kasvattaa omaa lastaan?

No ei ehkä ole ainoa asia mikä eri puolilla suomea eri kunnissa on epä-tasa-arvoista. Olisko tässäkin syys siihen miksi kaikki haluavat asumaan suurkaupnkeihin takahikiän sijaan?

lusiina60 kirjoitti:

No ei ehkä ole ainoa asia mikä eri puolilla suomea eri kunnissa on epä-tasa-arvoista. Olisko tässäkin syys siihen miksi kaikki haluavat asumaan suurkaupnkeihin takahikiän sijaan?

Lue lisää

Niin. Tarkoitin nimenomaan sitä, hikiöitten kouluissa pakko käyttää tämänpäivän tekniikkaa ja parhaita menetelmiä, isommissa kouluissa tulee budjetit tulevat niin suuriksi, että niissä ei ole aina varaa tarjota koululaisille ees tämänpäivän oppimisvälineitä, taululiituihin rahat riittävät nipinnnapin.

=DW=

... kirjoitti:

Niin. Tarkoitin nimenomaan sitä, hikiöitten kouluissa pakko käyttää tämänpäivän tekniikkaa ja parhaita menetelmiä, isommissa kouluissa tulee budjetit tulevat niin suuriksi, että niissä ei ole aina varaa tarjota koululaisille ees tämänpäivän oppimisvälineitä, taululiituihin rahat riittävät nipinnnapin.

=DW=

Lue lisää

Olen kakaroineni aikoinaan asunut sekä isommissa että pienemmissä kunnissa ja voin sanoa että nykytekniikan käyttäminen si silloinkaan ollut kiinni budjeitista vaan lähinnä opettajine kekseliäisyydestä.

lusiina60 kirjoitti:

Olen kakaroineni aikoinaan asunut sekä isommissa että pienemmissä kunnissa ja voin sanoa että nykytekniikan käyttäminen si silloinkaan ollut kiinni budjeitista vaan lähinnä opettajine kekseliäisyydestä.

Lue lisää

Paljonko maksaa taplettitietokone ja nettikämmykkä kaikille suomen koululaisille.

Helppo laskea, joka vuosi melko tarkaan 60 000 ekaluokkalaista. Ok, kännykkä ja tapletti kuluttajalle halvimmillaan 500 ekeä käyttökulut ja ohjelmistot ja ylläpito. Mutta pelkär laiteinvestoinnit vuodessa ainoastaan jotain 30 miljoonaa, muitten kulujen kanssa oma arvioni alle miljardi. Aika pieni raha, täysin pakollisten kansalaistaitojen opiskelua ajatellen ja pieni sellainen.

Kun sulla ollut pieniä koululaisia, sen ajankohta tietämätön, mutta en usko, silloin eletty tietoyhteiskunnassa, mihin jokainen ihminen törmää väistämättä jo kakarana. Ei vanhat ruhbelitaulut ja uusi kiity ole olleet eilistäkään päivää, nykyajan kanssa niilä ei ole merkitystä, kuin historian opetuksessa.

Ei opettajat "keksi" määrärahoja tai opetusmenetelmiä. Ne on duunarita, jotka tekee, mitä käsketään ja mihin kunta/valtio myöntää rahaa. Moniko opettaja lie "keksinyt" ilmaisen nettikännyn yhteyksineen oppilailleen, utelen vaan ???

=DW=

... kirjoitti:

Paljonko maksaa taplettitietokone ja nettikämmykkä kaikille suomen koululaisille.

Helppo laskea, joka vuosi melko tarkaan 60 000 ekaluokkalaista. Ok, kännykkä ja tapletti kuluttajalle halvimmillaan 500 ekeä käyttökulut ja ohjelmistot ja ylläpito. Mutta pelkär laiteinvestoinnit vuodessa ainoastaan jotain 30 miljoonaa, muitten kulujen kanssa oma arvioni alle miljardi. Aika pieni raha, täysin pakollisten kansalaistaitojen opiskelua ajatellen ja pieni sellainen.

Kun sulla ollut pieniä koululaisia, sen ajankohta tietämätön, mutta en usko, silloin eletty tietoyhteiskunnassa, mihin jokainen ihminen törmää väistämättä jo kakarana. Ei vanhat ruhbelitaulut ja uusi kiity ole olleet eilistäkään päivää, nykyajan kanssa niilä ei ole merkitystä, kuin historian opetuksessa.

Ei opettajat "keksi" määrärahoja tai opetusmenetelmiä. Ne on duunarita, jotka tekee, mitä käsketään ja mihin kunta/valtio myöntää rahaa. Moniko opettaja lie "keksinyt" ilmaisen nettikännyn yhteyksineen oppilailleen, utelen vaan ???

=DW=

Lue lisää

No tarkoitinkin siä että ainakin minun kokemukseni mukaan opetajien luomat verktostot noidenkin asioiden järjestämisessä poiki monta ideaa millä saatiin kännyä ja tietokonetta nuorimmalle, ei niinkään vanhimmalle.

lusiina60 kirjoitti:

No tarkoitinkin siä että ainakin minun kokemukseni mukaan opetajien luomat verktostot noidenkin asioiden järjestämisessä poiki monta ideaa millä saatiin kännyä ja tietokonetta nuorimmalle, ei niinkään vanhimmalle.

Lue lisää

Koulun puolestako känny?

miks? kirjoitti:

Koulun puolestako känny?

Mä en muista tarkkaan kui siin kävi kun siitä on niin ptkä aika.Mut sellanen kutina mullon et se liittyi johonkin rojektiin.

... kirjoitti:

Paljonko maksaa taplettitietokone ja nettikämmykkä kaikille suomen koululaisille.

Helppo laskea, joka vuosi melko tarkaan 60 000 ekaluokkalaista. Ok, kännykkä ja tapletti kuluttajalle halvimmillaan 500 ekeä käyttökulut ja ohjelmistot ja ylläpito. Mutta pelkär laiteinvestoinnit vuodessa ainoastaan jotain 30 miljoonaa, muitten kulujen kanssa oma arvioni alle miljardi. Aika pieni raha, täysin pakollisten kansalaistaitojen opiskelua ajatellen ja pieni sellainen.

Kun sulla ollut pieniä koululaisia, sen ajankohta tietämätön, mutta en usko, silloin eletty tietoyhteiskunnassa, mihin jokainen ihminen törmää väistämättä jo kakarana. Ei vanhat ruhbelitaulut ja uusi kiity ole olleet eilistäkään päivää, nykyajan kanssa niilä ei ole merkitystä, kuin historian opetuksessa.

Ei opettajat "keksi" määrärahoja tai opetusmenetelmiä. Ne on duunarita, jotka tekee, mitä käsketään ja mihin kunta/valtio myöntää rahaa. Moniko opettaja lie "keksinyt" ilmaisen nettikännyn yhteyksineen oppilailleen, utelen vaan ???

=DW=

Lue lisää

kannattaa huomioida ettei tabletit kestä paria vuotta kaempaa keskimääräisesti, joten niitä tarvitsee uusia parin vuoden välein 10 vuoden ajan.

Kirjojen päällystäminen on yksi rasittavimmista puuhista, mutta pakko sitäkin oli tehdä.
:)

Anceli kirjoitti:

Kirjojen päällystäminen on yksi rasittavimmista puuhista, mutta pakko sitäkin oli tehdä.
:)

Juu, kyllä on eräitäkin kupruja harpilla puhkottu mutta ikävä niit aikoja :). oih, Lapset ovat niin vähän aikaa pieniä. Ja kyllä tunnustan et äiteenä edelleen olen se kivijalka pikkuapulinen kun lapseni minua hätin huutavat. Ja yhä enenevässä määrin myös vanhemoien, he kun tulevat lapseksi jälleen :).

Itse asiassa.

Alleviivaukset ja sivunlaitaan kirjoitetut kommetit erittäin tärkeä asia opiskelussa. Ja yleensäkin kirjoja lukiessa. Alleviivausket nostavat ydinkohtia esiin, helpompi sisäistää ja tiivistää asioita. sivun laitaan tehdyt kommentit, vaikka piirroksina, ne tärkeitä näkökohtia asiaan perehtymisen kannalta. Antavat lisätietoja ja kiinnittävät huomiota asioihin, mitä ei välttämättä tektissä ole tai selkeyttävät tekstin sisältöä.

Se tietenkin asia erikseen, jos on mustalla yliviivattua tekstiä ja piirrelty kirkkoveneitä. Mutta jos sellasita on, silloin syytä miettiä opetussisältöä ja oppilaitten suhtautumista käsiteltävänä olevaan, opetussuunnitelmaan kuuluvaa asiaa kohtaan.

Aika heikolla pohjalla kakaroitten koulunkäyntiin perehtyminen ja sitä tukeminen on, jos kirjankansien päällystämine jotenkin tärkeä asia koko prosessissa.

=DW=

... kirjoitti:

Itse asiassa.

Alleviivaukset ja sivunlaitaan kirjoitetut kommetit erittäin tärkeä asia opiskelussa. Ja yleensäkin kirjoja lukiessa. Alleviivausket nostavat ydinkohtia esiin, helpompi sisäistää ja tiivistää asioita. sivun laitaan tehdyt kommentit, vaikka piirroksina, ne tärkeitä näkökohtia asiaan perehtymisen kannalta. Antavat lisätietoja ja kiinnittävät huomiota asioihin, mitä ei välttämättä tektissä ole tai selkeyttävät tekstin sisältöä.

Se tietenkin asia erikseen, jos on mustalla yliviivattua tekstiä ja piirrelty kirkkoveneitä. Mutta jos sellasita on, silloin syytä miettiä opetussisältöä ja oppilaitten suhtautumista käsiteltävänä olevaan, opetussuunnitelmaan kuuluvaa asiaa kohtaan.

Aika heikolla pohjalla kakaroitten koulunkäyntiin perehtyminen ja sitä tukeminen on, jos kirjankansien päällystämine jotenkin tärkeä asia koko prosessissa.

=DW=

Lue lisää

Oikeassa olet alleviivauksista ja sivunlaitakommenteissa mutta oleellinen asia onkin et silloin kirjan täytyy olla oma.

"Aika heikolla pohjalla kakaroitten koulunkäyntiin perehtyminen ja sitä tukeminen on, jos kirjankansien päällystämine jotenkin tärkeä asia koko prosessissa."

Minusta oleellinen ja yksi pieni kaiholla muistelemani asia omien lasteni koulutiellä. Mutta siitä on jo vuoskymmeniä aikaa. Ajat ja tavat ovat muuttuneet.
Lapsiani en ole esittänyt huostaanotettavaksi ja muutoinkin heitä ainakin tähän asti näyttää kasvanee ihan yhteiskuntakelposia kansalaisia vaikka en aktiivisesti missään vanhempainnneuvostoissa heidän kouluaikoina ollutkaan. Kaikki meni omalla painollaan mieleni mukaisesti, Siis koulunkäynti.

lusiina60 kirjoitti:

Oikeassa olet alleviivauksista ja sivunlaitakommenteissa mutta oleellinen asia onkin et silloin kirjan täytyy olla oma.

"Aika heikolla pohjalla kakaroitten koulunkäyntiin perehtyminen ja sitä tukeminen on, jos kirjankansien päällystämine jotenkin tärkeä asia koko prosessissa."

Minusta oleellinen ja yksi pieni kaiholla muistelemani asia omien lasteni koulutiellä. Mutta siitä on jo vuoskymmeniä aikaa. Ajat ja tavat ovat muuttuneet.
Lapsiani en ole esittänyt huostaanotettavaksi ja muutoinkin heitä ainakin tähän asti näyttää kasvanee ihan yhteiskuntakelposia kansalaisia vaikka en aktiivisesti missään vanhempainnneuvostoissa heidän kouluaikoina ollutkaan. Kaikki meni omalla painollaan mieleni mukaisesti, Siis koulunkäynti.

Lue lisää

Mieti tarkemmin.

"Kaikki meni omalla painollaan mieleni mukaisestI."

Mitä tekemistä satavuotta sitten tapahtuneilla sun mieles mukaisilla asioilla on tekemistä' tämän asian kassa? Kansa jaetaan kahteen jengiin, joila on nykytekniikka ja tulevaisuuden tekmookoihin perejtymine4n kunnossa ja niihin, joilla ei ole.

Tekisi mieli kertoa,minne voit työntää mieleso ja mielipiteesi, mutta kouluja käyneenä, sivistyneenä ja kasbatukseenkin perehtyneenä ihmisenä tiedät oletusarvoisesti, mitä tarkoitan.

=DW=

... kirjoitti:

Mieti tarkemmin.

"Kaikki meni omalla painollaan mieleni mukaisestI."

Mitä tekemistä satavuotta sitten tapahtuneilla sun mieles mukaisilla asioilla on tekemistä' tämän asian kassa? Kansa jaetaan kahteen jengiin, joila on nykytekniikka ja tulevaisuuden tekmookoihin perejtymine4n kunnossa ja niihin, joilla ei ole.

Tekisi mieli kertoa,minne voit työntää mieleso ja mielipiteesi, mutta kouluja käyneenä, sivistyneenä ja kasbatukseenkin perehtyneenä ihmisenä tiedät oletusarvoisesti, mitä tarkoitan.

=DW=

Lue lisää

No ho oot horisko.

Eihän siitä nyt sataa vuotta vielä sentäs, hyvä ku kolomekymmentä. Tarkoitin et minun ei tarvinnut erityisemmin puuttua lastenoi koulunkäyntiin vaan he huolehtivat siitä itse.

lusiina60 kirjoitti:

No ho oot horisko.

Eihän siitä nyt sataa vuotta vielä sentäs, hyvä ku kolomekymmentä. Tarkoitin et minun ei tarvinnut erityisemmin puuttua lastenoi koulunkäyntiin vaan he huolehtivat siitä itse.

Lue lisää

Nii ja omituinen lause:
"Tekisi mieli kertoa,minne voit työntää mieleso ja mielipiteesi, mutta kouluja käyneenä, sivistyneenä ja kasbatukseenkin perehtyneenä ihmisenä tiedät oletusarvoisesti, mitä tarkoitan."

Iso HÖH!

Mnaah.

Ite tehtiin sama jo keskikoulussa. Lukuiossa toki oli auditorioita ja perinteisiä luokkia, mutta oli luokkia myös, missä ei ollut mitääm pulpetteja, työpöytiä tai tuhmäteitä kylläkin. Ei me hoosiannaa huudettu, tai diskoja pidetty, me oltiin koulussa opiskelemassa.

=DW=

Hyvä näkökohta.

Paperikirjan arvostus on laskenut erittäin paljon. Toisaalta, paperikirjojen kustantaminen ja julkaiseminen ei ikinä ole ollut niin helppoa, kuin nykyisin. Muutaman sadan kappaleen painoksen tettäminen omakustanteena ei maksaa paljoakaan, pienpainoksia tehdään tätänykyä todella paljon.

Asiassa kääntöpuolensa. Kirjoittamalla eläminen vaikeampaa kuin ennen. Ei se helppoa koskaan ole ollutkaan, mutta sähköisistä kirjoista elannon saaminen hankalaa, paprrikirjoissa liikkui fyysisestikin tavaraa, nettikirja liikkuu vain bittein. Siinä jää kirjapainotkin ilman tuloja.

Paperilehdistä kyllä sitä mieltä, niiten aika on ohi. Tämän päivän printtilehdessä on eiliset uutiset. Lehtitalot koittavat pitää paperilehtiään yllä, koska niillä on äärettömän kalliit investoinnin painotaloissaan, joku rotaatiopaino on niin stanan suuri investointi, kyllä se pitäisi saada kuoletetuksi. Suomessa viimeiseen kymmeneen vuoteen rakennettu kolme uutta rotaatiota. Hesarille, Aamulehdelle ja Kalevalle. Muut rotaatiot ajetaan loppuun ja niitten painotyöt keskittyvät näihin kolmeen painotaloon, alihankkijan ominaisuudessa. Kyllä paperilehden aika on ohi,

Sekin totta, netti on ikäänkuin kaatopaikka. Oikea ja väärä tieto sikin sokin. Tässä kohtaa tärkeä asia. Medialukutaito. Kanssalaisen pitää oppia sitä. Se ei ole oppi-aineena kouluissa, vaikka jokainen koululainen kyllä käyttää nettiä. Ja netti on erät erittäin tärkeä opetustyökalu.

Opetuksessa tietenkin käytetään materiaalia, mitä löytyy netistä. Mutta kotitehtävät, kokeet, kaikenlainen kouluun liittyvä toiminta toimii jo nykyisin paljolti netin yli. Edistyneimmissä tapauksissa, kuten ylempänä kirjoitin hikiän etälukiosta, fyysisesti koulussa ei tarvitse edes käydä juuri koskaan. Opinnot voi suorittaa kotona, kirjastossa tai vaikka packalla istuessaan. Siis tosiasia on, miksi rakentaa valtavan kalliita homekouluja, kun muutaman satasen taplettitietokone ajaa saman asiana?

OK, yhteisöllisyys. Väitettään että se kärsii nettiaikana. Mun mielestä asia päinvastoin. Koskaan ennen ei tavallinen koululainen ole voinut olla tekemisissä niin rajattoman ihmismäärän kanssa kuin tänä päivänä. Aikanaan oli suuri ihme, jos jollakin oli ulkomaalainen kirjeenvaihtokaveri. HAh, ihme on, jos tämän päivän koululaisella ei ole jotain nettiyhteisöihin liittyviä kontakteja eri maissa asuviin ihmisiin ja keskustele ja vaihdsa mielipiteitä niitten kanssa. Vähintäänkin kansainvälisiä nettipelejä pelaavat melkein kaikki, Poikkeus, jos näin ei ole.

Koululaitos on vanha ja perinteinen. Ison laivan suunnan muuttaminen iso operaatio. Kyllä kouluilla halua asiaan on, etenkin rahasta puhuessa. Mutta ärsyttäksi asian tekee just raha. Raha, millä voisi ostaa tietototekniikkaa opetuvälineiksi, sähköisiksi kirjastoiksi, internetliittymiin. Se kuluu käytännössä homeisten koulujen korjailemiseen ja antiikkisia koulukirjoja, taululiituja, ehkä helmitauluja laitellessa.

Kuka muistaa kun jokin aika sitten oli polemiikkia, minkä ikäiselle lapselle voi ostaa kännykän? tänä päivänä keskustellaan, millainen älykännyllä pitää ostaa ekaluokalle menevälle lapselle, jos sillä ei jostain syystä aiemmin ollut sellaista. Ei juttu ole siinä koneessa itsessään. Koko ydin on siinä, että se hitin kännykkä on etäpääte lapsen ja kodin, lapsen ja koulun, lapsen ja muun elämän yhteysväline.

Jepejep-

Meitsi on juu vähän teknokraatti ja aikanaan hupsahtanut tietotekniikkaan. Mutta mua ihmetyttää, kuinka hitaasti nykytekniikkaa otetaan käyttöön, esim just sellaisessa erittäin tärkeässä asiassa, kuin koulun käymisess- Eikös se suomi jossain vaiheessa kehunut olevansa edelläkävijä maa tietoliikenteess`ei oikein aina tahdo sitä muistaa, sen verran on keskusteluja jotain koulukirjojen päällystämisestä kontakstimuovilla. Ihme että ei ole ollut ohjelmaa siitä, miten kiveen hakataan riimukirjoituksia :DDD

Ai niin aloituksen aiheeseen vielä yks. Min käsitys, erittäin usein nykyäänkin vanhemmat kädettämiä tietotekniikan kanssa. Ehkä pystyvät laitteleen ne kirjamuovit. Mutta osaako ne autella tietsikoitten kanssa, tai neuvoa miten ja mistä lähteistä tietoa netistä hakea, olen varma, että harvemmissa tapauksissa onnistuuu. Paljon kivempi askarrellapaskarrella lapsukaisten kanssa, koska ei osaa opettaa mitään muuta.


=DW=

... kirjoitti:

Hyvä näkökohta.

Paperikirjan arvostus on laskenut erittäin paljon. Toisaalta, paperikirjojen kustantaminen ja julkaiseminen ei ikinä ole ollut niin helppoa, kuin nykyisin. Muutaman sadan kappaleen painoksen tettäminen omakustanteena ei maksaa paljoakaan, pienpainoksia tehdään tätänykyä todella paljon.

Asiassa kääntöpuolensa. Kirjoittamalla eläminen vaikeampaa kuin ennen. Ei se helppoa koskaan ole ollutkaan, mutta sähköisistä kirjoista elannon saaminen hankalaa, paprrikirjoissa liikkui fyysisestikin tavaraa, nettikirja liikkuu vain bittein. Siinä jää kirjapainotkin ilman tuloja.

Paperilehdistä kyllä sitä mieltä, niiten aika on ohi. Tämän päivän printtilehdessä on eiliset uutiset. Lehtitalot koittavat pitää paperilehtiään yllä, koska niillä on äärettömän kalliit investoinnin painotaloissaan, joku rotaatiopaino on niin stanan suuri investointi, kyllä se pitäisi saada kuoletetuksi. Suomessa viimeiseen kymmeneen vuoteen rakennettu kolme uutta rotaatiota. Hesarille, Aamulehdelle ja Kalevalle. Muut rotaatiot ajetaan loppuun ja niitten painotyöt keskittyvät näihin kolmeen painotaloon, alihankkijan ominaisuudessa. Kyllä paperilehden aika on ohi,

Sekin totta, netti on ikäänkuin kaatopaikka. Oikea ja väärä tieto sikin sokin. Tässä kohtaa tärkeä asia. Medialukutaito. Kanssalaisen pitää oppia sitä. Se ei ole oppi-aineena kouluissa, vaikka jokainen koululainen kyllä käyttää nettiä. Ja netti on erät erittäin tärkeä opetustyökalu.

Opetuksessa tietenkin käytetään materiaalia, mitä löytyy netistä. Mutta kotitehtävät, kokeet, kaikenlainen kouluun liittyvä toiminta toimii jo nykyisin paljolti netin yli. Edistyneimmissä tapauksissa, kuten ylempänä kirjoitin hikiän etälukiosta, fyysisesti koulussa ei tarvitse edes käydä juuri koskaan. Opinnot voi suorittaa kotona, kirjastossa tai vaikka packalla istuessaan. Siis tosiasia on, miksi rakentaa valtavan kalliita homekouluja, kun muutaman satasen taplettitietokone ajaa saman asiana?

OK, yhteisöllisyys. Väitettään että se kärsii nettiaikana. Mun mielestä asia päinvastoin. Koskaan ennen ei tavallinen koululainen ole voinut olla tekemisissä niin rajattoman ihmismäärän kanssa kuin tänä päivänä. Aikanaan oli suuri ihme, jos jollakin oli ulkomaalainen kirjeenvaihtokaveri. HAh, ihme on, jos tämän päivän koululaisella ei ole jotain nettiyhteisöihin liittyviä kontakteja eri maissa asuviin ihmisiin ja keskustele ja vaihdsa mielipiteitä niitten kanssa. Vähintäänkin kansainvälisiä nettipelejä pelaavat melkein kaikki, Poikkeus, jos näin ei ole.

Koululaitos on vanha ja perinteinen. Ison laivan suunnan muuttaminen iso operaatio. Kyllä kouluilla halua asiaan on, etenkin rahasta puhuessa. Mutta ärsyttäksi asian tekee just raha. Raha, millä voisi ostaa tietototekniikkaa opetuvälineiksi, sähköisiksi kirjastoiksi, internetliittymiin. Se kuluu käytännössä homeisten koulujen korjailemiseen ja antiikkisia koulukirjoja, taululiituja, ehkä helmitauluja laitellessa.

Kuka muistaa kun jokin aika sitten oli polemiikkia, minkä ikäiselle lapselle voi ostaa kännykän? tänä päivänä keskustellaan, millainen älykännyllä pitää ostaa ekaluokalle menevälle lapselle, jos sillä ei jostain syystä aiemmin ollut sellaista. Ei juttu ole siinä koneessa itsessään. Koko ydin on siinä, että se hitin kännykkä on etäpääte lapsen ja kodin, lapsen ja koulun, lapsen ja muun elämän yhteysväline.

Jepejep-

Meitsi on juu vähän teknokraatti ja aikanaan hupsahtanut tietotekniikkaan. Mutta mua ihmetyttää, kuinka hitaasti nykytekniikkaa otetaan käyttöön, esim just sellaisessa erittäin tärkeässä asiassa, kuin koulun käymisess- Eikös se suomi jossain vaiheessa kehunut olevansa edelläkävijä maa tietoliikenteess`ei oikein aina tahdo sitä muistaa, sen verran on keskusteluja jotain koulukirjojen päällystämisestä kontakstimuovilla. Ihme että ei ole ollut ohjelmaa siitä, miten kiveen hakataan riimukirjoituksia :DDD

Ai niin aloituksen aiheeseen vielä yks. Min käsitys, erittäin usein nykyäänkin vanhemmat kädettämiä tietotekniikan kanssa. Ehkä pystyvät laitteleen ne kirjamuovit. Mutta osaako ne autella tietsikoitten kanssa, tai neuvoa miten ja mistä lähteistä tietoa netistä hakea, olen varma, että harvemmissa tapauksissa onnistuuu. Paljon kivempi askarrellapaskarrella lapsukaisten kanssa, koska ei osaa opettaa mitään muuta.


=DW=

Lue lisää

Kyllä tämänpäivän koululaisella on vanhemmat jotka hallitsevat tietotekniikankin, - eri asia jos lapset oisi meijjän taitojen varassa...me ehkä saisimme ne kontaktimuovit...no ainakin ruttuun ja kannet kieroon...oli muuten hikinen urakka syksyisin, ihan oikeasti :)

Pirre* kirjoitti:

Kyllä tämänpäivän koululaisella on vanhemmat jotka hallitsevat tietotekniikankin, - eri asia jos lapset oisi meijjän taitojen varassa...me ehkä saisimme ne kontaktimuovit...no ainakin ruttuun ja kannet kieroon...oli muuten hikinen urakka syksyisin, ihan oikeasti :)

Lue lisää

Ei vanhemmat välttämättä mitään hallitse.

Tai oikeastaa, ei tietotekniikkaa oikein kukaan hallitse, kaikki riippuu siitä, mitä pitääpi tehdä tietotekniikan avulla. Paljon depattia, että kouluissa pitäisi ottaa oppiaineeksi koodaaminen. Kuulostaa ehkä kummalliselta suomessa, joka patsastelee olevansa jokin tietotekniikan ihmemaa maailmassa, suomessa hyvin harva osaa koodata riviäkään. En ole muuten koodari minäkään, vaikka muutamaa koodia osaan lukea ja vähän tehdäkin, mutta se vanhaa perua ja jäänyt kokonaan käytännössä unholaan.

Useampikin tuttava jotka koulutukseltaan tietoliikenneinsinöörejä. Tosiasia, lähes kaikki työttöminä, koska osaaminen jäänyt päivittämättä. Osaamista joltain sektorilta voi olla paljonkin, mutta vaikkapa tavalliset toimistosovellukset täysin outoja, koska ikinä eivät ole niitä töissäänkään tarvinneet.

Mun mielestä koulu pahasti jälkijunassa tietotekniikan hyödyntämisessä ja opettamisessakin samalla. Kuten kirjoitin, hikiällä lukio etänä, naapuripitäjissä istutaan pulpeteissa. En tiedä tarkemmin, käsitys, järkyttävän lestaatimäärän takia ollut pakko ottaa tietotekniikkaa massiivisesti käyttöön, kunnan budjetit rajalliset, eikä niitä hehtaarikouluja kenelläkään ole vara jatkuvasti rakentaa. Homma kustannustehokkaampaa, säästyy rahaa lestaatien ruokkimiseksi soskun budjettiin enemmän.

Toi nimittäin yks avainasia koulutuksessa. Raha ei kasva puussa, hommaa pitää tehostaa. Ei kirjojen päällystäminen kontaktimuovilla mitään auta, koko väline on vanhanaikainen ja ikävä osoitus hommelin takapajuisuudesta.

=DW=

"piikkiö"

Minäkin olen työtön tieto-liikenne-nööri.
Ei kun nörtti.
Osasin koodata itseni eläkkeelle.
Joten ei valittamista.
Harmi tietysti että tein sen niin hyvin ettei lapsille jäänyt mitään tekemistä.
Ovat ressukat nyt kaduilla mukeinensa.
Eivät kerjää, ryöstävät vain.
Ja ottavat pari kulausta jotakin patteri-lientä Kofeiinilla.
Omien ryöstöjensä vuoksi on heitä vietävä kylillekin ja kouluun.
Siksi myös lapsia kuoleekin.
Aikuisten on osattava aina valita se pienempi paha.
Ehkäpä siksi kaikki eivät haekaan lapsiaan kyliltä takaisin kotiin.

H.

Toi älykännyjen näpelöinti esim. katuja ylittäessä jne. kaupunkiliikenteessä on minunkin huomioni koululaisten älykännyjen haitoista. Jokikisellä muksulla on älykänny ikäänkuin hitsattuna käteen ja sormet kliikkuu ja silmät kännyssä. Nostan hattuani autoilijoille jotka ovat pitkälle varautuneet tähän ilmiöön ja todella varovat näitä ns. "kuolemattomia".

Paloma.se.co kirjoitti:

Toi älykännyjen näpelöinti esim. katuja ylittäessä jne. kaupunkiliikenteessä on minunkin huomioni koululaisten älykännyjen haitoista. Jokikisellä muksulla on älykänny ikäänkuin hitsattuna käteen ja sormet kliikkuu ja silmät kännyssä. Nostan hattuani autoilijoille jotka ovat pitkälle varautuneet tähän ilmiöön ja todella varovat näitä ns. "kuolemattomia".

Lue lisää

"Paloma.se.co"

Älä nyt taas heittäydy näiden muoti-ihmisten kelkkaan.
Muistele yli-pitkää ponnaria silmillä ja kaarevaa sateen-varjoa.
Mustaa poplaria sekä turhamaisuudesta johtunutta silmä-lasittomuutta.
Jalan-kulkijaisuus on niin tylsää huttua että vuodesta toiseen tulevat he aina
keksimään ajan-kulua maleksiessaan.
Kuten puru-rata-ihmiset tukkien nostelua ja leuan-vetoa.
Ja jos ei muuta, niin peiliin pitää kuitenkin vilkuilla ennen baarin-ovea.
Tai jotain lestaatti-biletystä.
Käsi-kopelolla tuo teeveekin mukulansa löytää.
Varmaan puristeleekin niitä, tuo peehana.

H.

hunksz kirjoitti:

"Paloma.se.co"

Älä nyt taas heittäydy näiden muoti-ihmisten kelkkaan.
Muistele yli-pitkää ponnaria silmillä ja kaarevaa sateen-varjoa.
Mustaa poplaria sekä turhamaisuudesta johtunutta silmä-lasittomuutta.
Jalan-kulkijaisuus on niin tylsää huttua että vuodesta toiseen tulevat he aina
keksimään ajan-kulua maleksiessaan.
Kuten puru-rata-ihmiset tukkien nostelua ja leuan-vetoa.
Ja jos ei muuta, niin peiliin pitää kuitenkin vilkuilla ennen baarin-ovea.
Tai jotain lestaatti-biletystä.
Käsi-kopelolla tuo teeveekin mukulansa löytää.
Varmaan puristeleekin niitä, tuo peehana.

H.

Lue lisää

Kyllä kai mekin osattiin olla idiootteja liikenteessä, mutta nyt ei ole kysymys o tempore o mores-tulkinnoista, vaan aivan konkreettisesti vain ja ainoastaan koululaisten tarpeesta omistaa androidi.
(Baarin ovesta tuli mieleen vain se että meillä piti olla joku vanhtimassa baarin ovella kun käytiin välitunneilla röökillä kulman baarissa. Kouluaikana tupakoimisesta sai jälki-istuntoa ja ysin käytöksestä. Eiksoliskin hyvä kun noi käytöksen ja järjestyksen arvosanat saatais takasin todistuksiin? Vai onko ne pois?)

Paloma.se.co kirjoitti:

Kyllä kai mekin osattiin olla idiootteja liikenteessä, mutta nyt ei ole kysymys o tempore o mores-tulkinnoista, vaan aivan konkreettisesti vain ja ainoastaan koululaisten tarpeesta omistaa androidi.
(Baarin ovesta tuli mieleen vain se että meillä piti olla joku vanhtimassa baarin ovella kun käytiin välitunneilla röökillä kulman baarissa. Kouluaikana tupakoimisesta sai jälki-istuntoa ja ysin käytöksestä. Eiksoliskin hyvä kun noi käytöksen ja järjestyksen arvosanat saatais takasin todistuksiin? Vai onko ne pois?)

Lue lisää

Jaa...siis liikenneturvallisuudesta nyt kun koulut taas alkavat.

Paloma.se.co kirjoitti:

Kyllä kai mekin osattiin olla idiootteja liikenteessä, mutta nyt ei ole kysymys o tempore o mores-tulkinnoista, vaan aivan konkreettisesti vain ja ainoastaan koululaisten tarpeesta omistaa androidi.
(Baarin ovesta tuli mieleen vain se että meillä piti olla joku vanhtimassa baarin ovella kun käytiin välitunneilla röökillä kulman baarissa. Kouluaikana tupakoimisesta sai jälki-istuntoa ja ysin käytöksestä. Eiksoliskin hyvä kun noi käytöksen ja järjestyksen arvosanat saatais takasin todistuksiin? Vai onko ne pois?)

Lue lisää

"Paloma.se.co"

Olikos silloin jo irto-ripset?
Ainaskaan ei ollut valumattomia meikkejä.
Muistan sen siitä että minä, tai röökini savu sai aina kyyneleitä aikaiseksi.
Käytöksessä olin pahimmillani kasin oppilas.
Joten en osaa vieläkään olla kauhean tiukka-pipoinen.

Olen ollut lukevinani että on sellainen oppilaan käytös-kirja, jota vanhemmatkin
saavat lukea netistä.
Opettajat kommentoivat siinä.
Jostain ihme-syytä oppilaat eivät tuossa tapauksessa kannata avoimuutta tiedon-
välityksessä.
Ihan hieno juttu.
Paperisen todistuksen voi aina piilottaa.
Ainakin vähäksi aikaa.
Mitä kauemmin piilotti, sitä kauheammin piiskaa tuli.
Olehan siis avoin miehellesi.

H.

hunksz kirjoitti:

"Paloma.se.co"

Olikos silloin jo irto-ripset?
Ainaskaan ei ollut valumattomia meikkejä.
Muistan sen siitä että minä, tai röökini savu sai aina kyyneleitä aikaiseksi.
Käytöksessä olin pahimmillani kasin oppilas.
Joten en osaa vieläkään olla kauhean tiukka-pipoinen.

Olen ollut lukevinani että on sellainen oppilaan käytös-kirja, jota vanhemmatkin
saavat lukea netistä.
Opettajat kommentoivat siinä.
Jostain ihme-syytä oppilaat eivät tuossa tapauksessa kannata avoimuutta tiedon-
välityksessä.
Ihan hieno juttu.
Paperisen todistuksen voi aina piilottaa.
Ainakin vähäksi aikaa.
Mitä kauemmin piilotti, sitä kauheammin piiskaa tuli.
Olehan siis avoin miehellesi.

H.

Lue lisää

Käytöskirja netissä mihin sekä opettaja että oppilaat kommentoivat? Ei mitenkään paha.
Irtoripset tippu aina välillä veskin lattialle ja ne imuroitiin pois hämähäkkeinä.