Sitä saa mitä tilaa

Paskamude

Olen valmistellut jo puolisen vuotta eroa narsistiavomiehestäni, joka on saanut minut ja lapset sekaisin pelosta ja ainaisesta alistumisesta. Nyt näyttää siltä, että tunnelin päässä on hieman valoa ja muutaman ratkaisevan siirron jälkeen olemme valmiita vapautumaan tästä ahdistavasta loukosta, jota jotkut ulkopuoliset ovatkin ihannekodiksi sanoneet.
Saankohan koskaan anteeksi lapsiltani heille aiheuttamaani kärsimystä? Kyllä minun olisi pitänyt äitinä tajuta lähteä jo kauan aikaa sitten.

14

297

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • mielipuoli

      Tsemppiä!!
      Mulla kanssa ero miehestä, joka vienyt omanarvontuntoni täysin.
      Nyt kun ollaan eri osotteissa, niin on ikävä sen ihmisen hyvää puolta. Oon toisa s lta onnellinen, että oon päässy eroon siitä pahasta puolesta. Tätä vatvoessa lähtee järki...

      • eroaminenonkamalaa

        Voimia sinulle paljon! Erotessa pitää vain muistaa se perimmäinen syy, miksi erosi. Ei keneltäkään saa riistää omanarvontuntoa. Mielestäni hyvässä parisuhteessa korostuu molempien osapuolien parhaat puolet. Toivottavasti pystyt suuntaamaan katseesi parempaan tulevaisuuteen. Jaksamista, vielä se helpottaa.


      • mielipuo1i

        Kiitos ♥


    • Toivottavasti erosit narsistista! Varoitan kuitenkin että saattaa kostaa kun jätit niin "ihanan" miehen.. mikäli alkaa lahjoa lapsia kannattaa ottaa silloin viimeistään yksinhuoltajuus ettei vie lapsia

    • minimerkki

      Saat kunhan et kadu, palaa, usko lirkutteluita tai uhkailuja. Saat anteeksi kun olet läksyn oppinut.

      Menkää perheneuvolaan koko poppoo juttelemaan yksin ja yhdessä heti kun mahdollista. Lapset ja sinä saatatte tarvita psykologista/psykiatrista apua traumojen käsittelyyn. Myös uusia keinoja ja tapoja toimia?

    • 2-5

      Saat anteeksi. Parempi lähteä myöhään kuin milloinkaan.
      Perhehelvetti on pahin mahdollinen kasvualusta.

    • Kimmosska

      Ja olet varma hänen narsismistaan? Lääkärinlausunto löytyy? Tai oliko juuri Hän se narsisti?

      • narsistinuhri

        Narsistilla lääkärinlausunto, anna mun nauraa! Lähdin itse narsistin luota, valitettavasti vasta kun lyöminen alkoi. Häiriköinti, alistaminen, minun haukkuminen kaikille jatkui vuoden verran, ennenkuin löysi toisen naisen.
        Mistä tiedän hänen olevan narsisti? Kerronpa muutaman seikan, päättele näistä sitten itse.
        Alkuun kaikki oli ihanaa. Kohteli minua kuin elämänsä tärkeintä aarretta. Tutustutti omiin kavereihinsa, ja tyhmä kun olin, lähdin miehen järjestämiin kaveri-iltoihin vaikka olisin sopinut omien kaverieni kanssa jotain. Niinpä ajan saatossa omat ystäväni jäivät taka-alalle. Yksi ystävä soitteli pitkään ja halusi nähdä ja tästä mieheni nosti aina riidan. Miksi minulla pitäisi olla muita ystäviä, eikö hän riittänyt minulle? Ja minä tunsin syyllisyyttä...
        Mies ei halunnut minun tapaavan perhettänikään, vaikka sitä ei voinut täysin estää, en ikinä antaisi kenenkään tulla siihen väliin. Mutta jatkuvasti hän yritti mustamaalata perhettäni minulle. Yritti lopulta suoraan kieltää minua, uhkasi erolla ja myös tappaa itsensä.
        Ajattelin, jossain välissä, että mies on epävarma vain itsestään eikä siksi osaa suhtautua elämääni . Aloin ajatella, että olin liian sosiaalinen ihminen, ja koska mies koko ajan jaksoi kertoa miten väärin tein..aloin lopulta uskoa tätä.
        Kun sitten mies ja hänen pari kaveriaan oli suurin osa elämääni, ja olimme jo muuttaneet yhteen, hän halusi lapsen.
        Mies maalaili minulle kuvaa, jossa lopetan työt, elämme hänen rahoillaan, hän ostaa meille oman kodin ja minä hoidan lasta ja taloutta. Tämä kuulosti kyllä ihanalta. Olisin varmaankin sortunut tähän, jollei mies olisi alkanut samoihin aikoihin haukkua minua enemmän; en ollut yhtä kaunis kuin tavatessamme, tein kotitöitä väärin (miten imuria voi käyttää väärin??), viivyin liian kauan kauppareissuilla, minne en enää sitten päässytkään yksin..myös paljon muuta, käytännössä tein kaiken lopulta väärin. Viimeinen niitti oli kun kieltäydyin lapsen teosta ja ehdotin, että aloittaisin säästämään, jotta voisimme ostaa asunnon yhdessä. Pian sen jälkeen alkoi töniminen, hiuksista repiminen ja lopulta mies löi vatsaani kovaa ja toivoi etten ikinä pystyisi tulemaan raskaaksi.
        Silloin pakkasin tavarani ja lähdin. Mies sai ikävän tekstarin töihin sinä päivänä ja olikin seuraavana iltana perheeni oven takana huutamassa heidän aivopesseen minut häntä vastaan..tuskin, kun he saivat tietää kaiken vasta kun ilmoitin tarvitsevani yösijan.
        Ei ole lääkärintodistusta sillä miehellä. Nykyään sillä on nainen, joka jätti työnsä ja jäi kotiin lasten kanssa, asuuvat miehen omistamassa talossa lähes kokonaan miehen tuloilla. Nainen on hakattu ainakin kahdesti, ei pahasti mutta hakattu. Sitten hyvitellään uusilla vaatteilla, koiranpennulla...ehkä se mies ei ole narsisti, ehkä niin..ehkä me naiset ollaan niitä kamalia? Oletkos itse katsonut peiliin?


      • tttttuuu
        narsistinuhri kirjoitti:

        Narsistilla lääkärinlausunto, anna mun nauraa! Lähdin itse narsistin luota, valitettavasti vasta kun lyöminen alkoi. Häiriköinti, alistaminen, minun haukkuminen kaikille jatkui vuoden verran, ennenkuin löysi toisen naisen.
        Mistä tiedän hänen olevan narsisti? Kerronpa muutaman seikan, päättele näistä sitten itse.
        Alkuun kaikki oli ihanaa. Kohteli minua kuin elämänsä tärkeintä aarretta. Tutustutti omiin kavereihinsa, ja tyhmä kun olin, lähdin miehen järjestämiin kaveri-iltoihin vaikka olisin sopinut omien kaverieni kanssa jotain. Niinpä ajan saatossa omat ystäväni jäivät taka-alalle. Yksi ystävä soitteli pitkään ja halusi nähdä ja tästä mieheni nosti aina riidan. Miksi minulla pitäisi olla muita ystäviä, eikö hän riittänyt minulle? Ja minä tunsin syyllisyyttä...
        Mies ei halunnut minun tapaavan perhettänikään, vaikka sitä ei voinut täysin estää, en ikinä antaisi kenenkään tulla siihen väliin. Mutta jatkuvasti hän yritti mustamaalata perhettäni minulle. Yritti lopulta suoraan kieltää minua, uhkasi erolla ja myös tappaa itsensä.
        Ajattelin, jossain välissä, että mies on epävarma vain itsestään eikä siksi osaa suhtautua elämääni . Aloin ajatella, että olin liian sosiaalinen ihminen, ja koska mies koko ajan jaksoi kertoa miten väärin tein..aloin lopulta uskoa tätä.
        Kun sitten mies ja hänen pari kaveriaan oli suurin osa elämääni, ja olimme jo muuttaneet yhteen, hän halusi lapsen.
        Mies maalaili minulle kuvaa, jossa lopetan työt, elämme hänen rahoillaan, hän ostaa meille oman kodin ja minä hoidan lasta ja taloutta. Tämä kuulosti kyllä ihanalta. Olisin varmaankin sortunut tähän, jollei mies olisi alkanut samoihin aikoihin haukkua minua enemmän; en ollut yhtä kaunis kuin tavatessamme, tein kotitöitä väärin (miten imuria voi käyttää väärin??), viivyin liian kauan kauppareissuilla, minne en enää sitten päässytkään yksin..myös paljon muuta, käytännössä tein kaiken lopulta väärin. Viimeinen niitti oli kun kieltäydyin lapsen teosta ja ehdotin, että aloittaisin säästämään, jotta voisimme ostaa asunnon yhdessä. Pian sen jälkeen alkoi töniminen, hiuksista repiminen ja lopulta mies löi vatsaani kovaa ja toivoi etten ikinä pystyisi tulemaan raskaaksi.
        Silloin pakkasin tavarani ja lähdin. Mies sai ikävän tekstarin töihin sinä päivänä ja olikin seuraavana iltana perheeni oven takana huutamassa heidän aivopesseen minut häntä vastaan..tuskin, kun he saivat tietää kaiken vasta kun ilmoitin tarvitsevani yösijan.
        Ei ole lääkärintodistusta sillä miehellä. Nykyään sillä on nainen, joka jätti työnsä ja jäi kotiin lasten kanssa, asuuvat miehen omistamassa talossa lähes kokonaan miehen tuloilla. Nainen on hakattu ainakin kahdesti, ei pahasti mutta hakattu. Sitten hyvitellään uusilla vaatteilla, koiranpennulla...ehkä se mies ei ole narsisti, ehkä niin..ehkä me naiset ollaan niitä kamalia? Oletkos itse katsonut peiliin?

        Kirjoituksesi oli kiinnostava, sillä siinä on varsin samanlaista kuin koen oman läheiseni kohdalla, tuo hyvittely koiranpennulla, aluksi ei voinut sietää koiria lainkaan, kaikista erottaminen ystävistä, vanhemmista, näyttävää ulkokuorta. Ero on vain siinä, että taitaa toisen varoilla. Missäpäin on


      • narsistinuhri

        Luulenpa, että näitä riittää. Suomessa ollaan, muuta en paljasta, koska paikkakunta on pieni ja mies jo surullisen kuuluisa. Muutkin heränneet hänen käytökseensä. Sitä sanotaan, että pitäisi antaa anteeksi, unohtaa ja mennä eteenpäin. Olen pitkälti unohtanut, tiedän monella olevan huonommin. Elän ihanaa perhe-elämää nyt. Silti, tiedän että tulen inhoamaan sitä miestä lopunelämääni.


      • fgfgdgd
        narsistinuhri kirjoitti:

        Narsistilla lääkärinlausunto, anna mun nauraa! Lähdin itse narsistin luota, valitettavasti vasta kun lyöminen alkoi. Häiriköinti, alistaminen, minun haukkuminen kaikille jatkui vuoden verran, ennenkuin löysi toisen naisen.
        Mistä tiedän hänen olevan narsisti? Kerronpa muutaman seikan, päättele näistä sitten itse.
        Alkuun kaikki oli ihanaa. Kohteli minua kuin elämänsä tärkeintä aarretta. Tutustutti omiin kavereihinsa, ja tyhmä kun olin, lähdin miehen järjestämiin kaveri-iltoihin vaikka olisin sopinut omien kaverieni kanssa jotain. Niinpä ajan saatossa omat ystäväni jäivät taka-alalle. Yksi ystävä soitteli pitkään ja halusi nähdä ja tästä mieheni nosti aina riidan. Miksi minulla pitäisi olla muita ystäviä, eikö hän riittänyt minulle? Ja minä tunsin syyllisyyttä...
        Mies ei halunnut minun tapaavan perhettänikään, vaikka sitä ei voinut täysin estää, en ikinä antaisi kenenkään tulla siihen väliin. Mutta jatkuvasti hän yritti mustamaalata perhettäni minulle. Yritti lopulta suoraan kieltää minua, uhkasi erolla ja myös tappaa itsensä.
        Ajattelin, jossain välissä, että mies on epävarma vain itsestään eikä siksi osaa suhtautua elämääni . Aloin ajatella, että olin liian sosiaalinen ihminen, ja koska mies koko ajan jaksoi kertoa miten väärin tein..aloin lopulta uskoa tätä.
        Kun sitten mies ja hänen pari kaveriaan oli suurin osa elämääni, ja olimme jo muuttaneet yhteen, hän halusi lapsen.
        Mies maalaili minulle kuvaa, jossa lopetan työt, elämme hänen rahoillaan, hän ostaa meille oman kodin ja minä hoidan lasta ja taloutta. Tämä kuulosti kyllä ihanalta. Olisin varmaankin sortunut tähän, jollei mies olisi alkanut samoihin aikoihin haukkua minua enemmän; en ollut yhtä kaunis kuin tavatessamme, tein kotitöitä väärin (miten imuria voi käyttää väärin??), viivyin liian kauan kauppareissuilla, minne en enää sitten päässytkään yksin..myös paljon muuta, käytännössä tein kaiken lopulta väärin. Viimeinen niitti oli kun kieltäydyin lapsen teosta ja ehdotin, että aloittaisin säästämään, jotta voisimme ostaa asunnon yhdessä. Pian sen jälkeen alkoi töniminen, hiuksista repiminen ja lopulta mies löi vatsaani kovaa ja toivoi etten ikinä pystyisi tulemaan raskaaksi.
        Silloin pakkasin tavarani ja lähdin. Mies sai ikävän tekstarin töihin sinä päivänä ja olikin seuraavana iltana perheeni oven takana huutamassa heidän aivopesseen minut häntä vastaan..tuskin, kun he saivat tietää kaiken vasta kun ilmoitin tarvitsevani yösijan.
        Ei ole lääkärintodistusta sillä miehellä. Nykyään sillä on nainen, joka jätti työnsä ja jäi kotiin lasten kanssa, asuuvat miehen omistamassa talossa lähes kokonaan miehen tuloilla. Nainen on hakattu ainakin kahdesti, ei pahasti mutta hakattu. Sitten hyvitellään uusilla vaatteilla, koiranpennulla...ehkä se mies ei ole narsisti, ehkä niin..ehkä me naiset ollaan niitä kamalia? Oletkos itse katsonut peiliin?

        Kellojen olisi pitänyt soida jo tuossa vaiheessa kun mies alkoi tehdä ongelmaa vanhan ystäväsi tapaamisesta. Haloo, ei normaali ihminen ala tuollaisia rajoituksia tekemään. Eikä muutenkaan tasapainoisen ihmisen kanssa eläminen ole jatkuvaa vuoristorataa taivaan ja helvetin välillä, miten te ette sitä tajua? Vai kaipaatteko salaa sitä hulabaloota, perusturvallinen arki normaalin miehen kanssa olisi tylsää?


    • kilttis

      Et saa anteeksi. Naiset on aina yhtä tyhmiä eivätkä lähde ekasta lyönnistä tai haukkumisesta.

      • merkki76

        Ei lähde ekasta, eikä tokasta.. mutta kun lähtee, niin siinä lähtee talot ja autot mukana.


    • Hyvä että lähdet nyt etkä jää enää. Lapsetkin ymmärtävät ajan kanssa, mikset lähtenyt aiemmin. Suosittelen että vaihdat puhelinnumeron, laitat se salaiseksi ja kun muutat ilmoitat tietosi salaisiksi maistraattiin. Toivottavasti muutat eri paikkakunnalle. Yksinhuoltajauus olisi hyvä, mies saattaa kääntää lapset sinua vastaan. Narsistit pystyvät vaikka mihin. Ja niin kun joku jo sanoi, älä todellakaan usko enää puheisiin, vakuutteluihin, lahjoihin tms.
      Onnea tulevaan sinulle ja lapsillesi.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Miksi et irrota otettasi

      Suhteeni?
      Ikävä
      87
      3196
    2. Koko ajan olet

      Senkin suhteen kiusannut. Halut on ihan mielettömät olleet jo pitkään
      Ikävä
      88
      3033
    3. Muutama syy

      Sille miksi IRL kohtaaminen on hänelle vaikeaa
      Ikävä
      68
      1862
    4. Tykkään susta

      Elämäni loppuun asti. Olet niin suuresti siihen vaikuttanut. Tykkäsit tai et siitä
      Ikävä
      19
      1822
    5. Onko kaikki hyvin, iso huoli sinusta

      Miten jakselet? Onko sattunut jotain ikävää. Naiselta
      Ikävä
      28
      1722
    6. Estitkö sä minut

      Oikeasti. Haluatko, että jätän sun ajattelemisen? :3
      Ikävä
      21
      1691
    7. Onko kaivatullasi

      Hyvä vai huono huumorintaju?
      Ikävä
      24
      1687
    8. Pettymys! Tähdet, tähdet -kisassa tämä erikoisjakso pois - Pistänyt artistit todella lujille!

      Tähdet, tähdet -kisa on edennyt genrestä toiseen. Mutta erästä monen toivomaa erikoisjaksoa ei tällä kaudella nähdä. Voi
      Tv-sarjat
      33
      1345
    9. Tiedätkö tykkääkö

      Kaivatustasi siinä mielessä joku muukin kuin sinä itse
      Ikävä
      48
      1327
    10. Onko meillä

      Molemmilla nyt hyvät fiilikset😢ei ainakaan mulla mutta eteenpäin on mentävä😏ikävä on, kait se helpottaa ajan myötä. Ko
      Ikävä
      9
      1309
    Aihe