Nykyäänhän edes merille ei pääse ilman koulutusta, joten noin vaan merille ei enää "karata". Mutta monissa kirjoissa ja tarinoissa merille lähdetään hetken mielijohteesta, kun ahdistaa koulu, poliisi tai selvittämättömät naisjutut.
Vaan joskus kun tätä palstaa lukee niin tulee mieleen kysyä että karattiinko ennen merille vähän niinkuin oppivelvollisuutta pakoon? Vai jostain muusta edellä mainitusta syystä?
Seilorien koulunkäynti?
8
191
Vastaukset
- pursimestari
Kyllä se taisi olla seikkailunhalu mikä ajoi merille. Ainakin mut 1964. Silloin oli jo merimiesammattikoulut mutta eivät olleet pakollisia. :)
- Masinamestari
Syitä varmaan löytyi yhtä monta kuin lähtijöitäkin. Itse lähdin 16v vuonna -64. Olin juuri päässyt tavallisesta amiksesta ulos ja halusin teknilliseen kouluun konemestarilinjalle. Sitä varten oli hyvä hankkia meripraktiikkaa. Myös matkustelu kiinnosti. Silloin se olikin ainakin meikäläisille lähes ainoa tapa kierrellä maalimalla.
Laivoilla ollessani panin merkille kolme eri ryhmää. Suurimman ryhmän muodostivat "meriammattilaiset". He olivat lähteneet merille sillä mielellä, että pysyvät ammatissaan kauan, useimmiten eläkeikään saakka. Toisen ryhmän muodostivat "boheemit". He olivat seikkailijoita ja bilettäjiä. Juhliminen ja työnteko sotkeutuivat usein toisiinsa. Myös laivat vaihtuivat ahkeraan. Kolmas ryhmä oli "nuukailijat". He olivat lähteneet merille säästämään. Säästöillään he ostivat osakkeita ja kivitaloja. He eivät juurikaan ottaneet ulosvientikamaa ja saldokirja pysyi koskemattomana. Useimmille ei maistunut sen enempää alkomoshooli kuin tupakkakaan ja satamakapakkaan heitä oli turha pyydellä. Ulkomaan satamissa he tuskin kävivät edes maissa. - pakenitko äikäntunni
Saiskohan siellä helposti parrua hanuriin?
- pursimestari
No ainakin minua puikotettiin tauotta!
- Masinamestari
Nopeasti päästiinkin taas itse asiaan. Kuuskytluvun paateissa pyöri vielä paljon sihteereitä. Usein he olivat vielä kovin opettavaisia. Nuorille, vielä murrosikäisille pojille selvisi hyvin nopeasti, miten hommat hoidetaan. Monesti se olikin tarpeen, sillä peruskoulussa ei vielä ollut seksikasvatusta ja seksuaalisuus oli muutoinkin suuri tabu. Ehkä siitä johtuen myös "homous" ja "lesbous" olivat tuohon aikaan tuntemattomia, myyttisiä käsitteitä. Itse en törmännyt koskaan edes noihin termeihin, saati konkreettisiin ilmiöihin. Tuskin nykyaika on tuossa suhteessa paljonkaan muuttunut. Laivakulttuuri kun on kovin vanhoillista. Jos tunnet tarvetta tuollaisiin erikoisiin seksisuhteisiin, kannattaa varmaan etsiä niitä aivan toisista piireistä.
- Starcatcher
En kyllä usko, että seilaamaan kannattaisi tuossa toivossa lähteä, hinttivarustamoita
kun ei tiettävästi ole. Tai ei mun aikana ollut. Paljon ja kaikenlaista tuli nähtyy, muttei
ikinä laivallista sukupuolivähemmistöläisiä.
- Maissatöissä
Effoalla oli paljon piilohomoja, kanalauman tavoin porukka etsi toisistaan homon merkkejä ja innokkaimmat olivat näkevinään jo kävelytyylistä homon.
Sinnehän jäivät nuuskimaan toistensa perseitä.- kiinnostavaa
Ilmeisesti monet niistä on päätyneet tänne, tai ainakin yksi yli-innokas joka ei ole vielä löytänyt omaansa. Homous on minusta ihan yhtä luonnollista kuin heterouskin mutta tuo jatkuva homottamislässytys on kyllä tylsää.
Mutta kiitos noista kiinnostavista vastauksesta. Jatkan tämän lukemista kolmannen toivossa.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 682620
- 622582
- 681762
- 241587
- 201510
Tykkään susta
Elämäni loppuun asti. Olet niin suuresti siihen vaikuttanut. Tykkäsit tai et siitä91450- 151362
- 381223
Onko meillä
Molemmilla nyt hyvät fiilikset😢ei ainakaan mulla mutta eteenpäin on mentävä😏ikävä on, kait se helpottaa ajan myötä. Ko81177- 251096