Sukulaisten kanssa saunassa

Sukulaisten juttuja kuunneltuani saunassa tarinat ovat jääneet elämään. Ei minun ansiostani. He lauloivat ja vatvoivat. minä kyllästyin. Aloitin jokseenkin normaalin elämän. Se oikea normaali elämä jossa ei päässä vatvotaan jotain asiaa liikaa. Tarinat alkoi tuntumaan todellisuudelta ja sitten hulluudelta. Se nähtävästi kuului asiaan. Nyt he sanovat, että minä olen se sauna ja minä sitä löylyä heittelen. En omasta mielestä. Konkreettisesti en ole saunaa lämmittänyt useisiin vuosiin. Muiden juttuja ajankulukseni joskus "kuuntelen" en sen enempää. Sen tiedän, että olen yksin ja muiden sekoilut kyllä täällä tuntuu vaikka täti sanoisi ettei tunnu. Olkaa sisukkaita ja aloittakaa ja luokaa normaali elämä johon minäkin voisin joskus osallistua.