onko kellään lääkitystä tähän?

Olen ihan samanlainen! Ja kun masentaa, on vain pakko syödä suklaata. Mun tilanne on oikeasti paha. Joskus jos en syö suruun, toinen vaihtoehto joka juolahtaa mieleen on itsemurha. On ollut tuota itsarin ajattelua jo 3 vuotta. Viiltelyn lopetin vuosi sitten mutta nyt se taas alkoi. Suomi on masentunut maa...
Itelle kävisi justiinsa se, että ei syö mitään, tai sitten ahmii :((
Itse en lääkitystä uskaltaisi käyttää, mutta sen olen huomannut, että proteiinipitoinen ruoka auttaa. Varsinkin joku kana ja makaronit. Täyttää niin paljon ja nopeasti, ja pitääkin sen nälän poissa pidempään kuin 2 h

Luontaistuotteita on käytetty, mm. berberiiniä mutta hitot se mitään auta.
Syömishäiriö on psyykkinen vaiva, vaikkakin toisaalta se ei välttämättä johdu aina siitä. JOS osais syödä normaalisti niin että ravintoaineet tulis kohdalleen eikä olis mitään puutteita niin uskon että en olis niin pahassa jamassa..
Vaan ku ei mikään auta..
Lääkärille kerroin ja hän sanoi "ei kuulosta vakavalta".. Arvatkaa tekikö mieli heittää verenpainemittarilla päin pläsiä.
Psykoterapiaa odottelen, jos siellä alettais ottaan kerrankin tää asia tosissaan.
Nimim. 3vuotta painajaista takana, mustavalkoisessa maailmassa elellään ja loppu on lähellä jos apua ei löydy!
Saa laittaa s-postia osoitteeseen
surulapsonen@gmail.com, jos haluat ymmärtävää jutteluseuraa.

Vastasit jo oikeastaan itse omaan kysymykseen: " toi vauhti pätee kaikkeen muuhunkin elämässä, kaikki pitää tehdä kauheella vauhdilla. " Pyritkö mahdollisesti elämässäsi kontrolloimaan paljon asioita ja ahdistut, jos et pystykään pitämään kontrollia ? Erilaiset rentoutumisharjoitukset ja tässä hetkessä elämisen harjoittelu tekisi hyvää.
Käyt koko ajan hirvittävillä kierroksilla, jolloin myös kortisoli eli stressihormoni on koko ajan ns. tapissa. Loppujen lopuksi edessä on hyvin mahdollisesti itsensä loppuun polttaminen, josta toipuminen vie kauan.