Kuinka kertoa kihlauksesta isälle?

Yhteinen firma, näin alkajaisiksi. u_u
(Ei muuten ollut minun ajatukseni se firmakaan, vaan hän sitoi minut siihen. Nyt siitä ei pääse sitten irti, vaikka yritystä on ollut jo vuosia.)

Olen revetä onnesta, enkä voi edes kertoa siitä kenellekään, ettei se mene jotain kautta isän korviin ennen kuin olen ehtinyt kertoa itse kaikille, joille haluan kertoa..

Miten ikävää että olet laillisesti ja taloudellisesti kahlittu tuohon täysin mätään ihmiseen."isääsi"

Toivottavasti kaikki työn ulkopuolinen aika on omaasi, ilman "isääsi".
Toivottavasti työpaikallasi voit tehdä oman osuutesi mahdollisimman paljon ilman isääsi. Tai nähdä sitä vain silloin kun muitakin on läsnä. Ts. Tee kaikkesi ettet judu vain kahdestaan sen ilkiön kanssa vastakkain.

Ehkä paras tapa ilmoittaa kihlauksestasi ilkiölle on silloin kun muutkin firman työntekijät ovat paikalla, kokouksessa, lounastauolla tjms., kenties vaistonvarainen minimi käytös pomppaa ilkiön alitajunnasta ja se osaa pitä typerän suunsa kiinni muiden läsnäollessa. TAI jos sanoo typerää, kaikki kuulevat sen ja se tekee itsestään vain naurunalaisen ja sinä selviät kaikista pienimmillä naarmuilla!
Voit vain kintaalla viitata sen ilkeilyihin ja iloisena ottaa muiden onnittelut vastaan, jättää ilkiö omaan arvoonsa. Niin muutkin tekevät.

En oo ap, mutta meilläkin on isä pilannut vanhempi/lapsi suhteemme ihan itse. Hän on kans tuommoinen tyyppi, että pilkkaa kauheasti ja haukkuu tosi rumasti (ja kuulostaa silloin olevansa ihan tosissaan), mutta sitten myöhemmin jos asiasta huomauttaa tyylillä "no en auta sua, kun silloinkin sanoit *tähän se asia, mitä on sanonut*." niin vetoaa sitten "no en oo sanonu / sehän oli läppä." Njoo, huutaa niin että sylki lentää "vittu sä oot nii vitun paska etkä tajuu yhtää mitää, ei tommosta ihmistä voi olla olemassakaa!!! sä oot nii pettäny mut!!!!!" ja sitten väittää "joo en oo sanonu. Se oli leikkiä." Onpa vakuuttava.

Itse oon tuommosen kanssa vaan todennut, että isä eläkööt omaa elämäänsä, suhtaudun häneen asiallisesti ja näin, mutten kyllä kutsu kylään enkä kertoile elämästäni. Hänen elämästään voin kuunnella muka-kiinnostuneena, jos kokee tarvetta kertoa. Noi tommoset vanhemmat on jollain lailla henkisesti rikki, eikä ne vaan kykene näkemään muiden tunteita, elävät vain "itselleen". Niitä on turha yrittää "parantaa".

Mie en oo tuo alottaja, mut meillä ainaki on sukulaisen kans yhteine firma kahestaan (OY), ja hänel etuosto-oikeus osakkeisiin. Toisin sanoen, jos hän ei osta niit, en saa myyä ulkopuolisil.

Mut ap kannattii olla varovaine tommosis firmois, tollasten ihmisten kans niissä käy helpost nii että joutuu johonki vastuusee sen toisen tekemistä ongelmist, ku ei se toine näytä kauheesti välittävän muutenka miten siul mennee! Joka tapauksessa, onnea kihlauksesta. :)

Eikö etuosto-oikeus tarkoita sitä, että jos laitat myyntiin, hänellä on oikeus ostaa ne tarjotulla hinnalla. Jos ei niitä lunasta tiettyyn aikaan mennessä, saa joku muu ne ostaa? Vai onko tuossa OY:ssä joku muu sääntö?

Jenniina1111 kirjoitti:

Eikö etuosto-oikeus tarkoita sitä, että jos laitat myyntiin, hänellä on oikeus ostaa ne tarjotulla hinnalla. Jos ei niitä lunasta tiettyyn aikaan mennessä, saa joku muu ne ostaa? Vai onko tuossa OY:ssä joku muu sääntö?

Lue lisää

En tiedä, miten asiat meillä toimisivat (kun tämä on niin sotku juttu koko tyhmä yritys!), mutta meillä on menty uhkailulla eteenpäin: "jos lähdet firmasta, maksat veroja/perintöveroa loppuikäsi. Se on satoja tuhansia."

Osakeyhtiötä ei voi olla yhden ihmisen voimin. Jos minä lähtisin, isä pakottaisi mukaan osakkaaksi äidin tai jonkun muun liian kiltin ihmisen, joka ei halua mukaan ollenkaan. En voisi tehdä sitä äidille. :(

Ellen olisi samassa työpaikassa hänen kanssaan, en kantaisi todellakaan huolta kihlauksesta kertomisestakaan. Enkä periaatteessa aio kertoa siitä nytkään, mutta haluaisin kertoa siitä muille ihmisille -> isä saa kuulla ja alkaa levitellä sitä tietoa naureskellen ja pilkata minua jne. Oli jo tarpeeksi tuskallista alkaa seurustella aikanaan, kun siitäkin levisi juttu kuin kulovalkea ja voi että sitä piikittelyä ja pilkkaa, mitä siitä sai kuulla häneltä. "Kuinka miehesi kestää sinua? Mikä hänet sai valitsemaan tuollaisen tyrannin?" .............

-AP

kihloissa kirjoitti:

En tiedä, miten asiat meillä toimisivat (kun tämä on niin sotku juttu koko tyhmä yritys!), mutta meillä on menty uhkailulla eteenpäin: "jos lähdet firmasta, maksat veroja/perintöveroa loppuikäsi. Se on satoja tuhansia."

Osakeyhtiötä ei voi olla yhden ihmisen voimin. Jos minä lähtisin, isä pakottaisi mukaan osakkaaksi äidin tai jonkun muun liian kiltin ihmisen, joka ei halua mukaan ollenkaan. En voisi tehdä sitä äidille. :(

Ellen olisi samassa työpaikassa hänen kanssaan, en kantaisi todellakaan huolta kihlauksesta kertomisestakaan. Enkä periaatteessa aio kertoa siitä nytkään, mutta haluaisin kertoa siitä muille ihmisille -> isä saa kuulla ja alkaa levitellä sitä tietoa naureskellen ja pilkata minua jne. Oli jo tarpeeksi tuskallista alkaa seurustella aikanaan, kun siitäkin levisi juttu kuin kulovalkea ja voi että sitä piikittelyä ja pilkkaa, mitä siitä sai kuulla häneltä. "Kuinka miehesi kestää sinua? Mikä hänet sai valitsemaan tuollaisen tyrannin?" .............

-AP

Lue lisää

A. Mene lääkärille ja kerro mikä tilanne on. Hae pitkää sairauslomaa, niin saat aikaa miettiä. Yrittäjilläkin on oikeus sairastaa. On isäsi vastuulla etsiä tuuraaja.

B. Olet mukana yrityksessä omistajana tai et, joudut joka tapauksessa maksamaan arvokkaasta yrityksestä perintöveroa. Mutta yritystä ja perintöä ei ole myöskään pakko ottaa vastaan tai voit siirtää sen lapsillesi.

C. Myy osakkeesi. Isäsi ei omista sinua, ei sinun osakkeitasi, eikä hänellä ole mitään määräysvaltaa osakkeisiin, jotka Sinä omistat henkilökohtaisesti.

--> Myy osuutesi jollekin ei--niin-kiltille, joka ei ole sidoksissa sukuusi ja perheesi. Kuka on lähin kilpailijanne alalla? Aloita neuvottelut ja ota tarjouspyyntö. Saat siitä käteistä rahaa, jonka voit sijoittaa uudelleen.

D. Et tee mitään. Jatkat samaan malliin. Kauanko kestät tätä vaihtoehtoa?

Sullaonvaihtoehtoja kirjoitti:

A. Mene lääkärille ja kerro mikä tilanne on. Hae pitkää sairauslomaa, niin saat aikaa miettiä. Yrittäjilläkin on oikeus sairastaa. On isäsi vastuulla etsiä tuuraaja.

B. Olet mukana yrityksessä omistajana tai et, joudut joka tapauksessa maksamaan arvokkaasta yrityksestä perintöveroa. Mutta yritystä ja perintöä ei ole myöskään pakko ottaa vastaan tai voit siirtää sen lapsillesi.

C. Myy osakkeesi. Isäsi ei omista sinua, ei sinun osakkeitasi, eikä hänellä ole mitään määräysvaltaa osakkeisiin, jotka Sinä omistat henkilökohtaisesti.

--> Myy osuutesi jollekin ei--niin-kiltille, joka ei ole sidoksissa sukuusi ja perheesi. Kuka on lähin kilpailijanne alalla? Aloita neuvottelut ja ota tarjouspyyntö. Saat siitä käteistä rahaa, jonka voit sijoittaa uudelleen.

D. Et tee mitään. Jatkat samaan malliin. Kauanko kestät tätä vaihtoehtoa?

Lue lisää

Tiiättekö te ihmiset ollenkaan, mitä puhutte?
Tai niinku, kyllä te varmasti nämä yritysasiat ihan oikein tiedätte, mutta ei se ole niin helppoa hankkiutua eroon tommosesta yrityksestä, jossa toinen osapuoli on tyyliin oma vanhempi. D: Vaikka huonotkin välit, niin vanhempi-lapsi asetelma se silti on, moniko oikeasti haluaa katkaista välit vanhempaansa ihan KOKONAAN? D:

Kun siis jos tuo isä on yhtää samanlaine kuin esim. minun, niin sehän ei pääse yli siitä, että sen valtaa "uhataan" kävelemällä yli sen päätöksistä, vaan siitä se riemu sitten vasta repeääkin.... Tosin minun isäni on narsisti.

ElsatheQueen, kerropa, mitä "Kihloissa" sitten pitäisi tehdä? Et esitä mitään ratkaisua, valitat vain, että ette tiedä mitään, ei ole helppoa elää narsistin kanssa. No, ei olekaan, siksi erossa pysyminen on ainoa vaihtoehto. Koeta sinäkin päästä eroon omasta isästäsi, katsos se onnistuu, kun et vaan vastaa puhelimeen!

Olen "Sullaonvaihtoehtoja", ja tiedän aivan h-tin hyvin, minkälaista on, kun suvussa on "perhe-yritys". Miehen suvussa on tai oli perheyritys, anopilla ja apella. Lopettivat vuosia sitten. Eivät osanneet suunnitella työpäivää tai edes firman lopetusta järkevästi, myivät omaisuutta suurinpiirtein ensimmäiselle tarjoajalle, kun oli kiire päästä lafkasta eroon. Silloin oli aika hyvä kysyntä markkinoilla, mutta myivät murto-osalla.

Itse esitin nimmarille "Kihloissa", että alkaisi neuvottelut ja ottaisi osakkeistaan tarjouspyynnön. Mikä tämä estäisi? Osake on henk.koht omaisuutta, ja sen voi myydä kenelle vain.

Minulla kesti vuosia tajuta, että olimme anopille ja apelle vain työvoimaa, jolle huudettiin.

Eli kokemusta on sekä ongelma-sukulaisista että perhe-yrityksistä, ja osakeosuuden myyminen olisi minulle ainoa vaihtoehto. Itse emme olisi maksaneet anopille ja apelle mitään yrityksensä osakkeista, ei ollut mitenkään järkevää toimia vain rahoittajana.

ElsaTheQueen kirjoitti:

Tiiättekö te ihmiset ollenkaan, mitä puhutte?
Tai niinku, kyllä te varmasti nämä yritysasiat ihan oikein tiedätte, mutta ei se ole niin helppoa hankkiutua eroon tommosesta yrityksestä, jossa toinen osapuoli on tyyliin oma vanhempi. D: Vaikka huonotkin välit, niin vanhempi-lapsi asetelma se silti on, moniko oikeasti haluaa katkaista välit vanhempaansa ihan KOKONAAN? D:

Kun siis jos tuo isä on yhtää samanlaine kuin esim. minun, niin sehän ei pääse yli siitä, että sen valtaa "uhataan" kävelemällä yli sen päätöksistä, vaan siitä se riemu sitten vasta repeääkin.... Tosin minun isäni on narsisti.

Lue lisää

Tiedättekö, ElsaThe Queen jne, mistä narsisti ja muut kaltaisensa pahat ihmiset saavat voimaa ja energiaa? Siitä, että teillä on huono olo. Siitä hän saa voimaa. Hän nauttii siitä, että teillä on kurjaa. Hän nauttii siitä, että saa kiduttaa teitä ja vaatia teiltä ja kiukutella teille. Hän nauttii siitä, että te vaan otatte kaiken vastaan. Teidän passiivisuutenne ja ymmärryksenne, ja huono omatuntonne on sitä, mitä narsisti kaipaa ja odottaa.

Te tunnette sääliä ja empatiaa ja välitätte ja rakastatte, kuten normaalit ihmiset, ja sitä narsisti käyttää hyväkseen, ilman sääliä.

Mikä vie tuon voiman pois? Se, että lakkaatte olemasta passiivisia uhreja. Kunpa joku olisi kertonut minulle tämän 10 vuotta sitten, en olisi turhaan tuhlannut aikaani olemalla anoppilassa. Älkää puhuko heille, älkää selitelkö, älkää tunteko huonoa omaatuntoa, ottakaa ero heistä.

Narsistille säälin ja tunteiden osoittaminen on aivan sama kuin veisi alkoholistille viinaa. Te vahingoitatte siinä vain itseänne.

Sullaonvaihtoehtoja12 kirjoitti:

Tiedättekö, ElsaThe Queen jne, mistä narsisti ja muut kaltaisensa pahat ihmiset saavat voimaa ja energiaa? Siitä, että teillä on huono olo. Siitä hän saa voimaa. Hän nauttii siitä, että teillä on kurjaa. Hän nauttii siitä, että saa kiduttaa teitä ja vaatia teiltä ja kiukutella teille. Hän nauttii siitä, että te vaan otatte kaiken vastaan. Teidän passiivisuutenne ja ymmärryksenne, ja huono omatuntonne on sitä, mitä narsisti kaipaa ja odottaa.

Te tunnette sääliä ja empatiaa ja välitätte ja rakastatte, kuten normaalit ihmiset, ja sitä narsisti käyttää hyväkseen, ilman sääliä.

Mikä vie tuon voiman pois? Se, että lakkaatte olemasta passiivisia uhreja. Kunpa joku olisi kertonut minulle tämän 10 vuotta sitten, en olisi turhaan tuhlannut aikaani olemalla anoppilassa. Älkää puhuko heille, älkää selitelkö, älkää tunteko huonoa omaatuntoa, ottakaa ero heistä.

Narsistille säälin ja tunteiden osoittaminen on aivan sama kuin veisi alkoholistille viinaa. Te vahingoitatte siinä vain itseänne.

Lue lisää

No minä olen kyllä jo irtisanonut vanhempi/lapsi suhteemme aikoja sitten, että ei minulla sen puoleen ole hätää narskuni kanssa. Mutta kyllä se aika kauan vei ja koville otti, koska kaikesta huolimatta välitin isästä. Ainoa isä ja sitä rataa. Osasi olla mukavakin, enkä nyt kovin äkkiä sisäistänyt sitä, että se mukavuus liittyy siihen, kun hän tarvitsee jotain itselleen.

Nooh mutta en halua pilata tätä ketjua nyt tällä, koska tässä ei ole puhe narsismista eikä oikeastaan perheyrityksistäkään, vaan siitä, kuinka voi kertoa kihlauksesta isälle.

Itsehän en omalle isälleni kertonut, mutta ehdotan, että AP kertoo ensin muille ja sitten vasta isälleen, niin isä ei ainakaan pilaa iloa uutisen kertomisesta häneltä.

Niin, tuskin tulee muuttumaan.. (vaikka kovasti aina toivonkin, että niin tapahtuisi. Silti jollain tasolla tiedostan, ettei se mihinkään suuntaan muutu, korkeintaan pahenee - ikähän kärjistää tiettyjä luonteenpiirteitä yleensä)

Kauheasti hän kuitenkin yrittää koko ajan pyytää miestäni joka paikkaan mukaan ja "olla kavereita", välillä perustelee sillä, että hänen kanssaan miehelläni on hauskempaa kuin minun seurassani (olenhan "tylsä ja ikävä ihminen", mitä tosin en itse myönnä; mielenkiinnonkohteeni vain ovat eri kuin isällä), siitä päättelen että pitää sulhasesta. Kun eihän ihminen haluaisi olla ylimääräistä määrää tekemisissä sellaisen kanssa, josta ei pidä?

Ja vaikka isä on vaikea ja hankala ja välillä suorastaan vituttava, niin silti myös välitän. En vain jaksaisi kuunnella sitä nillittämistä ja määkimistä koko ajan, tai sietää sitä kun hän sekaantuu kaikkeen. En minäkään sekaannu hänen elämäänsä. :/

Sanon aika useinkin vastaan, mutta hän yleensä toteaa siihen "höpöhöpö" ja virnuilee rasittavasti. Ihan kuin hän kuvittelisi jossain sisimmässään tietävänsä, että olen väärässä tms.

Onneksi olen ehtinyt kertoa kihlauksesta jo muutamille (työn ulkopuolisille) ihmisille.. kohtahan voin vain todeta isälle "ai joo ollaan oltu jo kauan" tms...

-AP