Olenko oikeassa vai oikeassa sanoessani kaiken olevan itsekeskeistä?
Autat portaissa kaatunutta mummoa, koska koet sen velvollisuudeksesi, mahdollisuudeksi tehdä jotain itseäsi miellyttävää, tsäänssiksi parantaa omaa imagoasi tai vaikkapa heitteillejättösyytteen välttämiseksi; mikä ikinä onkaan syysi auttaa tuota tuskissaan vääntelehtivää mummoa, teet sen lopulta itsesi takia.
Mikä EI ole itsekeskeistä?
ristoffferihizensssi
40
119
Vastaukset
- Asiaankuuluvaa
Autan siksi että mummo tarvitsee apua. En analysoi tarkemmin omia vaikuttimiani. En usko itseni takia auttavani, saattaa olla kiire ja itsellä vaikka selkä kipeä, silti kukaan normaali ihminen ei jätä tuskissaan vääntelehtivää mummoa auttamatta.
- ristoffferihizensssi
Miltä sinusta tuntuisi, jos jättäisit mummon vääntelehtimään tuskissaan? Pahalta...
Jäisikö ajatus heitteillejätöstä soimaamaan takaraivossa? Jäisi...
Teet tuon teon, sillä tiedät ainakin alitajuisesti heitteillejättämisen tuovan sinulle pitkällä aikavälillä enemmän tuskaa kuin hyötyä. Mummon auttaminen on hyvä juttu, mutta itsekeskeistä siitä huolimatta. - pohjanpalo
ristoffferihizensssi kirjoitti:
Miltä sinusta tuntuisi, jos jättäisit mummon vääntelehtimään tuskissaan? Pahalta...
Jäisikö ajatus heitteillejätöstä soimaamaan takaraivossa? Jäisi...
Teet tuon teon, sillä tiedät ainakin alitajuisesti heitteillejättämisen tuovan sinulle pitkällä aikavälillä enemmän tuskaa kuin hyötyä. Mummon auttaminen on hyvä juttu, mutta itsekeskeistä siitä huolimatta.Miksi kysyit kun tiedät?
- ristoffferrihizzensssi
pohjanpalo kirjoitti:
Miksi kysyit kun tiedät?
Itsekeskeisyyttäni.
- Ihmefuntsailua
ristoffferrihizzensssi kirjoitti:
Itsekeskeisyyttäni.
Totta hitossa tavallaan itsekeskeisyyttä ja samalla monikeskeisyyttä. Olemme yhtä Jumalassa ja auttamalla toista, autamme itseämmekin. Sana vain viittaa väärään paholaismaiseen ajatusmalliin että haluaisi olla itsekäs ja välittämättä. Kun kaadut portaissa haluatko että menen ohi ja hekumoin itsekseni etten minä sentään näyttele mitään hyvistä? Se on itsekeskeisyyttä.
- pohjanpalo
Aivan oikein. Epäitsekästä tekoa ei ole olemassa. Kaikki mitä teet on tahtoasi. Saavuttaaksesi tahtosi kohteen, saatat joutua tekemään asioita, mitä et halua tehdä.
Hyviäkin tekoja voi toki tehdä itsekkäistä motiiveista. Onko motiivi kuitenkin aina itsekäs? Enpä usko. Minua toki kiehtoo se, miten erilaisia ihmiset ovat. Joku kokee vääjäämättömäksi, että jokainen teko on aina itsekäs ja silloin sisäinen maailma kai on aika erilainen kuin vaikkapa omani.
Jos tuohon mummoesimerkkiin mennään ja syy olisi vaikkapa tuo myöhemmässä viestissä käytetty oma paha olo, ellei auta - niin mistähän se paha olo tulisi? Ei ainakaan itsekkyydestä. Itsekkyyshän toisi vain hyvän olon. Että mahtavaa, voitin aikaa itselleni kun onnistuin välttämään aikaa vievän auttamisen.- ristoffferihitsensssi
Mummon auttamatta jättämisestä seuraisi statuksen menettäminen tai ainakin pelko sen menettämisestä. Uskon vallan turmelevaisuuden johtuvan juurikin siitä, että kun ihminen ei enää pelkää muiden reaktioita tai asemaansa yhteiskunnassa, hän alkaa toimimaan ilman "suodatinta".
ristoffferihitsensssi kirjoitti:
Mummon auttamatta jättämisestä seuraisi statuksen menettäminen tai ainakin pelko sen menettämisestä. Uskon vallan turmelevaisuuden johtuvan juurikin siitä, että kun ihminen ei enää pelkää muiden reaktioita tai asemaansa yhteiskunnassa, hän alkaa toimimaan ilman "suodatinta".
Mikä status siitä menisi? Ei siellä rappukäytävässä todennäköisesti mitään yleisöä ole. Sopivasti kun luikahtaisi, mummokaan ei tuskiltaan edes huomaisi, kuka käveli ohi. Ei riitä sekään selittämään, miten auttaminen olisi itsekästä.
- pohjanpalo
TheUrbanLegends kirjoitti:
Mikä status siitä menisi? Ei siellä rappukäytävässä todennäköisesti mitään yleisöä ole. Sopivasti kun luikahtaisi, mummokaan ei tuskiltaan edes huomaisi, kuka käveli ohi. Ei riitä sekään selittämään, miten auttaminen olisi itsekästä.
Pohdi miksi et itse auttaisi mummoa vastaavassa tilanteessa. Takaan, että vastauksestasi tulee löytymään itsekkyys.
- pohjanpalo
pohjanpalo kirjoitti:
Pohdi miksi et itse auttaisi mummoa vastaavassa tilanteessa. Takaan, että vastauksestasi tulee löytymään itsekkyys.
Oho puhuin ohi suuni.
pohjanpalo kirjoitti:
Pohdi miksi et itse auttaisi mummoa vastaavassa tilanteessa. Takaan, että vastauksestasi tulee löytymään itsekkyys.
Jos en auttaisi mummoa, niin kylläpä lähes poikkeuksetta syy olisi itsekäs. Ei sitä tarvitse minulle erikseen tulla takaamaan. Tässä kuitenkin väite kuului, että mummon auttaminen olisi itsekeskeinen teko kuten'kaikki' pohjimmiltaan kuulemma. Tästä olen eri mieltä.
- pohjanpalo
TheUrbanLegends kirjoitti:
Mikä status siitä menisi? Ei siellä rappukäytävässä todennäköisesti mitään yleisöä ole. Sopivasti kun luikahtaisi, mummokaan ei tuskiltaan edes huomaisi, kuka käveli ohi. Ei riitä sekään selittämään, miten auttaminen olisi itsekästä.
Anna esimerkki miten mummon auttaminen ei olisi itsekästä. Vähän hölmöä miettiä, kun kaikki jokatapauksessa on itsekästä mitä tuossakin tilanteessa tekee.
- ristoffferihitsenssi
TheUrbanLegends kirjoitti:
Mikä status siitä menisi? Ei siellä rappukäytävässä todennäköisesti mitään yleisöä ole. Sopivasti kun luikahtaisi, mummokaan ei tuskiltaan edes huomaisi, kuka käveli ohi. Ei riitä sekään selittämään, miten auttaminen olisi itsekästä.
Riittää.
Pelko saa kissan näyttämään leijonalta.
Vahvat tunteet kuten pelko tai kiihotus sumentavat ihmisen kykyä ajatella todennäköisyydet huomioiden. Jos ihminen pelkää statuksensa menettämistä, näyttää todennäköisyys sen tapahtumiselle huomattavasti suuremmalta kuin siinä tapauksessa, jossa henkilö ei pelkää statuksensa menettämistä. Tämän johdosta esimerkiksi sosiopaatit ottavat huomattavasti suurempia riskejä; heitä ei pelota statuksen menettäminen.
Mikäli et pelkää statuksesi menettämistä, mutta autat mummoa silti, pelkäät todennäköisesti syyllisyyden tunnetta. Jos koet, että syyllisyyden tunne ei itsessään ole itsekeskeinen motiivi, on seuraavaksi todennäköisin syy mummon auttamiselle se, että haluat ihailua joko muilta tai itseltäsi, tietoisesti tai alitajuisesti.
Myös mielihyvä, jonka saat tuon mummon ollessa kiitollinen autettuasi häntä ja tuon kiitollisuuden kiillottamasta vuorovaikutuksen hetkestä, toimii mahdollisesti motivaattorina sinulle. pohjanpalo kirjoitti:
Anna esimerkki miten mummon auttaminen ei olisi itsekästä. Vähän hölmöä miettiä, kun kaikki jokatapauksessa on itsekästä mitä tuossakin tilanteessa tekee.
Minua hämmentää, että ajatusmaailma voi olla niin itsekeskeinen, että pitää erikseen kertoa esimerkki, miten auttaminen ei olisi itsekästä.
No, mummo on siinä nyt sitten loukkaantunut. Minulla on kiire töihin ja olen väsynyt. Mummo kuitenkin selvästi tarvitsee apua eikä paikalla ole muitakaan, joten jään auttamaan. Tästä seuraa minulle ongelmia; myöhästyn töistä ja sanomista tulee jne. Mutta mummon hyvinvointi on minulle tärkeämpi kuin nämä pienemmät seuraukset, jotka minulle koituvat.
Itsekkääksi motiiviksi yritettiin keksiä sitä, että minä arvelisin, että minulle tulee sitten paha mieli myöhemmin, jos en auta. Jos olisin itsekäs, ei tietenkään tulisi, vaan tässäkin tapauksessa olisin vain tyytyväinen, että pääsin mummon ohi ja ehdin ajoissa olemaan työn sankari, en myöhästynyt kokouksesta jne. Kukaan ei näe, joten status ei siitä kummene. Ihan vieras mummokin ja kuulemma dementikko - ei tule myöhemmin muistamaan, että häntä on joku auttanut.
Ihan oikeasti - miksi on vaikea uskoa, että ihminen pystyisi pyytettömään tekoon? Tuleeko se siitä, että omaa ajatusmaailmaansa heijastaa muihin? Minun on vaikea kuvitella, että hyviä tekoja tekisi kovinkaan usein itsekkäin motiivein ja joidenkin näemmä on vaikea kuvitella, että yhtään mikään voisi olla epäitsekästä.- pohjanpalo
TheUrbanLegends kirjoitti:
Jos en auttaisi mummoa, niin kylläpä lähes poikkeuksetta syy olisi itsekäs. Ei sitä tarvitse minulle erikseen tulla takaamaan. Tässä kuitenkin väite kuului, että mummon auttaminen olisi itsekeskeinen teko kuten'kaikki' pohjimmiltaan kuulemma. Tästä olen eri mieltä.
Miksi autat mummoa? Sinulle tulee mummon auttamisesta hyvä mieli(itsekästä).
Sori, vähän ajatus herpaantuilee. ristoffferihitsenssi kirjoitti:
Riittää.
Pelko saa kissan näyttämään leijonalta.
Vahvat tunteet kuten pelko tai kiihotus sumentavat ihmisen kykyä ajatella todennäköisyydet huomioiden. Jos ihminen pelkää statuksensa menettämistä, näyttää todennäköisyys sen tapahtumiselle huomattavasti suuremmalta kuin siinä tapauksessa, jossa henkilö ei pelkää statuksensa menettämistä. Tämän johdosta esimerkiksi sosiopaatit ottavat huomattavasti suurempia riskejä; heitä ei pelota statuksen menettäminen.
Mikäli et pelkää statuksesi menettämistä, mutta autat mummoa silti, pelkäät todennäköisesti syyllisyyden tunnetta. Jos koet, että syyllisyyden tunne ei itsessään ole itsekeskeinen motiivi, on seuraavaksi todennäköisin syy mummon auttamiselle se, että haluat ihailua joko muilta tai itseltäsi, tietoisesti tai alitajuisesti.
Myös mielihyvä, jonka saat tuon mummon ollessa kiitollinen autettuasi häntä ja tuon kiitollisuuden kiillottamasta vuorovaikutuksen hetkestä, toimii mahdollisesti motivaattorina sinulle.Status ja syyllisyys käsiteltiin jo pois. Status voi joskus olla motiivi, mutta ei aina, ja syyllisyys tällaisessa tilanteessa puolestaan ei tule itsekeskeisestä motiivista ja siten todistaa päinvastaista.
Mielihyvä kiitollisuudesta? Kyllä, sekin on mahdollinen motiivi. Mutta edelleen - ei aina. Ei jokainen autettava osoita kiitollisuutta. En ainakaan itse tuossa tilanteessa osaisi alkaa edes ajattelemaan että voi kylläpä hän sitten varmaan ihastelee, miten minä niin hyvää hänelle tein. Mummo voi olla vallan tajuton eikä koskaan saa selville, kuka on auttanut. Tai dementikko, kuten edellä mainitsin. Silti häntä voi auttaa ja moni auttaisi.
Toki silti voi jäädä itselle se hyvä mieli auttamisesta, mutta mistä se hyvä mieli tulee, jos kukaan ei nähnyt ja motiivi on itsekeskeinen? Voisikohan se tulla siitä epäitsekkäästä motiivista, että on tinkinyt jostain omastaan ja uskoo, että on tehnyt toisen elämästä jossain tilanteessa vähän helpompaa? Itsekeskeinen kaiketi harmittelisi omaa menetystään, jos olisi sellaisen tyhmyyden tehnyt, että olisi mennyt toista auttamaan.pohjanpalo kirjoitti:
Miksi autat mummoa? Sinulle tulee mummon auttamisesta hyvä mieli(itsekästä).
Sori, vähän ajatus herpaantuilee.Edelleen; koska se mummo sitä apua tarvitsee. Kuten sanottua, en osaa ajatella tuollaisissa tilanteissa, että minäpä autan, jotta minulla olisi sitten hyvä mieli. Kyllä siinä on mielessä se apua tarvitseva ihminen eikä oma itse.
- pohjanpalo
pohjanpalo kirjoitti:
Miksi autat mummoa? Sinulle tulee mummon auttamisesta hyvä mieli(itsekästä).
Sori, vähän ajatus herpaantuilee.>>Mutta mummon hyvinvointi on minulle tärkeämpi kuin nämä pienemmät seuraukset, jotka minulle koituvat.>>
Aivan. Valitsit sen mikä on SINULLE tärkeämpää. Tässä tapauksessa siitä seurasi hyvää toiselle.
>>Itsekkääksi motiiviksi yritettiin keksiä sitä, että minä arvelisin, että minulle tulee sitten paha mieli myöhemmin, jos en auta.>>
Sinulle tulee auttamisesta ilmeisesti hyvä mieli. Ei tärkeää mitä tai miksi, jotain kuitenkin tulee.
>>Jos olisin itsekäs, ei tietenkään tulisi, vaan tässäkin tapauksessa olisin vain tyytyväinen, että pääsin mummon ohi ja ehdin ajoissa olemaan työn sankari, en myöhästynyt kokouksesta jne. >>
Aivan. Jatkaisit matkaa. Ei nyt ihan tyytyväisenä tarvitse...
>>Kukaan ei näe, joten status ei siitä kummene. Ihan vieras mummokin ja kuulemma dementikko - ei tule myöhemmin muistamaan, että häntä on joku auttanut.>>
Auttamisen tai auttamatta jättämisen motiivi ei ole tärkeä.
>>Ihan oikeasti - miksi on vaikea uskoa, että ihminen pystyisi pyytettömään tekoon?>>
Esimerkkiä teosta mistä ei mielellesi ole tullut mitään hyvää. - pohjanpalo
TheUrbanLegends kirjoitti:
Edelleen; koska se mummo sitä apua tarvitsee. Kuten sanottua, en osaa ajatella tuollaisissa tilanteissa, että minäpä autan, jotta minulla olisi sitten hyvä mieli. Kyllä siinä on mielessä se apua tarvitseva ihminen eikä oma itse.
Tietenkään tällaisia ei silloin ajattele. Mutta fakta on, että sinulle tulee siitä hyvä mieli.
pohjanpalo kirjoitti:
>>Mutta mummon hyvinvointi on minulle tärkeämpi kuin nämä pienemmät seuraukset, jotka minulle koituvat.>>
Aivan. Valitsit sen mikä on SINULLE tärkeämpää. Tässä tapauksessa siitä seurasi hyvää toiselle.
>>Itsekkääksi motiiviksi yritettiin keksiä sitä, että minä arvelisin, että minulle tulee sitten paha mieli myöhemmin, jos en auta.>>
Sinulle tulee auttamisesta ilmeisesti hyvä mieli. Ei tärkeää mitä tai miksi, jotain kuitenkin tulee.
>>Jos olisin itsekäs, ei tietenkään tulisi, vaan tässäkin tapauksessa olisin vain tyytyväinen, että pääsin mummon ohi ja ehdin ajoissa olemaan työn sankari, en myöhästynyt kokouksesta jne. >>
Aivan. Jatkaisit matkaa. Ei nyt ihan tyytyväisenä tarvitse...
>>Kukaan ei näe, joten status ei siitä kummene. Ihan vieras mummokin ja kuulemma dementikko - ei tule myöhemmin muistamaan, että häntä on joku auttanut.>>
Auttamisen tai auttamatta jättämisen motiivi ei ole tärkeä.
>>Ihan oikeasti - miksi on vaikea uskoa, että ihminen pystyisi pyytettömään tekoon?>>
Esimerkkiä teosta mistä ei mielellesi ole tullut mitään hyvää.:D Eli on itsekeskeistä pitää toisen hyötyä tärkeämpänä kuin omaa? Vau.
Niin, itsekeskeinen motiivi tosiaan saisi todennäköisesti jatkamaan matkaa. Päinvastainen motiivi taas saisi auttamaan. Ja juuri se motiivihan tässä on tärkeää, jos yritetään kaikki nähdä itsekeskeisenä.
Jos myöhemmin auttamisesta tulee jollain tavalla hyvä mieli, ei se edelleen tee siitä auttamisen motiivia, ellei auttamista ole tehty juuri sen vuoksi, että sitten saisi hyvän mielen. Jos siinä auttaessa ajattelee mummoa ja tekee parhaansa hänen eteensä ja myöhemmin on iloinen, että mummo selvisi, niin on se vähän eri asia kuin ajatella, että hitsi, minulle tulee tosi kiva mieli jos autan, että autanpa itseäni ilahduttaakseni.
Mutta kyllä, on niitä sellaisiakin auttamiskertoja, mistä ei edes sitä hyvää mieltä ole tullut 'palkaksi'. Kun on menettänyt jotain itselle todella tärkeää sen vuoksi. Joskus sen on tiennyt jo valmiiksi, mutta auttanut silti, koska on pitänyt sitä toisen etua tärkeämpänä kuin omaa. Etkö todella itse ole koskaan näin tehnyt?
Alkaa mennä kyllä melkoiseksi jaappaamiseksi. Itsekkäitä motiiveja auttamisella voi olla, mutta edelleen en näe, miksi kaikki olisi aina itsekeskeistä. Voidaan aivan mainiosti jäädä erimielisiksi asiasta.pohjanpalo kirjoitti:
Tietenkään tällaisia ei silloin ajattele. Mutta fakta on, että sinulle tulee siitä hyvä mieli.
Juujuu, ja jos näitä ei silloin ajattele ei teko ole itsekeskeinen siltäkään osin.
- ristoffferihitsenssi
TheUrbanLegends kirjoitti:
:D Eli on itsekeskeistä pitää toisen hyötyä tärkeämpänä kuin omaa? Vau.
Niin, itsekeskeinen motiivi tosiaan saisi todennäköisesti jatkamaan matkaa. Päinvastainen motiivi taas saisi auttamaan. Ja juuri se motiivihan tässä on tärkeää, jos yritetään kaikki nähdä itsekeskeisenä.
Jos myöhemmin auttamisesta tulee jollain tavalla hyvä mieli, ei se edelleen tee siitä auttamisen motiivia, ellei auttamista ole tehty juuri sen vuoksi, että sitten saisi hyvän mielen. Jos siinä auttaessa ajattelee mummoa ja tekee parhaansa hänen eteensä ja myöhemmin on iloinen, että mummo selvisi, niin on se vähän eri asia kuin ajatella, että hitsi, minulle tulee tosi kiva mieli jos autan, että autanpa itseäni ilahduttaakseni.
Mutta kyllä, on niitä sellaisiakin auttamiskertoja, mistä ei edes sitä hyvää mieltä ole tullut 'palkaksi'. Kun on menettänyt jotain itselle todella tärkeää sen vuoksi. Joskus sen on tiennyt jo valmiiksi, mutta auttanut silti, koska on pitänyt sitä toisen etua tärkeämpänä kuin omaa. Etkö todella itse ole koskaan näin tehnyt?
Alkaa mennä kyllä melkoiseksi jaappaamiseksi. Itsekkäitä motiiveja auttamisella voi olla, mutta edelleen en näe, miksi kaikki olisi aina itsekeskeistä. Voidaan aivan mainiosti jäädä erimielisiksi asiasta.Katsot asiaa liian naiivisti, tai sitten olen itse pahasti mielenvikainen, tai ehkä molempia.
Mutta asiaan. Jos koet mielihyvää toisen auttamisesta riippumatta siitä millaisen reaktion saat muilta (tälläisen tapahtuman todennäköisyys on 0.0000000000000000001% (99.99999% foorumeilla mainituista prosenteista on perseestä revittyjä ;) )), motivaattorina toimii silti oma kokemuksesi omasta hyveellisyydestäsi. Olet oppinut jo pienestä pitäen, että esimerkiksi hyväsydämisyys ja auttavaisuus on suuri hyve ja koet mielihyvää täyttäessäsi "velvollisuutesi" olla hyveellinen ihminen. Kyllä minäkin olen ostanut ruokaa kaupasta ja antanut sen kerjäläiselle. En tehnyt sitä kenenkään silmää palvoakseni, en tehnyt sitä lain, tradition tai ilmapiirin velvoittamana, en mistään näennäisesti itsekeskeisestä syystä. Mutta olen tutkinut itseäni sen verran, että havaitsen ajatteluani pintaa syvemmältäkin ja tajuan, että alitajuisesti pyrin tyydyttämään kaipuutani olla hyveellinen yksilö.
En edelleenkään näe, että on edes mahdollista tehdä omasta tahdostaan sellaista asiaa, joka ei olisi itsekeskeistä. ristoffferihitsenssi kirjoitti:
Katsot asiaa liian naiivisti, tai sitten olen itse pahasti mielenvikainen, tai ehkä molempia.
Mutta asiaan. Jos koet mielihyvää toisen auttamisesta riippumatta siitä millaisen reaktion saat muilta (tälläisen tapahtuman todennäköisyys on 0.0000000000000000001% (99.99999% foorumeilla mainituista prosenteista on perseestä revittyjä ;) )), motivaattorina toimii silti oma kokemuksesi omasta hyveellisyydestäsi. Olet oppinut jo pienestä pitäen, että esimerkiksi hyväsydämisyys ja auttavaisuus on suuri hyve ja koet mielihyvää täyttäessäsi "velvollisuutesi" olla hyveellinen ihminen. Kyllä minäkin olen ostanut ruokaa kaupasta ja antanut sen kerjäläiselle. En tehnyt sitä kenenkään silmää palvoakseni, en tehnyt sitä lain, tradition tai ilmapiirin velvoittamana, en mistään näennäisesti itsekeskeisestä syystä. Mutta olen tutkinut itseäni sen verran, että havaitsen ajatteluani pintaa syvemmältäkin ja tajuan, että alitajuisesti pyrin tyydyttämään kaipuutani olla hyveellinen yksilö.
En edelleenkään näe, että on edes mahdollista tehdä omasta tahdostaan sellaista asiaa, joka ei olisi itsekeskeistä.Ehkä en ole liian naiivi ajattelussani etkä sinä mielenvikainen. Ehkä olemme vain erilaisia ihmisiä. Minäkin olen tutkinut itseäni pintaa syvemmältä. Toisinaan motiivini ovat selvästi itsekeskeisiä. Toisinaan eivät. Tavallisimmin kuitenkin itsekeskeisyydelle periksi antaminen johtaa minun kohdallani auttamatta jättämiseen eikä päinvastoin.
En usko olevani sen kummempi kuin muutkaan, joten uskoisin, että jos ei kaikilla niin ainakin monella asia menee samoin. Että itsekeskeisyys jää joskus syrjään ja toisen etu on tärkeämpi. En usko olevani erityisen hyveellinen, vaikka joskus autankin. Minusta se on suoraan sanottuna vain normaalia lajikäyttäytymistä eikä mikään erinomaisuuden indikaattori. En osaa siis itseäni erityisesti kiitellä siitä - ehkä pikemminkin usein jää olo, että olisi pitänyt tehdä enemmän ja harmittaa, etten hoksannut ajoissa.
Että ei, ei se oma hyveellisyys minulla toimi motivaattorina lähes koskaan. Toisinaan varmasti, mutta se on aika harvinaista kohdallani.- ristoffferihitsensi
TheUrbanLegends kirjoitti:
Ehkä en ole liian naiivi ajattelussani etkä sinä mielenvikainen. Ehkä olemme vain erilaisia ihmisiä. Minäkin olen tutkinut itseäni pintaa syvemmältä. Toisinaan motiivini ovat selvästi itsekeskeisiä. Toisinaan eivät. Tavallisimmin kuitenkin itsekeskeisyydelle periksi antaminen johtaa minun kohdallani auttamatta jättämiseen eikä päinvastoin.
En usko olevani sen kummempi kuin muutkaan, joten uskoisin, että jos ei kaikilla niin ainakin monella asia menee samoin. Että itsekeskeisyys jää joskus syrjään ja toisen etu on tärkeämpi. En usko olevani erityisen hyveellinen, vaikka joskus autankin. Minusta se on suoraan sanottuna vain normaalia lajikäyttäytymistä eikä mikään erinomaisuuden indikaattori. En osaa siis itseäni erityisesti kiitellä siitä - ehkä pikemminkin usein jää olo, että olisi pitänyt tehdä enemmän ja harmittaa, etten hoksannut ajoissa.
Että ei, ei se oma hyveellisyys minulla toimi motivaattorina lähes koskaan. Toisinaan varmasti, mutta se on aika harvinaista kohdallani.Et saanut langan päätä pujotettua, tai sitten minä blokkasin neulansilmän.
Sillä ei ole merkitystä koetko itsesi hyveelliseksi ihmiseksi, eikä sillä kuinka paljon koet retroperspektiivistä teon buustanneen egoasi. Jos olet ihminen, on hyvin todennäköistä että pyrit ainakin alitajuisesti tyydyttämään tarvettasi noudattaa laumasi asettamia hyveellisyyden määritelmiä.
Mikäli et ole ihminen vaan olet ihan oikeasti joukko urbaanilegendoja, kuten nimimerkkisi antaa ymmärtää, sitten en osaa arvailla tekojesi motiiveita. ristoffferihitsensi kirjoitti:
Et saanut langan päätä pujotettua, tai sitten minä blokkasin neulansilmän.
Sillä ei ole merkitystä koetko itsesi hyveelliseksi ihmiseksi, eikä sillä kuinka paljon koet retroperspektiivistä teon buustanneen egoasi. Jos olet ihminen, on hyvin todennäköistä että pyrit ainakin alitajuisesti tyydyttämään tarvettasi noudattaa laumasi asettamia hyveellisyyden määritelmiä.
Mikäli et ole ihminen vaan olet ihan oikeasti joukko urbaanilegendoja, kuten nimimerkkisi antaa ymmärtää, sitten en osaa arvailla tekojesi motiiveita.Otit esiin sen, että hyvää tehdessään pyrkisi tyydyttämään tarvettaan olla hyveellinen yksilö ja minä kerroin, että hyvän tekeminen ei saa minua kokemaan itseäni hyveelliseksi, vaan koen sen lajikäyttäytymiseksi. Ei sen enempää. Sinulla se siis toimii motivaattorina, kuten kerroit, mutta minulla vain heikosti ja harvoin.
Ehkäpä olisi hyvä, jos ajatusmaailmani olisi sen kaltainen kuin kuvailet. Ehkä tekisin enemmän hyvää, jos hakisin aina sillä jotain itselleni.
En törmää ensimmäistä kertaa ajatusmalliin, jossa ihminen toimii aina itsekeskeisesti. Alkuun olin valmis jopa hyväksymään ajatuksen - kunnes ajattelin sitä syvemmin ja tutkailin tarkemmin omia motiivejani. Päädyin siis kohdallani erilaiseen tulokseen kuin sinä ja 'jouduin' toteamaan, että itsekeskeisyys on usein motivaattori, mutta ei aina.
Kiitos mielenkiintoisesta keskustelusta. Koen, että kierrämme nyt samaa kehää eikä tässä taida paljon uusia näkökulmia enää esiin nousta. Kiehtova asia kuitenkin kaikkineen. Jatkanemme tarkkailua :)- ristoffferihitsensi
TheUrbanLegends kirjoitti:
Otit esiin sen, että hyvää tehdessään pyrkisi tyydyttämään tarvettaan olla hyveellinen yksilö ja minä kerroin, että hyvän tekeminen ei saa minua kokemaan itseäni hyveelliseksi, vaan koen sen lajikäyttäytymiseksi. Ei sen enempää. Sinulla se siis toimii motivaattorina, kuten kerroit, mutta minulla vain heikosti ja harvoin.
Ehkäpä olisi hyvä, jos ajatusmaailmani olisi sen kaltainen kuin kuvailet. Ehkä tekisin enemmän hyvää, jos hakisin aina sillä jotain itselleni.
En törmää ensimmäistä kertaa ajatusmalliin, jossa ihminen toimii aina itsekeskeisesti. Alkuun olin valmis jopa hyväksymään ajatuksen - kunnes ajattelin sitä syvemmin ja tutkailin tarkemmin omia motiivejani. Päädyin siis kohdallani erilaiseen tulokseen kuin sinä ja 'jouduin' toteamaan, että itsekeskeisyys on usein motivaattori, mutta ei aina.
Kiitos mielenkiintoisesta keskustelusta. Koen, että kierrämme nyt samaa kehää eikä tässä taida paljon uusia näkökulmia enää esiin nousta. Kiehtova asia kuitenkin kaikkineen. Jatkanemme tarkkailua :)Keskustelu ei ollut mielenkiintoista, mutta ole hyvä kuitenkin.
- pohjanpalo
TheUrbanLegends kirjoitti:
:D Eli on itsekeskeistä pitää toisen hyötyä tärkeämpänä kuin omaa? Vau.
Niin, itsekeskeinen motiivi tosiaan saisi todennäköisesti jatkamaan matkaa. Päinvastainen motiivi taas saisi auttamaan. Ja juuri se motiivihan tässä on tärkeää, jos yritetään kaikki nähdä itsekeskeisenä.
Jos myöhemmin auttamisesta tulee jollain tavalla hyvä mieli, ei se edelleen tee siitä auttamisen motiivia, ellei auttamista ole tehty juuri sen vuoksi, että sitten saisi hyvän mielen. Jos siinä auttaessa ajattelee mummoa ja tekee parhaansa hänen eteensä ja myöhemmin on iloinen, että mummo selvisi, niin on se vähän eri asia kuin ajatella, että hitsi, minulle tulee tosi kiva mieli jos autan, että autanpa itseäni ilahduttaakseni.
Mutta kyllä, on niitä sellaisiakin auttamiskertoja, mistä ei edes sitä hyvää mieltä ole tullut 'palkaksi'. Kun on menettänyt jotain itselle todella tärkeää sen vuoksi. Joskus sen on tiennyt jo valmiiksi, mutta auttanut silti, koska on pitänyt sitä toisen etua tärkeämpänä kuin omaa. Etkö todella itse ole koskaan näin tehnyt?
Alkaa mennä kyllä melkoiseksi jaappaamiseksi. Itsekkäitä motiiveja auttamisella voi olla, mutta edelleen en näe, miksi kaikki olisi aina itsekeskeistä. Voidaan aivan mainiosti jäädä erimielisiksi asiasta.>>D Eli on itsekeskeistä pitää toisen hyötyä tärkeämpänä kuin omaa? Vau.>>
Et katso tarpeeksi syvälle.
A. Autoit mummoa. Saitko jotain positiivista siitä? Kyllä.
B. Pystytkö kuvittelemaan ja kertomaan tuon tilanteen(auttamisen) siten ettet saa yhtään mitään positiivista? Et pysty.
Jos A on mielestäsi epäitsekästä(pohjimmiltaan), niin mitä B sitten olisi, jos sellaisen löytäisit? Superepäitsekästä?
-----------------
>>Jos myöhemmin auttamisesta tulee jollain tavalla hyvä mieli, ei se edelleen tee siitä auttamisen motiivia, ellei auttamista ole tehty juuri sen vuoksi, että sitten saisi hyvän mielen. Jos siinä auttaessa ajattelee mummoa ja tekee parhaansa hänen eteensä ja myöhemmin on iloinen, että mummo selvisi, niin on se vähän eri asia kuin ajatella, että hitsi, minulle tulee tosi kiva mieli jos autan, että autanpa itseäni ilahduttaakseni.>>
Kuten sanoin eihän tällaisia siinä hetkessä mietitä. Kyllähän siinä samalla hetkellä jo tuntee tekevänsä oikein, eli tulee hyvä mieli. Jos se tuntuisi väärältä, niin ethän silloin sitä tekisi. Etkä ole ensimmäistä kertaa auttamassa jotakuta, joten tiedät tietoisesti ja alitajuisesti mikä on homman nimi. Vaikka olisikin pelkkiä huonoja kokemuksia auttamisesta tai jostain, saattaisit tehdä sen velvollisuuden tunteesta(tai jostain muusta syystä), minkä täyttämisestä tulee hyvä mieli.
>>Mutta kyllä, on niitä sellaisiakin auttamiskertoja, mistä ei edes sitä hyvää mieltä ole tullut 'palkaksi'. >>
No niin, siinähän se oikein tekemisen tunne(hyvä olo) on ollut kuitenkin tekemisessä mukana, vaikka lopputulos ei miellyttänyt.
>>Joskus sen on tiennyt jo valmiiksi, mutta auttanut silti, koska on pitänyt sitä toisen etua tärkeämpänä kuin omaa.>>
Aivan. SINÄ olet pitänyt toisen etua tärkeämpänä. Jos et olisi pitänyt, et olisi auttanut. - pohjanpalo
TheUrbanLegends kirjoitti:
Juujuu, ja jos näitä ei silloin ajattele ei teko ole itsekeskeinen siltäkään osin.
Jos koet tarvetta auttaa, niin sen tarpeen täyttäminen on yhtä itsekästä kuin muidenkin tarpeidesi täyttäminen. Tässä vaan on toinenkin hyötyjä.
- pohjanpalo
ristoffferihitsenssi kirjoitti:
Katsot asiaa liian naiivisti, tai sitten olen itse pahasti mielenvikainen, tai ehkä molempia.
Mutta asiaan. Jos koet mielihyvää toisen auttamisesta riippumatta siitä millaisen reaktion saat muilta (tälläisen tapahtuman todennäköisyys on 0.0000000000000000001% (99.99999% foorumeilla mainituista prosenteista on perseestä revittyjä ;) )), motivaattorina toimii silti oma kokemuksesi omasta hyveellisyydestäsi. Olet oppinut jo pienestä pitäen, että esimerkiksi hyväsydämisyys ja auttavaisuus on suuri hyve ja koet mielihyvää täyttäessäsi "velvollisuutesi" olla hyveellinen ihminen. Kyllä minäkin olen ostanut ruokaa kaupasta ja antanut sen kerjäläiselle. En tehnyt sitä kenenkään silmää palvoakseni, en tehnyt sitä lain, tradition tai ilmapiirin velvoittamana, en mistään näennäisesti itsekeskeisestä syystä. Mutta olen tutkinut itseäni sen verran, että havaitsen ajatteluani pintaa syvemmältäkin ja tajuan, että alitajuisesti pyrin tyydyttämään kaipuutani olla hyveellinen yksilö.
En edelleenkään näe, että on edes mahdollista tehdä omasta tahdostaan sellaista asiaa, joka ei olisi itsekeskeistä.Hyvin sanottu.
- pohjanpalo
TheUrbanLegends kirjoitti:
Otit esiin sen, että hyvää tehdessään pyrkisi tyydyttämään tarvettaan olla hyveellinen yksilö ja minä kerroin, että hyvän tekeminen ei saa minua kokemaan itseäni hyveelliseksi, vaan koen sen lajikäyttäytymiseksi. Ei sen enempää. Sinulla se siis toimii motivaattorina, kuten kerroit, mutta minulla vain heikosti ja harvoin.
Ehkäpä olisi hyvä, jos ajatusmaailmani olisi sen kaltainen kuin kuvailet. Ehkä tekisin enemmän hyvää, jos hakisin aina sillä jotain itselleni.
En törmää ensimmäistä kertaa ajatusmalliin, jossa ihminen toimii aina itsekeskeisesti. Alkuun olin valmis jopa hyväksymään ajatuksen - kunnes ajattelin sitä syvemmin ja tutkailin tarkemmin omia motiivejani. Päädyin siis kohdallani erilaiseen tulokseen kuin sinä ja 'jouduin' toteamaan, että itsekeskeisyys on usein motivaattori, mutta ei aina.
Kiitos mielenkiintoisesta keskustelusta. Koen, että kierrämme nyt samaa kehää eikä tässä taida paljon uusia näkökulmia enää esiin nousta. Kiehtova asia kuitenkin kaikkineen. Jatkanemme tarkkailua :)>> Päädyin siis kohdallani erilaiseen tulokseen kuin sinä ja 'jouduin' toteamaan, että itsekeskeisyys on usein motivaattori, mutta ei aina.>>
Olen kehno kirjoittamaan. Jospa laittaisit niitä esimerkkejä tilanteista missä olet törmännyt tuollaiseen, niin selitän miksi olet niissä väärässä. - pohjanpalo
pohjanpalo kirjoitti:
>> Päädyin siis kohdallani erilaiseen tulokseen kuin sinä ja 'jouduin' toteamaan, että itsekeskeisyys on usein motivaattori, mutta ei aina.>>
Olen kehno kirjoittamaan. Jospa laittaisit niitä esimerkkejä tilanteista missä olet törmännyt tuollaiseen, niin selitän miksi olet niissä väärässä.Laittaisitko esimerkkejäsi TheUrbanLegends?
- pohjanpalo
case closed
- wind-
Jokaisessa ihmisessä on itsekeskeisyyttä, myös narsismia. Se voi olla kuitenkin tervettä, välttämätöntäkin ja edistää henk koht. kasvua... niin ettei kukaan häiriinny siitä.
Spontaanin auttamisen lähtökohtana on ihmisen rehellisyys itselleen ja muille.
Mitä rehellisempi ihminen on sitä terveemmin omatunto toimii ja tekee myös sen minkä todella ajattelee olevan oikein. Ei vain kerätäkseen tietoisesti hyvää "karmaa"...- kristitty.rakastaa
wind- kirjoitti:
https://www.youtube.com/watch?v=L7FZ8AJvRcA
.....voitaisiin ottaa oppia luonnosta...Video kertoi muuten jälleen kerran KRISTILLISYYDEN voimasta. Jopa Venäjällä kuvatuissa kolaripätkissä usein kuvaajakin pysähtyy auttamaan. He ovatkin kristittyjä.
Sillä pienestä saakka me kristityt olemme oppineet siihen, että jokainen ihminen on arvokas ja että on väärin antaa toisen kärsiä.
Itsekin ajattelen siten, ainoana poikkeusena tuo pallihiki-nikkivaras, jonka pään Jumala voisi työntää käynnissä olevaan ruohonleikkuriin ja syöttää tuotoksen etanoille. - wind-
kristitty.rakastaa kirjoitti:
Video kertoi muuten jälleen kerran KRISTILLISYYDEN voimasta. Jopa Venäjällä kuvatuissa kolaripätkissä usein kuvaajakin pysähtyy auttamaan. He ovatkin kristittyjä.
Sillä pienestä saakka me kristityt olemme oppineet siihen, että jokainen ihminen on arvokas ja että on väärin antaa toisen kärsiä.
Itsekin ajattelen siten, ainoana poikkeusena tuo pallihiki-nikkivaras, jonka pään Jumala voisi työntää käynnissä olevaan ruohonleikkuriin ja syöttää tuotoksen etanoille.kun auttamisenhalu kulkee sydämestä aivoihin.. ja syntyy toimintaa.. ihminen on tasapainossa itsensä kanssa... se voi toimia kipinänä ikuiseen liikkeeseen.. koska
hyvä muisto koteloituu sydämeen loppuelämäksi... kristitty.rakastaa kirjoitti:
Video kertoi muuten jälleen kerran KRISTILLISYYDEN voimasta. Jopa Venäjällä kuvatuissa kolaripätkissä usein kuvaajakin pysähtyy auttamaan. He ovatkin kristittyjä.
Sillä pienestä saakka me kristityt olemme oppineet siihen, että jokainen ihminen on arvokas ja että on väärin antaa toisen kärsiä.
Itsekin ajattelen siten, ainoana poikkeusena tuo pallihiki-nikkivaras, jonka pään Jumala voisi työntää käynnissä olevaan ruohonleikkuriin ja syöttää tuotoksen etanoille.Niin, jopa kristitty voi auttaa. Huolimatta siitä, että uuden tutkimuksenkin mukaan uskovat ovat usein ilkeämpiä jne. Tekö kristityt opitte, että on väärin antaa toisen kärsiä? Nekinkö kristityt, joiden mielestä on oikein, että uskon puutteen perusteella tullaan viimeisen tuomion jälkeen kärsimään ikuisesti?
- yksin.yksinäinen
Itsekorostus sopii tekstiin.
- Ihmefuntsintaa
Täytyypä lisätä vielä ateisteille se outo juttu, että moni auttaa salaa välttääkseen huomion, esim. varakkaat henkilöt. Muuten siitä atet vääntäisi jotain oman mielenlaatunsa mukaista huttua.
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
En voi jutella kanssasi
tietenkään, mutta täällä voin sanoa sinulle, että se sinun hiljaisuutesi ja herkkyytesi eivät ole heikkoutta. Ne ovat ih547168Trump ja Vance murskasivat ja nolasivat Zelenskyn tiedotusvälineiden edessä Valkoisessa talossa.
Jopa oli uskomaton tilaisuus Valkoisessa talossa. Zelensky jäi täydelliseksi lehdellä soittelijaksi suhteessa Trumpiin j7113314Mikä on kaivattusi ärsyttävin piirre?
Mun kaivattu on erittäin vastahakoinen puhumaan itsestä. Kääntää puheenaiheen aina muuhun kun hänestä tulee puhetta.1421605Zelenskyi ei suostunut nöyrtymään Trumpin ja Vancen edessä, siksi meni pieleen
Trumppia täytyy imarrella, silloin homma toimii aina. Tähän Zelenskyi ei suostunut.2451424- 841355
Kokoomus haluaa hoitaa flussat yksityisellä, jotta säästettäisiin rahaa ja aikaa
Mies hakeutui Terveystalo Kamppiin flunssaoireiden takia helmikuisena sunnuntai-iltana. Diagnoosiksi kirjattiin influens841341- 891220
Anteeksi Pekka -vedätys
Apuna Ry:n somessa levinnyt Anteeksi Pakka -kampanja saa aina vaan kummallisempia piirteitä. ”Mä pyydän anteeksi. Mä631217Rakkaus ei iloitse vääryydestä vaan iloitsee yhdessä TOTUUDEN kanssa.
Tajuatteko, että jotkut ihmiset pitävät siitä, kun toiset kaatuvat? He nauttivat siitä, kun toiset mokaavat tai käyttävä2321165- 811124