Omakotitalon maadoitus on puutteellinen. Voiko maadoitusta parantaa jälkeenpäin esim vetämällä kuparin betonisokkelin ympärille? Vinkkejä....
Talon maadoitus jälkikäteen
10
9919
Vastaukset
- kyllä-voi
Voi.
- BauHerr
Tietysti voi. Esim etsii sokkelin betonista harjateräksen ja vetää 16 mm2 kuparijohtimen siihen.
- insinööri147
Ei kovin järkevä tapa maadoittaa, kannatta mieluummin potetiaalin tasauskiskosta jatkaa vaikka vastaavalla kupari johtimella. Potentiaalin tasauskiskoon tietenkin kannattaa kytkeä sähköpääkeskuksen maadoitus eli kevi ja kaikki talon metalliputkistot ja antenni. http://www.sahkoala.fi/koti/ukkossuojaus/fi_FI/ukkossuojaus/
- BauHerr
Insinöörille tiedoksi: "Maadoitus toteutetaan suositusten mukaisesti ensisijaisesti rakennuksen perustuksiin valettuna tai anturan alla asennettuna ns. perustusmaadoituselektrodina ."
- Anonyymi
Luottaisitko esim. 50-luvulla rakennetun rintamamiestalon sokkelista töröttävään harjateräkseen?
Mistä tiedät ettei se teräs ole vain joku 20cm pitkä jämäpala... Parhaimmillaan noista pula-ajan talojen perustuksista löytyy kylän vanhat polkupyörätkin kun oli materiaalit vaikeasti saatavilla. - Anonyymi
BauHerr kirjoitti:
Insinöörille tiedoksi: "Maadoitus toteutetaan suositusten mukaisesti ensisijaisesti rakennuksen perustuksiin valettuna tai anturan alla asennettuna ns. perustusmaadoituselektrodina ."
Kyse olikin jälkiasennuksesta jälkiviisastelijalle.
Turha sitä kuparia on kierrättää jälkeenpäin talon perustuksiin, tapoja on monia maadoitukselle , liekkö kuitenkaan oikeasti mitattu puutteellisuus? Kyllä tuo insinöörin näkemys eniten käyttökelponen.
Vanhoissa taloissa ja maatiloilla maadoituksista ei tietoakaan:) on näitä pyydettäessä vedetty Cu16 ryhmä-/pääkeskukselta maaojaan jne. Verkkoyhtiöt onneksi huolehtii nykyään aika hyvin maadoituksista, pieni on loppukäyttäjän huoli tuskin merkitystä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kyse olikin jälkiasennuksesta jälkiviisastelijalle.
Turha sitä kuparia on kierrättää jälkeenpäin talon perustuksiin, tapoja on monia maadoitukselle , liekkö kuitenkaan oikeasti mitattu puutteellisuus? Kyllä tuo insinöörin näkemys eniten käyttökelponen.
Vanhoissa taloissa ja maatiloilla maadoituksista ei tietoakaan:) on näitä pyydettäessä vedetty Cu16 ryhmä-/pääkeskukselta maaojaan jne. Verkkoyhtiöt onneksi huolehtii nykyään aika hyvin maadoituksista, pieni on loppukäyttäjän huoli tuskin merkitystä.Miten verkkoyhtiön maadoitukset tähän liittyy?
- sdfasf
Ei tarvi lisä maadoittaa, riittää nykyinen maadoitus.
- Säyhkäri
Alkuperäiseen kysymykseen vastaus: Kyllä voi. Maadoituksia on monia. -Kiinteistömaadoitus tehdään Mittaus/pääkeskuksen nollapisteen stabiloimiseksi se maadoitus on tärkeä ja ilman sitä ei uudikoteisiin edes saa sähköä. Kiinteistömaadoituksella pyritään ehkäisemään verkon suunnan nollaviat.
-Potentiaalitasaus on sisäinen laajojen putkistojen kytkeminen samaan potentiaaliin yleisen potentiaaalin kanssa, näitä on esim. putkistomaadoitus = sisäinen jännite-erojen poistaminen.
-Ukkosmaadoitus on ilmastollisten ylijännitteiden johtaminen maahan eli nolla- tai pen potentiaaliin.
Ukkosmaadoitus vaatii muutaman sata kiloa kupariköyttä maahan ja täysosumaa vastaan, sekään ei anna täydellistä suojaa.
-Ylijännitesuoja on ns. venttiilisuoja, jonka tarkoitus on entisestään leikata verkosta tulevia ylijännitepiikkejä esim ukkosen aiheuttamia. Jokainen jännitetaso osaltaan leikkaa ilmastollisia ylijännitteitä. 110 kV leikkelee sellaista 125-140kV 20 kV. "välijännite" tyypilisesti 24 kV. ja meidän loppukäyttäjien ylijännitearvot 500/270V. Ellei vieläkään riitä, niin pitää laittaa muuntajia väliin tai laitekohtaisia ylijännitesuojia- BauHerr
Ukkonen on olemukseltaan niin vaihteleva, että sitä vastaan suojautuminen on "korkeammassa käressä".
Yleensä ukkonen karttaa maadoitettuja rakennuksia, koska rakennuksen metalliosat ovat maapotentiaalissa. Varsin haastava tilanne syntyy siitä, että jokin syy, kuten maaston muodot yms. "keräävät" salaman iskuja. Lähelle iskevä salama aiheuttaa potentiaalieroja esimerkiksi johtimiin.
Esimerkki: 300 metrin päähän lyönyt salama tuhosi murtohälyytysjärjestelmän, koska anturien johdot (max. 15 m) olivat eri kohdilta indusoineet erilaisen potentiaalin. Maadoituksesta ei ollut mitään hyötyä. Faradyn häkki olisi ratkaissut ongelman.
Näistä syistä jaan maadoituksen mielessäni kahteen osaan: nollajohdon potentiaalin varmistamiseen sekä "henkimaailman" ukkossuojaukseen. Jälkimmäisessä suosin nykyään peltikaton maadoittamista. En tiedä toimiiko se, mutta teoriassa sillä saa lähes Faradyn häkin tasoisen suojan. Minulla on sellainen sähköalan eläkkeellä olevalta asiantuntijalta saatu käsitys, ettei salama lyö maadoitettuun peltikattoon. Se voi olla täysin virheellinen tulkinta, mutta kuparijohto ei katolle vedettynä paljon maksa.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 722756
- 632674
- 681792
- 241627
- 201550
Tykkään susta
Elämäni loppuun asti. Olet niin suuresti siihen vaikuttanut. Tykkäsit tai et siitä91490- 151392
- 481257
- 381233
Onko meillä
Molemmilla nyt hyvät fiilikset😢ei ainakaan mulla mutta eteenpäin on mentävä😏ikävä on, kait se helpottaa ajan myötä. Ko91209