Toimittajat häkellyksissä

Saimaakin on yhdyssana. Alkuosa sai on samaa juurta kuin esimerkiksi ruotsin sjö, joka tarkoittaa järveä, saksan See, joka tarkoittaa sekä merta että järveä ja englannin see, joka tarkoittaa merta. Kyseessä on siis järvimaa, vaikka Saimaa-sanan merkitys onkin nyt muuttunut niin, ettei se enää tarkoita koko aluetta, jolla kyseiset samalla tasolla ja toisiinsa yhteydessä olevat altaat sijaitsevat, vaan itse suurjärveä, joka muodostuu noista altaista.

Jaakko kirjoitti:

Saimaakin on yhdyssana. Alkuosa sai on samaa juurta kuin esimerkiksi ruotsin sjö, joka tarkoittaa järveä, saksan See, joka tarkoittaa sekä merta että järveä ja englannin see, joka tarkoittaa merta. Kyseessä on siis järvimaa, vaikka Saimaa-sanan merkitys onkin nyt muuttunut niin, ettei se enää tarkoita koko aluetta, jolla kyseiset samalla tasolla ja toisiinsa yhteydessä olevat altaat sijaitsevat, vaan itse suurjärveä, joka muodostuu noista altaista.

Lue lisää

Kaikkea sitä sepitetäänkin. Keksitkö seuraavaksi, että Vehmaa taipuu Vehmaa : Vehmaahan?

Yucca kirjoitti:

Kaikkea sitä sepitetäänkin. Keksitkö seuraavaksi, että Vehmaa taipuu Vehmaa : Vehmaahan?

koska alkuosan pitäisi olla "veh". Suomen kielessä h ei esiinny sanan lopussa. Tuo Saimaa-sanan etymologia on ihan luotetavasta lähteestä, nimittäin Sanojen synty-nimisen etymologisen sanakirjan viidennestä painoksesta. Sinua, Yucca, ärsyttänee tämä virke, koska tässä virkkeessä esiintyy potentiaalimuoto.

Jaakko kirjoitti:

koska alkuosan pitäisi olla "veh". Suomen kielessä h ei esiinny sanan lopussa. Tuo Saimaa-sanan etymologia on ihan luotetavasta lähteestä, nimittäin Sanojen synty-nimisen etymologisen sanakirjan viidennestä painoksesta. Sinua, Yucca, ärsyttänee tämä virke, koska tässä virkkeessä esiintyy potentiaalimuoto.

Lue lisää

Onko Vehmaa tullut sanasta vehmas? Jos ei ole niin mistä sitten? Melko selvältä kyllä näyttää.

Jaakko kirjoitti:

koska alkuosan pitäisi olla "veh". Suomen kielessä h ei esiinny sanan lopussa. Tuo Saimaa-sanan etymologia on ihan luotetavasta lähteestä, nimittäin Sanojen synty-nimisen etymologisen sanakirjan viidennestä painoksesta. Sinua, Yucca, ärsyttänee tämä virke, koska tässä virkkeessä esiintyy potentiaalimuoto.

Lue lisää

Veijo Meren "Sanojen synty" on hölynpölyä, johon hän on koonnut joukon oikeita etymologioita muiden tekemistä kirjoista (ja selittänyt niitä vähän miten sattuu) ja sotkenut sekaan kuvitelmia, oletuksia ja omia sepitelmiään. Tulos ei ole minkään arvoinen, koska hän ei ole erottanut asiatietoa muusta. Tuo "Saimaa" kuuluu tietysti siihen muuhun.

Suomen kielestä on julkaistu parikin asiallista etymologista sanakirjaa. Uusin, johon en ole vielä tutustunut, on lehtitietojen mukaan tarkoitettu ns. suurelle yleisölle eli se mm. välttää raskasta kielitieteellistä apparaattia. Joka tapauksessa asiallisiakin vaihtoehtoja siis on. Voit ihan itse verrata Meren "etymologioita" oikeiden etymologisten sanakirjojen esittämiin (todennäköisesti esim. lähimmässä yleisessä kirjastossa).

Minua ei muuten yhtään ärsytä se, että teet itsestäsi pellen vielä keikaroimalla potentiaalilla. Veijo Meren "Sanojen synnyn" väittäminen luotettavaksi lähteeksi oli jo sellainen hömppäsarjaan ilmoittautuminen, ettei sen päälle enää tarvitsisi lisätä mitään itsensä mokaamista.

Yucca kirjoitti:

Veijo Meren "Sanojen synty" on hölynpölyä, johon hän on koonnut joukon oikeita etymologioita muiden tekemistä kirjoista (ja selittänyt niitä vähän miten sattuu) ja sotkenut sekaan kuvitelmia, oletuksia ja omia sepitelmiään. Tulos ei ole minkään arvoinen, koska hän ei ole erottanut asiatietoa muusta. Tuo "Saimaa" kuuluu tietysti siihen muuhun.

Suomen kielestä on julkaistu parikin asiallista etymologista sanakirjaa. Uusin, johon en ole vielä tutustunut, on lehtitietojen mukaan tarkoitettu ns. suurelle yleisölle eli se mm. välttää raskasta kielitieteellistä apparaattia. Joka tapauksessa asiallisiakin vaihtoehtoja siis on. Voit ihan itse verrata Meren "etymologioita" oikeiden etymologisten sanakirjojen esittämiin (todennäköisesti esim. lähimmässä yleisessä kirjastossa).

Minua ei muuten yhtään ärsytä se, että teet itsestäsi pellen vielä keikaroimalla potentiaalilla. Veijo Meren "Sanojen synnyn" väittäminen luotettavaksi lähteeksi oli jo sellainen hömppäsarjaan ilmoittautuminen, ettei sen päälle enää tarvitsisi lisätä mitään itsensä mokaamista.

Lue lisää

Tämähän ei liity tähän kiistaan Saimaa-sanan yksikön illatiivista, mutta kirjoittamassasi "Arkisen asioimiskirjoituksen oppaassa" sanotaan, että kun suomen kielioppeja ruvettiin kirjoittamaan, potentiaali tulkittiin jonkinlaiseksi yleiseksi todennäköisyyden sijaksi. Mutta ei potentiaali ole mikään sija vaan modus!

Kielikorva ei johdu sanan osittaisesta vierasperäisyydestä.

Jaakko kirjoitti:

Saimaakin on yhdyssana. Alkuosa sai on samaa juurta kuin esimerkiksi ruotsin sjö, joka tarkoittaa järveä, saksan See, joka tarkoittaa sekä merta että järveä ja englannin see, joka tarkoittaa merta. Kyseessä on siis järvimaa, vaikka Saimaa-sanan merkitys onkin nyt muuttunut niin, ettei se enää tarkoita koko aluetta, jolla kyseiset samalla tasolla ja toisiinsa yhteydessä olevat altaat sijaitsevat, vaan itse suurjärveä, joka muodostuu noista altaista.

Lue lisää

En tiedä virallisesta totuudesta, mutta minun Pielisjokeni laskee Suur-Saimaaseen (jonka osa Pyhäselkä on).

Mieleni tekee siirtää paattini joskus Suomenlahdelta Saimaalle joko Urhojen ojaa tai kumikanavaa pitkin. Tässä yhteydessä käytän siis mieluummin ulkopaikallissijoja enkä siis menisi veneilemään Saimaahan sen paremmin kuin Saimaaseenkaan.

"Mies sai maata läheltä Saimaata. Siellä hän sai maata ja poltella Saimaata."

"Sininen Saemaa suap saeraankin naemaan!"

Lammikkolaivuri kirjoitti:

En tiedä virallisesta totuudesta, mutta minun Pielisjokeni laskee Suur-Saimaaseen (jonka osa Pyhäselkä on).

Mieleni tekee siirtää paattini joskus Suomenlahdelta Saimaalle joko Urhojen ojaa tai kumikanavaa pitkin. Tässä yhteydessä käytän siis mieluummin ulkopaikallissijoja enkä siis menisi veneilemään Saimaahan sen paremmin kuin Saimaaseenkaan.

"Mies sai maata läheltä Saimaata. Siellä hän sai maata ja poltella Saimaata."

"Sininen Saemaa suap saeraankin naemaan!"

Lue lisää

Otsikon piti tietenkin olla:
"Laskeeko Pielisjoki Saimaahan?"

Yli viikon vieroitus näppiksestä näkyy vaatineen veronsa.

Jaakko kirjoitti:

Tämähän ei liity tähän kiistaan Saimaa-sanan yksikön illatiivista, mutta kirjoittamassasi "Arkisen asioimiskirjoituksen oppaassa" sanotaan, että kun suomen kielioppeja ruvettiin kirjoittamaan, potentiaali tulkittiin jonkinlaiseksi yleiseksi todennäköisyyden sijaksi. Mutta ei potentiaali ole mikään sija vaan modus!

Lue lisää

Mainitsemasi kaltaiset lipsahdukset voi toki korjata. En usko tuosta aiheutuneen suurta vahinkoa kenellekään, koska asia tulee kyllä selväksi.

Mutta kun motiivinasi on mitä ilmeisimmin vain ns. fleimaaminen*), sinun kannattaisi katsoa, ettet tule liekittäneeksi itseäsi. Nyt kävi niin, että itse teit _olennaisen_ virheen, nimittäin oppaani nimessä. Tunnetustihan sivuja Googlella etsittäessä on _oikeasta_ nimestä paljon enemmän hyötyä kuin väärästä. Sen kunniaksi mainitsen oikean nimen, joka sinulle siis oli liian vaikea kopioitavaksi kritiikkiisi:
"Arkisen asiakirjoittamisen opas".

*) Ja fleimaamisen tarkoituskin on ilmeinen: halusit kääntää puheen pois siitä, että olit polleana esitellyt tietojasi, jotka on kuitenkin helppo havaita hölynpölyksi. "Luotettava lähde" kun osoittautuukin erään kaunokirjailijan sepitelmäksi, jossa on sekaisin asiaa ja kuvitelmaa. Toisaalta kukaan ei kai olisi ollut jatkamassa mitään, ellet olisi väkisin halunnut pitää keskustelua käynnissä.

Yucca kirjoitti:

Mainitsemasi kaltaiset lipsahdukset voi toki korjata. En usko tuosta aiheutuneen suurta vahinkoa kenellekään, koska asia tulee kyllä selväksi.

Mutta kun motiivinasi on mitä ilmeisimmin vain ns. fleimaaminen*), sinun kannattaisi katsoa, ettet tule liekittäneeksi itseäsi. Nyt kävi niin, että itse teit _olennaisen_ virheen, nimittäin oppaani nimessä. Tunnetustihan sivuja Googlella etsittäessä on _oikeasta_ nimestä paljon enemmän hyötyä kuin väärästä. Sen kunniaksi mainitsen oikean nimen, joka sinulle siis oli liian vaikea kopioitavaksi kritiikkiisi:
"Arkisen asiakirjoittamisen opas".

*) Ja fleimaamisen tarkoituskin on ilmeinen: halusit kääntää puheen pois siitä, että olit polleana esitellyt tietojasi, jotka on kuitenkin helppo havaita hölynpölyksi. "Luotettava lähde" kun osoittautuukin erään kaunokirjailijan sepitelmäksi, jossa on sekaisin asiaa ja kuvitelmaa. Toisaalta kukaan ei kai olisi ollut jatkamassa mitään, ellet olisi väkisin halunnut pitää keskustelua käynnissä.

Lue lisää

Mitä tarkoittaa fleimaaminen?

Jaakko kirjoitti:

Mitä tarkoittaa fleimaaminen?

Eksyin tässä vahingossa ruokapalstalta tänne kielipalstalle, joten saanen vastata kaimani puolesta heittämällä lainauksen ja linkin:

”fleimata, liekittää: $ flame $ Esittää raivokas, solvaava tai muuten räiskyvä vastaus jonkun news-kirjoitukseen. Fleimaus voi olla vain osa muuten asiallista artikkelia, jolloin usein ilmoitetaan, että tarkoitus on liekittää.”
http://www.guru-group.fi/tsh/jargon.html

Kielistä muuten saa päteviä pöperöitä – enkä tarkoita tällä sitä, että pitäisi lähteä ihan kanavakaupunkiin saakka ostoksille. Keitinveteen vain mausteita kunnolla! Laakerinlehteä (newspaper of bearing) olen käyttänyt pippuroiden ohessa joltisellakin menestyksellä. Loppupeleissä voi sitten vaikka flambeerata, jos haluaa olla flamboyantti. Eikä sitten rasvaisen liesituulettimen alla!

Jaakko kirjoitti:

koska alkuosan pitäisi olla "veh". Suomen kielessä h ei esiinny sanan lopussa. Tuo Saimaa-sanan etymologia on ihan luotetavasta lähteestä, nimittäin Sanojen synty-nimisen etymologisen sanakirjan viidennestä painoksesta. Sinua, Yucca, ärsyttänee tämä virke, koska tässä virkkeessä esiintyy potentiaalimuoto.

Lue lisää

Entäs Vesivehmaa sitten? Onko se maata vai vettä? Vesivehmaahan vai Vesivehmaaseen?

Vesi-veh-maa?

Lintu vai kala?

niih? kirjoitti:

Entäs Vesivehmaa sitten? Onko se maata vai vettä? Vesivehmaahan vai Vesivehmaaseen?

Vesi-veh-maa?

Lintu vai kala?

Vesivehmaakaan ei voi olla maa-loppuinen yhdyssana. Syy on sama kuin pelkän Vehmaan tapauksessa. Oikea muoto on siis Vesivehmaaseen.

Yucca kirjoitti:

Kaikkea sitä sepitetäänkin. Keksitkö seuraavaksi, että Vehmaa taipuu Vehmaa : Vehmaahan?

niinkuin paikkakuntalaiset ne taivuttaa, joskus täysin suomen kielen sääntöjen vastaisesti.

niih? kirjoitti:

Entäs Vesivehmaa sitten? Onko se maata vai vettä? Vesivehmaahan vai Vesivehmaaseen?

Vesi-veh-maa?

Lintu vai kala?

ertä Vesivehmaalle?

Jaakko kirjoitti:

Kielikorva ei johdu sanan osittaisesta vierasperäisyydestä.

jos paikkakunta on Luvia tai Lavia; missä ollaan?

marella kirjoitti:

jos paikkakunta on Luvia tai Lavia; missä ollaan?

Luviassa: 7 osumaa
Luvialla: 1180 osumaa

Laviassa: 481 osumaa
Lavialla: 189 osumaa

Sopiihan tuota yrittää itsekin.

Googlettaja kirjoitti:

Luviassa: 7 osumaa
Luvialla: 1180 osumaa

Laviassa: 481 osumaa
Lavialla: 189 osumaa

Sopiihan tuota yrittää itsekin.

Ainakin minun äitini vietti lapsuutensa Luvialla, niin myös Luvialla asuivat kaikki muutkin tuntemani luvialaiset. Isäni taas asui Laviassa, samoin koko hänen puoleisensa suku.

En ole koskaan saanut keneltäkään järjellistä selitystä siihen miksi näin on. Laviassa asuvan mielestä Lavialla kuulostaa ihan yhtä hölmöltä kuin Helsingillä, Turulla tai vaikkapa Inarilla. Samoin hullulta kuulostaa Levissä, Imatrankoskessa, Rovaniemessä.....

marella kirjoitti:

ertä Vesivehmaalle?

Vesivehmaa-sanan inessiivi on Vesivehmaaseen ja adessiivi Vesivehmaalle. Sitä en tiedä, kumpi niistä on yleisessä käytössä.

luulaa kirjoitti:

Ainakin minun äitini vietti lapsuutensa Luvialla, niin myös Luvialla asuivat kaikki muutkin tuntemani luvialaiset. Isäni taas asui Laviassa, samoin koko hänen puoleisensa suku.

En ole koskaan saanut keneltäkään järjellistä selitystä siihen miksi näin on. Laviassa asuvan mielestä Lavialla kuulostaa ihan yhtä hölmöltä kuin Helsingillä, Turulla tai vaikkapa Inarilla. Samoin hullulta kuulostaa Levissä, Imatrankoskessa, Rovaniemessä.....

Lue lisää

tämä olikin uutta. eipä tule mieleen toista niemi-loppuista paikan nimeä, josta käytettäisiin tuota illatiivimuotoa (meniköhän ulkomuistista oikein..). itse asiassa vaikea tuota on uskoa, sikäli kun olen rovaniemeläisen kanssa chattaillyt ja "rovaniemessä"-muotoa käyttänyt, ja ei ole valituksia tullut...

oikein? kirjoitti:

tämä olikin uutta. eipä tule mieleen toista niemi-loppuista paikan nimeä, josta käytettäisiin tuota illatiivimuotoa (meniköhän ulkomuistista oikein..). itse asiassa vaikea tuota on uskoa, sikäli kun olen rovaniemeläisen kanssa chattaillyt ja "rovaniemessä"-muotoa käyttänyt, ja ei ole valituksia tullut...

Lue lisää

Rovaniemellä: 61300 osumaa
Rovaniemessä: 68 osumaa

Kangasniemellä: 851 osumaa
Kangasniemessä: 24 osumaa

Tokihan noita toisella tavalla taipuvia -niemiäkin on. Esimerkiksi

Pateniemessä: 852 osumaa
Pateniemellä: 2 osumaa

oikein? kirjoitti:

tämä olikin uutta. eipä tule mieleen toista niemi-loppuista paikan nimeä, josta käytettäisiin tuota illatiivimuotoa (meniköhän ulkomuistista oikein..). itse asiassa vaikea tuota on uskoa, sikäli kun olen rovaniemeläisen kanssa chattaillyt ja "rovaniemessä"-muotoa käyttänyt, ja ei ole valituksia tullut...

Lue lisää

Ainahan se on taipunut RovaniemeLLä, samoin kuin esim. Kangasniemellä.

Jaakko kirjoitti:

Vesivehmaa-sanan inessiivi on Vesivehmaaseen ja adessiivi Vesivehmaalle. Sitä en tiedä, kumpi niistä on yleisessä käytössä.

ovat Vesivehmaa-kunnassa asuvat?

luulaa kirjoitti:

Ainakin minun äitini vietti lapsuutensa Luvialla, niin myös Luvialla asuivat kaikki muutkin tuntemani luvialaiset. Isäni taas asui Laviassa, samoin koko hänen puoleisensa suku.

En ole koskaan saanut keneltäkään järjellistä selitystä siihen miksi näin on. Laviassa asuvan mielestä Lavialla kuulostaa ihan yhtä hölmöltä kuin Helsingillä, Turulla tai vaikkapa Inarilla. Samoin hullulta kuulostaa Levissä, Imatrankoskessa, Rovaniemessä.....

Lue lisää

Nimittäin tämä, että paikannimet taipuvat suomen kielen "vastaisesti", hienoa!
Itse olen saanut harmaita hiuksia, kun PoriSSA jazzia on kuunneltu KirjurinluodoLLA. Me Poris mennää ain Kirjuriluatoo, ja sit kans olla kirvatsis ko sin päästää...

Yucca kirjoitti:

Mainitsemasi kaltaiset lipsahdukset voi toki korjata. En usko tuosta aiheutuneen suurta vahinkoa kenellekään, koska asia tulee kyllä selväksi.

Mutta kun motiivinasi on mitä ilmeisimmin vain ns. fleimaaminen*), sinun kannattaisi katsoa, ettet tule liekittäneeksi itseäsi. Nyt kävi niin, että itse teit _olennaisen_ virheen, nimittäin oppaani nimessä. Tunnetustihan sivuja Googlella etsittäessä on _oikeasta_ nimestä paljon enemmän hyötyä kuin väärästä. Sen kunniaksi mainitsen oikean nimen, joka sinulle siis oli liian vaikea kopioitavaksi kritiikkiisi:
"Arkisen asiakirjoittamisen opas".

*) Ja fleimaamisen tarkoituskin on ilmeinen: halusit kääntää puheen pois siitä, että olit polleana esitellyt tietojasi, jotka on kuitenkin helppo havaita hölynpölyksi. "Luotettava lähde" kun osoittautuukin erään kaunokirjailijan sepitelmäksi, jossa on sekaisin asiaa ja kuvitelmaa. Toisaalta kukaan ei kai olisi ollut jatkamassa mitään, ellet olisi väkisin halunnut pitää keskustelua käynnissä.

Lue lisää

ettei sanojen synnyn etymologioista juuri tuo Saimaa-sanaa koskeva ole totta?

Jaakko kirjoitti:

ettei sanojen synnyn etymologioista juuri tuo Saimaa-sanaa koskeva ole totta?

Jos uskot, mitä Veijo Meri sepittelee, ja vieläpä vetoat "Sanojen syntyyn" _luotettavana lähteenä_, niin tuskin olet kiinnostunut asiallisista etymologioista. Miksi siis tuhlaisin aikaa selittääkseni niitä?

Jos joku kirjoittelee paperille mitä sylki suuhun tuo, niin onko kovin mielekästä toitottaa sitä luotettavana lähteenä ja sitten loukkaantuneena kysyä jostakin lauseesta, mistä tiedetään, ettei se ole totta?

Yucca kirjoitti:

Jos uskot, mitä Veijo Meri sepittelee, ja vieläpä vetoat "Sanojen syntyyn" _luotettavana lähteenä_, niin tuskin olet kiinnostunut asiallisista etymologioista. Miksi siis tuhlaisin aikaa selittääkseni niitä?

Jos joku kirjoittelee paperille mitä sylki suuhun tuo, niin onko kovin mielekästä toitottaa sitä luotettavana lähteenä ja sitten loukkaantuneena kysyä jostakin lauseesta, mistä tiedetään, ettei se ole totta?

Lue lisää

...

Jaakko kirjoitti:

...

Olipa "hauska" ajatus.
Miksi kukaan lukisi kirjaa, jossa mahdollisesti osa etymologioista on lähes oikein, koska ne on kopioitu jostakin (lähdettä mainitsematta), kun voi lukea oikeita etymologiakirjoja? Niitä luettuaan voi arvioida, mikä osa Meren selityksistä on suunnilleen oikein, mutta mitä merkitystä sillä olisi?

Lammikkolaivuri kirjoitti:

En tiedä virallisesta totuudesta, mutta minun Pielisjokeni laskee Suur-Saimaaseen (jonka osa Pyhäselkä on).

Mieleni tekee siirtää paattini joskus Suomenlahdelta Saimaalle joko Urhojen ojaa tai kumikanavaa pitkin. Tässä yhteydessä käytän siis mieluummin ulkopaikallissijoja enkä siis menisi veneilemään Saimaahan sen paremmin kuin Saimaaseenkaan.

"Mies sai maata läheltä Saimaata. Siellä hän sai maata ja poltella Saimaata."

"Sininen Saemaa suap saeraankin naemaan!"

Lue lisää

Pielisjoki laskee Saimaahan.

Jaakko kirjoitti:

Pielisjoki laskee Saimaahan.

ei "Saimaahaan".

Jaakko kirjoitti:

ei "Saimaahaan".

Google:

"Saimaahan" = 6 osumaa
"Saimaaseen" = 865 osumaa

99,3 % tuotoksiaan nettiin saaneista kirjoittajista on siis valinnut väärän muodon!

Jaakko kirjoitti:

Saimaakin on yhdyssana. Alkuosa sai on samaa juurta kuin esimerkiksi ruotsin sjö, joka tarkoittaa järveä, saksan See, joka tarkoittaa sekä merta että järveä ja englannin see, joka tarkoittaa merta. Kyseessä on siis järvimaa, vaikka Saimaa-sanan merkitys onkin nyt muuttunut niin, ettei se enää tarkoita koko aluetta, jolla kyseiset samalla tasolla ja toisiinsa yhteydessä olevat altaat sijaitsevat, vaan itse suurjärveä, joka muodostuu noista altaista.

Lue lisää

Asuin elämäni ensimmäiset 20 vuotta aivan Saimaan rannalla, mutta enpä koskaan mennyt Saimaahan uimaan.

Tuo Thaimaaseen- ilmaisun käyttö on aivan käsittämätön ilmiö, luulisi että TV 1 aamuohjelman toimittajat olisivat sen verran koulutettuja, että osaisivat taivuttaa nimet oikein.

Kynsilaukkaaja kirjoitti:

Asuin elämäni ensimmäiset 20 vuotta aivan Saimaan rannalla, mutta enpä koskaan mennyt Saimaahan uimaan.

Tuo Thaimaaseen- ilmaisun käyttö on aivan käsittämätön ilmiö, luulisi että TV 1 aamuohjelman toimittajat olisivat sen verran koulutettuja, että osaisivat taivuttaa nimet oikein.

Lue lisää

Minusta kielimuotojen tärkeä selitysperuste on ajatus. On luonnollista pulahtaa Saimaaseen, jos ilman muuta tietää sen olevan vesistö. Jos se ajatuksissa hahmottuu vain seuduksi, saattaa hyvinkin sanoa menevänsä Saimaahan.

Tällaisia paikan tuntemisesta johtuvia muotoja löytynee juuri sellaisissa tapauksissa, joissa paikkakuntalaiset sanovat eri tavalla kuin ulkopuolisen "kielikorva".

Suurena ja epämääräisenä hahmottuvaan paikkaan mennään yleensä sisälle: Helsinkiin, Turkuun, Joensuuhun. Kun mennään kylälle, kirkolle tai kaupungille, mennään talojen luo eikä sisälle. Jokin tämäntapainen ajatus on aikoinaan synnyttänyt paikallisen muodon, sitten paikkakunta on kasvanut eikä muodon syntyperuste enää näy uudelle tulokkaalle.

Jos perinnetietoa tai konkreettisempaa ajatusperustetta ei ole, muotoja otetaan tutummista samalta kuulostavista sanoista. Jos tilanne muutenkin häiritsee ajatuksen kirkkautta, putkahtaa suusta "Thaimaaseen".

Rilli kirjoitti:

Minusta kielimuotojen tärkeä selitysperuste on ajatus. On luonnollista pulahtaa Saimaaseen, jos ilman muuta tietää sen olevan vesistö. Jos se ajatuksissa hahmottuu vain seuduksi, saattaa hyvinkin sanoa menevänsä Saimaahan.

Tällaisia paikan tuntemisesta johtuvia muotoja löytynee juuri sellaisissa tapauksissa, joissa paikkakuntalaiset sanovat eri tavalla kuin ulkopuolisen "kielikorva".

Suurena ja epämääräisenä hahmottuvaan paikkaan mennään yleensä sisälle: Helsinkiin, Turkuun, Joensuuhun. Kun mennään kylälle, kirkolle tai kaupungille, mennään talojen luo eikä sisälle. Jokin tämäntapainen ajatus on aikoinaan synnyttänyt paikallisen muodon, sitten paikkakunta on kasvanut eikä muodon syntyperuste enää näy uudelle tulokkaalle.

Jos perinnetietoa tai konkreettisempaa ajatusperustetta ei ole, muotoja otetaan tutummista samalta kuulostavista sanoista. Jos tilanne muutenkin häiritsee ajatuksen kirkkautta, putkahtaa suusta "Thaimaaseen".

Lue lisää

Kirjoitin jo haluavani joskus lähteä Saimaalle veneilemään. Liikun pinta-aluksella enkä "vetenalaisella vehkeellä", jollaisesta Vääpeli Körmy jonkun Turhapuro-elokuvan otsikoissa puhuu (itse filmiä en ole katsonut, Herra paratkoon!).

Uimaan pulahtaisin minäkin Saimaaseen enkä suinkaan Saimaalle.

Veneeni kelluu kesäisin Humallahdella; onneksi se se ole ollut vielä kertaakaan Humallahdessa laiturille tultuani! Näin sydäntalvella Humallahdella pystyy (ainakin normaalitalvina) kävelemään, mutta kesällä hommaan tarvittaisiin varmaankin mies Genetsaret-järveltä. Humallahdessa pystyy uskoakseni uimaan, ja heti Rajasaarenpenkereen toisella puolella (onkohan se jo Taivallahtea?) eräät näkyvät hommaa harrastavan näin talvellakin (avantoa pidetään auki jonkinmoisten virtauksenkehittimien avulla).

Kumma kyllä, sanon veneeni olevan tällä hetkellä Rajasaaressa enkä Rajasaarella, vaikka sen kölin ja maankamaran välissä on puoli metriä tyhjää!

Lammikkolaivuri kirjoitti:

Google:

"Saimaahan" = 6 osumaa
"Saimaaseen" = 865 osumaa

99,3 % tuotoksiaan nettiin saaneista kirjoittajista on siis valinnut väärän muodon!

Virhe on virhe, vaikka sen tekisi 100% ihmisistä.

taavi kirjoitti:

Ainahan se on taipunut RovaniemeLLä, samoin kuin esim. Kangasniemellä.

On yleensä selvä ero, milloin ollaan niemessä ja niemellä. Jos ollaan aivan niemen kärjessä, silloin ollaan niemessä, muulloin niemellä.

Sama pätee mäkiin ja etenkin vaaroihin. Jos maastonkohouma on matala ja etenkin metsäinen, ollaan mäessä tai vaarassa, koska sieltä ei näe ympäristöön eikä ympäristöstä sinne. Jos taas kyseessä on korkea ja aukea maastonkohta, josta näkymä on esteetön molempiin suuntiin, ollaan mäellä tai vaaralla.

Nämä säännöt mielestäni selittivät varsin hyvin maantieteellisten nimien sijamuotojen käyttöä, vaikkakaan ne eivät aivan poikkeuksettomia olekaan.

Lammikkolaivuri kirjoitti:

Kirjoitin jo haluavani joskus lähteä Saimaalle veneilemään. Liikun pinta-aluksella enkä "vetenalaisella vehkeellä", jollaisesta Vääpeli Körmy jonkun Turhapuro-elokuvan otsikoissa puhuu (itse filmiä en ole katsonut, Herra paratkoon!).

Uimaan pulahtaisin minäkin Saimaaseen enkä suinkaan Saimaalle.

Veneeni kelluu kesäisin Humallahdella; onneksi se se ole ollut vielä kertaakaan Humallahdessa laiturille tultuani! Näin sydäntalvella Humallahdella pystyy (ainakin normaalitalvina) kävelemään, mutta kesällä hommaan tarvittaisiin varmaankin mies Genetsaret-järveltä. Humallahdessa pystyy uskoakseni uimaan, ja heti Rajasaarenpenkereen toisella puolella (onkohan se jo Taivallahtea?) eräät näkyvät hommaa harrastavan näin talvellakin (avantoa pidetään auki jonkinmoisten virtauksenkehittimien avulla).

Kumma kyllä, sanon veneeni olevan tällä hetkellä Rajasaaressa enkä Rajasaarella, vaikka sen kölin ja maankamaran välissä on puoli metriä tyhjää!

Lue lisää

Taidat näinä aikoina toivoa, että veneesi on tiukasti kiinni Rajasaaressa, eikä vain loju Rajasaarella, josta korkea vesi ja aallot voisivat viedä sen mukanaan...

Jaakko kirjoitti:

Vesivehmaa-sanan inessiivi on Vesivehmaaseen ja adessiivi Vesivehmaalle. Sitä en tiedä, kumpi niistä on yleisessä käytössä.

Inessiivikö 'Vesivehmaaseen'? Entä miten muodostuu illatiivi?

Jaakko kirjoitti:

Virhe on virhe, vaikka sen tekisi 100% ihmisistä.

Saimaaseen. Asun Saimaan rannalla ja tosiaan: 100 prosenttia täkäläisistä sanoo 'Saimaaseen'. Hullua väittää että kaakkoissuomalaiset eivät osaisi äidinkieltään.

Tom kirjoitti:

Inessiivikö 'Vesivehmaaseen'? Entä miten muodostuu illatiivi?

Sekoitin toisiinsa inessiivin ja adessiivin sekä illatiivin ja allatiivin.

Jaakko kirjoitti:

Sekoitin toisiinsa inessiivin ja adessiivin sekä illatiivin ja allatiivin.

test

mikael_jns kirjoitti:

test

test2

mikael_jns kirjoitti:

test2

.....

mikael_jns kirjoitti:

test2

...

mikael_jns kirjoitti:

test2

..........

mikael_jns kirjoitti:

..........

...............

mikael_jns kirjoitti:

..........

....................

mikael_jns kirjoitti:

..........

.........................

mikael_jns kirjoitti:

test

.................test

mikael_jns kirjoitti:

test2

.................test.................test

mikael_jns kirjoitti:

test

.................test2

hintti pervonen