Purjeveneellä Pieliselle?

Jos vain pääset Pielisjoen virtaa ylöspäin niin varmasti kannattaa. Maisemat ovat mahtavat ja vedet syvät. Polttoainetta ei koko Pielisellä saa kuin parista paikasta kanisterilla kantamalla, joten siinä mielessä purkkari on erinomainen vaihtoehto. Lisääntynyt polttoaineenkulutus kannattaa ottaa huomioon jokea vastavirtaan ajaessa. Matkalla on kaksi isoa sulkua, joissa saattaa mennä kauan mikäli osuu paikalle samaan aikaan kun tukkinippuja uitetaan alas.

Kolilla on toimiva vierassatama ja luonnonsatamia löytyy pilvin pimein. Kauppaan pääsee ainakin Juukassa, Lieksassa ja Nurmeksessa. Pielisjoella ei ole palveluita muualla kuin Enossa. Jakokoskella on kanavamuseo ja kesäteatteri jossa esittävät Tukkijoella näytelmää autenttisessa ympäristössä. Siinä kannattaa pysähtyä mikäli se on auki. Pari vuotta sitten ohi mennessä oli lappu luukulla.

Jos tykkäät jylhistä maisemista ja siitä, ettei muita veneitä tai ihmisiä ole ruuhkaksi asti niin käy ihmeessä katsomassa. Saattaa olla että menet toistekin.

Kiitos vastauksesta! Mainitsit virtauksesta, kuinka nopea se sitten on solmuissa?

Pieliselle on pitkä matka esim. Oravista, tämä kannattaa ottaa huomioon. Voipi se oravin jälkeen yllättää miten rauhassa saa olla. Pariviikoa minimissään aikaa. Voi olla vaikea tottua palvelujen vähisyyteen, niitä joutuu aina ehtimään kävelyllä, rannalla ei ole mitään. Paitsi Joensuussa. Pielisjoessa voi törmätä kantoon jos ei pysy väylällä. Paalasmaalla on hyvä sauna ja vieraslaituri.
Kolin vastakkaiset saaret on hyviä ratautumispaikkoja. Tarkkana pitää olla seilatessa, hyviä reittejä löytyy kun varoo kivikoita.
Paasselän eteläpuolella voi yöpyä Pistalan laavulla ja jos on jolla, niin kannattaa ajaa raikuun kanava läpi. Ja käydä kerimäentien kioskilla kahvilla.
Ihe käyn siellä noin 3-4v välein vaikka asun täällä äärellää. kyllä se kuukauven reissu heleposti on, sitten on mukava Pielisen jälkeen istua Savonlinnan lippakioskilla ja juoda lörtsykahvit.
Täällä sisämaassa on semmonen erikoisuus, ettei kukaan tiedä onko joku paikka auki tai mitä palveluja siellä on. Joten kun kysyt esim. matka infosta niin voit saada väärää tietoa.
Kannatt mennä vaikeuksista huolimati pieliselle, siellä on erämaan tuntua. Meinaan jos viihtyy itekseen.

Menee vähän ohi asiasta, mutta tämäkin juttu saa taas kerran ihmettelemään miksi meille Suomessa on niin vähän traileritavia matakaveneitä, purje tai moottori. Koska sehän olisi kaikkein helpoin ja nopein tapa vaikka Pielisen tutkimiseen. Keski-Euroopassa niitä taas on vaikka millä mitalla, vaikka siellä vesistöt ovat paljon huonommat.
Tosin eipä ole minulla itsellänikään...

Sakemanneillahan noita näkyy saimaalla, aika humoristisia ovat monet. Taitas vaatia ison vetoauton nämä 33 jalkaset bavariat, mitä pienempään suomen perhe ei mahu.
Ei suomalainen elämyksiä kaipaa, se haluaa omistaa.
Tyydyttikö vastaus?

Olen itsekin katsellut budjettiluokan trailerivenettä ostaakseni. Tuo Haber painais näemmä toista tuhatta kiloa ja vaatii siis vetosutoksi todella ison bensasyöpön, Rangen tai vastaavan. Suomessa näkee lähinnä vanhoja mutta kunnostettuja Joe 17:ia ja joskus Fabolaa. Julle on vain 400-kiloisena kohtuu helppo vedettävä ja seuratoimintaa on vielä, mutta nuorimmatkin veneet vissiin 80-luvulta. Fabolan pienin Campus on vain vähän Jullea painavampi ja sitten taas isompi on jo perusmukavuuksin varustettu ja vaatii isohkon mielellään nelivetoauton. Muutamia muitakin on käsittääksenk olemassa, mutta ei ole sattunut silmiin.

Ensi kesänä Lieksan satamasta saa jo polttoainetta.

Kävin kaverin kanssa Pielisellä kesällä 2014 purjeveneellä, jonka VHF antenni huitelee n. 12,5 metrissä.
Pielisjoessa on virallinen max. kulkukorkeus 12m paitsi Kaltimon kanavassa, jossa se on 10,5 m.
Kaltimossa jouduimme kallistamaan mastoa sen verran, että pääsimme sulkuportin ali. Kaikkialla muualla saimme pitää maston pystyssä, mutta toleranssia ei kyllä ollut paljoa.
Virranvoimakkuus vaihtelee riippuen koskipaikoista. Suurimmillaan vauhdista putosi n. 3 kn, mutta keskimäärin pari solmua se virta söi nopeutta.
Esimerkki matka-ajasta vastavirtaan sisältäen kanavat ja sillat Joensuusta Kaltimon kanavan alapuolen laituriin kesti yht. 6 h.
Kaltimon jälkeen pienen matkan jälkeen tulee Enon kylä jossa on helppo käydä ostoksilla - pieni kävelymatka.
Seuraava pysädyspaikka voisi olla Ahvenaisen kesäkahvila. Siinä on iso laituri ja riittävästi vettä.
Ahvenaisesta Kolille kestää (veneellä 5,7kn) vähän yli 2,5 h. Siellä on nykyaikainen vierassatama palveluineen
Seuraavaksi voisi pysähtyä Lieksassa (2,5h) . Keskustassa käyntiin täytyy ottaa taksi, mutta se kannatta, sillä sieltä saa ostaa todella hyviä karjalapiirakoita. Samalla voi ottaa jerryt mukaan huoltoasemalle.
Alaspäin tullessa voi poiketa Kuurnan vanhaan kanavauomaan, jos on seikkailuhalua. Syväys kyllä riittää (1,4 meillä) mutta se on todella kapea ja virta on kova.
Kaiken kaikkiaan oikein eksoottinen retki ja maisemat upeat. Tungosta ei ole ja vedet puhtaita.
Isommalla venellä on syytä ottaa sinne meno koko kesän projektiksi, sillä niitä alituksia on sen verran paljon, että vaikka veneessä olisi mastonkaatojärjestelmä, niin se rumppaaminen alkaa käydä voimille:)
Voisi esimerkiksi sopia paikallisen nosturiautomiehen kanssa maston kuljetuksen Joensuusta vähintäin sen Ahvenaisen yläpuolelle, jonka jälkeen ei ole mitään esteitä ( joku sähkölinja taisi olla -tarkasta). Tai sitten Lieksaan.
Jos pitää luonnonrauhasta, niin sieltä sitä löytyy. Hyvää matkaa.

Kylläsevain Nurmeksessa kannattaa käydä. Siellä muuten Kynsisaaresa on laavu eli kota, Rekisaaren eteläpään kohdalla, ihe käyn aina Njurmeksen ABCllä syömässä ja kotimatkalle otan 7l benssa. Uramonsalmessa on mukava laituripaikka. laavuja on mukavasti, yksi hieno on siinä Lieksan kohdalla. Juuukassa kantsii myös köydä.
Jos helleaikaan menee, niin Trombit kannattaa ottaa huomioon. Olisi hyvä olla leirissä jo siinä 15-16 hujakioilla voi nimittäin ukkoskuurot joskus olla aika maukkaita. Pielisellä kannattaa varautua keliin, aallot on lyhkäsiä ja korkeita.
Kyllähäntuonne itekkin joutas.on se elämys.

Paljon sulla on maston korkeus? Omassa. Veneessäni 11m vhf antenni. Kolme kertaa oon käynyt Pielisellä, ei Ongelmaa. Ainutlaatuinen vesistö. SUOSITTELEN.

Pielisjoen alituskorkeus on 12 metriä, että ihan joka veneen mastoa ei edes tarvitse kaataa.
Joensuuhun on nyt rakennettu ihan pöhkönä uusia siltoja. Kolmesta uusimmasta yksi on kääntyvä (Aika hauska esitys) yksi on läppäsilta ja yksi on 12m korkea kiinteä. Kannattaa huomioida, että kaksi uusinta siltaa ei näy vielä kartoissa. Toisiksi uusin silta on itse asiassa Pyhäselältä tullessa joen ensimmäinen.

Jos VHF-antennit on liian korkeita, ne voi suosiolla purkaa pois Pohjois-Saimaata lähestyttäessä; ei sitä täällä kukaan käytä. Saimaa-VTS huutelee yksinään.