Wanha lieksalainen, katoavaa suomen kieltä

Mistä olette tuon mies -sanan käytön havainnut? Onko teillä omia muistoja sen kuulemisesta? Olen missannut (uudissana) myös sen Turusen teksteistä. Oma muistini ei 50 vuotta kanna. En siis epäile sanan olleen käytössä.

Tuosta se -sanan käytöstä näkyy Maria Vilkunan kirjoitus netissä. Vilkuna on ollut tutkijana erityisen kiinnostunut lauseopista.
http://www.ksml.fi/tanaan/On-se-ilmoja-pidellyt/445410

Se -sana näyttäisi sopivan erityisen hyvin geneerisiin lauseisiin: sekä nollapersoonaan että passiiviin. Ollaanpa sitä hienona. Saako tulla jo? Saako sitä jo tulla?

Olen joskus noissa luonnonilmiösanoissa ajatellut sen viittaavan johonkin korkeampaan voimaan.

Lopeta heti komuttaja kimmo kun et tiedä mitään

Kamuttajan alias näyttää taas tyhmyyttään

Taitavat viime vuosisadan alkuvuosikymmeninä syntyneet lieksalaiset olevan vielä töissä, kun eivät ole vastanneet "mies" -sanan käyttöön paikkakunnalla. Viimeksi kuulin sanaa käyttävän erään viensuulaisen, nyt jo edesmenneen miehen parikymmentä vuotta sitten. "Se oli mies luminen talavi!"

Kyllä on tuttu, tuo mies-sanan käyttö, kun jotakin kerrottavaa asiaa halutaan tehostaa. En tosin ole kuullut sitä vuosikymmeniin. 60-luvulla pussihousu-ukot käyttivät sitä.

Mielenkiintoinen aloitus taasen sinulta.
Mies sanaa kuulin käytettävän aikoinaan siellä ja käytin itse myös.
Se on kuitenkin jäänyt minulta täällä Syvässä Etelässä, jossa sitä ei käytetä.

Lisään muutaman muun sanan:
Siellä vanhat käytti sanaa "kato" (=katso) ja sen eri muotoja, ja yhdisteitä.
Kuten "kato tuota minkä teki", tai "Kato kun minä sinulle kerron koko suakkunan" tai jotain muuta samantapaista.
Laatokan Karjalaiset sanoi "a kahoha sie ko mie haaastan" (Antrean pitäjän murre)..

Sitten sana "kuule" eri johdannaisineen.
Esimerkkejä sanan käytöstä.
Pari tyypillistä, "kuule kun en tiijä", "kuule ei se mitään" tai jotain muuta.

Tällä sivulla on joskus harvoin kirjoitellut nimimerkki "Laila Lingvisti", ja nyt toivon, että hän huomaisi tämän aloituksesi.
Hän on aivan selvästi alan erikoishenkilö.

"Täytisenkö näkönen hiän oikein lienöö, kun tuollakeinon viskoutuu? " Tällaisenkin lauseen olen joskus kuullut.

Vanha kansa kertoi muinoin eräästä ilmiöstä seuraavasti: "se taetaa olla ihan muavunnaenen sae". Mikähän lienee ollut kyseessä?

Onneksi suomen kieli ei ole vielä katoamassa.

Kesän loppupuolella, usein lakeuksilla, ja useammin kotikonnuillani täällä Lieksassa, puhun mieluusti pelloista; totean joskus ajellessani vaimolleni: Kylläpäs vilja on lakoavaa koska korsi ei ole tarpeeksi vahva. Sateen ja sanan mies jätän modernille vaimolleni sanomatta, koska siitä tulisi iänikuinen akateeminen ja kestoa vaativa sivistynyt väittely.

Hiljaisuus on matkaa tehdessä joskus minulle tyydyttävämpää, kuin jatkuva pohjoinen inttely.

Suomalais-ugrilaiset kielet ovat tosi mielenkiintoisia kieliä.
Jos esim. yrität sanoa englanniksi, että sataa? Riittääkö Rain, tuskin. Se (ehkä passiivin manmuoto) sana siihen tarvitaan ( It is raining)

Lupasin kamuttajalle palaavani vasta viikon päästä, mutta eihän sitä "mies" malta, kun on noin hyvä ja innoittava, intresantti aloitus.

PS. Täällä on yksi yleisesti käytetty sana, jonka merkitystä en ymmärrä ensinkään. Selventäkää mitä tarkoittaa peris. Ja toivon, että en provosoisi typeryksiä ko. sanan esiin tuodessani, vaan vain asiallisia kannanottoja olkaa hyvät.

Vedetään, työnnetään. Soudetaan ja huovataan ;

Ja se, muavanlainen (muavunlainen sae). Oisko pitkäkestoinen kuvatunlainen sääilmiö? Aiheuttaa saateella harmia heinän kuivaukseen, ja pitkäaikaisella pakkasella, talvena vähälumisena, routa kasvaa liian paksuksi?

Lyhyestä virsi kaunis!

Ja repesin nyt. Kun pesäpallokin otettiin huumorilla, välitunnilla.

Lauri ”Tahko” Pihkalasta sen verran tiedän, ja Alajärven Ankkurit, Vimpelin vedot, Kiteen Pallot, että kohta jatketaa, mutta nyt on vaimolla asiaaa...

PS. Sorry jos menee off the topic....

Mätäsvaaran Mänty unohtui.

Ja. Matovaaran Mahti.

Ja nyt. Hävetttäää. Moderni vaimoni korjaa. Perspallo on aivan oma lajinsa, niin kuin välituntipeleinä. Tulipahan tuokin selville.

Kiitos Wanha. ;)

No, sehän nyt mies vasta iliman luati. Ukonilima tuli parraasseen heinäntekoaekkaan. Se mies sana ei varsinaisesti tarkottanu Miestä, vaan se on n.s. viitesana vanhassa suomenkielessä. No, johan miekkonen tempun teki, ku meijä kaarat kuato, luojan ilima. No, voe tokkiissa, tullooko tuosta mies mittää ennee.

Nykyisin tietotulva on aika suuri. On totta, että sanankäytön monimuotoisessa maailmassamme osa suomen kielen sanoista katoaa.

Mielissämme ja lastemme mielessä ne ainakin alitajuisesti säilyvät, ainakin häilyvät maininkien lailla. Se mikä katoaa, on ainakin joskus ollut jossakin ajassa ja ymmärryksessämme.

Hiekkarantakaan ei ole koskaan autio. Jos tarkkaan katsoo, sieltä löytyy mitä on ollut, ja mikä tulee aina oleman. (Huom! Olikohan passiivimuoto kielioppivirhe ...man) Siis olisiko oikein olevan. Mutta mitä lauseyhteydessä vanpääte tarkoittaa?

Lopuksi, ennen nukkumaanmenoani totean, tai kysyn.

Miten käsitätte sanan etiikka?

Onko se adjektiivi vai yläsana jota emme ymmärrä?

Rehtorit ja oppillaat vastatkoon kvaliidisti.

Onko oikein väistää totuutta rahan ja hyvinvoinnin kustannuksella?

Moraalikin on kohta arveluttavan hirveä yläkäsite jota arvot ja politiikka eivät useinkaan ymmärrä! Valitettavaa, mutta totta.

Hyveitä ja olemuksen oleellista ymmärrystä etsimme aina ja jatkuvasti, ajattelemmepa sitä sitten millä tahansa kielellä.

Kotini on kotini ja se on. Muuta minulla ei todella ole. Kotini voi olla luova mielenikin mielissäni ajatellen

Äijän pittää olla sitten iteppäinen penska.
Tuommoinen lause muistui mieleen. Onkohan tuo normaalia itsepäisempi
kun korostetaan "äijän" sanalla?

Sanalla "äijän" ei tarkoitetaa todellakaan henkilöä eikä muutakaan oliota, vaan se on taipumaton adverbi. Voisin laittaa sen tilalle toisen taipumattoman adverbin "reten". Reten pittää olla sitten iteppäinen penska. Reten -sanalla on myös positiivinen korostus. "Onpa reten hyvvee pullaa". Uudempi muoto voisi olla "sikahyvää" pullaa!

Ka sittä reten, tuosta sanasta piti myös keskustella, en ollut kuullut koko sanaa Lieksan puolessa. Kun aloin seurustella enolaisen tytön kanssa , niin kuulin ensimmäisen kerran tuon tulevan appiukon suusta. Oli ilomantsilaisia.

Pielisjärveläinen äitini käytti reten -sanaa reten usein. Sanan nykyaikaisempi merkitys on "erittäin". Reten kelpo sana kehumiseen tai moittimiseen. Eräs Varpasen kansakoulussa aloittanut DI ei ilmeisesti ollut kuullut koskaan reten -sanaa, koska ei ymmärtänyt sen merkitystä. Ehdotteli sen tarkoittavan reteetä.

Tokko tietänettä, jotta "välleen"-sanaa käytettiin pian-sanan asemasta. Entäpä "ieti"- ja "anikka"-sanat, ovatko tuttuja?

Tietäjiltä haluaisin tiedustella sitä, että miksi "tuima" sanalla on täysin päinvastainen merkitys täällä idässä ja Lieksassa, kuin Länsi-Suomessa. Esim: "Onpas tuimaa ruokaa." Sen ymmärsin Pohjanmaalta tulleena liian suolaiseksi ruuaksi, mutta ilmeni, että onkin täällä päinvastoin?

Muistan kuulleeni "reten"-sanan Valtimolta kotoisin olleen henkilön puheessa, mutta en koskaan lieksalais-ilomantsilaisilta sukulaisiltani. "Maakuntasade"-sanaa käytti hämäläinen appeni äiti, lienee sama kuin "muavunlainen sae". Länsi- ja itämurteiden rajan kahta puolta monilla sanoilla on eri merkitys, "tuima" ei ole ainoa. "Kehdata" on toinen hyvä esimerkki. Vuosikymmenien länsisuomalaisen elon jälkeen tulin Lieksassa vieraillessani sanoneeksi nuorelle sukulaiselle saunanlämmityspuuhissa: "Mä pistän valkeen pesään." Ei ymmärtänyt alle kaksikymppinen. Murteet ovat suuri rikkaus!

Ymmärrän "kehdata" -verbin parilla tavalla. "Elä kehtoo höpöttee!" Merkitys on viitsiä.
"En kehtoo lähtee uimahalliin tämmösenä köllykkänä!" Merkitys on iljetä tai tohtia.

Varsin oivallista murteiden pohdiskelua ja sanojen merkitystä on nyt täällä. Tuohon saunomisjuttuunkin pitää oikein perehtyä tarkemmin.

On se äijän hienoa, että tällä palstalla jaksetaan kaiken moskan (mitenkähän monta merkitystä tuollakin sanalla on olemassa) lisäksi aloittaa asiallisia ja mielenkiintoisia ketjuja. Kiitos kuuluu eräiden, tiettyjen rekisteröityneiden nimimerkkien taholle.
Ajankohtakin sattui aivan oivallisesti juuri Kalevalan päivän aluspäiville, eli mikäpä on "eepostella" ;)

Uusimman Aku Ankan pääkirjoituksen on muuten kirjoittanut "First Lady" Jenni Haukio. Siksipä pari lainausta hänen tekstistään: "Kaikki maailman tieto ja viisaus perustuvat kieleen ja kirjallisuuteen. Oppiminen on lukemista ja lukeminen paljon muutakin kuin pänttäämistä - se voi olla myös viihdettä parhaimmillaan - kunhan löydät juuri ne Sinulle sopivimmat kirjat". Ja se toinen lainaus: "Akkarin sivut suorastaan pursuilevat värikästä ja omaleimaista, harvemmin puhekielessä kuultua suomea, johon uppoutumalla lukijan sanavarasto karttuu ja rikastuu kuin itsestään".

Tästä ketjusta tuli myös mieleeni Esko Salmisen Sata sanaa ohjelma, joka tuli 2000-luvun alussa Ylen kanavilta. Etsin äsken löytääkseni niitä areenasta tai you tubesta, mutta ei onnistunut; käyttöoikeudet kielletty. Niitä olisi ollut mukava katsella näin Kalevalan päivän aattona.

Tässä on teille linkki ko. ohjelmaa käsittelevälle sivulle.
http://yle.fi/vintti/yle.fi/muistikuvaputki/muistikuvaputki/rouvaruutu/esko-salmisen-sata-sanaa-ohjelma.htm

Palailen sivuille ehkä jo tänään jos siivoiltani jaksan tai kykenen;)

Suattasi muuten tuon muajunnaesen satteen vastakohtana olla elijjaan pouta. Aenahhii isäukko semmosta huasteli, jos koko taevas oli tääsin pilivetön.

Joskus sanojen merkitys muuttuu laidasta toiseen ajan myötä. Muistan kun inkeriläistä 1870-luvulla syntynyttä Lotta-mummoani sanottiin kunnioittavasti Ämmä-Lotaksi vielä 1950-luvulla. Hän kuoli Lieksassa 1960-luvulla. Ukki oli Äijä. Hän oli kuollut jo ennen syntymääni. Taisin joskus kertoakin, että esi-isäni on lähtöisin Inkerinmaan Kupanistsan kylästä.

Nykyään noilla nimityksillä on halveksiva sävy. Ämmä -sanan käyttö oli silloin omassa ympäristössämme normaalia ja kohdetta arvostavaa. Nyt ämmä -nimitys taitaa olla halventavien sanojen asteikon pahimmassa päässä.

Juuri näin.
Muistan kun aikoinaan nuorta vaimoani (täältä Itä-Suomesta) erään kokouksen jälkeisessä illanistujaisissa Kuopiossa toisaalta Suomesta olevat akottelivat, eli kutsuivat akaksi, hän loukkaantui syvästi.

Itse sukujuureni lännestä omaksuvana ,kokemuksesta osasin häntä lepytellä, että eivät he pahaa tarkoittaneet. Tyyli ja sanojen merkityksen ero on vain tajuttava eri vyöhykkeillä.

Ja sitä paitsi, ikä ja aika ei ratkaise käsitteiden olemusta. Silloin ennen joku asia näytti viehkeältä ja kauniilta. Nyt, tänä päivänä aivan yhtä kauniilta ja viehkeältä näyttävät tietyt asiat.

On asioita jotka muuttuvat. Onneksi ikääntyminen ei häiritse. Olemuskaan käsitteenä ei silmissäni muutu. Nyt puhun naisestani; yhtä rakas hän on edelleen kuin ennenkin.
Ja nyt häntä saa akotella;) Tai siis ainakin minä, jos on pilke silmäkulmassa.

PS. Jokos se "siiva" sanan merkitys selvisi?

Mitä mieltä olette tästä?

»Kaunis antiikki on kunnioitettavaa aikaa, mutta en usko sen milloinkaan olleen ihailtavaa. Katselen muinaiskansojen miehiä polveani notkistamatta. He ovat suuria, se on totta, mutta ihmisiä kuten mekin. [1]»

Yllätyin itsekin miksi törmäilen ymmärrykseeni ymmärryksen voimalla? Tahtoani toki ylläpitäen.

Muitten siivellä siivaten, vai miten se nyt meni?

https://www.youtube.com/watch?v=sx1vZJSDNHc
Tässä on hauska murrelaulu.
Täällä Syvässä Etelässä noin vuosi sitten jotkut nuoret olivat löytäneet tämän.
He kysyivät minulta, voisinko suomentaa tämän heille, koska tämän on muinais-suomea eivätkä he ymmärrä tätä, ehkä korkeintaan pari sanaa.

Tulinpas hyvälle päälle. Todella hyvä, vaikka onkin näitä vanhoja peruspolkkia. Musiikkimaku on monenmoista. Minä ainakin tykkäsin tästä. Murresanoissa en ole kovin tietäjä, enimmäkseen sellainen sekalainen Lännen suunnalta ja kauan Idässä asunut sekakielinen. Lopputulos on sitten mitä on;)

Laitan liitteeksi vielä em. kappaleen sanat ja uudemman version. Toki tuo alkuperäinen kamuttajan linkittämä on aivan huippu.

Lyrics to Ievan Polkka
Nuapurista kuulu se polokan tahti
jalakani pohjii kutkutti.
Ievan äiti se tyttöösä vahti
vaan kyllähän Ieva sen jutkutti,
sillä ei meitä silloin kiellot haittaa
kun myö tanssimme laiasta laitaan.
Salivili hipput tupput täppyt
äppyt tipput hilijalleen.

Ievan suu oli vehnäsellä
ko immeiset onnee toevotti.
Peä oli märkänä jokaisella
ja viulu se vinku ja voevotti.
Ei tätä poikoo märkyys haittaa
sillon ko laskoo laiasta laitaan.
Salivili hipput.

Ievan äiti se kammarissa
virsiä veisata huijjuutti,
kun tämä poika naapurissa
ämmän tyttöä nuijjuutti.
Eikä tätä poikoo ämmät haittaa
sillon ko laskoo laiasta laitaan.
Salivili.

Siellä oli lystiä soiton jäläkeen
sain minä kerran sytkyyttee.
Kottiin ko mäntii ni ämmä se riitelj
ja Ieva jo alako nyyhkyytteek.
Minä sanon Ievalle mitäpä se haittaa
laskemma vielähi laiasta laitaa.
Salivili.

Muorille sanon jotta tukkee suusi
en ruppee sun terveyttäs takkoomaa.
Terveenä peäset ku korjoot luusi
ja määt siitä murjuus makkoomaa.
Ei tätä poikoo hellyys haittaa
ko akkoja huhkii laiasta laitaan.
Salivili.
Sen minä sanon jotta purra pittää
ei mua niin voan nielasta.
Suat männä ite vaikka lännestä ittään
vaan minä en luovu Ievasta,
sillä ei tätä poikoo kainous haittaa
sillon ko tanssii laiasta laitaan.

ENGLISH TRANSLATION

The sound of a polka drifted from my neighbor's
and set my feet a-tapping oh!
Ieva's mother had her eye on her daughter but
Ieva she managed to fool her, you know.
'Cause who's going to listen to mother saying no
when we're all busy dancing to and fro!

Ieva was smiling, the fiddle it was wailing
as people crowded round to wish her luck.
Everyone was hot but it didn't seem to bother
the handsome young man, the dashing buck.
'Cause who's going to mind a drop of sweat
when he's all busy dancing to and fro!

Ieva's mother she shut herself away
in her own quiet room to hum a hymn.
Leaving our hero to have a spot of fun
in a neighbor's house when the lights are dim.
'Cause what does it matter what the old folks say
when you're all busy dancing to and fro!

When the music stopped then the real fun began
and that's when the laddie fooled around.
When he took her home, when the dancing was over
her mother angrily waiting they found.
But I said to her, Ieva, now don't you weep
and we'll soon be dancing to and fro!

I said to her mother now stop that noise
or I won't be responsible for what I do.
If you go quietly and stay in your room
you won't get hurt while your daughter I woo.
'Cause this fine laddie is a wild sort of guy
when he's all busy dancing to and fro!

One thing I tell you is you won't trap me,
no, you won't find me an easy catch.
Travel to the east and travel to the west but
Ieva and I are going to make a match.
'Cause this fine laddie ain't the bashful sort
when he's all busy dancing to and fro

Songwriters:
Publisher:
Powered by LyricFind

http://www.musictory.com/music/Loituma/Ievan Polkka

Wanhalieksslaine ja komuuttaja on sama vanha trulli

Ketjun alussa ollut mies -ilmaisu löytyi karjalan kielestä.

"4. interj:n tavoin ihastusta, ihmettelyä tms. ilmaisevissa huudahduslauseissa: kylläpä; -pa, -pä.
vai mies tuulda ńyhteä! silmäkaivoh lähteeseen ei miez jeädä kylmä, vez‿on kui poro (muga lämmä)! mies ku hevon ark̆kanoitšeksendeĺin, ga tšud en tappanuh ark̆kanah köyteen. Suoj | vai se oĺi mies suuri ĺindu! Salmi | vai nygöi miez vihmuu tänäpäi! vai miez meile nagristu rod́ih, smiet́t́inyh luulleet emmo. Säämäj

Suojärveläinen sanonta "vai se oĺi mies suuri ĺindu!" on hyvin samankaltainen Wanhan lieksalaisen esimerkin ”oli se mies melkoinen myräkkä” kanssa.

Pidempi muoto löytyy myös:
"ǁ Vrt. miesukko. vai miezukko vihmuu kylläpä sataa; toine päiv‿yhteh palah ei heittele! daa miezukko muga ozuttih, ei olluh tänäpäi hyvä päivy.

Äijän puolestaan tarkoittaa paljon.

Suomen murteiden osalta jatkan asian parissa myöhemmin.

mielenkiintoinen ketju taasen kiitos kirjoittajille

Odotan lisää lieksalaisia aiheita palstalle.

Olette hyviä "paperitähtiä, ilman masennusta".

Armottomasti olen esim. osasotilas.

Elake sanan omasta mielstäni omalle mielelleni olen selventänyt.

Se liittyy elatuksen alkuun ja sortin säätyläisyyteen. Armon vuoteen? Ylisanoihin, joka ei ollut piipitystä viisaudessa.

Kaikesta huolimatta aamuni alkaa aalla epäselvän nerokkaana.

Olenko edes astinnut hieman?

Harmittaa, että olette pakeitoituja lämmitysongelmia, pakettiratkaisujen.

Sellaista säästökassaa, joka olisi olemassa runssaana katoamattomana, tai katoavana, ei ole olemassa.

Ensin jää ajatuksen kupeen itsehyöty. Kokoamme kauniisti mielikuviimme vaikka haukea tai kahvia.

Rakkaus ei ole itsestään selvyys. Se on sanankäytössämmekin kuin tunne suurempi.

Tunteen nappulaan nojaaminen on joskus , mitä tahansa.

Enimäkseen ajan ja Teidän ymmärrrystä.

Torppari ja syytinki. Nekin ovat jotenkin katoavaa suomen kieltä. Tai ainakin niiden sanojen merkitystä ei nuoret täysin pintaraapaisultaan kehtaa hiffata.

Talonomistaja tai vuokralainen on heille selveet ilmaisu.

Perussanojen ilmaisuun tai niiden ymmärryksen yhteikasvuun ja erikoistumiseen on matka loistokkaan pitkähkö.

Vaatii ummia sekä monimuotoista päivinöin katsomusta, kokemusta, toivoa, pyyntöä. Mitä vain hiuksillanne, ja sen alla on.

Joku tai mikä aina liikkuu.

Kuunnellaan kopisevia korkoja;)

Hetken pimeys on lepo valveesta, että, heräisit uuteen päivään.

Ja unta lähden katselemaan.

Esitän yömyssyksi hippa sanan. Olenko hipaton vai tipaton?

Hymy huulet kyllä huomataan...

https://www.youtube.com/watch?v=vlQKXxm2uSk

Että sydän ei saa surua tuntea.

Kun lieksalainen oleskelee vaikkapa työn merkeissä muutaman viikon pääkaupunkiseudulla, hän puhekielensä muuttuu omituiseksi kirjakielen ja murteen sekoitukseksi kun hän yrittää matkia helsinkiläisiä.

Puheen eron huomaavat Lieksassa pienet lapsetkin. Kun matkalainen käy lomalla Lieksassa, pienet sisarukset kysyvät heti ”miksi tuo meijän Markus puhhuu nuin ouvosti?” Ihmetellä sitä pitääkin, miksi. Miksi opittua äidinkieltä pitää muuttaa toisella paikkakunnalla? Onko se jotenkin hienompaa? Vai eikö maalaisuus saa näkyä?

Maalaisuus näkyy ja pysyy joka tapauksessa mongerruksesta huolimatta. Olen sitä mieltä, että hitulaatanen on meijän kielellä hitulaatanen Helsingissäkin.

Onneksi se törkyturpa kamuttaja on hävinnyt huomasi paljastuneensa.

Lapsena käyttämämme murre oli ainoa kielemme, jota osasimme puhua. Opettajat tarttuivat todellakin murteellisiin ilmaisuihimme hanakasti. Muistan, kuinka 50-luvun alkuvuosina ensimmäinen kansakoulun opettajani Martta Voittamo oikaisi oppilasta kun hänen aineessaan luki ”herättyäni laitoin heti tilani”. Tuskin olimme tuolloin vielä vuoteesta kuulleetkaan. Minun kouluaikanani opetettiin, miltei pakotettiin lukemaan ja kirjoittamaan. Nykyään taitaa olla toisin tutkimuksissa ilmenneistä seurauksista päätellen.

Kirjoitimme vihkoihimme myös opettajan sanelemaa tekstiä toistamiskokeessa. Hyvin moni oppilas oli kirjoittanut ”Helssingissä”. Minäkin olin silloin varma, että opettaja sanoi sanan juuri noin. Se taisi olla sanan hienompi muoto tuolloin.

Opettajien käyttämät esimerkit jäivät hyvin mieleen. Oppikoulussa olin ”pakotettuna” saksan luokalla, koska puolet oppilaista luki saksaa ja puolet englantia. Saksan opettajani Mainio Helojoki kysyi mikä on saksaksi ”paeta”. Helojoki vastasi itse, että se on ”das Hemd”. Muistanpa sanan ”paita” vieläkin. Muistan myös verbin ”fliehen”.

Lähes kaikki suomalaiset oppivat lukemaan jo sata vuotta sitten. 2000 -luvulla lukutaito on rapistunut ja nuorista jo iso osa on lähes lukutaidottomia. Kirjoitustaidottomuus kulkee tietenkin siinä sivussa. Nuori osaa kirjoittaa auttavasti vain muutaman sanan virkkeitä, mutta nekin ovat usein täynnä kirjoitus- ja kielioppivirheitä.

Entisajan koulussa luku- ja kirjoitustaidoissa jälkeen jääneet jätettiin luokalleen, jopa ensimmäisestä kansakoululuokasta alkaen. Nykyajan lapset kulkevat koulunsa läpi luku- ja kirjoitustaidottomina. Luokallejäännistä ei ole pelkoa. Opettajat haluavat heistä mahdollisimman pian eroon.

Näilläkin palstoilla huomaa jatkuvasti luku- ja kirjoitustaidottoman nuoren sepustuksia. Teksti on surkean hapuilevaa, jossa on vain muutama kavereilta kuultu sana kuten mamu, homo, suvakki, peris, musu, jotka nekään eivät ole suomea.

Peittääkseen taidottomuuttaan, he liittävät viesteihinsä linkkejä maailman uutisista. Sellainen ei ole mitään keskustelua, vaan tarpeetonta palstan täytettä ja häirintää.

Muistatteko mitä tarkoitti jos joku tuli tai meni "semmosella votakalla" tai " semmosella hötäkällä"? Ukkini ja mummoni aina käytti noita sanontoja!

Palautetaan

Tuosta Ievan polokasta hieman lisää.
Se on äänitetty ja esitetty ympäri maailman monina sovituksina, jopa Japanissa.
Laitan 3 eri versiota.
Täälläpäin on monilla puhelimen hälytysäänenä, joten sitä kuulee päivittäin kaupoissa.

Luin jostain vanhoista musiikki jutuista, että se on lähtöisin (=juuret) Pielisjärveltä.

https://www.youtube.com/watch?v=pOXStLCZrPM

https://www.youtube.com/watch?v=qfxJX94c8SY

https://www.youtube.com/watch?v=kbbA9BhCTko

Ja kuka laittoi peltiruuvin autoni renkaaseen. Ja pölli mummopyöräni.

Hae komuttaja kipsi pois meidän tallista.

Kamuttajalla näyttää olevan taas maanis debresdinen vaihe eikä lääkitys pure

Lääkityksen puute näyttää vaivaavan hyvin monta viestejään sinkoilevaa pökröpoikaa.

Hulluja on monenlaisia joista seinähullut pahimpia.