Löysimme toisemme tuhansien joukosta

SydänRikki

Ja nyt meitä ei enää ole :(Et ehkä koskaan näe ja lue tätä mutta kirjoitan silti. Löysimme toisemme tuhansien joukosta..kirjoitit minulle eräs kaunis ilta,en muista satoiko vai paistoiko mutta se muuttui kauniiksi kun vastasit minulle.Höpisimme ihan tyhmiä muutaman viestin verran,pyysit ajelulle ja minä lähdin,epäilin että uskallanko mutta päätin uskaltaa koska sanoithan olevasi "kiltti perheen isä". Teimme treffit..odotin paikassa x ,sinua ei näkynyt emmekä olleet vaihtaneet numeroita että olisi voitu soittaa,odotin ja odotin ja ajattelin että teit oharit..päätin odottaa vielä hetken.Hermostuneena kävelin eestaas kunnes näin auton kaartavan suuntaani ja katsoin sinua ja sinä minua,se olit sinä ja tulit paikalle,pyysit anteeksi,olit eksynyt.Onneksi ystäväsi neuvoi reitin. Nousit autosta,tervehdit ja ojensit ruusut ja silloin jalkani muuttui makarooniksi,hymysi ja katseesi...olin myyty. Istuin autoon ja lähdimme ajelemaan.Ujostutti mutta silti juttu luisti,ajelimme koko yön ja juttelimme.Toit minut treffien päätteeksi lähelle kotiani,istuimme vielä autossa ja mietin uskallanko kysyä numeroa...en olisi ehkä uskaltanut mutta sinä pyysit numeroani,annoin sen.Lähdin..sinäkin lähdit..väärään suuntaan ja eksyit taas,suuntavaistosi oli vähän hakusessa.. Myöhemmin laitoit viestin ja kiitit illasta ja pyysit uudelleen ulos,seuraavana iltana.Suostuin...aamulla laitoit viestin ja mietimme mitä tekisimme illalla,ehdotit hohtokeilausta ja sait suostuteltua minut sinne.Ilta tuli,menimme keilaamaan,katselin sinua salaa ja sinäkin kerroit myöhemmin katselleesi minua.Lähdimme vielä syömään ja taas ajelimme koko yön,taas se hetki kun sinun piti lähteä...halasimme illan päätteeksi ja olin ihastunut.Sen jälkeen viestit ja soitot alkoi todenteolla,näimme aina kun mahdollista.Mietimme monesti miten voi olla että löysimme toisemme tuhansien joukosta,ei se ole mahdollista...mutta se oli. Pikkuhiljaa päästin sinua lähemmäs,siinä kesti oman aikansa mutta tiedät kyllä miksi.Olin onnellinen...sinäkin kerroit olevasi.Sinua koeteltiin ja olin tukena,muistan kun tulit kipeänä luokseni,sinua sattui ja melkein itkit,tulit luokseni ja nukuit sohvalla.Seuraavana iltana pyysin sinut viereeni nukkumaan vaikka sänky oli kapea ja sinua sattui mutta sovimme sinne kuitenkin hyvin:) Muistan kuinka erään kerran pötkötimme sinun sängyssä ja mietimme että seurustellanko me nyt...kyllä,jos joku kysyisi voisimme sanoa että kyllä,seurustelemme. Sen jälkeen elämämme alkoi todenteolla yhdessä.Aikamme tapailimme keskenämme kunnes tuli aika tavata lapsesi,jännitin sitä hurjasti...olimme luonasi kun lapsesi tulivat...heitä ujostutti ja jännitti ja minuakin,päätimme että menemme elokuviin,sopivasti hämärää eikä heti tule paineita niin lapsille kuin minullekaan.Tapaaminen meni hyvin vaikka en ollutkaan blondi :) Siitä sitten pikkuhiljaa näimme niin kahdestaan kuin lasten kera,tulimme kaikki hyvin toimeen. Elämä oli pitkästä aikaa ihanaa ja onnellista,tulevaisuus näytti valoisalta.Olimme jo ollet yhdessä jonkun kuukauden kun rupesimme puhumaan yhdessä asumisesta,olinhan jo epäviralliseti luonasi jatkuvasti niin miksei sitten virallisesti...katselimme asuntoja aina välillä ja haaveilimme.Olimme olleet yhdessä puoli vuotta kun vaihdoit työpaikkaa,olit onnellinen siitä,nyt oli kiva paikka ja kivat työkaverit...minäkin olin iloinen että vihdoin pääsit paikkaan jossa on mukavaa eikä aina vituta.Sitten tapahtui jotain...työtahti oli hirveää,minun mielestä ainakin,olit väsynyt ja väsyneenä rupesi koti olotkin tuntumaan ikävältä.Sinä muutuit,en tunnistanut sinua enää siksi samaksi ihmiseksi joka vei minut hohtokeilaamaan ja tykkäsi soitella ja viestitellä hassuistakin jutuista.Meille tuli kinaa ja ilmassa oli ikävää tunnelmaa.Se ei loppunut..välillä helpotti ja sitten taas sama kuvio.Sinua rupesi kuulemma ahdistamaan...halusit olla yksin,töistä ei ollut kiva tulla kotiin kun minä olin siellä,minusta tuntui pahalta kun ajattelit niin.Elimme niin,sinä kävit nukkumassa kotona pari tuntia ja lähdit taas,et ollut enää kotona..ja kun olit et ollut läsnä. Sitten se päivä tuli...halusit että lähden pois..halusit omaa aikaa ja olla yksin. Se oli tuskaa...olla erossa ja pelätä että eroko tässä tulee..jonkun aikaa sitä kesti,emme nähneet,sinä et soitellu,minä soitin..mutta minua ahdisti olla löysässä hirressä.Sitten se päivä tuli..viikkojen vatvomisten jälkeen erosimme.Sydämeni särkyi,en nukkunut en syönyt,itkin vain. 3viikkoa siitä otit yhteyttä ja kysyin miten menee?...ei hyvin.Aloimme keskustella,välillä sovussa ja välillä hermostuen,viestejä ja soittoja ja asian puimista että missä meni vikaan ja kuka teki mitäkin.Selvitimme...olimme puheväleissä.Päätimme koittaa vielä,sitä kesti 3viikkoa.Sitten elämä synkkeni,halusit erota lopullisesti,melkein vuosi yhdessä..Nyt olen rikki,elämä mustui,ikävöin sinua ja lapsiasi,menetin sinut.Kerroit miksi haluat erota mutta luulen että et puhunut totta,ehkä siksi ettet satuta enempää,en tiedä.Minulla on omat epäilykseni.Rikoit sydämeni :`(

13

864

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • palanenmaassa

      Minunkin sydämeni on rikki :.( Voimia

    • Minä9

      Melkein kuin oma tarinani .... ikävä on.

      • hmm___

        onko sama pelimies ?


      • hetieromaan

        ,,,kuin oma tarina" ...... heti treffeille, heti sänkyyn


    • tutustutaanens

      "Olimme jo olleet yhdessä jonkun kuukauden " ??
      Eronnut miehen kaa ? hoh nopee mies

      • SydänRikki

        En ymmärrä mitä tarkoitat mutta olimme yhdessä n.vuoden.


      • jonkunkuukauden

        ensin tutustutaan, sitten annetaan


    • Salailullaeialamikään

      Jo on ukkomies joka kerkiää. Jäi varmaan mahtavat fiilikset tämän jälkeen. Miksi yleensäkään alkaa suhdetta varatun kanssa? Siitä ei jää käteen kuin vitutus ja tuskat. Eikö olisi parempi ottaa sinkkumies?Jospa opit tästä ei kannata varattua vongata!

      • SydänRikki

        Ei ollut ukkomies eikä varattu enkä minäkään varattu. Mistä sen sait päähäsi?


    • muotoseikkoja

      Kappalejaot,
      pilkun ja pisteen jälkeen yksi tyhjä välilyönti

    • fhkues

      Kuka hemmetti jaksaa noin pitkiä stooreja kahlata, tai sihtautua ihmisiin noin vakavasti? Mä en. No, elämä opettaa sutkin.

      • Qstonen

        Tuliko mieleesi että tämä oli ehkä aloittajan kirje exälleen. Aina sanotaan että tunteet voi purkaa kirjeeksi mutta ei koskaan lähetä sitä mutta saa asiat silti sydämeltä pois. Tämä ehkä oli sellainen.


    • Hagrskagsgs

      kaunis ja surullinen tarina

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Miksi et irrota otettasi

      Suhteeni?
      Ikävä
      86
      3176
    2. Koko ajan olet

      Senkin suhteen kiusannut. Halut on ihan mielettömät olleet jo pitkään
      Ikävä
      88
      3023
    3. Muutama syy

      Sille miksi IRL kohtaaminen on hänelle vaikeaa
      Ikävä
      68
      1862
    4. Tykkään susta

      Elämäni loppuun asti. Olet niin suuresti siihen vaikuttanut. Tykkäsit tai et siitä
      Ikävä
      19
      1812
    5. Onko kaikki hyvin, iso huoli sinusta

      Miten jakselet? Onko sattunut jotain ikävää. Naiselta
      Ikävä
      27
      1711
    6. Estitkö sä minut

      Oikeasti. Haluatko, että jätän sun ajattelemisen? :3
      Ikävä
      21
      1691
    7. Onko kaivatullasi

      Hyvä vai huono huumorintaju?
      Ikävä
      24
      1677
    8. Pettymys! Tähdet, tähdet -kisassa tämä erikoisjakso pois - Pistänyt artistit todella lujille!

      Tähdet, tähdet -kisa on edennyt genrestä toiseen. Mutta erästä monen toivomaa erikoisjaksoa ei tällä kaudella nähdä. Voi
      Tv-sarjat
      32
      1336
    9. Tiedätkö tykkääkö

      Kaivatustasi siinä mielessä joku muukin kuin sinä itse
      Ikävä
      48
      1327
    10. Onko meillä

      Molemmilla nyt hyvät fiilikset😢ei ainakaan mulla mutta eteenpäin on mentävä😏ikävä on, kait se helpottaa ajan myötä. Ko
      Ikävä
      9
      1309
    Aihe