Energiaperiaate lujarissa

ArvidY

Mistä löytyisi yksinkertainen esimerkki virtuaalisen työn periaatteen käyttöä lujuusoppiin kuuluvien ongelmien ratkaisussa.

7

1489

2Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Noin hetkessä välähtää että kehä-ja ristikkorakenteiden muodonmuutoksia ei paljon muilla tavoin viitsi edes ajatella.

      • Energiamenetelmä

        Miten se yhtälö muodostetaan voiman vaikutuspisteessä.


      • Energiamenetelmä kirjoitti:

        Miten se yhtälö muodostetaan voiman vaikutuspisteessä.

        Esimerkiksi tasoristikon taipuma pistekuorman kohdalla lasketaan niin että jokaisen sauvan tukivoima määritetään jollain tavalla (Ritter, Cremona), ja sauvaan sisältyvä energia on tukivoima*voiman aiheuttama venymä/kutistuma.
        Kokonanis energia on näiden sauvoihin sitoutuneiden osa energioiden summa ja sen pitäisi olla yhtä suuri kuin pistekuorman vaikutuksesta syntyvä siirtymä, joka on luonnollisesti taipuma voiman kohdalla.
        Samalla periaatteella menee kehärakenteetkin, työtä vaan on enemmän kuin enterin painallus.


      • Jäykkyyslukueimomentti

        Mikä on jäykkyyslukujen menetelmä, onko mitään tekemistä työ ja energiaperiaatteen kanssa.


    • Hallaahon.äänestäjä7

      Virtuaalinen työ ei ole energiaperiaate sillä jos olisi
      ei lujuusoppia dynamiikkaa Lagrange tms. EI VOISI KÄYTTÄÄ DISSIPATIIVISISSA HÄVIÖLLISISSÄ SYSTEEMEISSÄ VAIKKA TIETENKIN VOI

      Virtuaalisesta työstä on kirjoja pilvin pimein

      Tarkoitat varmaan suomeksi
      KAIKKIEN LUJUUSOPPINEIDEN teoreettinen ÄITI ON SILLOIN ARVO YLINEN lujuusoppi
      mutta huomaa että kyseessä on lineaarinen lujuusopin klassinen kaikkien ammattilaisten kirja, jos haluat (tarkan) epälineraarisen teorian niin sitten tensoripohjainen opiskelu

      http://www.antikvaari.fi/naytatuote.asp?id=1450319


      eli kirjan yhtälöissä epsilon(i,j) on vain lineaariset termit eli kolmas termi puuttuu (3. yhtälö alusta)

      http://www.brown.edu/Departments/Engineering/Courses/EN224/vwork/vwork.html

      • Hitmo

        Virtuaalisessa työssä on otettu huomioon hitausvoimat ja Aallon professorit toitottavat, että se on vanhimpia tunnettuja energiaperiaatteen muotoja.


    • Savontalempää

      d’Alembertin periaatteesta on kehitetty MEKMenet.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Zelenskyi ei suostunut nöyrtymään Trumpin ja Vancen edessä, siksi meni pieleen

      Trumppia täytyy imarrella, silloin homma toimii aina. Tähän Zelenskyi ei suostunut.
      Maailman menoa
      656
      5430
    2. Harmi että

      Pidät niin vastenmielisenä. Olen minäkin välissä ollut ihan kamala sinulle ja ihmetellyt miten voit minusta tykätä. Se o
      Ikävä
      21
      2377
    3. Ajattele miten

      Paljon ottajia sinulla olisi
      Ikävä
      114
      1637
    4. Trump näytti slipoveri-ukolle kaapin paikan!

      Slipoveri-ukko Ukrainan presidentti Volodimir Selenskyi meni tapaamaan valkoiseen taloon Trumppia ilman kunnon tuliaisia
      Kajaani
      239
      1620
    5. Tekisitkö jotain toisin

      Kaivattusi kanssa alusta alkaen? 😍
      Ikävä
      93
      1487
    6. En rehellisesti usko et oisit

      Sekuntiakaan oikeasti mua kaivannut. Tai edes miettinyt miten mulla menee. Jotenkin todennäköisesti hyödyt tästäkin jos
      Ikävä
      23
      1426
    7. Nainen, olet jotenkin lumoava

      Katselen kauneuttasi kuin kuuta, sen loistoa pimeässä. Sen kaunis valo on kaunista sekä herkkää ja lumoavaa. Olet naisel
      Ikävä
      68
      1185
    8. Näin sinusta taas unta!

      Unessa olin pakahtuneesti rakastunut sinuun. Olimme vanhassa talossa jossa oli yläkerran huoneissa pyöreät ikkunat. Pöly
      Ikävä
      9
      1163
    9. Kun Zele jenkeissä kävi

      Enää ei Zele saanutkaan miljardeja ilmaista rahaa niin helposti. Läksyttivät oikein kunnolla pientä miestä ja joutui poi
      Maailman menoa
      324
      1150
    10. Suomennettua: professori Jeffrey Sachs avaa Ukrainan sodan taustat luennollaan EU parlamentissa

      Jeffrey Sachs on yhdysvaltalainen ekonomisti. Sachs toimii Columbian yliopiston The Earth Instituten johtajana. Aiemmin
      NATO
      324
      1136
    Aihe