Äitini on vaativa tyyppi. Tämä yli 70 v mamma on päässyt elämässään helpolla, mies teki kaiken hänen puolestaan. Nyt hän on ollut leskenä neljä vuotta ja käyttäytyy kuin pahantuulinen teini. Hän ei muka osaa tehdä mitään itse, aina pitää jonkun tulla auttamaan. Nyt olemme saaneet hänet pienellä pakolla hoitamaan asioitaan Kelassa, pankissa ym. ja hyvin on osannut vaikka kiukutteleekin. Kun hän joutui muuttamaan keväällä, olimme aika lujilla, tämä emäntä ei suostunut pakkaamaan omia tavaroitaan vaan seisoskeli vieressä ja katseli, jos joku suoraan ehdotti, että otapa kiinni työstä, se vaan häipyi toiseen huoneeseen.
Nyt uusin murhe on tämä ruualla leikkiminen, nirsoilee eikä suostu syömään kunnon ruokaa. Hän ei itse tee ruokaa, koska on tottunut että pappa teki ja kantoi kaiken hänelle eteen. Silloinkin hän valitti ja haukkui, mikään ei kelvannut. Nyt hän on ollut sairaalassa koska on niin pahasti aliravittu ja aneeminen. Hän kiristää ja syyllistää läheisiään jotka haluaisivat auttaa, mutta voimat täs alkaa loppua meiltä kaikilta.
Psykiatrin apua varmaan kaipaisi, mutta tuskin ikinä suostuu. Haluamme pitää hänet vielä luotamme, onhan hänellä hyviäkin päiviä... tuntuu vaan et mikään ei riitä. Mitähän sitä vielä yrittäisi? Tämä on häneltä kovaa huomionhakemista ja hyväksikäyttöä, me lähimmät olemme jo väsyneet temppuiluun.
prinsessasyndrooma
11
243
Vastaukset
- ätmis
Se on 14-vuotiaalle tytölle vaikea paikka hoitaa äitiään, joka on sairas ja katkera ja purkaa pahaa oloaan.
- mitä69
..???...
- Vaikoväsynytelämään
Otan osaa, varmasti henkisesti rankkaa. Toimiiko muisti muuten hyvin, johtuuko tuo vanhuudesta? Jokin oire vakavammasta?
- väsynyt50
Luulen että hän on vielä terävä täti, mutta vaikea sanoa kun ei aina tiedä onko oikeasti hassu vai heittäytyykö vaan avuttomaksi. Kummallista kun ihminen voikin olla noin laiska. Hän tosiaankin istuu ihan pokkana sohvalla ja odottaa palvelua, myös silloin kun me olemme hänen luonaan kylässä, vieras keittää kahvit ym.
- älä_aina_jaksa
jopa oli outo aloitus. Ensin sanotaan äiti, sitten hän on mamma, emäntä, mies teki ja hetken kuluttua tämä mies on pappa, kuitenkin oli ilmeisesti apn isä.
Nyt tämä äiti, mamma, emäntä onkin täti....
Tätä samaa sekavaa paskaa saa lukea täällä toistuvasti, saman ihmisen tekemiä aloituksia kaikki.- keskikokoineneukko
Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Minäkin olen vaimo, emäntä, meidän muija, täti, riippuu tilanteesta. Huumorintajua ja muutakin tajua täs maailmas tarvitaan, eik vaan?
- älä_aina_jaksa
keskikokoineneukko kirjoitti:
Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Minäkin olen vaimo, emäntä, meidän muija, täti, riippuu tilanteesta. Huumorintajua ja muutakin tajua täs maailmas tarvitaan, eik vaan?
ai, tämä aloitus olikin huumoria, no, sitten eihän tämä paskaa olekaan. Tämähän olikin oman äidin kehumista. Aloittajalla on sama huumorintaju kuin äidillään :).
- vanheneekaikki
OLi sairaalassa. Eikö sieltä annettu mitään ohjeita? Tai ohjattu geriatrille tms.? Vanhustyönjohtajaan voisi kai ottaa yhteyttä. Ehkä tuodaan ruoka kotiin. Kodinhoitaja t. kotisairaanhoitaja voisi joskus käydä? Jotain ammattilaisapua tarvitaan, muuten läheisten voimat loppuu.
- Uooiy
Luulen että olet tulkinnut hänen tilanteensa täysin väärin.
Entä jos hänellä on vanhuusiän masennus? Entä jos sairastaa vaikeaa ahdistusta? Nämä tekevät nuorenkin ihmisen täysin toimintakyvyttömäksi, ei yksinkertaisesti ole voimia, ei edes kahvinkeittoon.
Joillekin vanhuksille myös kehittyy erilaisia fobioita. Tunsin vanhuksen jolla oli voimakas tukehtumisen pelko. Hän suostui syömään vain vauvanruokaa , söi sitä varovasti pienellä kahvilusikalla. Siltikin pienenpienet esim perunanpalat hän keräsi suustaan lautasen reunalle ettei ne juuttuisi kurkkuun.
Hän joutui tämän tästä sairaalahoitoon aliravitsemuksen takia.
On kauheaa että sinä tuomitset äitisi ''prinsessasyndroomaa'' potevaksi! Ei hän mitään prinsessaa leiki, hän on ahdistunut, ja siksi aloitekyvytön ja saamaton.
Miten voit arvioida äitisi elämää siten että hän on päässyt helpolla? Ethän voi tietää mitä hän on joutunut elämässään kokemaan.- LapseksJälleen
Aloittajahan sanoi että mies on passannut ennen, nyt odottaa että muut passaavat.
Jonkinlaisesta persoonallisuuden häiriöstä lienee kyse. Miehen eläessä on ylentänyt itseään miestä alentamalla, mutta kun ei ole miestä enää, kompensoi tilannetta kiusaamalla muita. Äitisi on varmaan pohjimmiltaan todella heikkoitsetuntoinen ja hankkii huomiota tuolla kiukuttelulla ja syömättömyydellään. Hän on kuin pieni lapsi joka heittäytyy selälleen lattialle huutamaan kun ei saa kuuta taivaalta.
Joitakin vuosia sitten täällä kertoi tarinaa nainen jonka anoppi oli heittäytynyt samaan tapaan avuttomaksi. Anoppi tosin oli syönyt itsensä sairaaksi ja lähes liikuntakyvyttömäksi. Sairauksiaan ja liikuntavaikuksiaan käyttäen hyppyytti sukuaan, oli aivan törkeä. Ei suostunut ottamaan mitään ulkopuolista apua vaan vaati kellon ympäri sukulaisia juoksemaan paikalla milloin minkäkin syyn varjolla. Miniä oli jo aivan uuvuksissa. Hän jo mietti voiko anopin vain jättää oman onnensa nojaa ja toivoa että se ulkopuolinen apu alkaisi kelvata kun muuta ei ole. Pelotti vaan että anoppi ihan oikeasti kuolee asuntoonsa. Suku oli ottanut yhteyttä kuntaan ja terveyskeskukseen moneen kertaan mutta kunta ei voinut tehdä mitään kun anoppi kieltäytyi kaikesta yhteistyöstä.
En tiedä kuinka tuossa sitten kävi, mutta lienee paras ajatella että äitisi on todellakin lapsi joka tarvitsee rajoja. On tukasti pidettävä siitä kiinni että äitisi huolehtii asioista joista hän kohtuudella kykenee huolehtimaan. Hänelle on sanottava että syömättömyydestään hän kantaa yksin vastuun, muita on turha syyllistää. Joko uuvutatte itsenne tai sitten laitatte rajat jotka ehkä vievät asioita eteenpäin. Lääkärien kanssa tietysti kannattaa puhua, josko on jotakin sairautta, mutta suurin ongelma lienee tuo minäkuvan häiriö. - väsynyt50
LapseksJälleen kirjoitti:
Aloittajahan sanoi että mies on passannut ennen, nyt odottaa että muut passaavat.
Jonkinlaisesta persoonallisuuden häiriöstä lienee kyse. Miehen eläessä on ylentänyt itseään miestä alentamalla, mutta kun ei ole miestä enää, kompensoi tilannetta kiusaamalla muita. Äitisi on varmaan pohjimmiltaan todella heikkoitsetuntoinen ja hankkii huomiota tuolla kiukuttelulla ja syömättömyydellään. Hän on kuin pieni lapsi joka heittäytyy selälleen lattialle huutamaan kun ei saa kuuta taivaalta.
Joitakin vuosia sitten täällä kertoi tarinaa nainen jonka anoppi oli heittäytynyt samaan tapaan avuttomaksi. Anoppi tosin oli syönyt itsensä sairaaksi ja lähes liikuntakyvyttömäksi. Sairauksiaan ja liikuntavaikuksiaan käyttäen hyppyytti sukuaan, oli aivan törkeä. Ei suostunut ottamaan mitään ulkopuolista apua vaan vaati kellon ympäri sukulaisia juoksemaan paikalla milloin minkäkin syyn varjolla. Miniä oli jo aivan uuvuksissa. Hän jo mietti voiko anopin vain jättää oman onnensa nojaa ja toivoa että se ulkopuolinen apu alkaisi kelvata kun muuta ei ole. Pelotti vaan että anoppi ihan oikeasti kuolee asuntoonsa. Suku oli ottanut yhteyttä kuntaan ja terveyskeskukseen moneen kertaan mutta kunta ei voinut tehdä mitään kun anoppi kieltäytyi kaikesta yhteistyöstä.
En tiedä kuinka tuossa sitten kävi, mutta lienee paras ajatella että äitisi on todellakin lapsi joka tarvitsee rajoja. On tukasti pidettävä siitä kiinni että äitisi huolehtii asioista joista hän kohtuudella kykenee huolehtimaan. Hänelle on sanottava että syömättömyydestään hän kantaa yksin vastuun, muita on turha syyllistää. Joko uuvutatte itsenne tai sitten laitatte rajat jotka ehkä vievät asioita eteenpäin. Lääkärien kanssa tietysti kannattaa puhua, josko on jotakin sairautta, mutta suurin ongelma lienee tuo minäkuvan häiriö.Kiitos hyvästä vastauksesta. Noin olen minäkin tämän asian ajatellut. Psykiatrin apua varmaan tarvittais mutta niinkuin jo sanoin, tuskin äitini tulee suostumaan. Pitänee silti varovasti yrittää.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 743022
- 712901
- 681842
Tykkään susta
Elämäni loppuun asti. Olet niin suuresti siihen vaikuttanut. Tykkäsit tai et siitä171709- 241667
- 261642
- 201620
- 481307
- 381283
Onko meillä
Molemmilla nyt hyvät fiilikset😢ei ainakaan mulla mutta eteenpäin on mentävä😏ikävä on, kait se helpottaa ajan myötä. Ko91279