Olen runollinen lapsi

Olen A.W Yrjänä,
ja olen vetänyt sieniä,
pitävät minua syvällisenä,
vaikka olenkin vain ihan mömmöissä

Yksin nurkassa hihitän,
piirrän lattiaan ympyrän,
jotain merkityksetöntä selitän,
näen niiden tarkoituksetonta tarkoitusta etsivän.

Aika hyvin ne juttuja keksivät,
piilomerkityksiä löytävät,
samalla kun sanoituksiani miettivät,
tahtonsa elää hylkäävät.

Nauran koska ne eivät tajua
rakastavansa miestä joka on aineissa
päätän nyt olevani jumala
ja lähden lentoon; vedin taas vähän kaikkea