Hei,
Mitä tehdä vanhoille rakkauskirjeille (20-30 vuotta vanhoja)?
Olisi toisaalta hauska lukea läpi, sillä ei yhtään muista mitä kaikkea on tapahtunut...
Olisikohan sittenkin parempi polttaa kaikki entisten tyttöystävien kirjeet???
Miten itse olette toimineet?
vanhat rakkauskirjeet
9
554
Vastaukset
- 4966
Ei niitä ainakaan polttaa kannata.
- Hokkustapokkusta
Kukin tavallaan. Itse kävitin kaikki sellaiset silloin, kun tapasin sitten elämäni rakkauden. Muistothan ovat sisällämme, ei niihin kuoria tarvita. Saatatisit loukata myös rakastasi, sillä meillä kaikilla on niin omanlaiset näkemykset. Ehkäpä kysyt rakkaaltasi, mitä hän asiasta ajattelee?
- alvuur
Miltä rakkaalta? Aloittaja ei mainitse mitään rakasta, voi hyvinkin olla sinkku.
- vainsinulletarkoitettu
Kirjeet ja niissä olevat asiat on luottamuksella vain apn silmille kirjoitettuja sillä hetkellä kun ne on kirjoitettu.
Eivät 20-30 vuotta sitten saadut rakkauskirjeet kuulu nykyiselle puolisolle eikä missään tapauksessa yleiseen jakeluun.
Jo pelkästään kirjeiden lähettäneiden ihmisten intimiteettisyistäkin on väärin näyttää kirjeitä muille tai julkistaa niitä kaveripiirissä. Kirjoittajat ovat kertoneet sen hetkisiä, ehkä jopa hyvin syviäkin, tunteita ap:tä kohtaan, ei niitä ole tarkoitettu kirjoitushetkellä vieraiden ihmisten silmille.
Itse olen sitä mieltä, että esim. nämä elämänkertojen kirjoittajat (esim. Maarit Tyrkkö Urho Kekkosesta) tekevät väärin julkistaessaan saamiaan rakkauskirjeitä. - ppuupä
Ei tietenkään rakkauskirjeitä näytetä muille. Sitten kun kirjoittaja on jo kuollut ja tulevat sukupolvet lukevat kirjeitä, asia on eri. Silloin ne ovat historiaa. Ja vaikka kirjoittaja olisi elossakin, niin onko väliä jos Pirkko on vuonna 1985 sanonut rakastavansa Perttiä? Voihan olla, että Pirkko on aikoja sitten muuttanut mielensä.
- kerrosekukkasin---
Ei kannata kirjoittaa kenellekään mitään, ei sähköisesti eikä kovakopiona. Ihmisten ahneus tekee kaikesta lopulta epäpyhää, julkista riistaa.
Kerro se suullisesti ja toivo, että seinillä/älyvehkeillä ei ole korvia sillä kertaa.
- 1950_syntynyt
Historiaan liittyen kerron omalta kohdaltani miltä tuntuu lukea muiden kirjeitä.
Vanhempani tapasivat parikymppisinä vajaa vuosi ennen sotaa, avioituivat sodan aikana. Isäni haavoittui, mutta palasi takaisin rintamalle ja vapautui sieltä vasta sodan päätyttyä. Isäni kuoli jo vuosikymmeniä sitten, äitini muutama kuukausi taaksepäin. Löysin äitini jäämistöistä isäni hänelle kirjoittamia kirjeitä. Kirjeitä on paljon.
Ne kirjeet joiden isä tiesi kulkevan vieraitten silmien kautta, sisälsivät arkisia juttuja, isä kantoi huolta äitini hyvinvoinnista, evakkopaikasta ja turvallisuudesta, työn raskaudesta, kiitti saamistaan tavaroista ja kirjeistä. Lopussa on aina sama lause: Haluaisin Olla Luonasi Rakas.
Mutta ne kirjeet jotka isäni oli lähettänyt sairaalassa ollessaan, välirauhan aikaan vapaasti itse suoraan postittaen, ovat hyvin henkilökohtaisia. Niissä ei puhuta sodasta, niissä puhutaan heidän yhdessä viettämistään hetkistä, intiimistä rakkaudesta jne. Ne tekstit eivät ole minun luettaviksi tarkoitettuja.
Säilytän isäni äidille lähettämät kirjeet jälkipolville vain sen takia, koska äitinikin oli ne säilyttänyt isäni kuoleman jälkeen, mutta en aio niitä yhtään tätä enempää lukea. - polttamallaparas
Polttaa kannattaa, mitä sitä lukemaan vanhaa, kun uusi elämä on edessä.
Aika entinen ei koskaan enää palaa, jotenka liekkeihin vain. - teenäin
Polttaa, silmistä pois, muistat muutenkin
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 732805
- 632694
- 681792
- 241637
Tykkään susta
Elämäni loppuun asti. Olet niin suuresti siihen vaikuttanut. Tykkäsit tai et siitä151568- 201560
- 151412
- 481267
- 381243
Onko meillä
Molemmilla nyt hyvät fiilikset😢ei ainakaan mulla mutta eteenpäin on mentävä😏ikävä on, kait se helpottaa ajan myötä. Ko91229