Jarrutusmatka ?

Yleensä ne ajetaan ulos ja alas.

Wikipedia: "Laskusiiveke on lentokoneen siiven nostovoimaa lisäävistä laitteista merkittävin. Laskusiivekkeet sijaitsevat lentokoneen siiven jättöreunassa, yleensä siiven tyviosassa."

Mihin tarvitaan nostovoimaa laskussa maakosketuksen jälkeen?

Noinkohan kirjoitti:

Wikipedia: "Laskusiiveke on lentokoneen siiven nostovoimaa lisäävistä laitteista merkittävin. Laskusiivekkeet sijaitsevat lentokoneen siiven jättöreunassa, yleensä siiven tyviosassa."

Mihin tarvitaan nostovoimaa laskussa maakosketuksen jälkeen?

Lue lisää

Nostovoimaa ei tarvitakaan, vaan siivekkeiden aiheuttama ilmanvastus hidastaa tehokkaammin kuin pyöräjarrut. Nykyaikaisessa koneessa on aika lailla siiven ominaisuuksiin vaikuttavia ilmanohjaimia, siivekkeet, laipat, lentojarrrut. Perussiivessä on vain yhdet laskusiivekkeet, joiita käytetään eri asennoissa nousussa, laskussa tai ilmanopeuden pienentämiseen.

Alkupeiräinen kysymys on sikäli epärealistinen, että liitosuhde ei säily samana vauhdin hidastuessa ja koneen asennon muuttuessa.

No mitä itse olen havainnoinut, siiven yläpinnassa on laipat, jotka nousevat pystyasentoon maakosketuksen jälkeen ja jarruttavat vauhtia. Joissain koneissa on reverssi jolla moottorien pakokaasuvirta käännetään eteenpäin. Jos laskusiivekkeet ovat alhaalla, on kone aika kiikkerä tuulessa.

pedantikko kirjoitti:

Nostovoimaa ei tarvitakaan, vaan siivekkeiden aiheuttama ilmanvastus hidastaa tehokkaammin kuin pyöräjarrut. Nykyaikaisessa koneessa on aika lailla siiven ominaisuuksiin vaikuttavia ilmanohjaimia, siivekkeet, laipat, lentojarrrut. Perussiivessä on vain yhdet laskusiivekkeet, joiita käytetään eri asennoissa nousussa, laskussa tai ilmanopeuden pienentämiseen.

Alkupeiräinen kysymys on sikäli epärealistinen, että liitosuhde ei säily samana vauhdin hidastuessa ja koneen asennon muuttuessa.

Lue lisää

Nostovoimaa pyritään tehokkaasti vähentämään esim maaspoilereilla. (ne pystyy nousevat läpyskät ) pyörät saa paremman pidon ja jarruttavat siten tehokkaammin.
Maaspoilerit aukaisevat siiven jolloin siiven alle spoilereiden paineistama ilma karkaa. maaspoilerit samalla lisäävät koneen otsapinta-alaa jarruttaen myös tehokkaasti. maaspoilerit liikkuvat myös lennossa jos vauhtia tarvitsee hidastaa nopeasti tai esim ohjaimia poikkeutetaan paljon. aukeavat toisen puolen maaspoilerit tehostaen ohjausta. Siipi ei aukea lennon aikana samalla tavalla auki ( ei siis näe läpi) kun spoilerit siiven takaosassa ovat siiven sisässä peittäen aukon riippumatta onko maaspoilerit missä asennossa.
Laskussa maaspoilerit voi valita aukeamaan automaattisesti kun pyörät alkavat pyörimään, (kerran vesiliirto esti pyörimisen, lasku meni siksi pitkäksi) siksi lisättiin nokkapyörän joustintuen kokoon puristuminen yhdeksi indikaattoriksi aukaista maaspoilerit.

Totta myös reversseja käytetään myös hidastaakseen laskukiitoa.

Ei kait lentokone laskeutuessaan lennä sakkaamisen rajamailla, eikö se olisi liian vaarallista koska jos siinä sakkaa niin sitten ei ole enää mitään tehtävissä? Luulisi nopeutta pidettävän selvästi yli sakkausrajan ja siivekkeillä ohjataan lentokone maanpintaan.

Jarruttavana voimina tuossa on kai ilman vastus , joka pienenee nopeuden vähetessä ja pyöräjarru, joka suurenee nopeuden vähetessä ja taitaa molempien riippuvuus olla nopeuden neliöön.
Pitemmälle en osaa, kuvanneeko jarrumatka syytä miksi sotilaskoneissa ja muissa nopeissa peleissä, joista puuttuu solakot, tehokkaat laipat , reverssit ym, käytetään jarruvarjoja.

Vastaus kysymykseen:
Lienenkö tyhmä vaan miksi minusta tuntuu että tarvitsee tietää koneen massa. Eihän höyhen pitkälle liiku verrattuna 10000kilon murikkaan tai 350000kg jumboon verrattuna

hdigibshhahv kirjoitti:

Vastaus kysymykseen:
Lienenkö tyhmä vaan miksi minusta tuntuu että tarvitsee tietää koneen massa. Eihän höyhen pitkälle liiku verrattuna 10000kilon murikkaan tai 350000kg jumboon verrattuna

Lue lisää

Jatkampa vielä, Yksi jarruttava pyörä tai 18, liekko silläkin eroa
sama tyhmä

niin-niin- kirjoitti:

Jarruttavana voimina tuossa on kai ilman vastus , joka pienenee nopeuden vähetessä ja pyöräjarru, joka suurenee nopeuden vähetessä ja taitaa molempien riippuvuus olla nopeuden neliöön.
Pitemmälle en osaa, kuvanneeko jarrumatka syytä miksi sotilaskoneissa ja muissa nopeissa peleissä, joista puuttuu solakot, tehokkaat laipat , reverssit ym, käytetään jarruvarjoja.

Lue lisää

Minä kuvittelin, että olisin tuosta saanut noilla omilla alkuarvoillani laskeettua edes jonkin jarrutusmatkan, muttei siitä mitään tullut:
http://aijaa.com/u2jvEK

aeija kirjoitti:

Minä kuvittelin, että olisin tuosta saanut noilla omilla alkuarvoillani laskeettua edes jonkin jarrutusmatkan, muttei siitä mitään tullut:
http://aijaa.com/u2jvEK

Lue lisää

Laskutoimitusko tökkii ?
Massasta pääset eroon ja kertoimet hoituu alkunopeuden ja liitosuhteen kautta.

e.d.k kirjoitti:

Laskutoimitusko tökkii ?
Massasta pääset eroon ja kertoimet hoituu alkunopeuden ja liitosuhteen kautta.

Siinä tuli joku ongelma integroimisvakion kanssa, en enää löydä koko paperia. Täytyy koittaa paremmalla ajalla, nyt ei kerkiä...

aeija kirjoitti:

Minä kuvittelin, että olisin tuosta saanut noilla omilla alkuarvoillani laskeettua edes jonkin jarrutusmatkan, muttei siitä mitään tullut:
http://aijaa.com/u2jvEK

Lue lisää

Joo, en laskenut sitä tarpeeksi tarkasti, noilla lähtöarvoilla tulee jarrutusmatkaksi noin 1700 m.
Mutta se oli noilla minun lähtöarvoillani, en tunne tuota liitosuhdekäsitettä. Olisiko mahdollista päästä koneen alkunopeuteen ja korkeuteen käsiksi y-suunnan ja x-suunnan liikeyhtälöillä ja sillä liitosuhteella siellä ilmassa.

Minkä säännön vastainen se muka oli ? Hommakkaa se tähän takasi ja aika pian.

aeija kirjoitti:

Minkä säännön vastainen se muka oli ? Hommakkaa se tähän takasi ja aika pian.

Älä ripottele tuhkaa päällesi onnettoman sattuman vuoksi.

Aller - median tj. Aalto Setälä kertoili jossain yhteydessä heidän siirtyneen tietokonepohjaiseen moderointiin, joka kuulema toimii jo Suomi 24 .ssä mainiosti ja nopeasti ilman henkilökohtaisia päätöksiä ja on kuulema vähentänyt merkittävästi 'vihapuheiden' määrää.
No kone ei osaa hahmottaa sanan merkitystä sen asiayhteyteen ja joku yksittäinen sana saattaa olla moderoinnin laukaisija ja tulevaisuus ilmeisesti tuo tietyn ilmaisutavan jossa hyvinkin karkeat ja loukkaavat kirjoitukset voivat säilyä kun osataan välttää tiettyjä sanoja ja toisinpäin joku viattomassa yhteydessä ilmaistu sanamuoto voi blokata koko tekstin.
Onko tämä nyt sitten käyttäjän kannalta uudistus, vaikuttaa enemmän pyrkimykseen henkilöstömenojen supistamiseen.

No ei ollut kyllä sekään sääntöjen vastainen viesti, mutta olkoon sitten lähettämättä kaikki tästä lähtien.

Korjaan äskeinen diff. yhtälön ratkaisu oli väärä.
Tässä oikea:
https://www.youtube.com/watch?v=1a8B7oYVtNY

Näköjään yleisin varkaus on yuotube-videoiden kopiointi ja omana videona lähettäminen. On ilmeisesti ihan tuottoisaa työtä

nimimerkki.toinen kirjoitti:

Korjaan äskeinen diff. yhtälön ratkaisu oli väärä.
Tässä oikea:
https://www.youtube.com/watch?v=1a8B7oYVtNY

Näköjään yleisin varkaus on yuotube-videoiden kopiointi ja omana videona lähettäminen. On ilmeisesti ihan tuottoisaa työtä

Lue lisää

Palstan finninaama vakiosönkkö on taas omasta mielestään oikein nokkela.

Heh , Heh !

Möläytit vaan mutta et sitten viitsinyt digitaalikompuutterillasi ratkaista asiaa, joka analogiakompuutterilla on ratkaistu jo kauan sitten.

Tai sijoittaa nuo aeijan hidastumiskaavaan.

Tuo liitosuhde pätee kai vain ennen maakosketusta. Sen avulla saadaan laskettua ilman nostovoima jarrutusvaiheessa, kjos ei oleteta siipiprofiilin muutoksia.

Noinkohan kirjoitti:

Tuo liitosuhde pätee kai vain ennen maakosketusta. Sen avulla saadaan laskettua ilman nostovoima jarrutusvaiheessa, kjos ei oleteta siipiprofiilin muutoksia.

Liitosuhde ?
Yleisimmin sillä kuvataan lentolaitteen kykyä liitää ilman ulkoista voimaa, pelkästään hyödyntämällä potentiaalienergiaansa.
Liitosuhde on siis vaaka suuntaisen matkan suhde vajoamaan L/h, mutta samalla se on myös vaakanopeuden suhde vajoamisnopeuteen ja lisäksi energiasisällön mukaan (kuten huomasit) nostovoiman suhde vastukseen.(mgh=FL ->L/h=mg/F), tässä L ei ole vaaka-matka, vaan koneen kulkema matka ( ero n. 2 ‰).
Jos liitosuhde on vakio, se määrittää myös ilmanvastuksen, ja nostovoima oli nopeudella 70 m/s se mg joka vähenee nopeuden neliöön kuten vastuskin.

Siitä se pitäisi lähteä.

Tuo tehtävä soveltuu kai lähiinnä pienkoneelle, jossa koneen asento lähestymiskiidossa ei eroa kovin paljon rullausasennosta. Eikä pienkoneessa ole noita erityisiä ilmajarruja. Lähestymisnopeus on tosin liian suuri pienkoneelle.

Kaavana v^2/5,1

Noinkohan kirjoitti:

Kaavana v^2/5,1

Aika lähelle.

Päädyin tulokseen 864 m ja aika 18.1 s

Mielenkiinnosta jos jättäisi ilmanvastuksen pois niin matkaksi tulisi 2440 m ja ajaksi 41 s, tilannehan olisi tietenkin mahdoton mutta kuvaa hyvin ilmanvastuksen merkitystä.

Jos olisit viitsinyt lukea viestejä, olisit huomannut että samasta asiasta on niuhonnut jo lauma kaltaisiasi "älypäitä"

Tätä laskutehtävää lasketaan nyt näillä ehdoilla, jos ei riitä, niin lisää sinne yhtälöösi kaikki mitä ikinä haluat hidastukseen kuuluvan.

Koko ketju on mainio osoitus palstan tasosta.
Avaajan kysymys oli täysin yksiselitteinen, konetta voidaan hidastaa vain ilmanvastuksella ja pyöräjarruilla.
Liitosuhde, joka oletettiin vakioksi laskukiidon ajan pitää sisällään koko ilmanvastuksen, siis kaikki laipat, solakot, ilmajarrut, reversit ym, mutta silti
palstalle rientää lauma omasta mielestään enemmän tietäviä neuvojia jotka eivät edes ole ymmärtäneet kysymyksen tekstiä .

Joillakin näyttää olevan vimmattu tarve esitellä henkistä vajavuuttaan uudelleen ja uudelleen.

Täytyy nyt vielä täydentää noiden koneen siiven takaosassa olevien siivekkeiden käyttöä. Lähestymisvaiheessa ne ajetaan alas niin että ne muodostavat yhtenäisen pinnan koneen siiven kanssa. Silloin nostovoima on maksimissaan ja kone voi lähestyä miniminopeudella sakkaamatta. Maakosketuksen jälkeen ne voidaan laskea ainakin jossain koneissa vielä alemmas, jolloin ilma pääsee varsinaisen siiven ja siivekkeen välistä. Tällöin nostovoima pienenee mutta ilmanvastus säilyy suurena.

NoinhanSeOn kirjoitti:

Täytyy nyt vielä täydentää noiden koneen siiven takaosassa olevien siivekkeiden käyttöä. Lähestymisvaiheessa ne ajetaan alas niin että ne muodostavat yhtenäisen pinnan koneen siiven kanssa. Silloin nostovoima on maksimissaan ja kone voi lähestyä miniminopeudella sakkaamatta. Maakosketuksen jälkeen ne voidaan laskea ainakin jossain koneissa vielä alemmas, jolloin ilma pääsee varsinaisen siiven ja siivekkeen välistä. Tällöin nostovoima pienenee mutta ilmanvastus säilyy suurena.

Lue lisää

Näytät olevan hyvin perillä asioista, lienetkö oikein ammattilainen ?..., DD

mutta siivekkeitä ei kylläkään käännellä mihinkään, laipat ja solakot voivat liikkua ja siirtyä kauemmas pääsalosta muuttaen tehollista profiilia, ei nostovoimaa laskun aikana lisätäkseen vaan säilyttääkseen sen pienemmillä nopeuksilla ja sakkaus taasen on ilmiö joka liittyy siiven kohtauskulmaan ja normaali lentoasennolla edellyttää jo huomattavaa nostovoiman menetystä ja on muutenkin aivan eri juttu.

"mutta siivekkeitä ei kylläkään käännellä mihinkään". Luepa uudelleen tuo tekstini, puhunko siellä jotain siipen kääntelemisestä? Ja olen edelleen sitä mieltä että kun nuo siivekkeet on ajettu alemmas, tietyllä nopeudella nostovoima on suurempi kuin jos ne olisivat sisällä.

On ihmisiä, joilla on suuri tarve päteä ja olla eri mieltä toisten kanssa. Jos ei muutoin, he väittävät toisen sanoneen sellaista mitä eivät ole sanoneet. Valitetavasti näillä palstoilla tuollaisia mulkvisteja riittää.

NoinhanSeOn kirjoitti:

"mutta siivekkeitä ei kylläkään käännellä mihinkään". Luepa uudelleen tuo tekstini, puhunko siellä jotain siipen kääntelemisestä? Ja olen edelleen sitä mieltä että kun nuo siivekkeet on ajettu alemmas, tietyllä nopeudella nostovoima on suurempi kuin jos ne olisivat sisällä.

On ihmisiä, joilla on suuri tarve päteä ja olla eri mieltä toisten kanssa. Jos ei muutoin, he väittävät toisen sanoneen sellaista mitä eivät ole sanoneet. Valitetavasti näillä palstoilla tuollaisia mulkvisteja riittää.

Lue lisää

Mitäpä jos lukisit itse ja yrittäisit ymmärtää.

Kirjoitit : " Täytyy nyt vielä täydentää noiden koneen siiven takaosassa olevien siivekkeiden käyttöä "

vastasin että : " mutta siivekkeitä ei kylläkään käännellä mihinkään, "

Ymmärrätkö edes mikä ero on siivellä, siivekkeellä, laipoilla,flaperineilla ym, vai haastatko vain riitaa pelkästään huviksesi.
Muutenkin tekstistäsi paistaa vain pätemisen maku, alkuperäisen kysymyksen tarkoitus ei lienee ollut syventyä lentokoneiden erilaisiin rakenteisiin, joten kysymys on selvästi ylittänyt hallintarajasi kun jatkat joutavan pa--an jauhamista.

Noilla lentokoneen siivessä olevilla liikkuvilla osilla on eri nimityksiä ja pitääkin olla, että ammattilaiset osaavat erottaa ne toisistaan. Itse käytin yleisnimitystä siiveke ja mielestäni selitin, mitä siivekkeitä tarkoitin. Jos sulle ei mene noin yksinkertainen asia perille, se on ongelmasi. Mutta luulen että sinulla on vain suuri saivartelun tarve. Ei tuollainen "lienetkö oikein ammattilainen ?..., DD" kettuilu kuulu fysiikan palstalle, kun siihen ei ole muuta aihetta kuin kirjoittajan paskantärkeys. Itse yrittelin tuolla ratkaista itse tehtävääkin ja tämä jutustelu siivekkeistä on sivujuonne. Sinä olet ilmeisesti keskittynyt vain saivarteluun.

Mutta virheesi on siinä että kitkatyö ei ole µmg vaan siiven nostovoiman verran pienempi.

Tehtävän saa ratkaistua differentiaaliyhtälöllä, joka tuolla ylempänä minun linkissäni on. Siinä vain pitää laittaa: k1=k2/16, ja siitä tulee se 863 m.
Minun uudet linkkini ei tänne enää kelpaa, vahinko. Tätä ratkaisua ei oikein pysty selittämään muuten kuin paperilla.

joo-varmaan kirjoitti:

Mutta virheesi on siinä että kitkatyö ei ole µmg vaan siiven nostovoiman verran pienempi.

Sun ja viestiketjun ensimmäisen postauksen laatijan virhe on siinä että nostovoima voi jarrutuksen aikana olla nolla tai mitä vaan nollan ja vaakalennon nostovoiman väliltä. Siksi liitoluvusta nyt vaan ei voi laskea ilmanvastusta kun kone on kentän pinnassa jarruttamassa. Asia ei muuksi muutu vaikka liitoluku pysyisi samana, eli ilmanvastus olisikin nostovoima / vakio.

aeija kirjoitti:

Tehtävän saa ratkaistua differentiaaliyhtälöllä, joka tuolla ylempänä minun linkissäni on. Siinä vain pitää laittaa: k1=k2/16, ja siitä tulee se 863 m.
Minun uudet linkkini ei tänne enää kelpaa, vahinko. Tätä ratkaisua ei oikein pysty selittämään muuten kuin paperilla.

Lue lisää

Saa, mutta väärin. Tehtävän mukaan siivillä ei tässä teoreettisessa tapauksessa alenneta koneen pystynopeutta lainkaan, vaan pyöriin kohdistuvalla normaalivoimalla laskeutumisen alkuvaiheessa. Tästä seuraa vakiokitkakertoimella alussa laskemaasi suurempi jarrutusvoima, koska normaalivoima on alussa painoa suurempi sen kiihdyttäessä konetta ylöspäin.
Oikeaa vastausta ei siis voida numeroarvona laskea, vaan ainoastaan jonkin parametrin funktiona, esim sellaisen mikä liittyy siihen kuinka lyhyessä ajassa koneen pystynopeus nollataan ja millainen jakauma normaalivoimalla tänä aikana on. Lisäksi tarvitaan toinen parametri määrittämään miten siipien nostovoima muuttuu laskeutumisen aikana.
Kokonaisuutena tehtävässä ei siis ole mitään järkeä, eikä se liity fysiikkaan.

Aivan.
yhtälössäsi se 16 pitäisi olla tan/sin suhteen suurempi, joka tekisi kai metrin tai pari lisää, siis lähinnä kosmeettista hourintaa.
Muuten olisin melkein pettynyt ellet tämän tasoista olisi jo alusta asti selvittänyt ja älä nyt ihmeessä vetäydy muutamien poistojen takia, kuka täällä sitten enää käsittelee mitään analyysejä.

11plus3 kirjoitti:

Saa, mutta väärin. Tehtävän mukaan siivillä ei tässä teoreettisessa tapauksessa alenneta koneen pystynopeutta lainkaan, vaan pyöriin kohdistuvalla normaalivoimalla laskeutumisen alkuvaiheessa. Tästä seuraa vakiokitkakertoimella alussa laskemaasi suurempi jarrutusvoima, koska normaalivoima on alussa painoa suurempi sen kiihdyttäessä konetta ylöspäin.
Oikeaa vastausta ei siis voida numeroarvona laskea, vaan ainoastaan jonkin parametrin funktiona, esim sellaisen mikä liittyy siihen kuinka lyhyessä ajassa koneen pystynopeus nollataan ja millainen jakauma normaalivoimalla tänä aikana on. Lisäksi tarvitaan toinen parametri määrittämään miten siipien nostovoima muuttuu laskeutumisen aikana.
Kokonaisuutena tehtävässä ei siis ole mitään järkeä, eikä se liity fysiikkaan.

Lue lisää

Tehtävässä ei annettu tai mainittu istutushetken vajoamisnopeutta, vaan tilanne jossa jarrutus alkaa kun liitosuhde ja nostovoima ovat alkuehtojen mukaiset.

Joten älä satuile !

aeija kirjoitti:

Tehtävän saa ratkaistua differentiaaliyhtälöllä, joka tuolla ylempänä minun linkissäni on. Siinä vain pitää laittaa: k1=k2/16, ja siitä tulee se 863 m.
Minun uudet linkkini ei tänne enää kelpaa, vahinko. Tätä ratkaisua ei oikein pysty selittämään muuten kuin paperilla.

Lue lisää

Ilmeisesti tuossa linkissä on joku virike joka laukaisee moderaation.
Koita käyttää jotain muuta kuvapalvelinta.

Ne aeijan linkit kun ovat käsinkirjoitettuja, ei tietokone pysty niitä tulkitsemaan. Siksi kai poistaa sen varalta että niissä on vihapuhetta tms. Eli jos kirjoittaa kaavoja suoraan viestiin, mikä on kömpelöä, ei pitäisi olla ongelmia.

NoinhanSeOn kirjoitti:

Ne aeijan linkit kun ovat käsinkirjoitettuja, ei tietokone pysty niitä tulkitsemaan. Siksi kai poistaa sen varalta että niissä on vihapuhetta tms. Eli jos kirjoittaa kaavoja suoraan viestiin, mikä on kömpelöä, ei pitäisi olla ongelmia.

Lue lisää

Se on sitten ihan just muuttunu, koska alkuviikosta vielä linkit kelpas.