Vihalla kipu pois?

sydänsalvaatännehetinyt

Olen huono ihminen. Tai no, mitä siitä ihmisyydestä nyt on enää jäljellä. Olen vähitellen viimeisen vuoden ajan päästänyt itseni rakastumaan ihmiseen, jolla ei ole samanlaisia tunteita minua kohtaan. Sen olen (vastahakoisesti) tajunnut ja ainoa keino itseni ja sydämeni suojelemiseksi on koettaa vihata häntä. Koetan keksiä mahdollisimman monta syytä olla hänelle vihainen helpottaakseni oloani edes hiukan. Vaikeaahan se on, varsinkin kun hän on mielessä koko ajan ja moni asia muistuttaa hänestä. Tiedän hänen olevan tähän tilanteeseen syytön ja hän on myös ihastuttava ihminen suurella sydämellä, mutta silti. Sekoan. Kuinka saisin sydänparan toipumisen polulle?

7

582

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Voisinpa tähän nyt huomauttaa että viha ei suinkaan ole rakkauden vastakohta, vaan itse asiassa ne ovat tunteina samaa, voimakasta kategoriaa. Rakkauden vastakohta on välinpitämättömyys, ja siihen kun pääsee, niin alkaa olla jo hyvällä tiellä toipumisessa.

      Ei tämä kuitenkaan tarkoita sitä etteikö toipumisprosessin aikana saisi ja kuuluisikin vihata entistä kumppaniaan. kokemuksesta voin sanoa että aika hemmetinmoista tunteiden vuoristorataa on tiedossa, ainakin jos itse ehti kiintyä toiseen kunnolla.

      Meidät ihmiset nyt on vain rakennettu siten, että tulemme riippuvaisiksi kumppaneistamme samaan tapaan kuin esim. huumekoukussa olevat. Järki sanoo että tuo toinen ihminen (joka ei meitä halua eikä arvosta) ei ole hyväksi meille, mutta tunteilleen ei silti mahda mitään.

      En mää nyt tässä oikein muuta osaa sanoa kuin että ei kannata soimata itseään liikaa vielä tuostakin asiasta ettei pysty unohtamaan ja jatkamaan elämäänsä kovin nopeasti. Tunne-elämältään normaaliin ihmiseen kuuluukin sattua ainakin nyt muutaman kuukauden ajan eron jälkeen.

    • Joku_nainen-

      Kerrot että olet "tajunnut" ettei hänellä ole sinua kohtaan tunteita. Tarkoittaako se ettei hän ole sanonut ettei olisi? Mikset siis ottaisi selvää, on mahdollista aina että tunteet olisivatkin molemminpuolisia, vaikka ei siltä vaikuttaisikaan!
      Tiedän tämän koska en itse vaikuta ihastuneena lainkaan ihastuneelta. Ja mitä enemmän on tunteita, sen vähemmän kiinnostuneelta vaikutan.

      Paras tapa päästä eroon tunteista on todennäköisesti se kliseinen aika sekä uusi rakkaus jotakuta toista kohtaan, ja muihin asioihin keskittyminen (työ, ystävät tai vaikka matkustelu).

      Ymmärrän sen että yrität keksiä syitä miksi vihaisit häntä yms. Harrastanut itse samaa tämän hetkisen todnäk yksipuolisen ihastuksen takia.
      En kyllä tiedä auttaako se? Siinä kuitenkin miettii sitä henkilöä jatkuvasti niin onkohan siitä sitten mitään hyötyä... Ei sitä ihmistä ainakaan "unohda" sillä.

    • sydänsalvaatännehetinyt

      Stellaria: Vihan avulla saavuttaa helpommin välinpitämättömyyden. En nyt tarkoita vihalla mitään sydänjuuria repivät raivoa ja inhoa vaan ennenkin pettymyksen makuista kiukkua ja vatutusta. Jokunainen: Viestisi on vaarallinen:) , koska se sai pienen toivon kipinän heräämään jälleen sisälläni. Miksi ihmeessä vetäytyä jos toinen ihminen kiinnostaa ja ihastustakin ilmassa? Kummallista. Toinen rakkaus ei varmaan pysty korvaamaan tätä tunnetta vielä aikapäiviin, mutta työ ja matkustelu kylläkin. Taidanpa lähteä työmatkalle timbuktuun!

      • Joku_nainen-

        En edes täysin tiedä mikä siinä on, omalla kohdallanikaan. Jollain toisella voipi olla eri syitä jne.
        Mutta minun käytökseni jostain syystä menee sellaiseksi ei-ihastuneen oloiseksi automaattisesti. Toisinaan ajattelen että nyt käyttäydyn tällä tavalla ja sitten kun se tilanne onkin päällä niin käyttäydynkin aivan eri tavalla kuin olen suunnitellut käyttäytyväni. Menen jollain tavalla lukkoon.
        Mulla on pelkoa päästä ihmistä lähelle. Mitä enemmän on tunteita, sitä enemmän olen haavoittuvassa tilassa jonka seurauksena kai laukeaa päälle kaikenmaailman defenssimekanismit aina vain enemmän.


    • tajutonM

      Vihan lähdettä voi olla vaikea ymmärtää. Onko se se toinen ihminen vai omat kätketyt tunteet. Itse mietin rakastanko oikeasti vai mitä teen toiselle ihmiselle. Päässä pyörii ajatuksia,miten, miksi, missä. En halua kontrolloida häntä, yritän olla läsnä, mutta luulen että olen siinä epäonnistunut. Nyt alan koskettaa häntä, kun en osaa puhua. Haluan kertoa etten voi vihata häntä, koska vihaisin itseäni. Jos satutan häntä satutan itseäni. Silti sattuu, kun molempiin sattuu. Johtuuko se meistä,jommastakummasta vai sisällämme olevasta vihasta, pelosta ja itseinhosta. Mutta aina kun näen hänet mieleni valtaa ilo, ihastus ja rakkauden ja läheisyyden kaipuu. Halu suojella häntä, palvella ja ihailla. Silti yritän olla etäinen, koska pelkään että pelotan häntä. Nyt ymmärrän miksi. Tai luulen ymmärtäväni. Silti mietin, satutanko häntä enemmän kuin annan. Pitäisikö kohtalo hyväksyä. En ole rakkauden arvoinen, enkä usko häneen. Vaikka sanotaan sanoja, niin sydän tietää. Vaikka järki sanoisi mitä, niin sydän tietää. En voi lähteä pois. En voi hylätä häntä, koska silloin hylkäisin itseni. Ystävää ei jätetä.

    • Mielestäni kannattaa tutustua ja kysellä miten asiat ovat. Voi hyvinkin varovasti edetä tässä asiassa. Jos ei ole tulossa mitään , niin ainakin kokeilit, eikä epätietoisuus vaivaa sinua enään. Mieti , että voit myös onnistua. Kerrankin kun pääset pelon yli ja puhut suoraan hänen kanssa, niin olet jo voittaja.

      Minulla on vastaava tilanne. Jäin kaipamaan yhtä henkilöä kevät 2016 tapahtumista, enkä löydä häntä enään. Ainakin kerroin tarpeeksi tuntomerkkejä ja voin tarkentaa, jos on tarvetta, jopa kunnon löytöpalkkion olen ehdottanut:
      http://keskustelu.suomi24.fi/t/14705498/helsinki-vaalea-hiuksinen-nainen-(palkkio-500-e)

      • mikäonvaikeaa

        aikuiset ihmiset voi kyllä keskustella aiheesta onko tässä enempää, ilman "hyvin varovaisteluja". Ihan tavallisesti. Ovat aivan tavallisia ihmisyyteen kuuluvia aiheita. Mitään ei tapahdu, jos asian ottaa reippaasti esiin, ei tarvi "hyvin varovaisesti varpailla hiippaillen kuiskaten verhot kiinni" yrittää sipistä asiaansa. Tuollainen liika varovaistelu on jotenkin koomisen naurettavaa aikuisilla, jotka kyllä aivan varmasti tietää, mikä on pelin henki ja ei ole mitään vaarallista jutella siitä mitä kahden välillä on. Jos ei ole merkittävää, ei sitten ole, ja jos on, niin miksi silloinkaan pitäisi olla k*** sukassa..


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Miksi et irrota otettasi

      Suhteeni?
      Ikävä
      90
      3235
    2. Koko ajan olet

      Senkin suhteen kiusannut. Halut on ihan mielettömät olleet jo pitkään
      Ikävä
      88
      3033
    3. Muutama syy

      Sille miksi IRL kohtaaminen on hänelle vaikeaa
      Ikävä
      68
      1872
    4. Tykkään susta

      Elämäni loppuun asti. Olet niin suuresti siihen vaikuttanut. Tykkäsit tai et siitä
      Ikävä
      19
      1832
    5. Onko kaikki hyvin, iso huoli sinusta

      Miten jakselet? Onko sattunut jotain ikävää. Naiselta
      Ikävä
      28
      1732
    6. Estitkö sä minut

      Oikeasti. Haluatko, että jätän sun ajattelemisen? :3
      Ikävä
      21
      1691
    7. Onko kaivatullasi

      Hyvä vai huono huumorintaju?
      Ikävä
      24
      1687
    8. Pettymys! Tähdet, tähdet -kisassa tämä erikoisjakso pois - Pistänyt artistit todella lujille!

      Tähdet, tähdet -kisa on edennyt genrestä toiseen. Mutta erästä monen toivomaa erikoisjaksoa ei tällä kaudella nähdä. Voi
      Tv-sarjat
      33
      1355
    9. Tiedätkö tykkääkö

      Kaivatustasi siinä mielessä joku muukin kuin sinä itse
      Ikävä
      48
      1327
    10. Onko meillä

      Molemmilla nyt hyvät fiilikset😢ei ainakaan mulla mutta eteenpäin on mentävä😏ikävä on, kait se helpottaa ajan myötä. Ko
      Ikävä
      9
      1319
    Aihe