Ei taida sukutukimus olla googlettamista?

Ei yleensä tarvitse arkistoihin lähteä, kyllä tutkinta onnistuu kotikoneelta, mutta googlesta ei kyllä ole paljoa apua. Arkistoja löytyy netistä kyllä, ja oikeaan paikkaan lyöytää alan keskusteluryhmissä kyselemällä kokeneimmilta.

Olen saanut loistavasti apuja juurikin täältä.
Isoisäni äidin syntymäajan tiesin, mutta ei löytynyt Hiskistä. Joku ystävällinen laittoi sitten kopion rippikirjasta tänne. Sen avulla sain edettyä 1600-luvun puoliväliin! Tosin edelleen tutkittavaa, sillä arvoitus on mistä ovat tienoille aikoinaan tulleet vai olisivatko ihan alkuperin paikalta kotoisin. - Samoin isäni isälinjan sain selvitettyä, kun laitoin tänne isäni isän syntymäajan ja paikan, josta suku lähtöisin. Siitäkin tuli tänne heti vastaus rippikirjakopiona, ja isälinjaa pystyin netissä olevista asiakirjoista seuraamaan yllättävän helposti 1700-luvun alkuun. Siitä vielä yritän läpimurtoa 1600-luvulle, sillä sotkua on senverran, että pitäisi löytyä lisää joko perukirjoja tai sitten jopa niitä tuomiokirjoja yms. jotta voisin olla varma kuka 1600-luvulla kenenkin poika on.
Olen tutkinut sukuja vain netin kautta löytyvistä asiakirjoista.
Viimeksi täällä palstalla kyselin Hiski lyhenteistä, ja siihenkin tuli vastaus heti.
Kiitos Teille kaikille, jotka jaksatte vastailla tällaiselle amatöörisukututkijalle.
- Seuraan myös netissä näkyviä sukututkijoiden keskusteluja, joista olen oppinut mm. sen, että mikään tieto ei sittenkään ole turha. Lasten kummit, toiset ja kolmannet leskien puolisot yms. nekin suurentavat kokonaiskuvaa, tai pienentävät. Miten sen nyt ottaa itsekukin. - Sukututkimus on kyllä mielenkiintoisaa toisinaan.

Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys on digitoinut vapaaehtoisvoimin paljon kirkonkirjoja, tuomiokirjoja jne. Maksamalla 17 euron vuosittaisen jäsenmaksun pääsee näkemään niitä aina 1910-luvusta taaksepäin. Kun tietää jonkun silloin eläneen esivanhempansa nimen ja syntymäajan, siitä pääsee alkuun. Itse olen selvittänyt äidinpuoleisen sukuni vaiheita ja saanut selville mielenkiintoisia asioita. Olisi ihan romaanin ainekset kun vaan joku osaisi kirjoittaa.

Kansallisarkiston nettisivuilta valikko Sukututkijoille, arkisto.fi

Arkisto.fi. Tutkijoille. Aineistot. Löydä etsimäsi tieto Kansallisarkiston tietokannoista. Klikkaa Suomen sodissa 1939-1945 menehtyneet.

Tilaa Kansallisarkistosta kopio kantakortista, johon merkittiin tiedot kotiuttamiseen, kaatumiseen tai eläkkeellejäämiseen asti. Arkisto.fi. Palvelut. Tietopyynnöt, Näin tilaat kantakortin.

Googlettamalla ja omalta kotisohvalta voi päästä yllättävän pitkälle, jos tiedossa on 1890-luvun lopulla/1900-luvun alussa syntyneiden esivanhempien syntymäajat, nimet ja syntymäpaikat. Aloitin aikanaan sukututkimuksen maakunta-arkistosta mikrofilmejä tilaten ja se oli melkomoista tuherrusta ja hidasta hommaa nykymeininkiin verraten.

Lähdekritiikkiä toki tarvitaan; netissä on runsaasti väärää tietoa ja My Heritagessa tai Genissä hutiloiden tehtyjä sukupuita. Hiskissä on aika paljon tulkinta- ja kirjoitusvirheitä (huomasin kun latasin kaikki kotipitäjäni kastettujen, vihittyjen ja kuolleitten tiedot omalle koneelleni, hih). Itse olen tarkistanut kaikki netistä "valmiina" löytämäni tiedot digitoiduista seurakuntien ylläpitämistä lähteistä tai henkikirjoista. Vanhojen käsialojen tulkinta tosin vaatii opettelua ja joidenkin digitoitujen lähteiden laatu on suorastaan surkea.

Rippikirjoja ja henkikirjoja on digitoitu jo runsaasti ja niihin pääsee ilmaisesti käsiksi vaikkapa Kansallisarkiston kautta. Ohjeita sukututkijoille on Kansallisarkiston Portti-nimisessä palvelussa. Family Search on myös ilmainen, sieltä olen löytänyt tietoja Amerikkaan muuttaneista sukulaisista.

Googlettamalla esivanhempieni nimillä (kannattaa hakea sekä suomen- että ruotsinkielisillä muodoilla) olen törmännyt moneen keskusteluun esimerkiksi Suku Forumilla tai avoimissa Facebook-ryhmissä ja sitä kautta saanut hyviä vinkkejä jatkotutkimuksiin.

Kivoja taustatietoja esivanhempien edesottamuksista saattaa löytyä myös Kansalliskirjaston digitoiduista sanomalehdistä ja vaikkapa ihan tuntemattomien sukututkijoiden blogeista :)

Parissa viikossa olen netistä koonnut - ja tarkistanut - tiedot noin viidestäsadasta sukulaisesta, joistakin linjoista kymmenen sukupolvea taaksepäin :o. Kun sukututkimusohjelmaksi valitsin ilmaisen Grampsin, niin toistaiseksi en ole kuluttanut tähän pennin latia, vain arvokasta aikaa. Hirveän addiktoivaa hommaa!

Ja näitä toisten tutkimuksia kun alat itsellesi kopioida, niin pieleen menee taatusti! Niihin on saatu uppoamaan uskomaton määrä virheitä. Suuriin ja hienosti painettuihin julkaisuihinkin. Kun se kiire yllättää ja ei viitsi tarkistaa kaikkea, joskus useampaankin kertaan, niin tulos on pelkkä puuta heinää. Valitettavasti!

googlen kautta voi selvitä kuka muu on samaa taloa tai sukuhaaraa tutkinut - itse olen useamman kerran törmännyt netissä valmiiksi tutkittuun aineistoon..Joskin ollut osaksi väärää tietoa, mutta saipa ainakin johtolankoja mistä etsiä lisää - ja ehkä joskus voin ottaa yhteyttä asiaa jo tutkineeseen ja kysellä lisää

Sukutaustaasi Norjasta voisi löytyä tietoa: digitalarkivet.no, genealogi.no, disnorge.no