Hapettomat merialueet 1950 jälkeen 4kertaistuneet

lämpö.ja.happikato

Kokeillaan taas

Valtamerien hapettomien alueiden määrä on 1950 - luvun jälkeen nelinkertaistunut. Syynä merien pintakerrosten lämpötilan nousu ja ravinteiden edelleen jatkuva huuhtoutuminen vesistöihin.

Lähde uutiselle tulee esille myöhemmässä viestissä.

23

157

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • saasteet.ja.happikato

      Tässä suomenkielisessä lehdessä julkaistu uutinen asiasta

      https://tekniikanmaailma.fi/valtamerten-katketyt-kuolleet-vyohykkeet-ovat-4-kertaistuneet-1950-luvun-jalkeen-kertoo-tutkimus-rannikoilla-tilanne-viela-pahempi/

      Merten happikadon syitä olivat siis meriveden lämpeneminen (pintakerrokset, ylöin 1000 metriä) ja rehevöittävät ravinnepäästöt. Ilmastonmuutos vaikuttaa meriveden lämpötilan kautta. Itämeressä suurin syy lienee kylläkin Pietarista valuvat saastepäästöt eikä mikään lämpeneminen.

      • cirruskerosiinano

        Maatalouden päästöt ja Juutinrauman silta ovat itämerem tuho, eikä mikään ilmastoon liittyvä.


      • juuuuuuuuuuuj
        cirruskerosiinano kirjoitti:

        Maatalouden päästöt ja Juutinrauman silta ovat itämerem tuho, eikä mikään ilmastoon liittyvä.

        Juurikin näin ja Itämeren tilanne on ollut jo toista sataa vuotta sama eli vesi ei vaihdu joten hapettomuus jatkuu. Pahin tilanne levien puolesta on Suomen rannikoilla. Maatalouden takia suurelta osin.


    • lämpö.ja.saasteet

      https://yle.fi/uutiset/3-10010357

      Nyt vasta YLE:n uutinen samasta aiheesta. Rannikoilla happikatoon syynä ravinnepäästöt, avomerellä ilmastonmuutokseen liittyvä lämpeneminen.

      • jäätävääkeliä

        Paljonko se meriveden ylin kerros on avomerellä lämmennyt?


      • jäätävääkeliä kirjoitti:

        Paljonko se meriveden ylin kerros on avomerellä lämmennyt?

        Asiaa käsitellään artikkelin viitteessä [32], joka otsikoltaan on suunnilleen "Ylemmän Valtameren O2 Trendit: 1958-2015". Luettavissa sci-hubin kautta eli sen löytää
        doi: 10.1002/2017GL073613 tai tutkijoiden nimien perusteella

        Ito, Minobe, Long, Deutsch 2017

        Tuossa artikkelissa analyysiä varten meriveden lämpötilojen lähteenä oli ORAS4 ECMWF. Siitä enemmän tietoa löytyy doi: 10.1002/qj.2063 tai suoraan tekijöiden nimellä

        Balmaseda Mogensen Weaver 2013 ORAS4


      • jäätävääkeliä
        Aesdifaeger kirjoitti:

        Asiaa käsitellään artikkelin viitteessä [32], joka otsikoltaan on suunnilleen "Ylemmän Valtameren O2 Trendit: 1958-2015". Luettavissa sci-hubin kautta eli sen löytää
        doi: 10.1002/2017GL073613 tai tutkijoiden nimien perusteella

        Ito, Minobe, Long, Deutsch 2017

        Tuossa artikkelissa analyysiä varten meriveden lämpötilojen lähteenä oli ORAS4 ECMWF. Siitä enemmän tietoa löytyy doi: 10.1002/qj.2063 tai suoraan tekijöiden nimellä

        Balmaseda Mogensen Weaver 2013 ORAS4

        En kysynyt missä asiaa käsitellään vaan kysyin paljonko ne meret on lämmenneet?


      • A-r
        jäätävääkeliä kirjoitti:

        En kysynyt missä asiaa käsitellään vaan kysyin paljonko ne meret on lämmenneet?

        Lue artikkeli niin asia todennäköisesti selviää sinulle. Artikkeli löytyy sci-hubin kautta käyttäen doi - koodia. Jos asia ei sinua kiinnosta niin paljoa että vaivautuisit katsomaan niin se on sinun valintasi. Tieto on käytettävissäsi.


      • jäätävääkeliä
        A-r kirjoitti:

        Lue artikkeli niin asia todennäköisesti selviää sinulle. Artikkeli löytyy sci-hubin kautta käyttäen doi - koodia. Jos asia ei sinua kiinnosta niin paljoa että vaivautuisit katsomaan niin se on sinun valintasi. Tieto on käytettävissäsi.

        Miksi et kerro paljonko se merivesi on lämmennyt ja kuinka paljon se lämpötilaero vaikuttaa hapen määrään vedessä?


      • A-r
        jäätävääkeliä kirjoitti:

        Miksi et kerro paljonko se merivesi on lämmennyt ja kuinka paljon se lämpötilaero vaikuttaa hapen määrään vedessä?

        Miksi et itse käy katsomassa kun pääset itsekin katsomaan noita artikkeleita? Luettuasi kysy jos joku yksityiskohta jäi epäselväksi. Kerro tarkasti missä kohdassa artikkelia tuo epäselvä kohta on jotta mahdollinen vastaaja voi itsekin lukea samat lauseet.

        Jos et ole valmis edes itse lukemaan artikkelia lävitse niin asia ei sinua varmaankaan kiinnosta. En minä silloin siihen omaa aikaani ala tuhlata kun menisi sekin vaiva hukkaan. Minulle riittää se, että annan aiheesta kiinnostuneille mahdollisuuden tarkistaa esitettyjen väitteiden paikkansapitävyyden.

        Saat vapaasti sanoa aiheesta "viimeisen sanan" ja heittää jonkun "hyvän lohkaisun".


      • jäätävääkeliä
        A-r kirjoitti:

        Miksi et itse käy katsomassa kun pääset itsekin katsomaan noita artikkeleita? Luettuasi kysy jos joku yksityiskohta jäi epäselväksi. Kerro tarkasti missä kohdassa artikkelia tuo epäselvä kohta on jotta mahdollinen vastaaja voi itsekin lukea samat lauseet.

        Jos et ole valmis edes itse lukemaan artikkelia lävitse niin asia ei sinua varmaankaan kiinnosta. En minä silloin siihen omaa aikaani ala tuhlata kun menisi sekin vaiva hukkaan. Minulle riittää se, että annan aiheesta kiinnostuneille mahdollisuuden tarkistaa esitettyjen väitteiden paikkansapitävyyden.

        Saat vapaasti sanoa aiheesta "viimeisen sanan" ja heittää jonkun "hyvän lohkaisun".

        Eikö sinua yhtään ihmetytä se, että tuon kuvan mukaan happikatoa avomerellä on alueilla, jotka eivät ole niitä kaikkien kuumimpia pintavesiä. Minua ainakin ihmetyttää tuo väitetyn ilmastonmuutoksen aiheuttama valikoiva happikato. Onko se ilmastonmuutoksen aiheuttama lämpeneminen erilaista kuin normaali lämmin? Ja paljonko se vaikuttaa veden happipitoisuuteen, jos vesi lämpenee esimerkiksi 20 asteesta 20,5 asteeseen? Vai olisiko kuitenkin nyt vedetty taas ilmastonmuutos syyksi ihan hatusta.


      • A-r
        jäätävääkeliä kirjoitti:

        Eikö sinua yhtään ihmetytä se, että tuon kuvan mukaan happikatoa avomerellä on alueilla, jotka eivät ole niitä kaikkien kuumimpia pintavesiä. Minua ainakin ihmetyttää tuo väitetyn ilmastonmuutoksen aiheuttama valikoiva happikato. Onko se ilmastonmuutoksen aiheuttama lämpeneminen erilaista kuin normaali lämmin? Ja paljonko se vaikuttaa veden happipitoisuuteen, jos vesi lämpenee esimerkiksi 20 asteesta 20,5 asteeseen? Vai olisiko kuitenkin nyt vedetty taas ilmastonmuutos syyksi ihan hatusta.

        https://keskustelu.suomi24.fi/t/15134232/hapettomat-merialueet-1950-jalkeen-4kertaistuneet#comment-92440782

        Asia ei taida sinua oikeasti kiinnostaa kun et ole valmis edes itse lukemaan artikkelia.


      • Torakanpieru

      • yksiplusyksion2
        Torakanpieru kirjoitti:

        tämä on näitä huuhaa tutkimuksia, jossa vedetään mutkat suoriksi.

        Syynä on taas se, että meret ovat 4 kertaa paremmin tunnettuja kuin -50 luvulla.

        Luulisin, että tuollainen on tutkimuksessa otettu huomioon ja mainittukin. Se kun kuuluu kyseisen tutkimuksen perusasioihin.

        Luitko tutkimuksen ja onko asiasta mainintaa vai länkytätkö muuten vaan?


    • julkaisun.alkuperä

      Alkuperäisen artikkelin löytää hakukone joko DOI - koodin DOI: 10.1126/science.aam7240 avulla tai sitten tekijöiden ja julkaisuvuoden perusteella:

      Denise Breitburg, Lisa A. Levin, Andreas Oschlies, Marilaure Grégoire 2017

      Artikkelin pääsee lukemaan kopioimalla DOI - koodin sci-hub - palvelun sivulle. Mainitun sci-hub - palvelun löytää esimerkiksi seuraavan suomenkielisen sivun avulla:

      https://fi.wikipedia.org/wiki/Sci-Hub

    • sinileväkukkii

      Tämä kesä 2018 oli poikkeuksellisen lämmin ja merialueilla harvinaisen paljon sinilevää. Uimakelit menivät rannikolla monin paikoin pilalle leväkukintojen vuoksi.

      www.syke.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Valtakunnallinen_levayhteenveto_2018_Hel(47750)

      Tilanne tuskin on paranemaan päin happikadon osalta kun sinilevä on yleensä selvä merkki rehevöitymisestä ja poikkeuksellisen lämpimästä uhkaa hiljakseen tulla uusi normaali.

      • jäätävääkeliä

        Sinibakteerit tuottavat ja vapauttavat happea yhteyttämisen sivutuotteena, joten ei ne happikatoa aiheuta.

        Eiköhän se happikato korjaannu nyt taas kun vedet viilenevät. Ainakin järvissähän tapahtuu veden täyskierto silloin kun pintavesi jäähtyy 4 asteiseksi. Koska silloin tuo painavampi hapekas pintavesi painuu pohjaan.


      • happikadonsyyt
        jäätävääkeliä kirjoitti:

        Sinibakteerit tuottavat ja vapauttavat happea yhteyttämisen sivutuotteena, joten ei ne happikatoa aiheuta.

        Eiköhän se happikato korjaannu nyt taas kun vedet viilenevät. Ainakin järvissähän tapahtuu veden täyskierto silloin kun pintavesi jäähtyy 4 asteiseksi. Koska silloin tuo painavampi hapekas pintavesi painuu pohjaan.

        Sinibakteerien toiminta on merkki ravinteiden suuresta määrästä vedessä, ei sen syy. Happikatoa aiheuttavaa ravinteikasta vettä on edelleen merellä syvänteissä viimeisen Tanskan salmista tulleen suolapulssin jäljiltä vaikka siitä on kulunut vuosia.

        Mitä tapahtuu levälautoille kun kukinta on ohitse ja bakteerit kuolevat? Ne painuvat meren pohjaan mätäneväksi lietteeksi.


      • öpöpöpöp
        happikadonsyyt kirjoitti:

        Sinibakteerien toiminta on merkki ravinteiden suuresta määrästä vedessä, ei sen syy. Happikatoa aiheuttavaa ravinteikasta vettä on edelleen merellä syvänteissä viimeisen Tanskan salmista tulleen suolapulssin jäljiltä vaikka siitä on kulunut vuosia.

        Mitä tapahtuu levälautoille kun kukinta on ohitse ja bakteerit kuolevat? Ne painuvat meren pohjaan mätäneväksi lietteeksi.

        Ymmärrät kai , että Itämerellä ei vesi vaihdu eikä sekoitu kunnolla ja sama levälautta ongelma on ollut jo sata vuotta sitten. leviä on eniten Suomen ympärillä. ???


      • nelinkertaistunut
        öpöpöpöp kirjoitti:

        Ymmärrät kai , että Itämerellä ei vesi vaihdu eikä sekoitu kunnolla ja sama levälautta ongelma on ollut jo sata vuotta sitten. leviä on eniten Suomen ympärillä. ???

        ... mutta vuoden 1950 jälkeen hapettomien merialueiden pinta-ala on uutisen mukaan nelinkertaistunut.


    • vahva.korrelaatio

      1950 jälkeen ihmisten määrä pallolla on 3-kertaistunut.

      • päästöjä.saatu.kuriin

        Vauhti on hieman hidastunut. Tulevien 68 vuoden aikana väkiluku vain 2-kertaistuu.


      • å.t

        Mutta arvioiden mukaan Afrikassa väkimäärä tuplaantuu jo vuoteen 2050 mennessä.


    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. En rehellisesti usko et oisit

      Sekuntiakaan oikeasti mua kaivannut. Tai edes miettinyt miten mulla menee. Jotenkin todennäköisesti hyödyt tästäkin jos
      Ikävä
      27
      1548
    2. Saako kaunis ihminen parempaa kohtelua?

      Onko kauniin ihmisen elämä "helpompaa" kuin tavallisen näköisen ihmisen? Olen kuullut väittämän, että kaunis ihminen saa
      Sinkut
      39
      1489
    3. Näin sinusta taas unta!

      Unessa olin pakahtuneesti rakastunut sinuun. Olimme vanhassa talossa jossa oli yläkerran huoneissa pyöreät ikkunat. Pöly
      Ikävä
      12
      1345
    4. Suomennettua: professori Jeffrey Sachs avaa Ukrainan sodan taustat luennollaan EU parlamentissa

      Jeffrey Sachs on yhdysvaltalainen ekonomisti. Sachs toimii Columbian yliopiston The Earth Instituten johtajana. Aiemmin
      NATO
      340
      1316
    5. Nainen, olet jotenkin lumoava

      Katselen kauneuttasi kuin kuuta, sen loistoa pimeässä. Sen kaunis valo on kaunista sekä herkkää ja lumoavaa. Olet naisel
      Ikävä
      68
      1245
    6. Se sinun kaipauksen kohde

      Ei todellakaan käy täällä höppänä mies.
      Ikävä
      12
      998
    7. Ei ole kyllä mennyt

      Kovin hyvin kun alussa pieni sekoaminen hänestä 😏
      Ikävä
      7
      951
    8. Et katso sitä

      Niinkuin minua. Ehkä se luo toivetta
      Ikävä
      20
      929
    9. En muuttaisi sinusta mitään

      Ensin olit etäinen ja yritin pysyä tutkan alapuolella. Mutta ei silmiltäsi jää mitään huomaamatta, kuten minulla ei kuul
      Ikävä
      7
      891
    10. Olet muutenkin tyhmä

      Ja käyttäydyt epäasiallisesti siinä työssäsi.
      Ikävä
      71
      826
    Aihe